Kaupunginhallitus, kokous 12.3.2018 Pöytäkirja on tarkastettu Valionrannan alueen Eteläosa, asemakaavan muutos 4. kaupunginosa kortteli 4002 sekä ympäröitävät katu- ja viheralueet, Valionranta ROIDno-2017-237 Aikaisempi käsittely Kaupunginhallitus, 19.6.2017 1. 2. 3. Valmistelija Tarja Outila, kaupunginarkkitehti, tarja.outila@rovaniemi.fi Perustelut Rovaniemen kaupunginhallitus on 19.6.2017 343 valinnut Valionrannan osayleiskaavassa osoitetun keskustatoimitojen alueen (C-2) asemakaavoitukseen kumppaniksi Lapland Hotelsin. Kaavan päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin uudelleen nähtäväksi 22.6. 30.7.2017. Kaavan vireille tulon jälkeen kaupunki ja Lapland Hotels Oy ovat käyneet neuvotteluja kaavoituksesta. Lapland Hotels on 12.2.2018 lähettänyt esityksen kaupungille kaupunginhallituksen päätöksen 19.6.2017 343 muuttamiseksi. Hakemuksessa Lapland Hotels esittää Valionrannan alueen etelä- ja pohjoisosan kaava-alueiden yhdistämistä solmitun kumppanuuskaavahankkeen alaiseksi. Perusteena muutoshakemukselle on riittävän laajan ja tasokkaan matkailurakentamisen kokonaisuuden toteuttamisedellytysten luominen. Suunnitelmat tarkentuvat kumppanuuskaavaprosessin myötä suunnittelualueen ja sen ehtojen ratkettua. Hakemuksessa esitetään, että asemakaavan muutoksessa tarkistettaisiin yleiskaavan C-2-alueen rajausta siten, että C-2 alueelle olisi mahdollista rakentaa 250 huoneen hotelli, hyvinvointikylpyläosasto ja kylpylän ulkoilma-alueet sis. mm. avantouintifasiliteetit (1. vaihe). Lisäksi C-2 alueelle osoitettaisiin asemakaavassa kongressitilat sekä 50-100 lomahuoneisto (2.vaihe) ja 0-50 lomahuoneistoa (3. vaihe).
Lapland hotels esittää, että se toteuttaisi yleiskaavan tarkennetulle AK-alueelle asuinrakentamista laadittavan asemakaavan mukaisesti, jolla voidaan varmistaa taloudellinen kantokyky näiden tilojen rakentamiseen ja operointiin. Muutoshakemus on liitteenä. Päätösehdotus Esittelijä Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi Kaupunginhallitus hyväksyy Lapland Hotelsin hakemuksen. Valionrannan eteläinen ja pohjoinen kaava-alue yhdistetään. Kaupunginhallituksen päätös 19.6.2017 343 laajennetaan koskemaan Valionrannan ja Koskipuiston osayleiskaavan aluerajausta (C-2, AK- ja viher- sekä liikennealueet).kaupunginhallitus päättää, että asemakaavalla syntyvät asuntotontit luovutetaan Lapland Hotelsille, kun noin 1000 hengen kongressitilat sisältävä hotellin / hotellin osan rakennuslupa on saanut lainvoiman. Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan Osviittaan ja kaavatorille nähtäville 14 vrk:ksi. Kaavamuutosalueen viereisille ja vastapäisille kiinteistöille lähetetään kirje. Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kummppanuussopimuksen (luonnos liiteenä). Päätös Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti. Tiedoksi Lapland Hotels/ Ari Vuorentausta, Pertti Yliniemi, strateginen kaavoitus Liitteet Muutosesitys Valionrannan kumppanuuskaavahankkeeseen.pdf (pdf, 3 kt) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma_valionranta.pdf.pdf (pdf, 4 kt) LIITE Suunnittelusopimus_tarkistettu 150218.pdf.pdf (pdf, 116 kt) yu50 kaavakartta.pdf.pdf (pdf, 3234 kt) Muutoksenhaku MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.
1 (5) Valionrannan kumppanuuskaavan suunnittelusopimus 1. Sopimuksen osapuolet Toimittajat Tilaajat 2. Hankkeen yhteyshenkilöt Tilaajan yhteyshenkilö: Rovaniemen kaupunki Yhteyshenkilö osoite e-mail puhelinnumero Y-tunnus Toimittajan (jäljempänä ryhmän) yhteyshenkilöiden tiedot: (päivitetään sopimuksentekovaiheessa) Pää- ja arkkitehtisuunnittelija: Yhteyshenkilö osoite e-mail puhelinnumero Pää- ja arkkitehtisuunnittelijan yritys: Yrityksen nimi osoite e-mail puhelinnumero Y-tunnus Rakennusliike / rakennuttaja: Yritys / yhteyshenkilö osoite e-mail puhelinnumero Y-tunnus Hotellioperaattori/investori: Hotelliketju / yhteyshenkilö osoite e-mail puhelinnumero Y-tunnus
2 (5) Ryhmän jäsen, jonka nimiin mahdollisesti tuleva tonttivaraus tehdään: Yhteyshenkilö osoite e-mail puhelinnumero Y-tunnus 3. Sopimuksen tarkoitus ja kohde Sopimuksen kohteena on Rovaniemellä sijaitsevan Valionrannan alueen kumppanuuskaavahanke, johon ryhmä sitoutuu laatimaan viitesuunnitelman, jota käytetään kaavaluonnoksissa. Sopimus perustuu Rovaniemen kaupunginhallituksen päätökseen XX.XX.XX/XX. Valionrannan kumppanuuskaavaan osallistuville ryhmille ei makseta palkkioita, mutta valitun kaavaehdotuksen tehneen ryhmän ennalta ilmoitettu jäsen (rakennusliike/rakennuttaja tai arkkitehti tai hotellioperaattori/investori) saa halutessaan tehdä nimiinsä varauksen ko. Valionrannan tontille. Rovaniemen kaupunki varaa mahdollisuuden tilata kaavoituksen tarpeisiin tulevia selvityksiä ja kaavasuunnitteluun liittyvää asiantuntijapalvelua kilpailuun hyväksytyiltä ryhmiltä. Suunnittelualue on Valionrannan - Koskipuiston osayleiskaava-alue (Liite x) ja tarkempi suunnittelualue(=tuleva asemakaavoitettava alue) on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa rajattu alue (Liite x). Tilaaja ei sitoudu ennalta tiettyihin hankintamääriin, vaan hankkii palveluja tarpeen mukaan. 4. Suunnitteluaikataulu ja toteutus Ryhmän laatiman viitesuunnitelman on oltava valmis xx.xx.xxxx mennessä. (täsmennetään sopimuksentekovaiheessa). Tilaaja laatii suunnittelun ja toteutuksen yksityiskohtaisen projektisuunnitelman yhteistyössä pääsuunnittelijan kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Tilaajalle kaikki suunnitelmat asiakirjoineen luovutetaan sähköisessä muodossa. Viitesuunnitelmien tulee olla Tekla Locus tai Autocad yhteensopivat formaatit. 5. Kaavaprosessi Kyseessä on kumppanuuskaavahanke, jossa hankkeeseen valittu ryhmä laatii viitesuunnitelman, jota käytetään kaavaluonnoksessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiselle alueelle. Viitesuunnitelman (1:2000) tulee sisältää seuraavat: - Aluesuunnitelma - Paikoitus - Havainnekuvat, selostus - Konseptikuvaus
3 (5) Kaavaprosessin mukaisesti luonnoksista valitaan jatkoon menevä ehdotus, joka työstetään kaavaehdotukseksi. Tämä kaavaehdotus on lopullisen kaavan perustana ja tämän ehdotuksen tehneelle ryhmälle annetaan varausmahdollisuus ko. tonttiin. Ryhmän tulee ilmoittautuessaan nimetä se ryhmän jäsen (rakennusliike/rakennuttaja tai arkkitehti tai hotellioperaattori/investori), jonka nimiin mahdollisesti tuleva tontin varaus tehdään. Varaus tehdään vuodeksi. Varaus tehdään lainvoimaisessa asemakaavassa osoitetulle tontille/tonteille ja varaus astuu voimaan, kun ryhmä on maksanut tontin varausmaksun. Varauksesta päättää toimielin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa prosessissa. Mikäli kaavoitusprosesin lopputuloksena ei voida osoittaa ryhmää, jonka ehdotus tuli hyväksytyn kaavan pohjaksi, pidättää tilaaja oikeuden olla luovuttamatta tonttia. 6. Lisäpalvelun tuntihinta Suunnittelupalvelun arvonlisäveroton tuntihinta on xx /h (alv 0%). Suunnittelupalvelun tuntihinta on kiinteänä voimassa koko sopimuskauden. Hintoihin sisältyy kaikki palvelun tuottamisesta ja sopimuksen mukaisista ehdoista aiheutuvat kustannukset. Tilaaja ei hyväksy mitään muita erillisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi pientoimitus- tai laskutuslisiä. LASKUTUS JA MAKSUEHTO Laskutus tulee suorittaa verkkolaskulla tilaajan ilmoittamien laskutustietojen mukaisesti jälkikäteen. Maksuehto on 21 pv netto laskun päiväyksestä. Viivästyskorko on korkolain mukainen. 7. Tekijänoikeudet Tilaaja saa käyttöoikeuden kaikkiin sille toimitettuihin asiakirjoihin ja niiden sisältämään tietoon. Tilaajalla on oikeus vapaasti käyttää tätä tietoa omassa toiminnassaan ja siinä tarkoituksessa luovuttaa asiakirjat kolmannelle osapuolelle. 8. Tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet Toimittaja sitoutuu siihen, että se täyttää tilaajavastuulaissa toimittajalle asetetut vaatimukset koko sopimuskauden ajan. Toimittajan on annettava tilaajalle vähintään kahdentoista (12) kuukauden välein sopimuskauden aikana tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset omasta toiminnastaan ja mahdollisista alihankkijoista. Tiedot on toimitettava tilaajalle pyytämättä. 9. Sopimuksen muutokset Sopimusosapuolet voivat muuttaa tätä sopimusta vain kirjallisesti. Muutokset tulevat voimaan, kun molemmat sopimusosapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimusosapuolten toimivaltaisten edustajien toimesta.
4 (5) Myös sähköpostilla tehtyä muutosta pidetään kirjallisesti tehtynä ja siten pätevänä. 10. Irtisanomis- ja purkuehto Tilaaja pidättää oikeuden missä tahansa vaiheessa kaavaprosessin keskeyttämiseen. Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus kokonaan tai osittain, jos toimittaja on olennaisesti rikkonut sopimusvelvoitteitaan. Olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään muun muassa sitä, että palvelu ei vastaa sovittua ja virhe tai siitä tilaajalle aiheutuneet seuraukset ovat vähäistä suurempia eikä virhettä tilaajan kirjallisesta huomautuksesta huolimatta viipymättä korjata tai virheet ovat toistuvia. Olennaisena sopimusrikkomuksena pidetään myös sitä, että toimittaja on olennaisesti viivästynyt suorituksessaan ja viivästykset ovat huomautuksesta huolimatta toistuvia. 11. Erimielisyyksien ratkaisu Sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ensi sijassa ratkaisemaan osapuolten keskinäisin neuvotteluin. Erimielisyydet, joista ei päästä sovintoon, ratkaistaan Lapin käräjäoikeudessa. 12. Muut ehdot Lisäpalveluna mahdollisesti tilattavaan suunnittelupalveluun sovelletaan Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. 13. Sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa keskinäisessä pätevyysjärjestyksessä: 1. Suunnittelusopimus liitteineen 2. tarjouspyyntöasiakirjat (3.) KSE 2013 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (Huom. Sovelletaan ainoastaan mahdollisesti tilattavaan lisäpalveluun) 4. tarjousasiakirjat 14. Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
5 (5) Allekirjoitukset Tästä sopimuksesta on tehty kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.
VALIONRANNAN KAAVA-ALUEET YHDISTÄMÄLLÄ MERKITTÄVÄSTI ENEMMÄN Muutosesitys KHn päätökseen 343 19.6.2017
MUUTOSESITYS JA PERUSTEITA Esitämme Valionrannan alueen etelä- ja pohjoisosan kaava-alueiden yhdistämistä solmitun kumppanuuskaavahankkeen alaiseksi. Perusteena muutoshakemuksellemme on riittävän laajan ja tasokkaan matkailurakentamisen kokonaisuuden toteuttamisedellytysten luominen. Jäljempänä esitetyt suunnitelmat tarkentuvat kumppanuuskaavaprosessin myötä suunnittelualueen ja sen ehtojen ratkettua.
MIKSI KUMPPANUUSKAAVA TARVITAAN KOKO VALIONRANNAN ALUEELLE? Hotellista kaikki irti, riittävän kapasiteetin ja palveluvalikoiman varmistaminen Riittävä majoituskapasiteetti Rovaniemen kasvavaan kysyntään Tavoitteena sisällyttää hotellikokonaisuuteen kaupungin matkailutarjonnan ja kaupunkilaisten kannalta riittävän suuret kokous- ja kongressitilat ravintoloineen sekä virkistystilat kylpylöineen Hotellihuoneiden lisäksi tarvitaan myös huoneistotyyppistä majoitusta riittävän monipuolisen mm. perheille ja pitempiin viipymiin sopivan majoitustarjonnan luomiseksi Tarvittava kokonaismajoituskapasiteetti 350-400 majoitusyksikköä kongressitilojen rakentamisen edellytyksenä kannattavuusvaatimuksen näkökulmasta Mahdolliset uudet suorat reitti tai charterlennot tarvitsevat isomman hotellin Mahdollisesti uusilla tulevilla suorilla Aasian lennoilla voi olla jopa yli 300 asiakasta/kone Hotelliin tarvitaan eri kuluttajaryhmille ja eri maiden kulttuuriin sopivia erillisiä tiloja riittävästi, jotta voidaan palvella useampaa asiakasryhmää yhtä aikaa asiakasryhmien erityistarpeita kunnioittaen Ohjelma- ja oheispalveluille tarvitaan omat tilat vastaavasti Kongressitoiminta vaatii laajoja monikäyttötiloja ravintolatoimintaan ravintolatilojen kasvattamistarve Monipuolisen kaupallisen majoituskapasiteetin mahdollistaminen Laadukkaita erikokoisia huoneistoja erilaisille kohderyhmille perheitä unohtamatta hotellihuoneiden tueksi
KONGRESSITILAT TAPPIOLLISIA Jotta Valionrantaan saadaan korkeatasoinen ja taloudellisesti toteuttamis- ja elinkelpoinen uusi vetovoimainen attraktio Rovaniemelle, edellyttää se kokonaisalueen kehittämistä ja toteuttamista yhtenä kokonaisuutena Riittävän laajojen kokous-, kylpylä- ja virkistyskäytön tilojen toteuttaminen vaatii ison majoituskapasiteetin taloudellista syistä. Itsessään em. tilat eivät tule kantamaan omia kustannuksiaan, vaan vaadittava tuotto saadaan riittävän laajan kapasiteetin majoitusmyynnistä Em. palvelut kuitenkin lisäävät sinällään niin Rovaniemen kuin hotellinkin vetovoimaa ja ovat siten merkittävä lisä Rovaniemen vetovoimaisuuden ja asukkaiden viihtyvyydenkin kannalta Mittavat kokous- ja kongressitilat tappiollisia omana liiketoimintanaan Kokonaishankkeella sisältäen asuinrakentamisen voidaan varmistaa taloudellinen kantokyky näiden tilojen rakentamiseen ja operointiin Tarvitaan riittävä volyymi alueelle jotta syntyy asiakasvirtojen kannalta elävä alue Varmistetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kokonaisuus
Case: Valioranta kokous ja kongressi Kokous- ja kongressikeskus m2 4 000 Asiakaspaikat 1000 Rakennuskustannukset m2 2 500,00 Yhteensä 10 000 000,00 Minimi tuottovaade (lyhennys+korko) 8 % Vuodessa 0 000,00 Tuloslaskelma alv 0 % Keskim.hlöä kokouspvt/v. Konferenssit yms. Isot 1000 8 Pienemmät tilaisuudet 100 60 Muut 30 100 Tilamyynti 104 9 Ravitsemismyynti 603 353 Muu myynti 40 323 Liikevaihto 748 514 Ravitsemisostot 268 410 Myyntikate 4 104 Hlöstökulu, sivukuluineen 165 620 Palkkakate 314 4 Palkkakatteen jälkeinen tuotto - 4 516 Lisäksi vielä kuluina kiinteistövero, maanvuokra ja energiakulut!
KONGRESSIHOTELLILLA SUUREMMAT TULOT KAUPUNGILLE Kuntavaikutuksia eri kokovaihtoehdoilla Huonemäärä 200 300 400 Liikevaihto 7 110 148 10 1 627 12 640 5 Suorat htvt 50 72 epäsuorat htvt 29 42 52 HTVt yhteensä 114 142 Palkkatulot 2 4 009 3 564 8 4 421 549 Kunnallisverot 348 1 499 074 619 009
Laskelmaperusteet: Yksinkertaistetusti yhden (1) miljoonan euron liikevaihdolla toimiva hotelli (lähde FCG, Matkailuparlamentti 2017) Työllistää vuositasolla suoraan 7,1 htv välillisesti 4 htv Palkkatuloa 349 3 /v, josta välittömiä palkkatuloja 223 735 välillisiä palkkatuloja 126 048 Kunnallisverotuloa palkkatulosta 48 9 /v Arvonlisäveroa valtiolle 145 200 /v
ASUINRAKENTAMISEN KAAVA-ALUE: UUSIA ASUMISKONSEPTEJA PERUSASUNTOJEN LISÄKSI Uudenlaisia korkeatasoisia asumisen konsepteja Suomessa Asuinhuoneistoihin hotellin tuottamana tarjolle valinnaisina palvelupaketteina ateria-, puhtaanapito- ja hyvinvointipalveluita Parempaa asumisen laatua huoneistonomistajille Ohjelmapalvelun satamapalveluiden oheen voi synergisesti kehittää asuntoalueen palveluita parantavaa infraa kuten sähkömoottorien lataus, yleinen tankkauspiste, laituripaikat yksityisveneille, kelkkaparkki jne. Kokonaisarkkitehtuurin ja rakentamisen yhteensovittaminen saumattomasti hotellin kanssa mahdollista vain kun yhdellä kokonaisuus hallinnassa Tuloksena ympäristöystävällisempää asumista viihtyisämmässä ja toimivammassa ympäristössä Energia-, puhtaanapito- ja kiinteistöhallinnan yhteensovittaminen ja yhteisten rakenteiden luominen Kulkuväylien ja piha-alueiden optimointi koko alueella Hotelliin kehitettävien ekologisten ratkaisujen tuonti myös asuinhuoneistoihin Mahdollistaa kustannustehokkaamman rakentamisen em. yhteisten infrarakenteiden myötä
KOKONAISHANKKEEN TOTEUTTAMISAIKATAULUA 1. vaiheessa 250-huoneinen hotelli, hyvinvointikylpyläosasto ja kylpylän ulkoilmaalueet (mm. avantouintifasiliteetit) Rakentamisen käynnistys 1v. vahvistetusta kaavasta 2. vaiheessa kongressitilat sekä 50-100 lomahuoneistoa sekä asuinrakentamisen käynnistäminen Käynnistys 2-3 vuotta 1. vaiheen valmistumisesta 3. vaiheessa 0-50 lomahuoneistoa sekä asuinrakentamisen jatkaminen. Mahdollinen venesatama Käynnistys 2-3 vuotta edellisen vaiheen valmistumisesta
HOTELLIKOKONAISUUDEN ALUSTAVA MASSOITTELU
HOTELLIKOKONAISUUDEN ALUSTAVA MASSOITTELU
LISÄARVO ROVANIEMEN MATKAILUTARJONTAAN & HOTELLIKONSEPTIN KUVAUS Rovaniemen elinvoimaa vahvistava vetovoimainen elämys- ja kohtaamiskeskus Arktinen hyvinvointi Lapland Hotelsin visiona on kehittää Valionrannasta korkeatasoinen, monipuolinen ja uudenaikainen Spa-hotelli tuomalla yhteen pohjoinen hyvinvointi, Lapin luonto ja moderni kaupunkikulttuuri. Konsepti vastaa kansainväliseen hyvinvointi- ja elämysmatkailun kysynnän kasvuun, ja tavoitteena on kehittää korkeat laatukriteerit täyttävä, mutta helposti lähestyttävä tuote. Valionranta vetoaa ulkomaalaisiin ja suomalaisiin asiakkaisiin kauniin rauhallisella ja luonnollisella ympäristöllään. Hyvää oloa mielelle ja keholle tuovat mm. uudenaikaisen Spa-hotellin ohella laadukas sauna- ja avantouintikonsepti, Lapin luonnosta ammennetut hemmotteluhoidot sekä paikallisista ja puhtaista raaka-aineista valmistettu päivällinen. Hotellivierailijoille ja paikallisille avoin, lämminhenkinen Spa saa inspiraation Suomen luonnosta ja kansanperinteistä. Tarjontaan kuuluvat myös monipuoliset liikunnalliset ja elämykselliset aktiviteetit. Kongressit Valionranta toimii myös modernina kongressikeskuksena, tarjoten inspiroivat ja monipuoliset palvelukokonaisuudet kansainvälisillekin tapahtumille, kokouksille ja juhlille.
LISÄARVO ROVANIEMEN MATKAILUTARJONTAAN & HOTELLIKONSEPTIN KUVAUS Kulttuurien kohtaamiset Valionranta on uniikki kulttuurien kohtauspaikka ja yhteinen virkistäytymis- ja hyvinvointikeskus, jossa matkailijat ja paikalliset kohtaavat ja nauttivat hyvästä fiiliksestä. Hotellin ravintolat, kesäterassi ja edustalla oleva ulkoilmateatteri tuovat rauhallisen, mutta eloisan vivahteen Rovaniemen kaupunkielämään. Hyvinvointi, luonto ja ekologisuus otetaan huomioon laajasti palvelumuotoilussa. Vahvasti Suomen luonnosta ja Lapin tarinoista vaikutteita saanut hotellin design on nykyaikaisen kaunista mutta samalla kodikasta. Ulkoilmateatterin myötä luodaan hotellin yhteyteen koko kaupungin jokirantaa elävöittävä tapahtumatori erilaisille ulkoilmatapahtumille. Arktiset elämykset Revontulia tai keskiyön aurinkoa voi ihailla hotellin kattoterassilta lasikattoisesta ravintolasta ja suurten ikkunapintojen takaa hotellihuoneista. Monipuoliset ohjelmapalvelut kytketään elimelliseksi osaksi ainutlaatuista kokonaisvaltaista elämystä hotellien seinien sisäpuolella ja pihapiirissä. Jokea hyödynnetään vahvasti ja monipuolisesti, esimerkiksi veneretket kesäisin tai revontulisafarit talvisin starttaavat suoraan Valionrannasta. Esteettisesti korkeatasoinen ympäristö vieraille taataan sijoittamalla rakennettavan pihakannen alle moottorikelkat ja muut tarvittavat välineet.
EKOLOGISUUS & KIERTOTALOUS Rakentaminen Ekologisuus ja kiertotalous otetaan rakentamisessa huomioon mm. materiaalivalinnoissa ja tilaratkaisujen joustavuudessa. Rakennuksen elinkaarta saadaan pidennettyä muuntojoustavuudella niin tilaratkaisuissa kuin talotekniikankin osalta. Energiankulutuksen pienentäminen otetaan yhdeksi suunnittelun lähtökohdaksi. Käytetään etupäässä uusiutuvia energialähteitä ja tutkitaan mm. joen hyödyntämistä jäähdytyksen ja/tai lämmityksen tuottamiseen. Rakennusjätteiden syntyminen minimoidaan ja jätteet kierrätetään. Valaistukseen valitaan etupäässä vähän energiaa kuluttavia LED-valoja. Ulkovalaistuksessa huomioidaan myös valosaasteen muodostumisen minimoiminen. Jätevesien puhdistukseen ja ravinteiden kierrätykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Aurinkokeräinten ja tuuligeneraattorien käyttöä sekä lämmön talteenottoa poistoilmasta tutkitaan. Tutkitaan rakennuksen termisen massan eli massiivisten rakenteiden käyttöä rakennuksen lämmönkulutuksen vähentämiseen. Vesikalusteet valitaan mahdollisuuksien mukaan vedenkulutusta minimoiviksi. Optimoidaan rakennuksen laskennallinen käyttöikä ekologisuuden ja kokonaishyödyn suhteen järkevälle tasolle. Valitaan sisustusmateriaalit aikaa kestäväksi myös ulkonäöltään. Tarkastellaan puurakenteiden ja -pinnoitteiden sekä muiden luonnon materiaalien hyödyntämistä rakentamisessa Rakennuksen ekologisuutta tarkastellaan koko elinkaaren osalta kokonaisuutena. Rakennusvaiheen aikainen energiankulutus on keskimäärin 10% koko rakennuksen elinkaareen verrattuna, joten erityisesti käytön aikaiseen energiankulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Edistetään käyttäjien tietoisuutta ympäristöystävällisistä valinnoista kohteen rakentamis- ja käyttövaiheen ekologisuudesta ja ekoloogiseen käyttäytymiseen ohjaavilla opastusratkaisuilla.
EKOLOGISUUS & KIERTOTALOUS Rakentaminen Hankkeelle haetaan ympäristösertifikaatti (LEED tai BREEAM). BREEAM (Building Research Establishment s Environmental Assessment Method) on brittiläinen vihreiden kiinteistöjen luokitusjärjestelmä. BREEAM tarkastelee rakennuksen ympäristövaikutuksia kiinnittäen huomiota esimerkiksi johtamiseen, energian- ja vedenkulutukseen, käytettyihin materiaaleihin, maankäyttöön ja liikenteeseen. Näille tekijöille annetaan pisteytys, jonka perusteella rakennukselle voidaan myöntää BREEAMarvosana läpäisty, hyvä, erittäin hyvä tai erinomainen. LEED on yhdysvaltalainen, kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. U.S. Green Building Councilin myöntämä rakennuksen LEED-sertifiointi perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin tilojen, rakennuksen tai rakennushankkeen ympäristöominaisuuksista. Saadakseen sertifioinnin rakennuksen tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa rakennuksen sijaintipaikan kestävyyteen sekä energian-, veden- ja materiaalien kulutukseen koko elinkaaren aikana. Rakennukselle annetaan pisteytyksen perusteella LEED-arvosana: Certified, Silver, Gold tai Platinum.
EKOLOGISUUS & KIERTOTALOUS Hotellin toiminta Hotelli pyrkii noudattamaan ympäristöä säästävää linjaa laajasti kaikessa toiminnassa ja hotellille laaditaan selkeä kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, johon henkilökunta sitoutetaan arjen tasolla. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään ja muovin käyttö minimoidaan Hiilijalanjälki huomioidaan valinnoissa ja suositaan uusiokäytettäviä materiaaleja Ravintoloiden osalta suositaan lähiruokaa ja noudatetaan hukkaruokastrategiaa (ruoan myyminen ulos tai lahjoitus hyväntekeväisyyteen) Otetaan huomioon siivouskertojen, pyyhkeiden/lakanoiden vaihtamisen vähentämismahdollisuus ja pesuaineiden ekologisuus Ympäristötietoisuus tuodaan näkyvästi esiin asiakkaille ja hotellivieraita kannustetaan mm. ympäristöystävälliseen liikkumiseen Sijainti joen ja ulkoilureitistöjen varrella minimoi kuljetustarpeita erilaisiin aktiviteetteihin Hotellitoiminnalle haetaan ympäristösertifikaatti. Haettava sertifikaatti valitaan suunnitteluprosessin kuluessa. Sen myötä hotelli sitoutuu henkilöstön ja asiakkaiden ympäristötietoisuuden kasvattamiseen, energian- ja vedenkäytön tehostamiseen ja majoitustoiminnan ympäristörasituksen pienentämiseen.
ARKTINEN DESIGN & ARKKITEHTUURI Suunnitteluratkaisut Suunnittelun lähtökohdaksi otetaan rakennuspaikan sijainnin ja ominaisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen. Joki tuo ympäristöön avaruutta ja luonnonläheisyyttä ja avaa näkymiä kaupunkikeskustaan. Arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli- ja palvelukeskus näkyvällä paikalla kohentaa Rovaniemen kaupunkikuvaa ja lisää kaupungin vetovoimaa. Joen ja sen lähialueen virkistyskäyttöä korostetaan hotellipalveluilla. Veden ääreen rakentuu erillinen saunamaailma- ja allaskokonaisuus, joka tuo rannan välittömään läheisyyteen turvallisen uinnin- ja avantouinnin mahdollisuuden. Jokeen rakennetaan myös kelluva tapahtumalava sekä katsomo. Katsomo toimii myös julkisena oleskelu-/istuskelutilana hyvään ilmansuuntaan. Terassien yhteyteen on osoitettu pienimuotoinen vierasvenesatama. Rannan kevyen liikenteen yhteydet, jalankulku- ja pyöräväylät sekä moottorikelkkareitit, liittyvät hotellin terassitoimintoihin. Terassien alapuoliset tilat varataan tukitoiminnoille mm. safariliiketoimintaan. Näin saadaan mm. moottorikelkat yms. sääsuojattuun tilaan sekä pois näkyvistä pihaalueilta. Rovaniemen tukinuittoperinteestä ammennetaan elementtejä soveltuvin osin ulkoalueiden suunnitteluun. Hotellin ravintolakonsepti sisältää sekä terassitoimintoihin kytkeytyvät palvelut, että ylimpään kerrokseen osoitetun lasikattoisen revontuliravintolan ja siihen liittyvä kattoterassin. Hotellin pysäköinti ja huolto osoitetaan hotellimassan ja Jäämerentien väliselle alueelle. Arktisuuden korostaminen Rakennuksen arkkitehtuurissa hyödynnetään pohjoista sijaintia korostamalla arktisuutta modernilla tavalla. Jään, lumen, revontulien ja pohjoisen ruskan estetiikasta saadaan viitteitä suunnitteluun ja muotokieleen. Luonnonmateriaaleja, kuten luonnonkiveä ja puuta, suositaan pintarakenteissa. Hotellikonseptiin voidaan tuoda luonnonläheisyyttä mm. vaikuttavilla koko seinän valokuvatapeteilla ja infotauluilla. Lasikattoinen revontuliravintola pohjoiselle taivaalle aukeavine kattoterasseineen korostaa osaltaan arktisuutta ja pohjoisen sijainnin omaleimaisuutta. Ravintolaan on mahdollista toteuttaa myös jäinen baari. Tavoitteena on tyylikkään arktinen, mutta lämmin ja helposti lähestyttävä konsepti.
13.2.2018 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, Valionranta 4. kaupunginosa, kortteli 4002 ja 227 sekä ympäröivät katu- ja viheralueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4. kaupunginosan, kortteli 4002 ja 227 sekä ympäröivät katu- ja viheralueet, Valionranta Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta. Pictometry, Blom Oy. vireillä olevan kaavan (KH, 19.6.2017, 343) kaava-alueen muutos ja OAS:n päivitys KH:n päätöksen 25.2.2018 x mukaisesti Seuraa suunnitteluhanketta: www.rovaniemi.fi/kaavatori
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. SUUNNITTELUALUE sekä virkistyskäytössä. Kaksivaiheinen kilpailu käsitti sekä ideakilpailuvaiheen että tontinluovutuskilpailun. Ideakilpailun (1.vaihe) voitti Iltatuulen viesti (Kukkola-yhtiöt, Arkkitehtitoimisto Viiri-Ylinenpää). Kilpailun voittajatyön pohjalta alueelle laadittiin yleiskaava. Valionrannan-Koskipuiston osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.5.2016 38 ja kaava on kuulutettu voimaan 30.6.2016. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Kaavamuutosalue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itää 4. kaupunginosassa. Kaavamuutosalue rajaa idässä Jäämerentie, etelässä Jätkänkynttilän silta katualueineen ja pohjoisessa Lossitie. Länsiosaltaan alue rajautuu Kemijokeen. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Asemakaavan tarkoituksena on tutkia sekä kilpailullisen kumppanuuskaavoituksen tuloksen mukaisen ehdotuksen että asuinkerrostalojen mahdollistaminen suunnittelualueelle. Tavoitteena on majoituspalvelujen ja asuinkerrostalojen osoittaminen suunnittelualueelle. Asemakaavassa huomioidaan kiertotalous ja Rovaniemen kaupungin ympäristöraportin tavoitteet. Kaavalla edistetään Rovaniemen kehittymistä arktisena talvikaupunkina. Koska kaksivaiheiseen kilpailuun valitut ryhmät ovat vetäytyneet alueen tontinluovutuskilpailusta (2.vaihe), on Rovaniemen kaupunginhallitus 9.1.2017 7 päättänyt keskeyttää kilpailun. Samalla kaupunginhallitus päätti kuitenkin jatkaa alueen kehittämistä ja käynnistää kilpailullisen kumppanuuskaavoituksen Valionrannan osayleiskaavan C-2 alueelle (suunnittelualue). Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaavoituskilpailuun liittyen järjestettiin asukaskysely, jossa Rovaniemeläiset pääsivät kertomaan kilpailuun osallistuville, valmistelijoille sekä päätöksen tekijöille oman kannanotot ja terveiset alueen toimivuuden ja kehityksen suhteen. Kumppania, johon tuli kuulua hotellioperaattori, arkkitehtisuunnittelija sekä rakennuttaja, haettiin vuonna 2017 huhti- ja toukokuun ajan julkisella hankintailmoituksella HILMA:ssa. Määräaikaan mennessä mukaan ilmoittautui yksi kaupunginhallituksen (9.1.2017 7) määrittelemien kriteerien täyttävä kumppani. Kilpailuun valittu on hakenut muutosta KH:n päätökseen 343 19.6.2017. Muutoksessa esitetään kumppanuuskaavoitusta koskevan alueen laajentamista koskemaan osayleiskaavan aluerajausta. SUUNNITTELUN TAUSTAA Asemakaavan muutos suunnittelualueelle on käynnistetty vuonna 2008 (tekninen lautakunta 1.4.2008, 47), kun Rovaniemen kaupunki haki suunnittelualueelle ideakilpailun kautta aluerakentamisen toteuttajaa. Voittajaksi valittiin Skanska Talonrakennus Oy:n ja Arinan Kauppa Oy:n ehdotus Lumi. Hanke ei kuitenkaan edennyt toteutusvaiheeseen. Rovaniemen kaupunki jatkoi alueen kehittämistä järjestämällä kaksivaiheisen ideakilpailun Valionrannan ja Koskipuiston alueen maankäytöstä ja rakentamisesta. Kilpailun tavoitteena oli löytää rohkeita maankäyttöratkaisuja kaupungin keskeisten alueiden kehittämiseksi. Painopiste oli matkailussa 2
Kuva 3. Havainnekuva suunnittelualueen kaavoitustyön pohjalle laaditusta ehdotuksesta. (Aihio Arkkitehdit Oy) ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava osoitettu seuraaviin käyttötarkoituksiin: asuinkerrostalojen alueeksi (AK), keskustatoimintojen alue (C-2), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sekä vesiliikenteen alue (LV). Asuinkerrostalojen alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. Alueetta koskee myös puhdistettava/kunnostettava maa-alue (/saa) merkintä. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tulee arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Rantaan on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkailureitti sekä ohjeellinen ulkoilureitti, joka on osoitettu rannan lisäksi myös alueen eteläosaan itä-länsi suuntaisesti. Alueen itäosaan jäämerentielle päin on osoitettu meluntorjuntatarve. Liikenteen liittyminen olemassa olevaan liikenneverkkoon on merkitty alueen pohjoisosaan osoitetulla katuyhteystarpeella. Kuva 4. Ote suunnittelualuetta koskevasta maakuntakaavasta. Suunnittelualue kuuluu vuonna 2001 vahvistettuun. Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue ei kuulu vuonna 2009 hyväksyttyyn Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan. Yleiskaava Aluetta kiertävä sininen viiva merkitsee kaupunkikuvallisesti arvokas aluetta. Määräyksen mukaan asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten massoitteluun ja kaupunkikuvaan. Aluekokonaisuuden ja sen rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Rakennusten likimääräinen enimmäiskorkeus mitattuna viereisen kadun pinnasta on 20-22 m. Asemakaavoitettavan alueen rakennetun ympäristön laatua voidaan selvittää arkkitehtuurikilpailuun tai vastaavan laatuun perustuvan tarkastelun avulla. Asemakaava Kuva 5. Ote suunnittelualuetta koskevasta yleiskaavasta. Suunnittelualueella on 30.6.2016 voimaan kuulutettu yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on Kuva 6. Ote suunnittelualuetta koskevasta asemakaavasta. 3
Suunnittelualueen eteläosassa voimassa oleva asemakaava on kuulutettu voimaan 19.1.2007. Pohjoisosan asemakaava on ollut voimassa 14.04.19 lähtien. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu seuraaviin käyttötarkoituksiin: teollisuusrakennusten korttelialue (TT), matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1), puisto (VP), lähivirkistysalue (VL), leikkipuisto (VK), istutettava puistoalue (PI), luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL) sekä vesialue (W). Asemakaavassa lähivirkistysalueella on lisäksi merkintä sm-1 (alueen osa jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museovirastolle). MAANOMISTUS JA VUOKRAUS Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT 0: Nykytilanne 1: Kumppanuus kilpailun tuloksen tavoitteita noudattava kaava (Kumppanuuskaava) 2: Muu prosessin aikana kehittynyt vaihtoehto VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavamuutoksen toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Suunnittelutyö laaditaan olemassa olevia selvityksiä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa täydentäen. Selvitykset 1.1 Asemakaavaa varten tehdyt/tehtävät selvitykset Kilpailullinen kumppanuuskaava Rovaniemen 2017 kaupunki Asukaskysely Rovaniemen kaupunki 2017 1.2 Valionrannan yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Luontoselvitys FCG Oy 2009 Liikenneselvitys Liidea Oy 2009 Rakennettavuusselvitys PBM Oy 2009 Arkeologinen tutkimus Museovirasto 2013 1.3 Keskustan osayleiskaavan yhteydessä tehdyt selvitykset Palvelujen ja kaupan Tuomas verkostot Santasalo Ky 2010 Asuntokysynnän selvitys Sito Oy 2011 Melu- ja tärinäselvitys Sito Oy 2011 Hulevesien hallinta Sito Oy 2011 Pilaantuneet maat Sito Oy 2011 Viheralueverkosto Sito Oy 2011 Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Liidea Oy 2012 1.4 Maankäyttöselvitykset Arkkitehtuurikilpailu (Ivaihedotus: Voittanut eh- 2014 Ilta- tuulenviesti Arkkitehtitoimisto Viiri- Ylinenpää 1.5 Strategiat ja ohjelmat Rovaniemen matkailu- Rovaniemen 2006 strategia Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kansainvälistämisohjelma 2020 Rovaniemen elinkeinoohjelma 2014-2016 kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki 2011 2014 2014 OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Asemakaavan muutoksesta on järjestetty ensimmäinen viranomaisneuvottelu 16.6.2009. Tunnistetut osalliset: Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Museovirasto Lautakunnat (tekninen lautakunta, vapaa-ajan lautakunta, ympäristölautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset Muut Napapiirin Energia ja Vesi Oy Kemijoki Oy Rovaniemen kehitys Oy Alueen teleoperaattorit muut asukkaat ja kaupunkilaiset SUUNNITTELUN VAIHEET 4
Käynnistysvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kahden viikon ajaksi 14. 27.5.2009, jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin 13.5.2009 Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin uudelleen nähtäväksi 22.6. 30.7.2017, jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin 21.6.2017 Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavan päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan uudelleen nähtäville x.-x.2018 väliseksi ajaksi. STRATEGINEN HALLINTO / STRATEGINENKAAVOITUS PL 16, 101 Rovaniemen kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 7 kaupunki www.rovaniemi.fi YHTEYSHENKILÖT Kaupunginarkkitehti Tarja Outila 016-322 45, etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Ehdotusvaihe Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi (vähintään 30 pv) sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan keväällä on nähtävillä syksyllä 2018 ja asemakaavan muutosehdotus talvella 2018. Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan vuoden 2018-2019 aikana. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteella: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 16, 101 Rovaniemi. 5
KAAVOITUSPROSESSI TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaavoituspäätös 1.4.2008, 47 VIREILLETULO KAUPUNGINHALLITUS VIREILLETULO KAUPUNGINHALLITUS VIREILLETULO VALMISTELUVAIHE Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavoituspäätös / Kaava-alueen muutos ja Oas:n päivitys Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavoituspäätös / Kaava-alueen muutos ja Oas:n päivitys Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide 14.-27.5.2009 19.6.2017, 343 22.6.-30.7.2017 2018 2018 2018 KAUPUNGINHALLITUS Kaavaehdotuspäätös 2018 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotusnähtävillä, mahdollisuus jättää muistutus 2018 KAUPUNGINHALLITUS Esitys kaupunginvaltuustolle 2018 KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaavaehdotuksen 2018 MUUTOKSENHAKUAIKA 6 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30 vrk
VOIMASSA OLEVA YLEISKAAVA YLEISKAAVAEHDOTUS YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Katuyhteystarve. Maantien alue. Meluntorjuntatarve. Liikenteen melualueella sijaitsevan alueen ottaminen yleiskaavassa suunniteltuun käyttöön perustuu asemakaavaan, jossa ratkaistaan alueen rakennusten ja pihojen riittävä suojaus melulta. A-painotettu melutaso asuinrakennuksen sisällä ei saa ylittää päiväohjearvoa 35 db eikä yöohjearvoa 30 db. Vesialue. 99 99 109 108 107 1 06 105 108 107 1 06 105 111 112 104 109 104 110 103 103 110 102 102 101 1 00 99 101 1 00 99 111 112 Kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten massoitteluun ja kaupunkikuvaan. Aluekokonaisuuden ja sen rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Rakennusten likimääräinen enimmäiskorkeus mitattuna viereisen kadun pinnasta on 20-22 m. Ohje: Asemakaavoitettavan alueen rakennetun ympäristön laatua voidaan selvittää arkkitehtuurikilpailuun tai vastaavan laatuun perustuvan tarkastelun avulla. 99 99 Asuinkerrostalojen alue. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. 102 101 108 108 102 101 105 105 107 107 99 99 1 04 1 04 5 7 106 106 109 109 1 08 1 08 1 13 Uimaranta. Tulvakorkeus. HQ 1/100 tulvamallilaskennan mukainen tulvakorkeus (keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus HW 1/100 N2000-korkeusjärjestelmässä). Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Rakennuksen alimmat kastuvat rakenteet on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset osoita muuta taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. tulvakorkeus on joskus ylitetty (esim. jääpatotulva), tämä korkeampi korkeus on otettava määrääväksi alimpia rakentamiskorkeuksia määritettäessä. 107 107 11 2 11 2 1 10 1 00 1 13 1 10 1 00 Yleinen pysäköintialue. Vesiliikenteen alue. Alueelle ei saa osoittaa veneenlaskupaikkaa. 1 11 1 11 1 03 1 03 102 1 01 102 1 01 1 05 1 05 99 99 1 04 1 04 100 100 Palvelujen ja hallinnon alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa vapaa-aikaa tukevia toimintoja sekä kahviloita, ravintoloita ja tapahtuma-aukioita varten. Virkistysalue. 102 101 101 102 99 99 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue/leirintäalue. Leirintäalueen toimintoja kehitetään ympärivuotiseksi huomioimalla virkistys ja urheilu. 103 100 100 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue/yleinen pysäköintialue. Alueen pinta-alasta noin puolet on osoitettava urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. 101 101 99 99 104 104 1 02 1 02 1 03 1 03 1 00 1 00 105 105 Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset: Asemakaavassa tulee osoittaa autopaikkoja asuinrakentamisen alueilla vähintään 1 ap/100 k-m2 ja enintään 1 ap/ k-m2 sekä hotelli-, liike-, toimitilaja toimistorakennusten alueilla vähintään 1 ap/150 k-m2. Korkeustiedot on ilmoitettu N2000-järjestelmässä (N43+0.504m). Muuntamot ja merkittävät yhdyskuntatekniikan edellyttämät johdot osoitetaan viheralueille. Tarvittavat rasitteet ja aluevaraukset osoitetaan asemakaavassa. Yleiskaava-alueen raja. 103 Puhdistettava/kunnostettava maa-alue. Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus tulee arvioida asemakaavoituksen yhteydessä. Pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Aluetta kehitetään ympärivuotiseen käyttöön. Ohje: Alueelle voidaan osoittaa asukkaita ja matkailijoita palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja, kuten skeittipuisto, tennis, rullaluistelu, hiihto, luistelu, lumiveistokset jne. Toiminnallisia ratkaisuja voidaan tutkia hankkeiden ja kilpailujen avulla. Kevytliikennepainotteisena katuna kehitettävä alue. Ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Ohjeellinen ulkoilureitti. Yhdystie/kokoojakatu. 106 106 Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa sijoittaa majoitusrakennuksia sekä virkistysuimalan ja/tai talviuintikeskuksen yleiseen käyttöön. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen. Alueen rakennusoikeus määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Autopaikat sijoitetaan pääosin muualle kuin maantasoon. Pääasiallinen liikenne järjestetään Lossitien kautta. Uimaranta-alue. Alueelle sallitaan uimarantaa uimarantaa ja ja leirintäaluetta leirintäaluettapalvelevien palvelevienrakennusten rakennustenjaja rakenteiden rakentaminen. rakenteiden rakentaminen ei kuitenkaan virkistysuimalaa eikä talviuintikeskusta. KORJ. 13.4.2016 (KH 11.4.2016 137)