Toimivat satamat, sujuva arki

Samankaltaiset tiedostot
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Sataman tarpeet ja näkökulma

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

Kilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Meriteollisuuden laajenevat näkymät


Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

The forest means the future for us

Metsäteollisuuden tarpeet

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo Kemi

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland. Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 8:30. Minna Alhosalo. Tapahtumatalo Bank, Helsinki

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Kansallinen älyliikenteen strategia

MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

LNG

Lausunto Lausunto

Brexit ja lentoliikenne

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Saaristomeren talvitapaaminen. Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Huomisen tiennäyttäjä

Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit

Suomen logistinen kilpailukyky

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

SUOMEN SATAMALIITTO RY Ulkoasiainministeriö. Eurooppa -osasto. Vuokko Ranki. Suomen Itämeri strategian päivittäminen

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Konttipunnitusten vaikuttavuus

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

Avarn Security. Ensiluokkaista turvallisuutta vastuullisesti

Vastuullisesti kasvava Lappi

Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

MERENKULUN TOIMIJOIDEN JA MIEHISTÖN TULEVAISUUDEN ROOLIT JA VASTUUT. Sauli Ahvenjärvi Trafi Meri 2018 seminaari Paasitorni 20.3.

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

RAKLI, PYSÄKÖINTISEMINAARI Pysäköinnin tulevaisuus, tarpeet, palvelut, markkinat Antti Marttila, Finnpark Oy

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Rakennusteollisuus RT edustaa laajasti koko rakennusalaa

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

Rataverkon kokonaiskuva

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Transkriptio:

Toimivat satamat, sujuva arki Suomi kulkee satamien kautta

Toimivat satamat, sujuva arki Suomen talous nojaa vientiin. Lähes koko viennin (90 %) ja valtaosa tuonnin määrästä (70 %) kulkee satamien kautta. Satamat ovat keskeisiä talouden toiminnan ja samalla sujuvan arjen kannalta. Huoltovarmuuden kannalta ne ovat elintärkeitä. Satamat ovat yrityksiä Suomessa yleisiä satamia omistavat kunnat ja yksityiset tahot. Lisäksi Suomessa on teollisuuden omistamia satamia, joista osa on melko suuria. Manner-Suomessa toimii 24 satamayhtiötä, jotka ylläpitävät yleistä satamaa. Niistä neljä on yksityisessä omistuksessa, 20 on kuntien omistamia. Kaikille avointen yleisten satamien lisäksi Suomessa toimii useita teollisuuden satamia sekä satunnaisesti liikennöityjä kunnallisia satamarakenteita. Satamanpitoa säännellään Alaa velvoittava lainsäädäntö on laajaa. Satamatoiminnan ympäristölupa, vesirakentamisen luvat sekä vaarallisten aineiden kuljetusten, raide- ja satamaturvallisuuden lainsäädäntö sisältävät tarkkoja määräyksiä toimijoille.

Satamien avainluvut Suomen satamien kautta kulki 2017 ulkomaan tavaraliikennettä noin 100 milj. tonnia, josta noin 7 % oli kauttakulkuliikennettä 90 % viennistä 201 70 % tuonnista matkustajia ulkomaan liikenteessä yli 19 miljoonaa kansainvälisiä risteilymatkustajia noin puoli miljoonaa Satamat investoivat vuosittain noin 100-200 milj. satama-alueen, sen väylien ja satama-altaiden, kiinteistöjen ja laitteiden kehittämiseen

Satama on logistiikkakeskus Satama kuuluu kuljetusketjuun. Valtio vastaa vesiväylien ja satamayhtiöt oman alueensa kehittämisestä. Satamissa toimii lisäksi palveluntuottajia, joista keskeisiä ovat tavarankäsittely- ja matkustajapalveluita tarjoavat yhtiöt. Sataman yhteistyö-kumppaneita ovat myös useat eri viranomaiset ja julkisia palveluja tuottavat organisaatiot. Satama on mosaiikki Satamayhtiö ohjaa toimintaa alueella mm. satamajärjestyksellä. Se asettaa eri toimijoille oikeuksia ja velvollisuuksia sataman alueella. Satama on yhdistelmä keskenään erilaisissa sopimussuhteissa toimivia yrityksiä, yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken sekä satamayhtiön ohjeiden ja määräysten mukaan toimivia asiakkaita ja vierailijoita. Satama on mosaiikki.

Sataman toimijoita Satama Satamanpito - satamayhtiöt Satamaoperointi - ahtausliikkeet Varastot ja terminaalit Asiakkaat Rahdinantajat ja vastaanottajat Varustamot Maaliikenneyhtiöt Matkustajat Palvelut Luotsaus Jäänmurto Hinaus Huolinta Laivanselvitys Huolto ja korjaus Polttoaine- ja jätehuolto Viranomaiset Liikenne Työsuojelu Pelastustoimi Ympäristö Raja Poliisi Tulli

Erilaisia satamia, erilaisia toimintastrategioita Suomen satamat ovat vuodesta 2015 lähtien toimineet markkinaehtoisesti, osakeyhtiömuotoisina. Eräiden satamissa tarjottavien, nimettyjen palvelujen markkinoita avataan vuonna 2019, kun voimaan tulee EU:n satamapalveluasetus. Satamia luonnehdittaessa puhutaan perinteisesti kappaletavara- ja irtolastiliikenteen satamista. Jako perustuu erilaisiin tavarankuljetusmuotoihin. Nykyään yhä useampi satama kehittää liiketoimintaansa laajemmista lähtökohdista. Satamayhtiöt panostavat esimerkiksi alueellaan toimivan teollisuuden kehittämiseen, investointeihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai pyrkivät tuottamaan lisäarvoa, kuten välivarastointia teollisille asiakkailleen. Oheisliiketoiminnan ei tarvitse olla sidottua sataman alueeseen.

Liikenteen digitaalinen murros tuo mahdollisuuksia Liikenteen ja logistiikan digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia myös satamille. Kuljetusketjuja voidaan tehostaa, yhdistää vajaita lasteja ja tarjota muita liikenteen ohjaamiseen liittyviä palveluja. Satamayhtiöiden infrastruktuuriin liittyvän tiedon rajapinnan avaaminen tarjoaa muille palveluntuottajille uusia palvelumahdollisuuksia. Älyväylät välittävät tilannekuvaa liikenteestä ja tietoja säästä. Ne ja etäohjauksen yleistyminen aluksissa ovat tulevaisuutta, jota huomioidaan infrastruktuurin kehittämisessä jo nyt.

Matkustajaliikenne kasvaa Suomesta on erittäin hyvät matkustaja-autolauttayhteydet Ruotsiin ja Viroon. Samat alukset, jotka kuljettavat matkustajia, kuljettavat myös merkittävän osan Suomen ulkomaanliikenteen rahdeista, tuonnista ja viennistä. Viihde- ja risteilymatkustajat puolestaan hyötyvät rahtiliikenteestä, sillä rahti auttaa pitämään matkustajien lippujen hinnat kurissa. Yhä useampi kansainvälinen risteilyalus käy Suomessa, myös muualla kuin Helsingissä. Itämeren alueella on risteilymatkustajia kiinnostavia ja turvallisia kohteita. Suomen satamissa myös hoidetaan hyvin risteilyalusten jätehuolto se on tärkeää Itämeren kannalta.

Tiesitkö, että Helsingin Satama oli 2017 maailman suurin kansainvälisen matkustajaliikenteen satama 12,3 miljoonalla matkustajalla?

Satamat ja ympäristö Pohjoinen sijainti, luonto ja haavoittuva Itämeri ovat satamien ympäristötyön lähtökohtia. Satamien toiminnasta johtuvat ympäristövaikutukset liittyvät vesirakentamiseen, maankäyttöön, vesi- ja maaliikenteen päästöihin, jätehuoltoon sekä lastien käsittelyyn. Ulkomaanliikenteen satamien päivittäiseen toimintaan vaaditaan ympäristölupa. Vesirakentamiseen tarvittavat ympäristöluvat vaaditaan kaikilta satamilta. Satamissa kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen. Niillä on energiatehokkuusohjelmat, joiden avulla satamat vähentävät energiankulutustaan ja toiminnastaan aiheutuvia päästöjä asettamalla vuosittain vähennystavoitteet. Varustamot, jotka käyttävät vähäpäästöisiä aluksia, voivat saada alennuksia satamamaksuista. Merikuljetus on ympäristötehokkain kuljetusmuoto: Lähde: Suomen varustamot

Vastuullista, kestävää satamatoimintaa Satamanpito on vastuullista ja pitkäjänteistä toimintaa. Sillä luodaan pitkäikäistä infrastruktuuria kuljetusten tarpeisiin mahdollisimman resurssitehokkaasti. Satamatoiminnan ja liikenteen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Laadukas alusjätehuolto ja turvallinen lastien käsittely ehkäisevät Itämeren saastumista. Satamat ja niitä ympäröivät kaupungit kasvavat yhdessä. Säännöllinen yhteydenpito sataman naapureihin auttaa kummankin tarpeiden yhteensovittamisessa. Työ-, liikenne- ja ympäristöturvallisuus ovat sataman toiminnassa keskeisiä arvoja, sillä vain turvallinen toiminta on tehokasta ja kannattavaa.

Vastuullisuus satamassa on mm. tarkoin kriteerein toteutettua vesirakentamista edullisesti tarjottavaa, luotettavaa ja tehokasta alusjätehuoltoa yhteistyötä työtapaturmien ehkäisemiseksi täysimääräisesti maksettuja yhteisöveroja

Satamat ja turvallisuus Oletko tullut ajatelleeksi, että kaupan ja teollisuuden varastot ovat nykyään kuljetusketjuissa? Jos liikenne katkeaa, se näkyy nopeasti arkielämässä. Tämän vuoksi satamissa varaudutaan riskeihin monin tavoin. Satamayhtiöt vastaavat liikenteen sujumisesta sataman alueella. Tämä tarkoittaa toimintatapojen turvallisuutta, mutta myös riittävästi mitoitettuja ja laadukkaasti toteutettuja väyliä sekä aluksille että tie- ja raideliikenteelle, satama-alueen työntekijöille ja matkustajille. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu asiaan, sillä informaatioteknologia käytetään satamissa laajaalaisesti. Satamayhtiöt ovat alueensa isäntiä. Ne koordinoivat turvallisuusmenettelyjä, joita tarvitaan mahdollisten uhkien ja onnettomuuksien varalta. Ne varmistavat yhteistyön satamassa toimivien yritysten kesken. Myös viranomaisten kanssa tehdään säännöllistä kehitystyötä.

Suomen Satamaliitto Suomen Satamaliitto ry edustaa Suomen meri- ja sisävesisatamia. Toimimme satamayhtiöiden puolesta ja puolella, vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden kanssa. Olemme elinkeinopoliittinen toimialajärjestö. Tuotamme päättäjien käyttöön ajantasaista tietoa satama-alan markkinanäkymistä, toiminnan edellytyksistä ja alan tarpeista. Tuomme toimialan yhteisen näkemyksen päättäjien käyttöön. Pyrimme näin parantamaan satamayhtiöiden toiminnan edellytyksiä ja samalla kilpailukykyä. Viemme satamayhtiöiden yhteistä viestiä päättäjille Suomessa ja EU-tasolla. Viestimme aktiivisesti ja nostamme esiin jäsentemme toiminnan kannalta tärkeitä kysymyksiä. Suomen Satamaliitto ry on perustettu vuonna 1923. Kansainvälinen yhteistyö Vaikutamme Euroopan merisatamia edustavan järjestön, European Sea Ports Organisationin (ESPO), kannanottoihin osallistumalla sen työryhmien työhön. Olemme ESPOssa Suomen satamien kansallinen edustaja.

Osa meriklusteria Satamat ovat osa meriklusteria, joka työllistää Suomessa suoraan 50 000 henkilöä ja välillisesti jopa puoli miljoonaa. Satamaliitto rakentaa yhteistyötä Satamaoperaattorit ry:n, Suomen Varustamot ry:n sekä Meriteollisuus ry:n kanssa meriklusterin elinkeinojen menestykseksi. Vuonna 2016 meriklusterin liikevaihto oli yhteensä noin 13 miljardia euroa. Turun yliopiston Braheakeskuksen selvitykseen Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua sisältyi noin 3000 yrityksen tiedot.

Satamat ovat keskeisiä talouden toiminnalle ja samalla sujuvalle arjelle. Huoltovarmuudelle ne ovat elintärkeitä. Suomi kulkee satamien kautta. Suomen Satamaliitto Köydenpunojankatu 8, 00180 Helsinki puh. 010 324 4888, info@satamaliitto.fi www.satamaliitto.fi Esite painettu 2018