Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka

Itä-Suomi Päätös Nro 90/2012/1 Dnro ISAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2012 ASIA HAKIJA Konosensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juuka Kuopion Energia Oy PL 105 70101 KUOPIO HAKEMUS Kuopion Energia Oy on 28.12.2011 aluehallintovirastoon saapuneella sekä 3.6. ja 12.7 2012 täydentämällään hakemuksella hakenut ympäristölupaa Konosensuon 66,7 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Juuan kunnassa. Lisäksi hakija on hakenut lupaa vesiensuojelurakenteiden rakentamisen aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Samalla hakija hakee lupaa varastoida sekä käsitellä (hakettaa/murskata) alueella puupolttoaineita ja muita biopolttoaineita kuten ruokohelpiä. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan myös lupaa johtaa vesiä toisen maalla olevaan uomaan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Varastoitava ja haketettava puuaines on sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake, kannot ja energiapuu) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohtaan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohtaan perustuen ympäristölupaa on haettava jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Kyseessä on jäteasetuksen liitteen 5 mukainen käyttö pääasiallisesti polttoaineena tai muulla tavoin energian tuottamiseksi (R 9) sekä liitteen 6 mukainen yhdistäminen tai sekoittaminen ennen toimittamista johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D 13) sekä varastoiminen ennen toimittamista johonkin tässä liitteessä mainittuun toimintoon (D 15). Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin perusteella toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa olevat luvat ja sopimukset ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1030 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

Alueen sijainti Kaavoitustilanne 2(49) Alueella ei ole voimassa olevia lupia. Kuopion Energia Oy on 2.3.2011 allekirjoittamallaan vuokrasopimuksella vuokrannut alueen metsähallitukselta turvetuotantoon ajalle 1.3.2011 31.12.2040. Suunniteltu tuotantoalue sijaitsee 23 km Juuan keskustasta länteen Raholanjärven ja Vaikkojoen välissä. Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 20.12.2007. Kaavassa ei ole merkintöjä Konosensuon alueella. Konosensuon itäpuolella virtaavassa Vaikkojoessa on melontareitin merkintä sekä koskiensuojelulain merkintä. Alueella ei ole luonnonsuojelualueen merkintöjä. Lähin suojelualue (Vellikosken putaat) on Konosensuon itäpuolella noin 300 m etäisyydellä Konosensuon tuotantoalueesta. Pohjois-Karjalan 2. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Siinä Konosensuon alueella on turvetuotannon kannalta tärkeän alueen merkintä (tu). Alueella ei ole muita merkintöjä 2. vaihekaavassa. Tu -merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia turvetuotannon kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on tehty maastokatselmukset sekä selvitetty luonnonsuojelulliset tavoitteet, vesistö- ja ojitusvaikutukset, taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset asutukseen ja muuhun ympäristöön. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin huomioiden turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Alueella ei ole yleiskaava. Sen sijaan Juuan kunnasta saadun tiedon mukaan Raholanjärvellä on voimassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 22.2.2000 vahvistama Raholanjärven rantakaava, jossa järven eteläosaan on osoitettu kuuteen kortteliin yhteensä 13 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Ote rantakaavasta on liitetty asiakirjoihin. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Konosensuon tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä). Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ympäristön valumavedet tuotantoalueen ja tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä virtaamansäätöpadot kokoojaojiin). Tuotantoalue on jaettu kahdeksaan tuotantolohkoon. Tuotantosuunnitelman mukaan tuotantokenttien kuivatus tehdään sarkaojilla, jotka kaivetaan tuotantoalueelle 20 metrin välein. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin. Kokoojaojilla kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaille. Laskeutusaltailta vedet johdetaan pintavalutuskentille. Tuotantoalueen länsi- ja keskiosan kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentälle johtavaan ojaan pumpulla. Itäosan pintavalutuskentälle vedet saadaan johdettua painovoimaisesti. Pintavalutuskentät ympäröidään penkereellä.

3(49) Tuotannon aloitus Tuotantoalueen kunnostustoimet on suunniteltu aloitettavaksi talvella 2012/2013, jolloin tuotantoalueen ympärille kaivettaisiin eristysojat ja tuotantoalueelle rakennettaisiin ensin keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesällä 2013. Turvetuotanto alueella aloitettaisiin kesällä 2014. Tuotanto alueella kestäisi noin 25 vuotta. Pinta-alat Alueelle suunnitellun turvetuotantosuon nostoalue (sarka-ala) on 62,6 ha. Tukialueista aumaalueiden ala 4,1 ha, tukikohdan ala 1 ha, laskeutusallas- ja pumppaamoalueen ala on 0,5 ha. Tuotannon laatu, tuotantomenetelmät, tuotantopäivien määrä Alueella tuotettaisiin jyrsinturvetta pääosin toukokuun puolivälin ja elokuun välisenä aikana. Turpeen jyrsintä, kuivatus ja aumaus tehdään kesän poutajaksoilla. Tuotantoa kesäkautena on keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Suunnitellut vuosituotantomäärät, turpeen käyttö ja kuljetusmäärät sekä tuotannon kesto Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 28 000 m 3 (25 000 MWh) vuodessa pääosin hakijan Kuopiossa sijaitsevan Haapaniemen voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoalueelta kuljetetaan turvetta keskimäärin 9 000 t vuodessa. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Ensimmäiset reuna-alueet tulevat poistumaan tuotannosta 10 15 vuoden kuluttua. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Jälkikäyttömuotona alueella tulee olemaan maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Puu- ja biopolttoaineiden varastointi ja käsittely hankealueella Biomassan käsittelyalueella sekä aumoilla ja tukikohdan yhteydessä on suunniteltu varastoitavan ja tarvittaessa jatkojalostettavan puuperäisiä polttoaineita ja peltobiomassoja. Puupolttoaineet voivat olla sahateollisuuden sivutuotteita (puru, kuori ja lastu), metsäbiomassaa (hake, kannot ja energiapuu) tai polttoon soveltuvaa peltobiomassaa. Puupolttoaine ja peltobiomassat toimitetaan voimalaitokselle turpeeseen sekoitettuna tai erillisinä kuormina. Biomassan käsittely alueella on seuraava: Biomassa kuljetetaan turvetuotantoalueen varastoalueille ja kasataan varastoalueelle omiksi kasoiksi. Riittävän hienojakoinen tai jo valmiiksi haketettu biomassa sekoitetaan turpeeseen tai ajetaan talviaikaan erillisinä kuormina voimalaitokselle. Puuperäisestä polttoaineesta kannot murskataan mobiilimurskaimella talviaikaan varastoalueella. Varastoalueen pohja jäädytetään (alue pidetään aurattuna) ennen murskaustyön alkamista niin, että alue kantaa murskauskaluston. Kannot murskataan mobiilimurskaimella ja valmis kantomurske varastoidaan varastoalueen pohjalle. Varasto tehdään pyöräkuormaajalla aumaten. Kantomurskeesta tehdään noin 5 6 m korkea varastoauma. Kantomurske pyritään toimittamaan voimalaitokselle talvikauden loppuun mennessä.

4(49) Biopolttoaineiden varastointia ja käsittelyä varten on hankealueelta varattu yhden hehtaarin suuruinen alue. Lisäksi biopolttoaineita voidaan käsitellä ja varastoida auma-alueiden (4,1 ha) ja tukikohta-alueen (0,4 ha) yhteydessä. Hakijalla on tarkoitus kehittää alueesta mahdollisimman monipuolinen biopolttoaineterminaali, jonka kautta kulkeva polttoainevirta on mahdollisimman suuri. Vuotuinen varastomäärä on toiminnan alkuvaiheessa tavoitteena saada muutaman tuhannen kuutiometrin suuruiseksi. Suurin vuotuinen käsittely- ja varastointimäärä tulisi olemaan 25 000 m 3. Polttoineen murskausta/haketusta tehtäisiin pääasiallisesti talviaikaan klo 6 22. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Konosensuon vedet johdetaan kokoojaojilla tuotantoalueen länsi- ja keskiosan lohkoilta 1 7 (53,3 ha) pumppaamoaltaalle, josta kuivatusvedet nostetaan pumpulla pintavalutuskentälle johtavaan ojaan. Pintavalutuskentältä suotautuvat vedet johdetaan Kohisovanpuron kautta Raholanjärveen. Tuotantoalueen kaakkoisosan lohko 8:n (13,4 ha) kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti pintavalutuskentälle ja edelleen Vaikkojokeen. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Virtaamansäätöjen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Pumppukuivatuksella voidaan ylivirtaamia varastoida tuotantoalueen ojastoon. Vesiensuojelujärjestelyt ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Pintavalutuskentän 1 ala on 3,1 ha. Pintavalutuskentän ala on 5,2 % pv-kentän valumaalueesta ja 6,1 % tuotantoalueesta. Turvekentän paksuus on 2 metriä. Kentän kaltevuus 0,63 % on alle 1 %:n mitoitusohjeen, joka on annettu vuonna 2008 laaditussa Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa. Kenttä on kasvillisuudeltaan tupasvillarämemuuttumaa. Kahdella tutkimuspisteellä pintakerros noin 80 cm:n syvyyteen saakka on tupasvilla-rahkaturvetta, jonka maatuneisuusaste (H) on 3. Yhdellä tutkimuspisteellä 50 cm:n pintakerros on luokkaa H 4. Hakija on ympäristölupaviranomaisen pyynnöstä toimittanut 12.7.2012 selvityksen mahdollisuuksista siirtää pintavalutuskenttä 1 ehdotetulta paikalta pohjoiseen siten, että pintavalutuskenttä sijoittuisi kokonaan tai pääosin ojittamattomalle suoalueelle. Uuden pintavalutuskentän ala on 3,0 ha ja se on 5,0 % pintavalutuskentän valuma-alueesta ja 6,1 % tuotantoalasta, joka pienenisi pintavalutuskentän siirron seurauksena 2,3 ha. Hakijan mukaan pintavalutuskentän siirto heikentää selvästi kohteen taloudellista kannattavuutta. Turvekentän paksuus vaihtelee välillä 1,1 3,7 metriä. Tietoja turvelajeista ei ole esitetty. Pintavalutuskentän 2 ala on 0,7 ha. Pintavalutuskentän ala on 4,4 % pv-kentän valumaalueesta ja 5,4 % tuotantoalueesta. Turvekentän paksuus on 1,8 metriä ja kentän kaltevuus 1,3 %. Kenttä on kasvillisuudeltaan puolukkakorven muuttumaa. Tietoja turvelajeista ei ole esitetty. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentille laskeutusaltaiden kautta. Pintavalutuskentän yläpuoliseen laskeutusaltaaseen jää osa kiintoaineesta. Länsi- ja keskiosan kuivatusvedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Kuivatusvedet jaetaan jako-ojalla pintavalutuskentän yläosaan. Pintavalutuskenttä ympäröidään ojamassoista tehdyllä penkereellä. Ko. rakenteella estetään pintavalutuskentälle johdettujen vesien purkautuminen pintavalutuskenttää ympäröiviin ojiin. Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Pintavalutuskentillä on penkereessä

5(49) rumpu ja mittapato, joiden kautta pintavalutuskentältä suotautuvat vedet johdetaan pintavalutuskentän alapuolisiin metsäojiin. Hakija on liittänyt hakemukseensa arvion pintavalutuskentän puhdistustehosta perustuen vuosina 1987 1991 toteutetussa Turvetuotannon vesiensuojeluteknologian kehittäminen - projektissa saatuihin tuloksiin sekä vuonna 2008 laaditussa Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa esitettyihin lukuihin. Kuntoonpanoajan kuormitus Kohisovanpuroon Kuntoonpanoajan kuormitus Vaikkojokeen Tuotantoajan kuormitus Kohisovanjokeen Tuotantoajan kuormitus Vaikkojokeen Bruttokuormitus (kg/vuosi) Nettokuormitus (kg/vuosi) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N 1 215 15 370 - - - 295 4 89 - - - 868 7 227 475 4 111 210 2 55 115 1 27 Laskelma on tehty ympärivuotisella pintavalutuksella. Kuntoonpano- ja tuotantoajan kuormitukset on laskettu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden yhteistarkkailussa mitattujen kuntoonpano- ja tuotantosoiden ominaiskuormitusten perusteella. Laskettu kuntoonpanokuormitus edustaa koko kuntoonpanovaiheen kuormitusta. Kunnostusvaihe kestää Konosensuolla ennalta arvioiden yhden vuoden. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon aiheuttamia pölyhaittoja on kartoitettu leviämislaskelmilla ja mittauksin. Niiden mukaan pienhiukkasten (PM 10) -pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä on alle 50 μg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa kaikissa työvaiheissa 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta ja laskee edelleen jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Mittausten mukaan jyrsinturvetuotantoon liittyvissä työvaiheissa melutaso voi ylittää alle 150 metrin etäisyydellä 55 db(a) tason avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Kentän kunnostukseen liittyvissä työvaiheissa (tasausruuvi ja kunnostusjyrsintä) melutaso voi ylittää 55 db(a) alle 350 metrin etäisyydellä olevissa kohteissa samoin avoimessa maastossa ja melun kannalta otollisissa olosuhteissa. Äänen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvillisuus, maanpinnan ominaisuudet ja muodot, sääolot ja erilaiset esteet. Tuotantoalueelta vuosittain kuljetettava turvemäärä on noin 9 000 tonnia. Suon poikki kulkevalta Mäntylammintieltä rakennetaan tie aumoille ja pumppaamolle. Turve kuljetetaan tuotantoalueen aumateiden kautta Mäntylammintielle ja edelleen Viitaniementielle (tie nro 508), josta turvekuljetukset suuntautuvat Kuopion Haapaniemen voimalaitokselle. Yksityistien käytöstä tullaan sopimaan tiekunnan kanssa. Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan, jolloin muu liikenne on keskimääräistä vähäisempää.

6(49) Konosensuon lähin asutus on vapaa-ajan asutusta, joka sijaitsee yli 950 metrin päässä tuotantoalueesta. Hankkeella ei arvioida olevan pöly- tai meluhaittoja asutukselle. Polttoaineet ja jätteet Konosensuolla käytetään työkoneissa polttoainetta noin 20 000 litraa. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen eteläpuolella aumatien varrella biopolttoaineiden käsittelypaikan vieressä. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Pumppaamo tullaan rakentamaan sähköllä toimivana pumppaamona. Konosensuon turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: - työkoneiden voiteluaineet 150 200 kg/v - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 40 60 kg/v - akkuromua 30 kg/2 v - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia Jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneet huolletaan perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa ao. jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan tuotantoalueella olevat kannot ja puuaines jyrsitään suon kunnostusvaiheessa tuotantokenttään. Jyrsitty puuaines tuotetaan turpeen mukana aumaan ja kuljetetaan turpeen mukana käyttöön. Tuotantovaiheessa myöhemmin kentissä olevat kannot ja puuaines kerätään puuaineskasaan. Puuaines haketetaan ja kuljetetaan käyttöön voimalaitokselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan suunniteltu kuivatusvesien puhdistus virtaamansäädöllä, laskeutusaltailla ja sarkaojarakenteilla sekä ympärivuotisesti toimivilla pintavalutuskentillä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koko ja olosuhteet sekä hankkeesta aiheutuva vesistökuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Suon kuntoonpanosta ja turvetuotannosta vastaavat ko. toiminnan osaavat toiminnanharjoittajat. Hakija tulee valvomaan urakoitsijoiden toimintaa ympäristöluvan ehtojen täyttämiseksi. Toiminnan tarkkailu tullaan toteuttamaan hakemukseen liitetyn tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöh. ELY-keskus) hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa.

7(49) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Konosensuo on pääosin ojitettu. Pääosa suosta on isovarpu- tai tupasvillarämeen muuttumaa. Läntisen alueen keskellä on ojittamaton alue, joka sekin on joka puolelta ojitusten ympäröimä. Ojittamaton alue on tyypiltään oligotrofinen varsinainen lyhytkorsineva (olvlkn). Luontotyyppi on vaarantunut (VU) Etelä-Suomen alueella. Luontoselvityksen mukaan avosuoalueesta voidaan luokitella luonnontilan kaltaiseksi noin kolmen hehtaarin suuruinen osa. Turpeista on 74 % rahka- ja 26 % saravaltaisia. Puunjäännöksiä sisältäviä turpeita on 20 % ja tupasvillan jäännöksiä sisältäviä 29 %. Yleisin yksittäinen turvelaji on tupasvillarahkaturve, joka on paksuna kerroksena suon pinnalla. Tämän alla on vaihtelevan paksuinen sararahkaturvekerros. Suon pohjalla ja paikoin lähellä pohjaa on linsseinä esiintyvä saravaltaisen turpeen kerros (GTK, 1988, suotutkimusraportti). Asutus ja maankäyttö Suo rajoittuu selvästi suuntautuneisiin pitkänomaisiin moreeniselänteisiin, jotka ovat paikoin soraisia. Moreeniselänne jakaa suoaltaan kahteen osaan. Suon itäpuolella virtaa Vaikkojoki. Suon pinta on 170 180 metriä merenpinnan yläpuolella ja viettää länsiosassa kohti Kohisovanpuroa, jota pitkin vedet laskevat Raholanjärveen. Lähin vakituisesti asuttu talo on suon eteläpuolella 1,7 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Raholanjärven rannalla, linnuntietä mitaten noin 950 metrin päässä suunnitellusta tuotantoalueesta. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan Raholanjärvellä on vajaa 20 loma-asuntokiinteistöä. Hankealueen halki kulkevan tien varressa on sähkölinja. Välittömässä läheisyydessä ei ole virkistysalueita. Lähialue on metsätalouskäytössä. Konosensuon läheisyydessä ei ole muita turvetuotantoalueita. Suojelualueet ja hankealueen luonnonarvot Konosensuon tuotantolohkon 8 kuivatusvedet laskevat Vaikkojokeen. Vaikkojoen alajuoksulla sijaitsevaan Natura 2000-suojeluohjelman kohteeseen Vaikkojoki, Vaikon vanhat metsät ja Aitalamminsuo (kohde FI 0600010) on matkaa noin 20 kilometriä. Vaikkojoen yläjuoksulla sijaitsevaan Vaikkojoen suot -nimiseen Natura 2000-suojeluohjelman kohteeseen (FI0700055) on matkaa yli kuusi kilometriä. Vaikkojoki on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Konosensuon turvetuotantohanke ei sisällä toimenpiteitä Vaikkojoen uomaan, eikä hankkeella hakijan mukaan ole vaikutusta Natura -suojelualueisiin. Hakemukseen liitetyn luontoselvityksen mukaan Konosensuolla ei havaittu luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyppejä, eikä metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Ympäristöhallinnon Hertta-eliölajit tietojärjestelmässä ei ollut ko. alueelta yhtään havaintoa. Maastotutkimuksissa Konosensuolla ei havaittu luonnonsuojeluasetuksen liitteissä 2, 3a, 3b, 4 tai 5 mainittuja tiukkaa suojelua tai rauhoitusta vaativia lintu- tai kasvilajeja. Linnustoselvityksen mukaan Konosensuolla havaittiin kolme EU:n lintudirektiivin liitteen lajia: teeri, kapustarinta (2 paria) ja liro. Lisäksi havaittiin kaksi valtakunnallisesi uhanalaista (luokka vaarantunut VU) keltavästäräkkiparia. Lisäksi havaittiin uhanalaisluokkaan silmällä pidettävät (NT) kuuluva metsähanhi. Myös teeri kuuluu samaan luokkaan.

8(49) Pohjavesialueet Konosensuon koillispuolelle noin 13 km:n päähän sijoittuu Juuanharjut pohjavesialue (nro 0717612). Vesistö Konosensuo sijaitsee Vuoksen (4) vesistöalueella. Suon länsi- ja keskiosa sijaitsee Hietajoen (4.746) valuma-alueella ja itäosa Vaikkojoen yläosan (4.751) valuma-alueella. Kohisovanpuron valuma-alue laskussa Raholanjärveen on 2,5 km². Raholanjärven valumaalue (luusua) on 16,75 km². Vaikkojoen valuma-alue on itäpuolisen pintavalutuskentän vesien purkupaikan kohdalla noin 96 km². Raholanjärven ala on noin 270 ha. Järven keskiosa on 3 6 metrin syvyistä vesialuetta. Järven suurin syvyys on 14,5 m. Syvin piste on järven eteläosassa. Järven keskiosassa on rantaasutusta sekä itä- että länsirannalla. Raholanjärven pinta-alalla, arvioidulla keskisyvyydellä (4 m) sekä 7,9 l/s/ km² keskivalumalla laskettuna veden viipymä Raholanjärvessä on runsaat kaksi vuotta. Vaikkojoen pituus on 50,5 km ja valuma-alueen ala on 533 km². Raholanjärven veden laatua on seurattu ympäristöhallinnon havaintopaikalta Raholanjärvi 26 vuosina 1974, 1987, 1995, 1996, 2005, 2005, 2008 ja 2011 ja havaintopaikalta 39 vuonna 1995. Hakija on tehnyt Raholanjärvessä ennakkotarkkailua vuonna 2011. Raholanjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut hakijan tarkkailutulosten mukaan vuonna 2011 pinta- ja keskivedessä 28 32 µg/l (ELY-keskuksen tuloksissa 35 41), kokonaistyppipitoisuus 410 470 µg/l, humuspitoisuus 10 13 mg/l O 2 ja kiintoainepitoisuus alle 1 mg/l. Veden väri vaihteli välillä 130 150 mg/l Pt, pohjan lähellä väriarvo oli suurimmillaan 280. Järven vesi on ravinteisuuden perusteella karua/lievästi rehevää. Vesi on tummaa ja humusleimaista. Veden happipitoisuus on ollut hyvä. Loppukesän näytteessä järven vesi on ollut kerrostunutta ja happipitoisuus on syvemmällä laskenut lähelle nollaa. Veden laatu on pinta- ja keskivedessä ollut vuosien 2005 2008 havainnoissa samaa luokkaa kuin vuoden 2011 havainnoissa. Vuonna 2011 järven syvänteessä on ELY-keskuksen näytteenottotulosten mukaan ollut happikato sekä tammikuussa että elokuussa. Happikadon seurauksena pohjaan kertynyttä fosforia ja rautaa liukeni vesimassaan. Kokonaisfosforipitoisuus oli tammikuun näytteessä 190 µg/l ja elokuun näytteessä 81 µg/l. Rautapitoisuus oli tammikuussa 5 800 ja elokuussa 7 200 µg/l, kun Raholanjärven normaalitaso on syvänteessä luokkaa 2 000 µg/l. Vaikkojoen veden laatua on seurattu seuraavilta ympäristöhallinnon havaintopaikoilta Vaikkojoki 35 Ahmonkoski ja Vaikkojoki 62622, jotka sijaitsevat Konosensuosta yläjuoksulle päin. Hakija on tehnyt ennakkotarkkailua vuonna 2011 seuraavilta havaintopaikoilta: Vaikkojoki 35 Ahmonkoski, Vaikkojoki 62622, Vaikkojoki 1 ja Vaikkojoki 2. Näistä Vaikkojoki 1 sijaitsee Konosensuosta alajuoksulle ja muut havaintopaikat suosta yläjuoksulle päin. Konosensuon yläpuolella sijaitsevan Ahmonkosken havaintopaikan vuosien 2003, 2007, 2008 ja 2011 näytteiden keskiarvot ovat keskeisimpien vedenlaatuparametrien osalta seuraavat: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 440 µg/l, kemiallinen hapenkulutus 24 mg/l O 2, kiintoaine 1 mg/l, väriluku 182 mg Pt/l ja ph 5,4. Keskiarvoon vaikuttavat erityisesti vuoden 2008 elokuun ja lokakuun tulokset, jolloin esim. ph oli molemmilla kerroilla 4,5 ja kokonaisfosforipitoisuus elokuussa 32 ja lokakuussa 39 µg/l.

9(49) Konosensuon alapuolisella Vaikkojoki 1 havaintopaikalla veden laatu on hakijan ennakkotarkkailutulosten mukaan hieman Ahmonkosken havaintopaikkaa parempi. Kokonaisfosfori oli vajaa 20 µg/l, kokonaistyppi noin 330 µg/l, kemiallinen hapenkulutus noin 10 mg/l O 2, kiintoaine 1 mg/l, väriluku 140 ja ph 5,8. Kun verrataan näitä tuloksia ympäristöhallinnon saman vuoden (2011) tuloksiin Ahmonkosken havaintopaikalla, todetaan, että esimerkiksi kokonaisfosforipitoisuuden neljän näytteen keskiarvo oli Konosensuon alapuolella 7 µg/l suurempi kuin yläpuolella. Vedessä olevaa eloperäistä ainetta kuvaava kemiallinen hapenkulutus taas oli yläjuoksulla suurempi (keskiarvo 18,5 mg/l O 2 ). Typpipitoisuus oli yläjuoksulla jonkin verran korkeampi (380 µg/). Kiintoaine, väriluku ja ph olivat samaa luokkaa Konosensuon ala- ja yläpuolisessa Vaikkojoessa. Erot johtunevat näytteenottoajankohtien erilaisista sääoloista, sillä jokiympäristössä ainekuormat vaihtelevat virtaamien mukaan suuresti. Kalasto ja kalastus Raholanjärvi ja Vaikkojoki ovat kalastuskohteita. Raholanjärven kalasto tuhoutui osakaskunnan mukaan noin 20 vuotta sitten lähes kokonaan metsäojitusten ja metsien lannoituksen seurauksena. Raholanjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta sekä planktonsiikaa. Lisäksi lajistoon kuuluvat peruslajit kuten hauki, made ja ahven. Taimen ja harjus lisääntyvät luontaisesti monissa Vaikkojoen koskissa. Taimenen elinkiertoa on edistetty poikasalueiden kunnostuksella ja kutusoran levityksellä koskien niskoille. Viime vuosina on istutettu runsaasti eri-ikäisiä taimenenpoikasia. Kesäisin istutetaan säännöllisesti kirjolohta sekä syksyisin kutuvalmiita emotaimenia. Saaliskaloihin kuuluvat myös hauki, siika, made säyne ja ahven. Lisäksi joessa esiintyy ainakin särki, salakka, mutu, kivisimppu ja kivennuoliainen. Sallittuja kalastusmenetelmiä koskessa ovat heitto- ja perhokalastus. Jokireitillä sijaitsevilla järvillä harjoitetaan myös verkkokalastusta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Konosensuon turvetuotantoalueen vaikutusarvio alapuolisessa vesistössä tapahtuviin ainepitoisuuden muutoksiin tarkasteluajanjaksona on tehty laskemalla tarkastelukohdassa vesistössä kulkevan virtaaman ainepitoisuuksien kohoamista tuotantoalueelta tulevan kuormituksen johdosta (virtaamatarkastelu). Vaikkojokeen purkautuvat Konosensuon tuotantoalueen kuivatusvedet 12,2 hehtaarin tuotantoalalta ja Kohisovanpuron kautta purkautuvat Raholanjärveen tuotantoalueen kuivatusvedet 50,4 hehtaarin tuotantoalalta. Raholanjärvessä on tehty myös arvio tarkastelemalla pitoisuuden nousua vuotuisen kuormituksen sekoittuessa järven vesitilavuuteen. Ympäröivältä valumaalueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä-syyskuun jaksolta (10,1 l/s/ km 2 ). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Kiintoaine mg/l Kohisovanpuro, virtaamatarkastelu 5 93 0,5 Raholanjärvi, virtaamatarkastelu 0,7 14 0,1 Raholanjärvi, sekoittumistarkastelu 0,4 10 alle 0,1 Taulukko. Konosensuon turvetuotantoalueen (netto)kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys Kohisovanpurossa ja Raholanjärvessä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa (virtaamatarkastelu) ja vuosikuormituksen sekoittumisella järven vesitilavuuteen.

10(49) Hakijan mukaan Konosensuon kuormitus ei tarkastelun perusteella juuri erotu Vaikkojoessa ja Raholanjärvessä. Pienestä vaikutuksesta johtuen hankkeella ei arvioida olevan haittoja. Turvetuotannosta aiheutuvaa nettokuormitusta alapuoliseen vesistöön on laskelmassa osin yliarvioitu. Konosensuo on suurimmaksi osaksi metsäojitettua aluetta, joka jo nykytilassaan kuormittaa alapuolista vesistöä. Turvetuotannon aiheuttama kuormituksen lisäys on pienempi kuin arviolaskelmassa esitetään, sillä tuotantoalueella oleva metsäojituksen kuormitus jää pois alapuolisen vesistön kuormituksesta hankkeen toteutuessa. Hankkeen kuormituslaskelmassa turvetuotantoalueen nettokuormitus on laskettu poistamalla kokonaiskuormituksesta luonnontilaisen suon kuormitus. Konosensuon tämän hetkinen kuormitustaso (metsäojituksen aiheuttama kuormitus) on oleellisesti korkeampi kuin luonnontilaisen suon kuormitus. Vesienhoitosuunnitelman tiedot Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa 2015 tai Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei Raholanjärveä ole voitu vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella luokitella tilan arviointiin tarvittavien vuosien 2000 2007 tietojen vähäisyyden vuoksi. Vaikkojoki on luokiteltu melko vähäisen vedenlaatutiedon ja hydromorfologisen tilan perusteella hyvään tilaan. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mukaan Vaikkojoen veden ajoittaisen happamuuden perusteella arvioituna tila olisi enintään tyydyttävä. Ympäristöriskit Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueella voi lähinnä syntyä poikkeustilanteita paloturvallisuudessa, polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä sekä poikkeuksellisten rankkasateiden/tulvien yhteydessä. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Säiliöt myös sijoitetaan etäälle ojista. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan (Ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta, annettu 4.12.2006). Tuotantoalueelle laaditaan em. ohjeen mukainen pelastussuunnitelma, jossa esitetään työmaan pelastusorganisaatio, työmaan palovalvonta, toiminta hätätilanteissa ja koulutus hätätilanteita varten. Pelastussuunnitelman organisaatiota ja ohjeita käytetään myös muiden poikkeustilanteiden kuin paloturvallisuus estoon, valvontaan, hoitamiseen ja tarvittaessa hälyttämiseen. Hätätilanteissa noudatetaan pelastus- ja ympäristöohjeita. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Pöly- ja melutarkkailuun ei hakijan mukaan ole tarvetta, sillä asutus sijoittuu etäälle tuotantoalueesta. Hakija esittää, että tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa (käyttötarkkailu), johon merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tarkastukset ja kaikki tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta vesistökuormitukseen. Tuotantoalueen kunnostusaikana hakija esittää otettavaksi vesinäytteet touko-, kesä- elo- ja lokakuussa. Näytteistä määritettäisiin lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta, kiintoaine ja kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä.

11(49) Kunnostusajan vesistötarkkailussa näytteet otettaisiin touko-, kesä- elo- ja lokakuussa ennakkotarkkailun mukaisista Raholanjärven ja Vaikkojoen tarkkailupisteistä. Näytteistä määritetään lämpötila, väri, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta ja kiintoaine. Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän puhdistustehon tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Tuotantoajan vesistötarkkailu esitetään tehtäväksi liittämällä Konosensuo Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Mahdollisen kalatalouskorvauksen hakija haluaa suorittaa kalatalousmaksuna. Muut toimenpiteet Hakija sopii alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Toiminnan aloittamisluvan hakeminen koskee hankkeen vesiensuojelurakenteiden toteutusta. Hankkeen vesiensuojelurakenteita ovat pintavalutuskentät, laskeutusaltaat ja eristysojat. Pintavalutuskentät ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, kun ne saadaan toteutettua rakentamiselle hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat sijautuneet suoalueelle ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnan aloituslupa edistää vesiensuojelurakenteiden toimintavarmuutta, eikä aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesiensuojelurakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä. Kuormitus on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 16.2.2012 toimittanut jäljennöksen tuotantoon suunniteltua aluetta koskevasta vuokrasopimuksesta. 6.3.2012 on toimitettu pyydetyt lisäselvitykset koskien pintavalutuskenttien ominaisuuksia, kalastoa ja kalastusta sekä biopolttoaineen murskausta ja varastointia. 12.7.2012 hakija on toimittanut pyydetyn selvityksen mahdollisuuksista siirtää pintavalutuskenttä 1 ehdotetulta paikalta pohjoiseen siten, että pintavalutuskenttä sijoittuisi kokonaan tai pääosin ojittamattomalle suoalueelle. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikassa ja Juuan kunnassa 22.3. 20.4.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Vaarojen Sanomat -lehdessä.

12(49) Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Karjalan elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta sekä Juuan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue toteaa laajassa lausunnossaan tiivistetysti seuraavaa: Vesienkäsittelyratkaisut ja kuormitus vesistöön Turvetuotantoalueen kuormitukseen vaikuttaa tuotantoalueen perusominaisuuksien kuten suon rehevyystason lisäksi oleellisesti vesiensuojelumenetelmien toimivuus. Turvetuotannon kuivatusvesien puhdistuksessa nykyisin keskeisenä menetelmänä olevien pintavalutuskenttien puhdistustehon tiedetään vaihtelevan paljon. Kentän toimivuuteen vaikuttavat oleellisesti tarkoitukseen otetun suoalueen ominaisuudet. Paras puhdistustulos saavutetaan yleensä, kun pintavalutuskenttä perustetaan ennestään ojittamattomalle, luonnontilaiselle ja paksuturpeiselle suoalueelle. Jo ojitetuille suoalueille perustettavien pintavalutuskenttien puhdistustehoa saattavat heikentää mm. metsäojituksen kuivatusvaikutukset turpeen maatuneisuudessa ja ojituksesta johtuvat oikovirtaukset. Turvetuotantoalueiden tarkkailusta saatujen keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella laskettuihin kuormitusarvioihin sisältyy merkittävää epävarmuutta, mikä heijastuu epävarmuutena myös vesistövaikutusarviossa. Tämä tulee mahdollista lupaa myönnettäessä ottaa huomioon kuormitusta koskevissa lupamääräyksissä. Huonosti toimiva pintavalutuskenttä ei ole enää BAT -tekniikkaa. Vedenlaatu vesistössä, arvio kuormitusvaikutuksista ja vesienhoidon tavoitteet Vaikkojoen valuma-alueen latvoilla vesistöihin kohdistuu kuormitusta nykytilanteessa luonnonhuuhtouman ohella pääosin metsätaloudesta. Suot on valtaosin ojitettu. Valtion mailla tällä alueella on toteutettu vuonna 1967 käynnistettyä puuntuotannon tehostamissuunnitelmaa (ns. Nurmes-suunnitelma), johon sisältyi mm. kaikkien ojituskelpoisten turvemaiden ojittaminen ja normaalia voimakkaampi lannoitus. Suunnitellun tuotantoalueen alapuolisesta vesistöstä on käytettävissä jonkin verran vedenlaatuaineistoa 2000-luvulta. Vaikkojoen yläjuoksulla (asema Vaikkojoki 35 Ahmonkoski) veden laatua on seurattu 2000-luvun puolivälin jälkeen osana ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa. Hakija on teettänyt selvityksen Raholanjärvestä sekä Vaikkojoesta kesä- ja elokuussa 2011 (ns. ennakkotarkkailuohjelma on hakemuksen liitteenä). Kohisovanpuron veden laadusta ei ole tietoa eikä sitä ole hakemusta varten selvitetty. Hakemuksesta ei käy ilmi vedenlaatututkimukset tehnyt analyysilaboratorio. Raholanjärvessä vesi on tulosten perusteella humus- ja rautapitoista sekä ajoittain melko ravinteikasta. Vesi kerrostuu syvänteessä selvästi, mikä on nähtävissä voimakkaana happivajeena pohjan läheisessä vedessä ja sen seurauksena mm. fosforin ja raudan vapautumisena pohjasta. A-klorofyllipitoisuus 6,2 11 µg/l kuvastaa lievää rehevyyttä. Vaikkojoessa veden laatu vaihtelee tulosten perusteella melko paljon. Vesi on ollut ajoittain erittäin hapanta (ph 4,47 5,9), humuspitoista (väriluku 100 300 Pt mg/l), COD Mn (7 38 mg/l) ja rautapitoista (Fe 550 1 300 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 11 39 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 320 580 µg/l. Mitattujen fosforipitoisuuksien perusteella Vaikkojoen vesi luokittuu lievästi rehevälle tasolle.

13(49) Raholanjärveä ei ole voitu vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella luokitella tilan arviointiin tarvittavien vuosien 2000 2007 tietojen vähäisyyden vuoksi. Vaikkojoki on luokiteltu melko vähäisen vedenlaatutiedon ja hydromorfologisen tilan perusteella hyvään tilaan. Veden ajoittaisen happamuuden perusteella arvioituna tila olisi enintään tyydyttävä. Luokitteluun soveltuvaa biologista aineistoa ei tuolloin vielä ole ollut käytettävissä. Hakemuksessa esitettyjen arvioiden luotettavuutta vähentävät kuormitusarvioon liittyvät epävarmuudet sekä vesistöstä olevan nykytiedon puutteet. Esimerkiksi Raholanjärven ja Vaikkojoen ekologista tilaa, johon tulevat päästöt voivat vaikuttaa, ei biologisten laatutekijöiden aineistojen puutteista johtuen vielä ole voitu arvioida. On mahdollista, että Konosensuon turpeenotosta aiheutuu kuntoonpanovaihe huomioiden merkittävästi suurempi kuormitus alapuolisiin vesistöihin, kuin mitä hakemuksessa arvioidaan. Kohisovanpurossa (noro) vaikutus on todennäköisesti merkittävä. Muun muassa rankkasateet aiheuttavat kuormituspiikkejä, joihin tulee ennalta varautua. Vasta tehokkaan tarkkailun kautta voidaan riittävän luotettavasti arvioida hankkeen vaikutukset alapuolisessa vesistössä. Juuan alueella nyt vireillä olevat turvetuotantohankkeet eivät vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa ole olleet tiedossa. Vaikkojoen kalataloudellista tilaa on viime vuosina pyritty parantamaan monin keinoin. Periaatteessa kaikki kuormitusta lisäävä toiminta on omiaan heikentämään mahdollisuuksia turvata/saavuttaa vesienhoitolain mukainen hyvä tila vesistössä. Hakijalla on Vaikkojoen valuma-alueella parhaillaan vireillä Kylysuon turvetuotantohanke, jonka kuivatusvedet suunnitellaan johdettavaksi Saarilammen kautta Vaikkojokeen Konosensuon purkukohdan yläpuolella. Hankkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset tulee ottaa lupahakemusten käsittelyssä huomioon. Vaikkojoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi joeksi. Vaikkojoella aloitettiin vuonna 2009 yhteensä 21 erillistä koskialuetta kattava kalataloudellinen kunnostus, joka on tarkoitus saada valmiiksi kuluvana vuonna. Kunnostuksen pääpaino on ollut taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisen turvaamisessa. Pöly, melu ja liikenne, vaikutukset asumisviihtyvyyteen Kun lähin vakituisessa asumiskäytössä oleva kiinteistö on noin 1,7 km:n päässä ja lähimmät vapaa-ajan asumukset noin kilometrin päässä suunnitellusta Konosensuon turvetuotantoalueesta, hakemuksen mukaisesta turvetuotannosta tai biopolttoaineiden murskauksesta ei ennakkoon arvioiden aiheudu asumisviihtyvyyttä heikentävää melu- tai pölyhaittaa. Hankealueen luonnonarvot ja pienvedet Selvityksen mukaan suolla ei ole luonnonsuojelulain tai metsälain 10 :n tarkoittamia luontotyyppejä. Suotyypeistä ojittamaton alue on oligotrofista lyhytkorsinevaa, joka on Etelä- Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Konosensuon linnustokartoituksen merkittävimmät lajit olivat valtakunnallisesti vaarantunut keltavästäräkki sekä silmälläpidettävät metsähanhi ja teeri. Teeren ohella hankealueen linnuista kapustarinta ja liro kuuluvat EU:n lintudirektiiviin liitteessä 1 mainittuihin lajeihin. Liro on myös alueellisesti uhanalainen (RT) lintulaji. Selvityksen mukaan kartoitusalueella ei kuitenkaan arvioida olevan metsähanhelle sopivaa pesimäaluetta. Metsähanhen pesäpaikkavaatimukset ovat kuitenkin väljät, joten laji voi pesiä avosoiden ohella myös hankealueen kaltaisilla rämeil-

14(49) lä. Yhtenä päivänä tehdyn laskennan perusteella ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että laskennassa havaittu metsähanhi kuuluu alueen pesimälinnustoon. Luontoselvityksen mukaan Konosensuolla ei ole myöskään vesilain tarkoittamia luontotyyppejä. ELY-keskukselle on tullut ilmoitus, että hankealueella on luonnontilainen lähde. Kohde tarkastettiin maastossa 15.5.2012. Tarkastuksen perusteella lausuntoon liitettyyn karttaan merkityllä paikalla kahden metsäojan välisellä alueella on karuhko avolähde, josta lähtee kapea vesivirtausjuotti päättyen noin 30 metrin päässä metsäojaan. Ympäröivästä ojituksesta huolimatta lähde- ja siitä lähtevän virtausjuotin aluetta voidaan pitää vähintään luonnontilaisen kaltaisena vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamana vesiluontotyyppinä. Tarkastuksen perusteella lähde sijaitsee hankealueen luoteiskulmassa ja tuhoutuisi hankkeen seurauksena. Lähde tulee rajata pois hankealueesta tai sen luonnontilan vaarantamiseen on haettava vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukainen poikkeuslupa. Kohisovanpuron luonnontilaista (tai sen kaltaista) uoman osaa metsätien ja Raholanjärven välistä osaa voidaan pitää norona, joten sitä koskee vesilain 2 luvun 11 :n säännös, jossa tarkoitettujen vesiluontotyyppien luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Konosensuon turvetuotannosta aiheutuisi Kohisovanpuroon uoman kokoon nähden merkittävä määrä kiintoainekuormitusta. Kohisovanpuroon kohdistuva kiintoainekuorma voisi aiheuttaa uoman pohjan liettymistä ja siten vaarantaa uoman luonnontilan vesilain luontotyyppisäännöksen vastaisesti, joten uoman luonnontilan vaarantamiseen on haettava vesilain 2 luvun 11 :n 2 momentin mukainen poikkeuslupa. Pohjavedet ja suojelualueet Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, joiden veden laatuun tai määrään hakemuksen mukainen turvetuotanto voisi vaikuttaa. Hankkeella ei myöskään olisi haitallista vaikutusta Vaikkojoen Natura -alueeseen eikä maakuntakaavaan sisältyvälle Vellikosken putaat - suojelukohteelle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Päästötarkkailun osalta ELY-keskus katsoo, että kunnostusvaiheessa pintavalutuskentältä poistuvasta vedestä tulee ottaa kuormitusnäytteet huhti-lokakuussa vähintään kerran kuukaudessa sekä talviaikaan joulu- ja helmikuussa. Kevättulvan aikaan otetaan kuitenkin vähintään kaksi näytekertaa. Näytteet tulee ottaa joka vuosi kunnostusvaiheen aikana. Näytteistä tehdään ainakin seuraavat analyysit: väri, ph, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kemiallinen hapenkulutus ja rauta. Tuotantovaiheessa kuormitusnäytteet tulee ottaa kolmena ensimmäisen vuotena ja sen jälkeen joka toinen vuosi joulu- ja helmikuussa kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kaksi kertaa kuukaudessa ja kesä-lokakuussa kerran kuukaudessa. Lisäksi otetaan kesä-lokakuussa 2 4 kertaa rankkasadenäytteet. Turvetuotantoalueen purkuvesistöstä on käytettävissä melko vähän vedenlaatuaineistoa, erityisesti Raholanjärvestä. ELY-keskus pitää esitettyä kuntoonpano- ja tuotantovaiheen tarkkailuohjelmaa riittämättömänä uuden turvetuotantohankkeen vaikutusten arviointiin vesistöissä, jossa tietoa jopa sen nykyisestä tilasta on vähän käytettävissä. Mm. kuntoonpanon ja tuotantovaiheen vaikutusten sekä vesistön tilan kehittymisen seuranta edellyttää vuosittain toteutettavaa veden laadun tarkkailua ainakin kolme vuotta tuotantoaikana ennen kuin voidaan harkita

15(49) näytteenoton harventamista. Tarkkailualuetta tulee lisäksi laajentaa Kohisovanpuroon ja Raholanjärveen sen laskukohdan edustalle. Tarkkailu tulee määrätä aloitettavaksi niin ajoissa, että purkuvesistön tilasta saadaan riittävästi tietoa ennen toiminnan käynnistymistä ja vaikutusten arviointia varten. Veden laadun tarkkailun lisäksi hakija tulee velvoittaa seuraamaan turvetuotannon vaikutuksia biologisissa parametreissa, esim. pohjaeläimistössä ja kasviplanktonissa (tai piilevästössä) sekä Raholanjärvessä että Vaikkojoessa. Lupaan tulee sisällyttää määräykset kertaluonteisen selvityksen tekemisestä turvetuotantoalueelta vesistöön johdettavien vesien metallipitoisuuksista sekä määrävuosin tehtävästä kalojen (ahven, 15 20 cm) elohopeaseurannasta Raholanjärvessä ja Vaikkojoessa. Kalojen elohopeatarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä hakijan muiden Juuan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden kanssa. Tuotantovaiheen tarkkailua ei voida liittää osaksi Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailua. Sen sijaan voisi olla mahdollista ja järkevääkin tarkkailla hakijan Juuan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden vaikutuksia yhteistarkkailuna. Luvan saajan tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulemisesta Konosensuon turvetuotannon käyttö-, päästö- ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma omana erillisenä asiakirjana, johon on koottu selkeästi Konosensuon turvetuotannolle asetetut tarkkailuvelvoitteet. Jälkihoitovelvoitteet ja töiden aloittamislupa Hakemuksessa ei ole esitetty suunnitelmaa alueen jälkihoidosta ja -käytöstä. Jälkihoitovaiheen kuvauksen tulisi olla osana ympäristöluvan hakemusasiakirjoja. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset myös toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen vähentämisestä. Jälkikäyttöä ja - hoitoa koskeva suunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen jälkikäyttötoimiin ryhtymistä ja tätä koskevan lupamääräyksen lupaan sisällytettäväksi. Toiminnan aloittaminen aiheuttaa vesistön tilaan vaikuttavan kuormituksen lisääntymistä, tässä tapauksessa pääasiassa Kohisovanpurossa ja Raholanjärvessä. Vesistökuormituksen, erityisesti kiintoainepäästön, vaikutuksesta mahdollisesti muuttunutta vesiympäristöä ei voida jälkikäteen tehtävillä toimenpiteillä palauttaa ennen toiminnan aloittamista vallinneeseen tilaan. Tämän vuoksi lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen mukaan hakemuksen mukaista ympäristölupaa ei tulisi yleisen kalatalousedun kannalta myöntää. Vaikkojoki on vesienhoidon toimenpideohjelmassa luokiteltu sekä fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan erinomaiseksi ja ekologisen tilan perusteella hyväksi. Joki on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki. Raholanjärvi on saanut fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella luokituksen hyvä. Järven biologisista laatutekijöistä on luokiteltuna ainoastaan kasviplankton. Tämän suhteen järven tila on arvioitu erinomaiseksi, mikä tarkoittaa, että lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat häiriintymättömiä olosuhteita. Vaikkojoen ympäristö,

samoin kuin koko Saarijärven valuma-alue, on tiheästi ojitettua. Tämän vuoksi kevättulvat ovat alueella voimakkaita ja kuljettavat mukanaan runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita. Vaikkojoen alueella kalataloudellisesti merkittävimmät kosket sijaitsevat välillä Kajoonkoski Ruukinkoski, joten usein kalataloudellisissa tarkasteluissa Vaikkojoen reitillä tarkoitetaan juuri kyseistä virtavesikokonaisuutta. Hakemuksessa mainittu Vaikkojoki virtaa Mäntylammen kautta lyhyeen Mäntyjokeen, joka yhtyy edellä mainittuun Vaikkojoen reittiin Metsä- Vaikon välialtaan kautta. Mäntyjoen, ja tämän yläpuolisen Vaikkojoen vesi on keskimäärin happamampaa ja ravinteikkaampaa kuin Vaikkojoen reitin tai muiden tähän laskevien kolmannen jakotason valuma-alueiden vedet. Konosensuon turvetuotantoalueen kaakkoisosan vedet johdettaisiin Mäntylammen yläpuoliseen Vaikkojokeen. Hakemuksessa esitetyt vedenlaadun havaintopaikat, joita on käytetty kuvaamaan Vaikkojoen veden laatua, eivät sijaitse yllämainitulla Vaikkojoen reitillä, vaan Mäntylammen yläpuolisella jokiosuudella. Hiukan Mäntyjoen yhtymäkohdan alapuolella sijaitsee Vaikkojoen reitillä noin 1,5 km pitkä Hirvolankoski, johon on kalataloudellisten kunnostusten myötä muokattu noin 10 000 m² poikastuotantoaluetta. Turvetuotantoalueen länsi- ja keskiosan vedet johdettaisiin Kohisovanpuroa pitkin Raholanjärveen. Järven vedet laskevat Raholanjoen kautta Hietaseen ja siitä edelleen Hietajokea myöten Kotakoskien yläpuolelle Vaikkojokeen. Sekä Raholanjoki että Hietajoki ovat mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maakunnan virtavesiin laatimassa kalataloudellisessa kunnostusohjelmassa vuosille 2011 2015. Virtakutuisille kalalajeille soveltuvien koskialueiden yhteispituus on ohjelman mukaan Raholanjoessa lähes 600 m ja Hietajoessa noin 450 m. Raholanjoen yläosan kosket, joista ylin sijaitsee alle 100 metrin päässä Raholanjärvestä (lupaviranomaisen merkintä: Pieni Raholanjärvestä), ovat tähän asti säilyneet lähes luonnontilaisina. Kajoonkoski Ruukinkoski välisellä Vaikkojoella aloitettiin kolme vuotta sitten 21 erillistä koskialuetta kattava kalataloudellinen kunnostus, joka on tarkoitus saada valmiiksi kuluvana vuonna. Kunnostuksen pääpaino on ollut taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisen turvaamisessa. Kunnostusten myötä Vaikkojoen reitin lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden pinta-ala kasvaa runsaaseen kuuteen hehtaariin. Hankkeen kokonaiskustannus on yli 100 000 euroa. Viime vuosina Vaikkojoen reitille on istutettu eri-ikäisiä taimenia: esimerkiksi viime vuonna kunnostetuille koskille istutettiin sekä emotaimenia että kesänvanhoja poikasia. Viimeisin koekalastus on tehty vuonna 2009 ennen kunnostuksia. Tällöin molemmista tutkituista koskista tavattiin taimenenpoikasia, tosin tiheydet olivat pienet. Lisäksi jokeen istutetaan joka vuosi pyyntikokoisia kirjolohia. Jokeen on istutettu myös harjusta, viimeisin istutus on vuodelta 2010 (kesänvanhojen poikasten istutus kunnostetuille koskialueille). Laji näyttääkin menestyvän kohtalaisesti. Joessa tavataan taimenen, harjuksen ja kirjolohen lisäksi haukea, särkeä, salakkaa, säynettä, ahventa, madetta ja kiiskeä. Vaikkojoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi (kalastuslain 119 mukainen päätös). Kalastus Vaikkojoen reitillä on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Viehekalastuslupia on joelle myyty vuodesta 1987 lähtien. Raholanjärveen on istutettu kuhaa, siikaa ja taimenta. Järven kalastoon kuuluvat lisäksi ahven, hauki, made, särki, salakka, säyne ja kiiski. Järvellä harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Turvetuotannon vaikutuksia Vaikkojoen kalastolle tulee tarkastella Konosensuon ja Kylysuon kuivatusvesien yhteisvaikutuksena. Siten Vaikkojoen reitille purkautuu kuivatusvesiä 16(49)

Mäntyjoen kautta yhteensä 54,7 hehtaarin turvetuotantoalueelta ja Hietajoen kautta 50,4 hehtaarin tuotantoalalta. Erityisen herkkiä veden laadun muutoksille ovat mäti ja pienpoikaset. Taimenkanta onkin Vaikkojoessa haavoittuvimmillaan juuri happamien sekä runsaasti ravinteita ja kiintoainetta sisältävien keväisten valumavesien aikaan, jolloin myös pintavaluntakenttien puhdistusteho on keskimääräistä huonompi. Jo tällä hetkellä Vaikkojoen reitin yläosissa runsaiden kevättulvien aiheuttamat happamuus- ja kiintoainehaitat vaikuttanevat syntyvien kalavuosiluokkien kokoon. Siksi minkäänlainen lisäkuormitus ei kalatalouden näkökulmasta tule kyseeseen ennen mittavia valuma-aluekunnostuksia. Taimenen ja harjuksen tärkeimmät yhtenäiset lisääntymis- ja poikastuotantoalueet Vaikkojoen reitillä sijaitsevat Kajoonkosken ja Kotakoskien välisellä jokiosuudella, eli juuri siellä, missä suunnitteilla olevan Konosensuon turvetuotannon kuivatusvedet Vaikkojokeen yhtyisivät. Vaikkojoen reitin vedet ovat happamia ja hyvin humuspitoisia. Suomen jokivesissä orgaanisesta aineesta on liuenneena noin 94 %. Liuenneella orgaanisella aineella eli humuksella on vettä happamoittava vaikutus juuri kalojen ph-viihtyvyysalueella, joten humuspitoisuuden kasvu heikentää kala- ja rapukantojen elinolosuhteita. Lisäksi vesien lisääntyneen humuspitoisuuden on havaittu aiheuttavan petokaloissa kohonneita elohopeapitoisuuksia. Hakijan ilmoittamaa hiukkasmuodossa olevaa kiintoainetta koskeva 50 %:n puhdistusteho (sulanmaanaikaisen tarkkailun tulos) poistaa todellisuudessa veden orgaanisesta aineesta vain 4 5 %. Tämän todellista määrää vedessä kuvaa hyvin kemiallinen hapenkulutus, jonka suhteen hakija ilmoittaa puhdistustehoksi 5 20 %. Vaikkojoelle on ominaista valuma-alueen runsaista ojituksista johtuen yli- ja alivirtaamien voimakas, noin 20-kertainen vaihtelu. Siksi alivesiaikana, jolloin joen yläosien virtaama voi jäädä jopa alle yhden kuution sekunnissa (MQ on noin 5,5 m³/s), saattaa vähäinenkin lisäkuormitus heikentää taimen- ja harjuskantojen tilaa; varsinkin, kun aliveden aikaan veden lämpötila on Vaikkojoessa yleisesti noussut yli taimenen viihtyvyysalueen ylärajana pidetyn +17 C:een. Veden lämpötilan nousu yhdellä asteella aikaansaa kaloissa noin kymmenkertaisen reaktiovaikutuksen, tämä pätee myös erilaisten altistusten kaloissa aiheuttamaan stressiin. ELY-keskus pitää mahdollisena, että hakijan esittämien turvetuotantoalueiden tarkkailusta saatujen keskimääräisten kuormituslukujen perusteella lasketut kuormitusarviot eivät anna kattavaa kuvaa turvetuotannon kuivatusvesien vesistövaikutuksista Vaikkojoen kaltaisessa joki- ja valuma-alueympäristössä. Erityisen haastavaa on voimakkaiden valumahuippujen ja kasvittoman kauden aikaisten sateiden aiheuttaman runsaan kiintoainekulkeuman hallinta, joista varsinkin viimeksi mainittu olisi todennäköisesti mätiasteella olevalle taimenen vuosiluokalle tuhoisa. Onkin luultavaa, että turvesoilta peräisin oleva kuormitus tulisi ajoittain olemaan selvästi hakijan ilmoittamaa suurempi ja siksi ELY-keskus pitää todennäköisenä, että turvetuotannolla tulisi olemaan haitallisia kalataloudellisia vaikutuksia niin Vaikkojoessa kuin Raholanjärvessä. Vuonna 2008 ympäristöluvan saaneessa Vaikkojoen kalataloudellisessa kunnostussuunnitelmassa (Dnro ISY 2007 Y 131) mainitaan valuma-alueen merkityksestä Vaikkojoen kalastolle seuraavaa: Monin paikoin jokireitillä taimenen lisääntymismahdollisuuksia rajoittaa sopivien elinalueiden puuttumisen lisäksi veden laatu. Siksi olisi lähes välttämätöntä, että lähivuosina alueella tehtäisiin jo useamman vuoden suunnitteluasteella olleita valuma-aluekunnostuksia. Vuonna 2009 aloitetussa Vaikkojoen kalataloudellisessa kunnostuksessa on erityisesti Juuan kunnan puoleiseen joenosaan pystytty luomaan runsaasti ympärivuotisesti vesittyviä taimenen lisääntymisalueita ja laajoja eri-ikäisille kaloille soveltuvia 17(49)

elinalueita. Myös emokala- ja pienpoikasistutukset taimenella sekä harjuksen poikasistutukset näyttävät alustavien havaintojen mukaan onnistuneen. Vaikkojoessa kunnostusten myötä vaiheittain elpyvä kalasto ja pohjaeliöstö eivät jo ennestään valuma-alueilta kuormitettuina kestäisi edes vähäistä turvetuotannon aiheuttamaa lisäkuormitusta. Jos Konosensuon turvetuotanto kuitenkin saa ympäristöluvan, tulee hakijalle asettaa 900 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu käytettäväksi Konosensuon kuivatusvesistä Vaikkojoen ja Raholanjärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Maksu ei ole tätä suurempi, sillä taimenkannan luontaisen lisääntymisen oleellisen heikkenemisen synnyttämää kalataloudellista haittaa ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista kompensoida. Kalatalousmaksu tullaan ensisijaisesti käyttämään taimenkannan hoidon kustannuksiin, ja maksun käytöstä kuullaan hankkeen vaikutusalueen kalaveden osakaskuntia ja kalastusaluetta. Lisäksi turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia sekä Vaikkojoessa että Raholanjärvessä tulee tarkkailla ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää kalojen elohopeapitoisuuksien määrittämisen. Jos hakijan esittämät keskimääräiset kuormituslaskelmat edes väliaikaisesti ylittyvät, tulee vesien suojelua viipymättä tehostaa. Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen esittää, että alue säilytetään luonnontilaisena eikä hakemusta puolleta. Konosensuo sijaitsee matalan Raholanjärven lähellä. Turvetuotannon kuivatusvedet johdettaisiin luonnonvaraiseen Kohisovanpuroon ja siitä edelleen Raholanjärveen. Konosensuo on ojitettu ja ojituksen aiheuttamat valumavedet ovat jo aiheuttaneet pienen Raholanjärven veden tummumisen. Ojituksesta aiheutuneet fosfori- ja typpipäästöt ovat lisänneet ennen kirkasvetisen järven rehevöitymistä. Turvetuotannon aloittaminen aiheuttaa alueen virkistyskäytölle huomattavaa haittaa. Alueelle on viime vuosina investoitu koskien palauttamiseksi ennalleen ja kalakantojen istutuksilla on pyritty palauttamaan aikaisemmin ollut runsaslukuinen kalakanta. Turvetuotannon rekkaliikenteen lisäys huonokuntoisilla tieosuuksilla on vaaratekijä. Turvetuotanto- alue sijaitsee noin 100 km:n etäisyydellä käyttöpaikasta, joten asiaa tulisi tarkastella myös kannattavuuslähtökohdista. Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että se on pyytänyt Itä-Suomen AVI:lta mahdollisuuden lausunnon antamiseen Juuan kunnan alueelle haettavista turvetuotantoalueiden ympäristö- ja toiminnan aloittamisluvista, koska haettujen toimintojen vaikutukset ulottuisivat sen toimialueelle, etenkin Kaavin matkailuelinkeinolle tärkeälle Vaikkojoen alueelle, joka kuuluu Natura-alueeseen ja jota on viime vuosina kunnostettu mm. kalataloudellisesti. Kaavin ympäristölautakunnan mielestä hankkeelle ei tulisi myöntää ympäristölupaa, koska hankkeesta voi aiheutua ympäristön pilaantumista ja muun muassa yleiseltä kannalta virkistyskäytön käyttömahdollisuuden vaarantumista. Jos lupaviranomainen katsoo, että ympäristönsuojelulain 42 mukaista luvan myöntämättä jättämisen perustetta ei ole, tulisi lupamääräyksillä vaatia vesien puhdistamisen järjestämistä siten, ettei vesistön pilaantumista synny. Käyttötarkkailu tulee järjestää siten, ettei kiintoaineen aiheuttamia haittoja ympäristölle pääsisi missään olosuhteissa syntymään. Lisäksi on syytä harkita nyt haettavana olevien Konosensuon ja Kylynsuon yhteisvaikutuksen välttämistä Vaikkojoelle sallimalla kerrallaan 18(49)

vain toisen suon turvetuotanto. Toiminnan aloittamislupaa ei tulisi myöntää rakennusaikaisen kuormituksen välttämiseksi ennen lupaprosessin läpivientiä. Haapaniemen voimalaitosyksikössä poltettava turve hankittaisiin Kuopiota ympäröivästä maakunnasta, jolloin myös turvekuljetukset olisivat lyhyemmät ja paremmin perustellut. Hankkeen sijoittuminen Juuan kunnan alueelle ja kuljetusmatkan pidentyminen yli 100 km:llä ei vastaa tätä lähtökohtaa. Hakija on myös esittänyt hallitsevansa hankealuetta, mutta perusteita hallintasuhteille, kuten vuokrasopimusta, ei ole esitetty. Hankkeesta syntyy haitallisia vaikutuksia toiminta-alueen alapuoliseen Vaikkojokeen. Vaikkojoki on kunnostettu kalastuskohde ja siihen istutetaan muun muassa kirjolohta ja harjusta. Luontaisina lajeina joessa ovat mm. taimen ja säynävä. Vaikkojoki on myös elämysmatkailukohde. Haitalliset vaikutukset voivat muodostua esitettyä suuremmiksi, sillä hakemuksessa on esitetty kaikkien vesien johtamista pintavalutuskenttien jälkeen jokeen. Mitoitusvirhe, toimintahäiriö tai poikkeustilanteessa vaikutukset voivat aiheuttaa ainakin hetkellistä kuormituksen kasvua ja vastaanottavan vesistön liettymistä, jolloin mm. kalojen kunnostetut kutupaikat voivat vaarantua. Toiminta-alueen vesienkäsittelyn ei voida katsoa esitetysti vähentävän mitoituskuormitusta, koska aiemmissa turvetuotannon tarkasteluissa on todettu alapuolisten vesistöjen kuormittumista, pintavalutuskentistä huolimatta. Ympäristölupahakemuksessa ei ole tässä vaiheessa mainintoja tulevasta alueen jälkihoidon ja tuotannon jälkeisen käytön järjestämisestä, mikä kuitenkin kuuluu toiminnan elinkaareen. Muistutukset ja mielipiteet 1) AA, kiinteistön Vanamo (176 404 19 68) omistajana vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Konosensuo sijaitsee lähellä herkkiä latvavesiä, kuten Raholanjärvi sekä Vaikkojoki, joihin vedet aiotaan johtaa. Raholanjärvi on pieni sekä kaunis ja herkkä erämaajärvi useine saarineen ja luotoineen. Järven syvin kohta on vain 14 metriä, muuten 1 6 metriä. Järven kalastoon kuuluvat kuha, siika, hauki, made sekä muut yleiset pienkalat. Linnustoon kuuluvat selkälokki, kalalokki, tiira, heinäsorsa, tavi, telkkä sekä vuosikausia järvellä pesineet kaksi kuikkapariskuntaa. Konosensuon pesimälajistoon kuuluu metsähanhi. Suolla on myös lähde. Mikäli lupa myönnetään, vaatii muistuttaja erittäin tarkkaa seurantaa. Mikäli rehevöityminen ja liettyminen järvessä lisääntyy sekä kalakannoissa tapahtuu muutoksia arvokalojen ja linnuston katoamisena tulee hakijan korvata vahingot. Lisäksi muistuttaja vaatii korvaamaan tontin ja rakennusten arvonalennuksen. 2) BB, kiinteistön Kultaranta (176 405 19 52) omistajina vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Raholanjärvi on kalastus- ja virkistyskäytössä kyläläisille ja kesämökkiläisille erittäin tärkeä. Turvetuotannon myötä tontin arvo laskee, kalastettavuus järvellä huononee, veden laatu huononee, humus lisääntyy, verkot ja rannat limoittuvat. Järvellä pesivät kuikat häviävät veden laadun heiketessä. Alueella on mahdollisesti lähteitä ja harvinaisia kasvilajeja, jotka ovat todettavissa vasta kesällä. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2015 mennessä kaikki vesistöt on palautettu hyvään tilaan. Raholanjärvelle käy juuri päinvastoin, jos tuotantolupa myönnetään. 19(49)

Stora Enso Oy on myynyt kyseiseltä järveltä useita tontteja, jotka eivät olisi menneet kaupaksi, jos mahdollinen turvetuotanto olisi ollut tiedossa. Muistuttajat vaativat hakijaa korvaamaa mahdollisen tontinarvon alenemisen sekä muut mahdolliset haitat. 3) CC, kiinteistön Petäjäranta (176 405 19 64), DD, kiinteistön Mäntykangas (176 405 19 57) ja EE, kiinteistön Aurinkoranta (176 405 19 65) omistajina vastustavat ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myöntämistä ja vaativat katselmusta tuotantoalueella sijaitsevan luonnonlähteen toteamiseksi. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, ei toiminnan aloittamislupa tule myöntää ennen kuin lupa on saanut lainvoiman. Kuopion Energia Oy:n on kaikissa tapauksissa sitouduttava etukäteen kirjallisesti korvaamaan kaikki toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset vahingot tontinomistajalle. Lisäksi veden laatua on valvottava mittauspisteillä, jotka sijoitetaan myös Kohisovanpuroon ja välittömästi puron suulle Raholanjärveen. Tontin omistajille lähetetyn ilmoituksen kartta on virheellinen. Siihen on merkitty Raholanjärven ympärille vain kuusi loma-asuntoa, vaikka todellisuudessa niitä on 14. Järveen laskevan puronsuun kohdalla olevassa saaressa olevaa loma-asuntoa ei ole merkitty karttaan, eikä tontinomistajalle on lähetetty tiedoksiantoa lupahakemuksesta. Raholanjärven todellinen keskisyvyys on 3 6 metriä eli järvi on erittäin matala. Raholanjärveen laskevan puron vieressä syvyys on kolme metriä. Näin matalaan järveen tulevat kuormitukset muuttaisivat pysyvästi veden laatua, aiheuttaisivat rehevöitymistä ja tuhoaisivat kalakannan. Ilmoitetun turpeenottoalueen sisällä on karttoihin merkitsemättä jäänyt luonnonlähde. Lähteestä virtaava puro laskee Kohisovanpuroon, joka taas laskee Raholanjärveen. Kohisevanpurolla on myös luonnontilaisena purona merkittävää luontoarvoa, eikä tällaista kuormitusta pienelle purolle tule sallia. Raholanjärven koillisrannan ja turpeenottoalueen välille on kartoissa merkitty puustoinen suojavyöhyke. Tämä metsä on kuitenkin hakattu jo kaksi vuotta sitten aukoksi. Toiminnasta aiheutuisi naapurisuhdelaissa kiellettyä kohtuutonta melua ja pölyä. Itse tuotannosta aiheutuva melu ylittäisi sallitun 45 desibelin (yöllä 40 desibelin) rajan. Kuivan kesän aikaan aiheutuva pölyhaitta olisi lainvastainen juuri suojametsävyöhykkeen puuttumisen takia. Hakemuksessa kerrotut kuormitusmäärät (tuotantovaiheessa 4 kg/v fosforia, 111 kg/v typpeä ja 475 kg/v kiintoainetta) on arvioitu liian pieniksi. Esimerkiksi suunnilleen samankokoisen turvetuotantoalueen Matolamminsuon hakemusasiakirjoissa on todettu kiintoaineiden keskimääräiseksi bruttokuormitukseksi tuotantoaikana 2196 kg/v, fosforin osalta 24 kg/v ja typen osalta 627 kg/v. Erilaiset olosuhteetkaan eivät selitä näin suurta vaihteluväliä, vaan kuormitusarvot on arvioitu selkeästi liian pieniksi. Hakijan suorittamista veden laadun mittauksista on havaittavissa, että kokonaisfosforiarvo on jo tällä hetkellä liian suuri ja järven tila sen osalta luokitellaan ainoastaan tyydyttäväksi tavoitearvosanan ollessa vähintään hyvä. Lisäksi mittauksista on selkeästi havaittavissa pohjan happitilanteen merkittävä huonontuminen viime vuosina, ei ainoastaan viime kesän yksittäisessä mittauksessa, niin kuin hakija selvityksessään esittää. Huonoa tilannetta kuvastavat myös viimeisimmissä mittauksissa todetut, kohonneet rauta-arvot pohjassa. Näin ollen vesienhoitolain edellyttämän hyvän tilan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä Raholanjärven suhteen täytyisi ryhtyä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi, eikä lisätä sitä. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että me kaikki mökkiläiset otamme talousveden järvestä ja jos vesi pilaantuu, ovat mökit sitä myöten käyttökelvottomia veden puutteen vuoksi. 20(49)