Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Savela-Sinivuori
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Toimimme mahdollisimman paljon pienryhmissä Ryhmäjakoja tehtäessä lapsiryhmät muodostetaan pedagogiset seikat huomioon ottaen Savela-Sinivuoressa kaikkia lapsia kasvatetaan yhteisvastuullisesti yli ryhmärajojen Sensitiivinen kohtaaminen jokaisen lapsen kanssa on ensiarvoisen tärkeää Työyhteisössä käydään avointa keskustelua ja toteutetaan uusia ideoita Lähiympäristöön tutustutaan monipuolisesti 3
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikin kautta opitaan erilaisia taitoja ja pienryhmissä huomioidaan erilaiset oppijat Kasvattaja on tarvittaessa mukana leikeissä ohjaamassa ja havainnoimassa leikkiä Lasten mielenkiinnon kohteet otetaan huomioon leikkejä suunniteltaessa ja järjestettäessä Tuemme lasten pitkäkestoisia leikkejä. Pihaleikeissä ryhmärajat rikkoutuvat ja ulkoleikeissä suositaan liikuntaleikkejä Yksikössämme huolehditaan kiusaamisen ennaltaehkäisystä, puutumme heti kiusaamiseen. 4
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Lasten tekemät aloitteet kirjataan ylös ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Lapset voivat valita leikkejä esim. leikkitauluilta. Lelut ovat lasten saatavilla. Lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti sukupuolesta tai kulttuuritaustasta riippumatta Kasvattaja auttaa kaikkia lapsia olemaan osallisina ryhmässä Kohtaamme kaikki lapset yksilöinä 5
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Hyödynnämme kaupungin tarjoamia maksuttomia kulttuuripalveluita mahdollisimman monipuolisesti ( konsertit, taidenäyttelyt, ooppera, museot, kirjastot, liikuntahallit ) Lapset ja aikuiset tekevät itse omia esityksiä ja näyttelyitä Monikulttuurisuudessa hyödynnetään vanhempien kertomaa tietoa kulttuuriinsa kuuluvista tavoista, tottumuksista, ruuista jne. Kielitietoiset leikit ovat käytössä päivittäin Monikulttuuristen perheiden kanssa käytetään sekä Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)-ja Lapsen esiopetussuunnitelma- (Leops)keskusteluissa tulkkia. Vanhempaintoimikunnat järjestävät erilaisia teatteri- ja konserttiesityksiä Suomalainen kulttuuriperimä sekä vuoden aikana olevat juhlat huomioidaan toiminnassa 6
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Olemme tänä syksynä laajentaneet kierrätystä, lisänneet keräysastioita ja kehittäneet jätteiden lajittelua Olemme mukana Neuvola päiväkodissa toimintamallissa, jossa 3-vuotiaiden lasten neuvolatarkastukset toteutetaan päiväkodissa. Panostamme siihen että meillä on päiväkodissa lämmin ilmapiiri, ja että lapsella on mukava tulla päiväkotiin. Jokainen lapsi huomioidaan päivittäin. Kun lapsi tulee päiväkotiin, hänet luovutetaan aikuiselle ja lähtiessä käydään ilmoittamassa että lapsi haetaan Huolehdimme lasten turvallisuudesta niin sisällä kuin ulkona Harjoittelemme joka vuosi erilaisia kriisitilanteita varten. Meillä on niin poistumis-, etsintä- ja sisällemenoharjoitus. 7
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Säännöllinen päivärytmi auttaa lasta oppimaan arjen taitoja Lapsen ei tarvitse päättää siitä syödäänkö, mennäänkö ulkoilemaan jne. Ruokailussa lasta kannustetaan maistamaan Tunteita harjoitellaan ja niille annetaan tilaa Aikuiset auttavat riitojen käsittelyssä, harjoitellaan ratkaisun tekoa Harjoitellaan omatoimisuutta Pidämme tärkeänä hyviä käytöstapoja ja opettelemme niitä ikätason mukaan Lasten pienetkin kehitysaskeleet huomioidaan ja annetaan positiivista palautetta Lapsia pidetään paljon sylissä Jokainen lapsi lepää päivittäin mutta nukkua ei tarvitse 9
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Lähiympäristössä tutustutaan kyltteihin, liikennemerkkeihin Isompien lasten ryhmissä tehdään mm. omia lehtiä ja lapset ottavat puhelimella, kameralla tai tabletilla kuvia ja videoita Kirjoja luetaan päivittäin, käymme myös kirjastossa satutunnilla tai lainaamassa kirjoja Päiväkoti Sinivuori on mukana MOI-hankkeessa ( monilukutaitoa opitaan ilolla). Tässä hankkeessa harjoittelemme mm. ekapelejä, tutkimista, toisen huomioonottamista, tarinan tuottamista ja dokumentointia. 10
Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapset saavat vaikuttaa siihen mitä leikitään. Ryhmissä on käytössä erilaisia osallistumisen tapoja. Esim. toisissa ryhmissä pidetään lasten kokouksia, toisissa valitaan viikon henkilö joka saa mm. valita ruoka-apulaisen, esitellä tarjottavan ruuan tai valita mitä tehdään. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja heiltä saatu tieto lapsesta on meille arvokasta. Päivittäisissä keskusteluissa, vanhempain tilaisuuksissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa ja erilaisissa tapahtumissa vanhempien esittämät ajatukset ja ideat otetaan huomioon. Vanhemmilla on mahdollisuus tulla keskustelemaan aina halutessaan ja vanhemmat voivat osallistua mukaan retkille. Lasten tekemiin aloitteisiin palataan myöhemmin jos ei heti pystytä toteuttamaan Kirjataan lasten toiveet ylös ja lapselle sanoitetaan kenen toive on kyseessä ja nyt se toteutetaan 11
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Yhteinen tavoite molemmissa toimipisteissä on toisen huomioonottaminen ja pienryhmätoiminnan kehittäminen Meillä on turvallinen psyykkinen ympäristö, pidämme kiinni rutiineista mm. kalenteri, päiväjärjestys. Harjoittelemme tunnetaitoja tietoisesti. Teemme paljon retkiä lähiympäristöön ( metsä, leikkipuisto). Tavarat ovat lasten saatavilla ja lasten tasolla. Jokaisella tavaralla on paikkansa. Käytämme paljon kuvia( viikko-ohjelmassa myös kuvat). Lapset laittavat itse käyttämänsä lelut takaisin paikoilleen tai yhdessä aikuisen kanssa Hyödynnämme koko talon tiloja porrastamalla ulkoilua. 13
Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki ja sen merkitys Leikki on lapsen työtä, kaikki lähtee leikistä Leikki kehittää mielikuvitusta ja sosiaalisia taitoja Aikuinen on läsnä leikeissä joko mukana, ohjeistamassa, valvomassa, antamassa uusia ideoita tai vahvistamassa pitkäjänteisyyttä. Aikuinen havainnoi leikkiä. Havainnoinnin perusteella aikuinen voi auttaa leikkien tai leikkikavereiden valinnassa. Havainnoidessaan hän saa myös selville lapsen taidot sekä kehittämisen kohteet. Leikeissä pyrimme myös lasten antamaan vertaistukeen. 15
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme toimintaamme tiimipalavereissa, lasten kokouksissa, kyselyillä sekä havainnoimalla lapsia. Jos lapsi ei kielellisesti pysty ilmaisemaan mielipidettään niin käytämme myös arvioinnissa apuna kuvia, ilmeitä, eleitä, peukutuksia Asiakaskyselyistä tulleiden palautteiden pohjalta kehitämme toimintaamme ja teemme tarvittaessa muutoksia toimintatapoihimme Arvioinnille varataan riittävästi aikaa ja se on säännöllistä. Lasten kokouksissa esim. äänestetään mikä oli viikon kivoin tapahtuma, leikki, retkikohde 17
Ryhmän toiminnan arviointi
Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme 19
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin päivän kulusta ja järjestetään vanhempainiltoja Vanhemmilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin aina kun niihin ilmenee tarvetta Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään jokaisen lapsen osalta syksyllä ja arviointikeskustelu keväällä Esiopetusikäisten kanssa käydään Lapsen esiopetussuunnitelmakeskustelut kaksi kertaa vuodessa Vanhempaintoimikunta toimii aktiivisesti ja järjestää erilaisia tempauksia ja tapahtumia mm. Halloween-juhla, pihajuhlat, konsertit ja teatteriesitykset. Eri ikäryhmien huomioivaa toimintaa järjestetään yli ryhmärajojen Ryhmien toimintasuunnitelmia muodostettaessa huomioimme vanhempien esittämät toiveet toiminnan suhteen. Viestintää kehitetään muodostamalla Savelaan Facebook-ryhmä ja Sinivuoreen oma blogi 21
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Perheen saatua tiedon hoitopaikasta puhelimessa sovitaan tutustumispäivä, jolloin yhdellä aikuisella on aikaa keskustella ja tutustuttaa lapsi ja vanhempi ryhmään ja tiloihin. Pidetään huolta että jokainen lapsi otetaan hyvin mukaan ja lapsen aloittaessa omaa henkilökuntaa on paikalla. Varataan riittävä tutustumisaika. Aloituskeskustelu käydään mahdollisimman pian, mieluimmin jo ennen kuin hoitosuhde alkaa. Keskusteluissa käytetään tarpeen mukaan tulkkia. Varhaiskasvatuskeskustelu käydään n. 2 kk päästä aloituksesta Kun lapsi aloittaa, annetaan turvaa ja tarjotaan syliä sekä autetaan lasta pääsemään mukaan leikkeihin. Naulakossa ja sängyssä on lapsen nimi jo hänen tullessaan tutustumisjaksolle. Järjestämme jo alkukesästä yhteisen tutustumistilaisuuden uusille perheille 23
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Jokainen ryhmä käy kirjastossa. Sinivuori on mukana Moi-hankkeessa ( monilukutaitoa opitaan ilolla) Molemmissa päiväkodeissa järjestettiin syksyn aikana toiminnalliset vanhempaintilaisuudet sekä itsenäisyyspäiväjuhlat Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Vanhempaintilaisuuksissa vanhempien esittämiä toiveita on huomioitu varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmaa tehtäessä mm. retkien lisääminen, liikuntaan panostaminen, omat facebooksivut tai blogikirjaukset, turvallisuudesta huolehtiminen ja pienryhmätoimintaan panostaminen 24