Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Esityksen sisältö 1. Uusien suositusten yleisesittely 2. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus 3. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteet 4. Kannattavuus 5. Laatutyö 6. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Keskustelu
Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä Julkaistu 2014 alussa laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä hankkeessa maa-ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia-ja ympäristöalan toimijoiden kanssa Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti metsänomistajille tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana www.metsanhoitosuositukset.fi Erinäisiä metsänhoidon tasoja Huippuhyvä metsänhoito Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito - PEFC - FSC Metsälain mukainen metsänhoito
Metsänhoidon suositukset Mihin niitä tarvitaan? Laki asettaa metsätalouden pelikentän rajat Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille. Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä omien tavoitteiden mukaisesti. Lähtökohtana on toiminnan kestävyys Suositukset tarjoavat konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin. Metsänhoitosuositusten tavoitteena on neuvoa ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään hyvin.
Puuston kasvun ja poistuman kehitys Muuttuva toimintaympäristö Arvomuutokset yhteiskunnassa Individualismi, valinnanvapauden tarve Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan Puuntuotannon ohella metsän muut tuottamat hyödyt arvostetaan entistä enemmän Ennakoitu ilmastonmuutos Varautuminen metsänhoidossa Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa Kansanväliset sopimukset Uusi tutkimustieto ja käytännön kokemukset
Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia Metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus!
Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot Pohjois-Suomen lämpösummakartat
Metsänhoidon suositusten julkaisut Metsänhoidon suositusten julkaisut verkkojulkaisuna painettuna kirjana(maksullinen) SaatavillamyösuudetMaastotaulukot. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu? (2015/16) Tietoaja uuttaosaamistatarvitaan! Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Eri-ikäisrakenteinenmetsä Kustannustehokasja laadukasmetsänhoito. Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus Metsäammattilaiselta odotetaan yhä laajempaa osaamista käytännön metsätaloudessa. selkeitä vaihtoehtoja perusteluineen kykyälukeametsänomistajaaja selvittäähänen tavoitteitaan Metsänkasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajalle säätelee voimakkaasta hänen toimintaansa.
Juha Varhi Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus 12.9.2014 15 Rakkaalla lapsella on monta nimeä Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Varsinkin aiemmin kutsuttiin harsintataloudeksi / määrämittaharsinnaksi Nykyisin voi törmätä monenlaisiin ilmaisuihin Jatkuva kasvatus Jatkuva uudistaminen Peitteisen metsän käsittely Ekometsätalous Metsänhoidollinen harsinta Avohakkuuton metsänhoito Luonnonmukainen metsänhoito Luomumetsänhoito Useat käytetyt termit ovat aiheuttaneet sekaannusta ja näkemyseroja, vaikka niillä yleensä tarkoitetaankin samaa.
Lusto/Metsätehon kokoelma/kuvaaja Tasa-ja eri-ikäisrakenteise metsän kasvatus mitkä ovat oleellisimmat erot? Vaihe: Uudistushakkuu Uudistaminen Kasvatus Tasaikäinen metsä Avohakkuu puuston saavutettua uudistamiskypsyyden Maanmuokkaus + keinollinen tai luontainen uudistaminen 1. Taimikonhoito 2. Ensiharvennus 3. Muut harvennukset Eri-ikäisrakenteinen metsä Avohakkuita ei tehdä, aukot pienaukkoina, ei metsän viljelyä Luontaisen taimiaineksen kautta Poiminta-ja pienaukkohakkuita sopivin aikavälein
Metsänkasvatuksen talous eriikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit: Pelkästään luontaista uudistamista. Taimikon itseharveneminen voi korvata taimikon harvennuksen Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. Metsänomistajan tavoitteet Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila
Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. Airi Matila Kasvupaikan huomioon ottaminen Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. Kasvatettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan, pääpuulajiksi viljaville maille kuusi (rauduskoivu) karummille maille mänty. Kasvupaikka ja puulajit vaikuttavat puuston käsittelymenetelmien valintaan. Metsän nykyinen rakenne vaikuttaa, millaisin toimenpitein ja miten nopeasti eri-ikäisrakenteisuus on mahdollista saavuttaa (siirtymähakkuut).
Kasvupaikan huomioon ottaminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät etenkään poimintahakkuu ei ole suositeltavaa luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). Rakennepiirteiden kehittäminen Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. ensisijaisesti kuusen kasvupaikoilla Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. ensisijaisesti männyn kasvupaikoilla Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Käsittelyalueelle on jäätävä kokonaisuudessaan riittävästi puustoa. Säännösten mukaisen rajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen.
Johnny Sved Poimintahakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. Johnny Sved
Poimintahakkuu Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski, mutta verrattavissa harvennushakkuiden riskiin. Suunniteltava huolella. Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu. Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa. Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa.
Poimintahakkuu Hakkuussa poistetaan vialliset ja sairaat puut mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen mukainen määrä puustoa. tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa. Poimintahakkuu Talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella.
Pienaukkohakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu-ja hoitotapa (ensisijaisesti männyn kasvupaikoilla). Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille. Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turvemailla aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo 10-20 metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle.
Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu ajoitetaan maaston kantavuuden mukaan. Juurikäävän riskialueella kantojen käsittely suoja-aineella korjuussa sulan maan aikana. Korjuussa vältetään kulkua edellisessä hakkuussa tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta niiden uusi puusto ei vaurioidu. Kalle Vanhatalo Pienaukko sekametsässä
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros. Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjakso Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poimintaja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Kalle Vanhatalo
Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu.
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja viljelyllä. Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen. Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi. Olennainen kysymys on syntyykö kohteella uusia taimia? Siirtymävaihe tasaikärakenteisesta metsästä Siirtyminen vaikeampaa: - Täystiheä, uudistuskypsä metsä - ->Alikasvoksen saaminen vaikeaa - Jos kunttakerros paksu
Siirtymävaihe Ränsistynyt taimikko uudistuskypsässä metsässä -> vaikeampaa, hitaampaa Siirtymävaihe turvemaalla Melko pitkälle muodostunut eriikäisrakenne -> helpompi jatkaa
Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin, esim. Pohjois- Suomen korpikuusikot. Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Poimintahakkuu Turvemailla on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen. Kuivilla kankailla kuivuus ja ravinteiden puute rajoittaa kuusen kasvua tukkipuuksi. Kuusen kasvatus voi olla kuitenkin perusteltua karummilla paikoilla esim., jos halutaan pitää alue puustoisena. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvatus harkitaan tapauskohtaisesti.
Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana. Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti 80 120 m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. Kalle Vanhatalo
Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n. 11 10 9 8 (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Poimintahakkuu Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista
Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15 20 v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi
Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. Kalle Vanhatalo Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turvemailla erityisesti hieskoivu. Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome.
Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Kasvupaikka Menetelmä Kuivahko kangas Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Erityistä Nykyisenä pääpuulajina mänty Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita. Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat. Pohjoissuomalaiset karut männiköt poimintahakkuin kasvupaikan puuntuotoskyky vaatimaton, uudistamiseen ja hoitoon ei juuri kannata laittaa resursseja. Suositellut jäävän puuston PPA:tsisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa.
Pienaukko-/poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja 9 8 6 (5**) Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle, koska ne kuuluvat harvinaisiin luontotyyppeihin ja kertyvä puumäärä jää vähäiseksi. Pienaukkohakkuu männikössä Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta. Esimerkki 20-25 vuoden välein toistuvat hakkuut: 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot. 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu. 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla.
Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. Juha Varhi Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi
Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) ensimmäinen hakkuu (esimerkkinä 4 ha käsittelyala) Pienaukkoa 25 % Reunaa 21 % Käsittelemätöntä 54 % Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20 25 vuotta edellisestä. Juha Varhi
Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) toinen hakkuu Taimikkoa 25 % Laajennusta 21 % Reunaa 27 % Käsittelemätöntä 36 % Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20 25 vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. Juha Varhi
Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) kolmas hakkuu Nuorta metsää 25 % Taimikkoa 21 % Laajennusta 21 % Siemenpuustoa 19 % Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen haasteita Menetelmää harkitaan usein vasta sitten, kun metsää on ryhdyttävä uudistamaan. Onnistumisen edellytykset ovat hyvät, jos valmista alikasvosreserviä on jo olemassa Metsän tulee uudistua muuten alikasvosreservi loppuu Miten edistetään? Hakataan riittävän voimakkaasti Ylläpidetään lehtipuu ja mäntysekoitusta Metsänomistajalla, puunostajalla ja työn toteuttajalla oltava samanlainen näkemys lopputuloksesta!
Taimikkoa varottava vaurioittamasta Esimerkkikohde haastetta suunnittelijalle ja toteuttajalle Metsänomistajan toiveet: Lehtipuuta tulee suosia mahdollisimman paljon Metsä tulee pysyä metsän näköisenä. Rahaa pitäisi saada mahdollisimman paljon, mutta aukkoa ei saa tehdä.
Esimerkkikohde haastetta suunnittelijalle ja toteuttajalle Metsänomistajan toiveet: Olemassa olevia lahopuita tulee varoa ja hienot puut pitää säilyttää. Metsä pitäisi saada uudistumaan. Metsään tulisi saada valoa, jotta kulkeminen olisi mukavampaa. Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteet Kohti monipuolisuutta, pois kaavamaisuudesta 12.9.2014 68
Metsän kasvatustavan valinta Metsänomistajalle on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja erilaisiin painotuksiin Puuntuotanto Taloudellinen kannattavuus Virkistysarvo Luonnonhoito Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri-ikäinen Vaikutukset: Metsässä tehtävät päätökset vaikuttavat yleensä vuosikymmenten päähän. Juha Varhi kaksijaksoinen Metsänkäsittelyn tavoitteiden yhteensovittaminen Päätöksentekoon vaikuttaa Osaaminen, tietämys ja asenteet Elämäntilanne, erityisesti rahantarve Suhtautuminen metsänkasvatukseen Pankki? Sijoitusmuoto? Pahanpäivänvara? Virkitys? Tai jokin muu? Metsäammattilaisen haasteena on metsänomistajan kuuntelu
Työjärjestys metsänkäsittelyssä Metsänomistajan kuuntelu tavoitteet tietämys asenteet ym. ym. Käsiteltävän metsän tila kasvupaikka ym. ym. Oikea ratkaisu Laadukas toteutus Intensiivinen metsänkasvatus Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto metsänviljely jalostettu siemen taimikoiden hoitoa ojien ja teiden kunnossapitoa lannoituksia Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa
Ekstensiivinen metsänkasvatus Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma Luontainen uudistaminen Eri-ikäisrakenteisena kasvatus Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin Karut kasvupaikat Riskien hallinta Markkinariskit Monipuolinen metsänhoito Hinta- ja kustannustietoisuus Metsätuhoriskit Hirvet, myyrät, majavat Tuhohyönteiset.. Ilmaston aiheuttamat Laajamittaiset tuhot Riskinsietokyvyn mukaan laadittu vakuutus Uusi suositus juurikäävän torjunnasta - kuusi sen esiintymisalueella - mänty Lapin eteläpuolella
Harvennustapojen vertailua, Ala- ja yläharvennus Poistetaan; vialliset, sairaat huonolatvuksiset puut valtapuista mutkaiset, lengot, paksuoksaiset tukkiosaltaan haaroittuneet puut Alaharvennuksessa lisäksi: valta- ja lisävaltapuita pienemmät puut Yläharvennuksessa lisäksi: 50 100 valtapuuta hehtaarilta Tasaikäisrakenteisen metsän ala- ja yläharvennus Alaharvennus o Sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa o Tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen varhaistuminen Yläharvennus ( tasaava harvennus ) o Sopii varttuneiden kasvatusmetsien käsittelyyn o Soveltuu männiköille ja kuusikoille o Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta o Poistetaan pienempien ja huonolaatuisten puiden lisäksi kookkaimpia ja taloudellisesti arvokkaimpia puita enintään 100 r/ha. o Ei ole eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutapa
Sekametsien hoidon erityispiirteitä Lievä puulajisekoitus on yleisin ja myös tavoiteltava tilanne Useamman puulajin aito sekametsä on vaativampi kasvattaa johtuen erilaisten kasvurytmistä Luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja riistan kannalta sekapuustoisuus on eduksi Sekametsästä voi saada laadultaan parempaa puuta ja tuotosta, esimerkiksi kuusi männikössä ja koivikossa tai koivu kuusikossa ja männikössä Luonnonhoitoa painottava (ensi)harvennus Luonnon- ja riistanhoitoa painottavalle metsänomistajalle Valmis tinkimään puuntuotannosta Tavoitteena metsän rakenteen monipuolistaminen Vaihteleva harvennustiheys -puuston harventamattomia kohtia ja pieniä reikiä Sekapuustoisuuden suosiminen Vapautetaan alikasvosta Edistetään kenttäkerroksen valoisuutta Lahopuun lisääminen tekopökkelöillä Voi toimia siirtymähakkuuna kohti eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta.
Metsätalouden kannattavuus 12.9.2014 79 Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä on osa hänen kokonaisvarallisuudesta Metsätalous on osa hänen kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin?
Metsänkasvatuksen kannattavuus Uudistamisen ajankohta luo järkiperäisiä käsittelyalueita Yhdistä pienialaiset kasvatusmetsiköt uudistusalaan Parantaa metsänkasvatuksen kustannustehokkuuta maanmuokkaus viljely taimikonhoito harvennukset
Lisää tuottavuutta pääomalle Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva kiertoaika Hyödynnä hakkuumahdollisuudet Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia Lannoita sopivat kohteet Lisää tuloja Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan Hyödynnä Kemeraa Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita
Vähennä kustannuksia Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on sopiva Uudista ripeästi hakkuun jälkeen Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa Pidä turvemailla haihduttava puuston määrä riittävällä tasolla Uudistamisen ajankohta Taloudellinen tarkastelu suhteellisen arvokasvun kautta vuosittainen arvokasvu suhteutetaan puuston ja maapohjan arvoon Kun tuottoprosentti laskee metsänomistajan korkovaatimuksen alapuolelle uudistetaan Mistä korkovaatimus? vaihtoehtoisten sijoitusten korko riskinottohalukkuus/-kyky rahoituksen hinta (korko)
Uudistamisen ajankohta Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, 1 126 d.d.) Huom! Maan arvo 0 /ha Laatutyö 12.9.2014 88
Metsänhoidon laadunhallinta Osa metsänhoidon suosituksia Hoito- ja puukauppasopimuksissa sovittavat kohdat Laadunseuranta Työn laadulla metsänhoitotöissä on merkitystä, sekä metsänomistajalle että palveluntarjoajalle Uusissa metsänhoidon suosituksissa Laadun tarkistuslistat Viittaukset omavalvontalomakkeisiin (SMK, Metla) Kalle Vanhatalo Metsänhoidon laadunhallinta Mitä hyvä laatu merkitsee? Metsänomistajalle hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti Metsäpalveluiden tarjoajalle asiakastyytyväisyyttä ja uusia työtilauksia pienempää määrää epäonnistumisia ja reklamaatioita, mikä tuo ajansäästöä Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti! Kalle Vanhatalo
Esimerkki maanmuokkauksen heikosta toteutuksesta ja sen vaikutuksesta viljelytyön laatuun: Maata oli kauhottu sieltä täältä, mutta kunnon viljelypaikkoja (mättäitä) oli vain harvakseltaan. Istuttajan on hankala päästä suositeltavaan viljelytiheyteen. Olli Mäki Sopeutuminen ilmastonmuutokseen 12.9.2014 92
Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos näkyy ja vaikuttaa metsien käyttöön Taimikonhoito entistä tärkeämpi! Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä kasvupaikoilla kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta
Kiitos! Kalle Vanhatalo Kalle.vanhatalo@tapio.fi www.tapio.fi Metsänhoidon suositukset verkossa: www.metsanhoitosuositukset.fi