Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TARKISTAMINEN Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto/tiedotuksia 3/1983).
Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 1. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 2. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 3. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaava, 4. vaihe
Joensuun seudun yleiskaava 2020, kv 31.10.2011
Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistön-omistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto alueella toimivat kyläyhdistykset teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Liikennevirasto Museovirasto Ilomantsin kunta
Rantaviivan muuntaminen, Etelä-Savon seutukaavaliiton malli
POIKELLUS Mitoituslaskelma Kantatila -69 Tila oikrv m mitrv m olevat uudet yht mitoitus mitvyöh Huom! 45-401-1-4 167-434-1-14 80 40 0 Aittojärvellä oikaistua rv 2095 m/mitoitus rv 1235 m 80 40 0 45-401-4-10 167-434-4-10 135 67 0 Kotajärven rantaa 230 m oikrv/108 m mit rv; Ylä- ja Ala-Paasilammella oik rv 860 m/mit rv 170 m 135 67 0 45-401-6-16 167-434-6-16 285 140 0 Kuuluu Ylä-Paasilammen rantaa 647 n oi rv/286 m mit rvja jokivartta 500 m/125 m 285 140 0 45-401-7-16 167-434-7-1 250 100 0 45-401-7-16 167-434-7-23 80 60 1 RA/1975; 3200 m2 45-401-7-16 167-434-7-30 180 60 1 RA/1970 510 220 2 45-401-7-11 167-434-7-11 90 45 0 Joutenjoen vartta 1160 metriä 90 45 0 45-401-7-15 167-434-7-17 140 70 1 RA/1980; 3630 m2 45-401-7-15 167-434-7-27 170 128 1 Sa/!995 45-401-7-15 167-434-7-28 Valkealammen rantaa 140 m 310 198 2 45-401-7-12 167-434-7-19 270 70 1 RA/1972; Saari, leveys alle 50 m 45-401-7-12 167-434-7-20 330 140 0 AO/1969; (tarkista rakennusvuosi) 600 210 1 45-401-7-13 167-434-7-26 265 200 1 RA/1983 265 200 1 45-401-7-16 167-434-7-31 125 90 1 RA/2001 125 90 1 45-401-9-22 167-434-9-22 1095 520 0 1095 520 0 45-401-9-6 167-434-9-47 745 490 0 RA/1975; RA/ Kotajärven rantaa 385 m/250 m; Viislahnan rantaa 275 m/160 m 745 490 0 45-401-9-35 167-434-9-50 225 100 1 AO/1986 45-401-9-35 167-434-9-55 450 225 1 RA/2013 675 325 2
Kaavahankkeen aikataulu Kaupunkirakennelautakunnan päätös 20.12.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 23.3. 13.4.2017 OAS:n yleisötilaisuus Eno 5.4.2017 ja Tuupovaara 6.4.2017 Luonto- ja maisemaselvitys kesällä 2017 (konsultti maastossa) Kaupunkirakennelautakunnan päätös mitoituksesta syksy 2017 Osayleiskaavaluonnos nähtävillä talvella 2018 (alustava aikataulu) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä syystalvella 2018 (alustava aikataulu) Kaupunginvaltuuston hyväksyntä keväällä 2019