1 Hyvinkään sairaanhoitoalueen toiminnasta, muutoksista ja kehityksestä vuosina 2010-2018 Sairaanhoitoalueen johtajat Asko Saari (1995-9/2018) ja Raija Kontio (1.9.2018 alkaen) sekä johtava lääkäri Anna-Maija Tapper Hyvinkään sairaala on HUS-kuntayhtymän kehittyvä akuuttisairaala. Sairaalan yhteispäivystyksessä on työssä kuuden lääketieteen erikoisalan lääkäreitä 24/7, sairaalassa jatkuu synnytystoiminta ja ympärivuorokautinen leikkaustoiminta myös tulevassa sote-maailmassa. Sairaalassa on tarjolla noin 40 lääketieteen erikoisalan osaamista. Sairaanhoitoalueella työskentelee 1500 henkilöä, mukaan lukien liikelaitokset. Leimaa antavana on ollut pitkään jatkunut tiivis yhteistyö Keski-Uudenmaan kuntien/ sote kuntayhtymän, HUS:n toimialojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Sairaalan palveluvalikoima laajenee ja monipuolistuu. Saman katon alla on jatkossa saatavissa entistä joustavammin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluja. Hävitämme arjessa näiden toimintojen rajapinnat, sote-uudistuksen ydintavoitteen hengessä. 1. Päivystys, akuuttihoito ja ensihoito Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteispäivystys on kehittynyt kohti laajaa päivystysvalmiutta, jossa ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys saumatta yhdistyvät. Yhteispäivystys on HUS alueen suurimpia ja päivystyskäyntejä on vuosittain n 56 000. Alueen väestöpohja on tasaisesti lisääntynyt, mutta päivystyskäyntien lukumäärä on pitkään pysynyt tasaisena hyvän kuntayhteistyön ja hiotun työnjaon myötä. Yhteistyö perusterveydenhuollon päivystyspisteiden kanssa (vahva virka-aikainen kiirevastaanottotoiminta) on taannut asteittain lisääntyneen päivystysten keskittämisen ilta-yöaikaan Hyvinkään sairaalaan. Akuuttivuodeosastojen keskittäminen Hyvinkään sairaalaan on toteutunut asteittain. Alueiden terveyskeskusten vuodeosastojen käyttö yli kuntarajojen on ollut sujuvaa jo vuodesta 2014. Vuoden 2017 aikana mahdollistui alueella 34 perusterveydenhuollon vuodeosastopaikan sulkeminen lisäämällä kahdeksan akuuttivuodeosastopaikkaa erikoissairaanhoitoon sekä siirtämällä resursseja perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnasta kotisairaanhoitoon (kotiteho). Sujuvan potilasohjauksen tukena on ollut jo vuodesta 2015 alueellinen puhelinneuvonta, joka vuonna 2017 yhdistyi valtakunnallisesti laajenevaan HUS päivystysapuun (116117). Ensihoito on valjastettu tukemaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa. Vuodesta 2016 on ensihoidolla ollut mahdollisuus olla yhteydessä suoraan alueen perusterveydenhuollon yksikköön potilaan tarkoituksenmukaisimman hoitopaikan arvioimiseksi. Sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi sairaanhoitoalueelle vuoden 2012 alusta. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää asemapaikat ja kaluston sekä miehittää 6 hoitaja- ja pelastaja-ambulanssia, sairaanhoitoalue miehittää kolme kahden hoitajan ambulanssia ja järjestää 24/7 kenttäjohdon. Kenttäjohtajat liikkuvat tarvittaessa omalla autolla tapahtumapaikoille vahvistamaan kenttäosaamista, useimmiten korvaten toisen ambulanssin paikalle kutsumisen. Vuonna 2013 sairaanhoitoalue kilpailutti alueen kuntien kiireettömät siirtokuljetukset ja otti niiden järjestämisen vastuulleen. Hallinnollisesti siirtokuljetusten järjestäminen on osa alueen ensihoitojärjestelmää. Mallissa ensihoito ja siirtokuljetusjärjestelmät paikkaavat toistensa
2 tehtäväalueita. Mallilla on saavutettu hyvä kustannustehokkuus ja kaikissa ensihoidon kiireellisyysluokissa HUS-ervassa asetetut tavoitettavuusajat. Akuuttilääketieteen erikoisalan vakiinnutettua asemansa on kiinnostus päivystyslääketiedettä kohtaan noussut ja lääkärityövoimapula on helpottanut. Lisääntyneen sairaalapäivystysvalmiuden ohella on myös takapäivystysvalmiutta vahvistettu vastaamaan uuden terveydenhuoltolain edellyttämiä erikoisalakohtaisia päivystyskriteereitä (mm. valmiusaikavaateet, kaksinkertainen kirurgitakapäivystys). Yhteispäivystyksen päivystysvalmiutta on asteittain nostettu ottamalla käyttöön paremmin kysyntähuippuja vastaavat päivystysvuorot. Samalla on ollut mahdollisuus kohdennetusti helpottaa tiettyjä raskaita päivystyspisteitä minimoimalla ylipitkiä päivystysvuoroja. Ulkoistetun päivystyksen osuutta on asteittain vähennetty kotiuttamalla ostopalvelun tuottamia päivystysvuoroja. 2. Elektiivinen toiminta Erikoisalojen elektiivisten lähetteiden määrä on kasvanut kahdeksassa vuodessa 23%. Kysynnän kasvuun on vastattu lisäämällä ensikäyntejä 32%. Samaan aikaan hoitoketjuyhteistyön tuomat uudet toimintatavat sekä sähköinen konsultointi on kasvanut merkittävästi. Väestön ikääntyessä ja sairastuvuuden lisääntyessä lähetteiden määrän kasvuun on vastattu vahvalla hoitoketju ja työnjako yhteistyöllä alueen perusterveydenhuollon kanssa. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen perusterveydenhuollon yksiköihin on ollut konkreettinen yhteistyön muoto. Ortopedien vastaanotot terveyskeskuksissa ovat jatkuneen koko jakson ajan. Uusi kasvava ala on fysioterapeuttien alueellinen suoravastaanottotoiminta. Kehitysvaiheessa on myös kotisairaalayhteistyö sekä kotiin vietävät kuntoutuspalvelut, jossa haetaan Keski-Uudenmaan alueellista mallia. Kiljavan sairaala on 10 toimintavuotensa aikana löytänyt roolinsa alueellisena vaativan laitoskuntoutuksen toimijana. Puolet potilaista tulee suoraan erikoisairaanhoidon akuuttihoidosta, puolet kuntien ohjaamana, pääosin kotona selviämistä tukevaan kuntoutukseen. 3. Leikkaustoiminta, naistentaudit, synnytykset ja lastentaudit Operatiivisen toiminnan kokonaisvolyymissa ei ole tapahtunut mittavaa kasvua, mutta profiilissa on merkittäviä muutoksia. Vaativampi kirurgia on lisääntynyt ja pienimmät tähystystoimenpiteet ovat vähentyneet. Uuden terveydenhuoltolain vaateiden mukaisesti leikkaustiimien valmiutta ja läsnäoloa 24/7 sairaalassa lisättiin ja kirurgiassa siirryttiin pehmytkirurgian ja ortopedian erillisiin takapäivystyksiin. Hyvinkäällä jopa 95 % elektiivisistä leikkauspotilaista saapuu leikkaukseen suoraan kotoa (leikkaukseen kotoa, leiko) ja n 500 aiemmin leikkausyksikössä tehtyä leikkausta on siirretty polikliinisiksi toimenpiteiksi (polikliininen kirurgia, poki). Lähes kaikkien leikkausten jälkeinen sairaalahoitoaika on lyhentynyt, tässä kehitystyössä on merkittävässä roolissa ollut kuuden keskussairaalan ja Hyvinkään sairaalan keskinäinen hoitokäytäntöjen vertailu, jossa Hyvinkään kirurgia ja leikkausyksikkö ovat ollut mukana kymmenisen vuotta. HUS sairaaloiden profiilit ja leikkausten työnjako on ajanjaksolla täsmentynyt. Tekonivelkirurgiaa ja selkäkirurgiaa sekä eräitä syöpäleikkauksia tullaan lisäämään Hyvinkään sairaalassa. Uuden työnjaon mukainen leikkausvolyymin lisäys tulee toteutumaan täysimittaisena, kun sairaalan uusi leikkausyksikkö otetaan käyttöön kesällä 2019. Rakentamis- ja väistövaiheen aikana sairaalan 12
3 leikkaussalista kolme on ollut poissa käytöstä. Menetettyä kapasiteettia on korvattu kolmen salin iltatyömallilla sekä siirtämällä lisää leikkauksia polikliinisiksi toimenpiteiksi. Synnytystoiminta on ajanjaksolla säilynyt vilkkaana. Vaikka valtakunnallisesti synnytysluvut ovat osoittaneet vähenemää, vastaavaa laskua ei ole näkynyt Hyvinkään synnytysmäärissä (n.1860 synnytystä vuosittain). Hyvinkään synnytysyksikön positiivinen maine ja alueellinen kummikätilötoiminta on houkutellut synnyttäjiä laajemminkin. HYKSin OY:n kautta on ohjautunut Hyvinkäälle myös ulkomaalaisia synnyttäjiä. Ajanjaksoon sisältyi lastentautien uusien tilojen rakentaminen ja tiloihin muutto loppuvuodesta 2018. Lastentauteihin sisältyy yleispediatrian lisäksi lastenneurologia sekä lastenkirurgia, jotka kaikki tekevät tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja neuvoloiden kanssa. Lastenpsykiatria siirtyi divisioonamalliin vuoden 2017 alusta. Ajanjaksolla myönnettiin Hyvinkään sairaalan synnytys -ja vastasyntyneiden toiminnalle Baby Friendly Hospital ja Vanhemmat Vahvasti Mukana sertifikaatit. 4. Psykiatria Kellokosken sairaalan rooli sairaanhoitopiirin psykiatrian vaikeahoitoisten ja kuntoutuksen osaamiskeskuksena vahvistui vuonna 2011. Kevään 2011 aikana siirtyivät Jorvin vastuualueen kuntoutuspsykiatrian potilaat Tammiharjun sairaalasta Kellokoskelle. Työnjako ja hoitoketjut HUSin muiden psykiatrian yksiköiden ja valtion mielisairaaloiden kanssa toimivat hyvin. Kellokoskella valmistui vuonna 2012 Ohkolan kiinteistön peruskorjaus ja sen myötä käynnistyi syyskuussa HUSin vaikeahoitoisten nuorten (Vainu) osastohoito, korvaamaan tähän asti lähinnä Taysista ostopalveluina hankitun palvelutarpeen. Vuonna 2013 suljettiin yksi 8-paikkainen nuorisopsykiatrian osasto, resursseja siirrettiin avohoitoon ja liikkuvaan toimintaan. Aikuispsykiatriassa lisättiin liikkuvaa toimintaa, jonka myötä osastohoidon tarve myös aikuispsykiatriassa aleni suunniteltua nopeammin. Psykiatrian sairaansijoja suljettiin vuoden aikana kaikkiaan 45. Psykiatriassa tuotettiin vuonna 2014 alueen kunnille lähes kaikki laitos- ja avopalvelut ja HUSin muille jäsenkunnille oikeuspsykiatrian palvelut, mielentilatutkimukset, vaikeahoitoisten potilaiden hoitoa sekä vaativaa psykiatrista kuntoutusta. Koko HUS-alueelle tuotettavat palvelut siirrettiin vuoden 2015 alusta HYKS:n toiminnaksi. Samalla siirtyi myös koko alueen nuorisopsykiatria HYKSin toiminnaksi. Valmistumassa olleen nuorisopsykiatrian alueellisen palveluketjun loppuun saattaminen keskeytyi. Sittemmin HYKS on lopettanut nuorisopsykiatrian toiminnot Ohkolassa ja siirtänyt ne Helsinkiin. HUS-johdon linjattua, että HYKS:in toiminnot Kellokoskelta siirretään Helsinkiin, tehtiin alueen psykiatrian osalta päätös siirtää alueen psykiatrian laitoshoito Hyvinkään sairaalan yhteyteen rakennettavaksi päätettyyn uuteen H-sairaalaan. Sen rakentamissuunnitelmaan tehtiin muutos, jossa yhdelle terveyskeskusosastotoiminnalle suunnitellussa kerroksessa muutettiin 36 sairaansijaa sopiviksi suljettuun psykiatriseen laitoshoitoon. Uuteen H-sairaalaan oli jo alkujaan suunniteltu tilat keskitettäville psykiatrian avohoitopalveluille Hyvinkään ja Nurmijärven alueelta. Tavoite on keskittää aikuispsykiatrian avohoito johdettavaksi kahdesta pisteestä, Hyvinkään H-sairaalasta ja Järvenpään JMT-yksiköstä.
4 Psykiatrian on kehittänyt uusia toimintamalleja, joilla alueen kuntien sairaansijakäyttö on saatu alle 4ss/10 000 asukasta. Mallissa Tehostetun avohoidon yksikkö (TAY) hoitaa kotiin hyvinkin vaikeita potilaita ensipsykoosista alkaen. Tämä innovatiivinen yksikkö on ollut laitoshoidon purun keskeinen mahdollistaja ja on ollut myös somaattisen päivystyksen tärkeä tuki viime vuosina. Psykiatrian siirtyessä tammikuussa 2019 somaattisen sairaalan yhteyteen avautuu merkittäviä synergiamahdollisuuksia niin erilaisissa tukitoiminnoissa kuin päivystyksessäkin. Muutos toteuttaa STM asettamia vaateita psykiatrian ja somatiikan lähentymisestä. Keski-Uudenmaan soten psykososiaaliset toiminnot tulevat myös samaan kiinteistöön, josta myös odotetaan merkittäviä synergiaetuja sekä entistä paremmin koordinoituja palveluja väestölle. 5. Kehittäminen ja johtaminen Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa alueella on johtanut Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmä (Hytke). Hytke käynnistää ja resursoi kehittämishankkeet, hyväksyy hankkeiden lopputulemat ja huolehtii muutosten toimeenpanosta. Hytken kautta kulkevat kaikki elektiivisen hoidon hoitoketjut ja akuuttihoidon palvelujärjestelmän kehittäminen. Terveydenhuoltolain 26 mukainen valtuustokausittain hyväksyttävä järjestämissuunnitelma on kehittämistyön tavoitteiden lähtökohta, ja sen pohjalta valmistellaan vuosittaiset tavoitteet ja hankkeet niiden toteuttamiseksi. Vuosien 2018-22 järjestämissuunnitelmaan otettiin mukaan myös entistä kattavammin sosiaalitoimi. Valmistelutyö tehtiin osana syntyneen Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän tavoitteiden sopimista. Suunnitelma on hyväksytty kuntien valtuustoissa ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnassa, ja lähetetty HUS:n valtuuston hyväksyttäväksi osana sairaanhoitopiirin järjestämissuunnitelmaa. Hyvinkään sairaanhoitoalueen sisäisessä kehittämistyössä painopiste on ollut yhtenäisten prosessien kehittämisessä Lean menetelmin. Vuoden 2016 alusta vahvistettiin akuuttihoidon prosessia irrottamalla Akuutti (päivystys ja ensihoito) omaksi tulosyksikökseen sekä liittämällä siihen sydänvalvonta sekä tehovalvonta. Vuonna 2017 yhdistettiin sairaalan koko vuodeosastotoiminta (medisiininen tulosyksikkö) että poliklinikkatoiminta (operatiivinen tulosyksikkö) yhden johdon alle. Järjestelyllä on saatu vahvistettua yhtenäiset geneeriset poliklinikka- ja osastoprosessit, jonka myötä on pystytty lisäämään henkilöstön liikkuvuutta yli yksikkörajojen sekä pidemmillä työjaksoilla että erityisesti päivittäisissä ylikuormitustilanteissa. Malli puolsi myös osastosihteerien keskittämisen yhden johdon alle. KU-soten toimintojen tullessa 2018 syksyllä H-sairaalaan, käyttää KU-sote kaikkia HUSin sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja. Tavoiteltuun yhteiseen henkilöstöön ei päästä soteratkaisujen viipyessä, mutta tavoitteena on hävittää potilaiden näkyvistä erikoissairaanhoidonperusterveydenhuollon-sosiaalitoimen rajapinnat mahdollisimman pitkälle, periaatteella henkilöstö liikkuu sinne missä potilas on. Merkittävin hidaste rajapintojen hävittämisessä on sote-integraation juridisten esteiden poistumisen viivästymisen lisäksi eri toimintojen/organisaatioiden erilaiset tietojärjestelmät. Merkittävä ja odotettu uudistus on psykiatrian tulo somatiikan yhteyteen. Tavoitteena on ollut ulottaa geneeriset toimintatavat myös psykiatriaan, lisätä henkilöstön liikkuvuutta myös somatikan ja psykiatrian välillä sekä yhdistää psykiatrian päivystys muuhun päivystysjärjestelmään.
5. 6. Tulevaisuuden näkymät Hyvinkään sairaalanmäen uudisrakennukseen, H-sairaalaan, siirtyvät loppuvuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana sairaanhoitoalueen psykiatrian osastot Kellokoskelta, Hyvinkään kaupungin vuodeosastot sen pääterveysasemalta ja sairaalanmäellä olevasta ns. terveyskeskussairaalasta. Myös kaupungin psykososiaaliset toiminnot siirtyvät sairaalanmäelle. Psykiatrian avohoidon toimintoja Hyvinkäältä ja Nurmijärveltä keskitetään uudisrakennukseen. Uudisrakennukseen tulee suunnitelmien mukaan myös alueellisia kriisipaikkoja (nuorisopsykiatria), psykogeriatriaa, saattohoitopaikkoja, katkaisuhoitoa sekä sosiaalipäivystys Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämänä. Lasten ja nuorten vastuualueen toiminnot siirtyvät uudisrakennukseen, mukaan lukien 16-paikkainen lastenosasto. Lastenpäivystys on aloittanut uusissa tiloissa lokakuussa 2018. Kantasairaalan vanhojen vuodeosastojen peruskorjaus (vuodeosastot ja lastentoiminnoilta vapautuneet tilat) aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on saada sairaalan tiloihin myös Hyksin silmätautien polikliininen yksikkö, mahdollisesti muitakin uusia polikliinisia palveluja. Vapautuvan terveyskeskussairaalan tiloihin tulee erikoissairaanhoidon akuuttivuodeosastotoimintaa ja alueellinen hammaslääkäripäivystys syksyn 2018 aikana. Vuonna 2019 valmistuvaan uuteen leikkausyksikköön (kymmenen uutta leikkaussalia sekä uudet heräämötilat) tulee uusien leikkausprosessien myötä myös valmius anestesiassa tehtäviä perusterveydenhuollon hammashoitoja varten. Hyvinkään sairaalan vanhojen vuodeosastojen peruskorjauksen etenemisellä HUS:in investointisuunnitelmaan kirjatun mukaisesti on keskeinen merkitys sairaalanmäen suunnitellun palvelukokonaisuuden toteutumiselle sekä sairaalanmäellä olevista vuokraparakeista eroon pääsemiselle. Uusien ja uudistuvien tilojen mukana uudistamme toimintamallejamme, jotta voimme tarjota entistä turvallisempaa ja laadukkaampaa tutkimusta ja hoitoa, yksilöllisiin tarpeisiin räätälöiden. Kehitämme sähköisiä palveluja niille, joille ne sopivat, parannemme palvelujen saavutettavuutta systemaattisella kehitysohjelmalla, jossa asiakkaat ovat kehittämistyön sparraajina.
6 7. Tilastotietoa jaksolta 2010-17 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 muutos- % 10-17 painotettu vol. muutos edellisestä vuodesta 0,2 % 1,7% -5,7% 5,7 % 6,8% DRG 45 650 46 781 49 291 50 624 53 471 53 350 56 757 60 505 +32,5 hpv 96 784 93 476 91 714 78 913 73 747 15 125 10 883 11 091-88,5 avohoito 191 863 170 336 168 993 171 815 178 649 157 881 171 057 184 973 lähetteet 23 928 23 716 23 363 25 240 24 948 25 966 27 830 29 401 +22,9 ensikäynnit 19 941 19 465 20 170 21 274 22 044 24 460 26 314 +32,0 synnytykset 1 656 1 685 1 815 1 842 1 842 1 827 1 852 +11,8 esh-päivystys 23 142 22 698 22 573 23 693 24 130 23 751 24 693 26 646 +15,1 pth-päivystys 29 080 30 164 28 899 31 241 31 334 30 019 29 134 29 761 +2,3 DRG-pisteet 145 426 154 746 155 049 157 552 161 171 164 608 170 913 178 363 +22,6 toimintatuotot 128,0 135,9 150,3 155,3 160,4 133,7 133,7 137,2 +7,2 toimintakulut 126,9 135,5 150,4 155,1 158,9 128,4 132,4 136,0 +7,2 painotettu volyymimuutos 2012-2017 +8,7 % toimintakulumuutos 2012-2017 -9,6 %