Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hankeen kokemuksia

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Luomutilojen tuki-ilta

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kerääjä- ja aluskasvit

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

SANEERAUSKASVIT 2016

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Toimiva maaperän mikrobisto

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Luomuliiton ympäristöstrategia

Suorakylvöseminaari 2019

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Karjanlannan hyödyntäminen

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maan kasvukunnon korjaaminen

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Suorakylvöseminaari 2018

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Tilakohtaisia esimerkkejä

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Peltomaan rakenteen arviointi

Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa

Transkriptio:

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry

Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia keinoja kasvipeitteisyyden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi ovat: pellon jättäminen sängelle talveksi suorakylvö kevennetty muokkaus Lisäksi muina keinoina Erilaiset ympäristönhoitonurmet (mm. LHP) Peltoluonnon monimuotoisuus (mm. kerääjäkasvit, riistapelto, viherlannoitusnurmi Rehunurmet (sr, kuivaheinä, laidun)

Kevennetty muokkaus Lisää eloperäisen aineksen kertymistä pintamaahan parantaa mururakennetta ja sen kestävyyttä vähentäen liettymistä, eroosiota ja kuorettumista parantaa maaperämikrobiston elinoloja vaikuttamalla maan kosteus- ja lämpötilaoloihin Tavoitellaan hiilen kerryttämistä maahan Vähentää polttoaineen kulutusta Saattaa suosia erityisesti leutoina talvina maan ja kasvijätteiden kautta leviäviä kasvitauteja lisää torjunta-aineiden käyttöä Toisaalta olosuhteet suosivat myös maaperän muuta mikrobistoa saattaa tehostaa maaperän luontaisen tautisienten tukahduttamiskyvyn kehittymistä

Kevennetty muokkaus Saattaa lisätä ravinnehuuhtoutumia etenkin leutoina talvina Maan muokkaus tuhoaa kasvillisuuden ohella myös kasvimikrobivaikutuksen Bakteerit palautuvat nopeasti Keräsienijuuret (mykorritsat) eivät elä ilman kasveja

Aito kasvipeitteisyys Toteutetaan sänkipeitteisyydellä, syyskylvöisillä kasveilla, nurmilla tai kerääjäkasveilla Vähentää eroosiota ja ravinnehukkaa suojaamalla pellon pintakerrosta jopa 90 % ravinnehukasta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella Toisaalta voi lisätä liukoisen fosforin valuntaa vesistöihin, jos kasvuston annetaan hajota pellossa kasvusto kannattaa niittää ja korjata pois Parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta Hiilidioksidi päästöt ovat pienemmät eloperäisen aineksen hajotessa hitaammin ja eloperäisen aineksen lisääntyessä

Aito kasvipeitteisyys Maaperäeliöstö lisääntyy kasvipeitteen alla Aito kasvipeite tarjoaa suojaa myös monille riistaeläimille Sänki ei yhtä tehokas kuin ns. oikea kasvipeite

Suorakylvö Säästää työtä sekä energiaa Eloperäinen maa-aines lisääntyy Maan pieneliötoiminta vilkastuu Vaatii enemmän ja tarkempaa kasvinsuojelua Sato voi notkahtaa hieman ensimmäisinä vuosina Maan rakenne ja ojitus oltava vähintään kohtalaisessa kunnossa suorakylvöön siirryttäessä Ei sovi luomuviljelyyn

Kerääjäkasvit Sitoo varsinaiselta viljelykasvilta käyttämättä jääneitä ja maasta vapautuvia ravinteita Lisää kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen Kilpailee hyvin rikkojen kanssa ja erityisesti luomuviljelyssä aluskasvien käyttö on osa kasvinsuojelua Juuristo ja maanpäällinen kasvusto lisäävät maahan biologiselle aktiivisuudelle tarpeellista orgaanista massaa Juuristo myös kuivattaa maata, jolloin maa kantaa paremmin

Kerääjäkasvit Kerääjäkasvin valintaa tehtäessä kannattaa huomiota kiinnittää kasvin eri ominaisuuksiin Tavoitteena on, että kerääjäkasvi häritsisi mahdollisimman vähän satokasvin kasvua ja sadonkorjuuta Kerääjäkasvin pitäisi jatkaa kasvua tehokkaasti satokasvin puinnin jälkeen, jotta mahdollisimman paljon ravinteista jäisi talteen Tavallisimmin käytetään valkoapilaa, italianraiheinää, englanninraiheinää tai timoteitä.

Kerääjäkasvit Italianraiheinä tehokkain typen huuhtoutumisen estäjä, mutta kilpailee rikkojen lisäksi myös pääkasvin kanssa alentaen hieman viljan satoa Valkoapila jää usein melko vaatimattomaksi viljan alla etenkin, jos sitä ei kylvetä samaan aikaan pääkasvin kanssa Timotei kasvultaan melko vaatimaton viljan alla talvehtii monivuotisena lajina varmasti jatkaen ravinteiden keruuta vielä keväällä

Kerääjäkasvit Englanninraiheinä talvehtii italianraiheinää varmemmin eikä kilpaile pääkasvin kanssa italianraiheinän tavoin Ravinteiden sitomisen kannalta on italianraiheinää heikompi Apilat sitovat typpeä myös ilmakehästä ja onnistuneella kasvustolla on typpilannoitusvaikutusta seuraavalle viljelykasville Eri lajien seokset Jos tavoitteena on mahdollisimman suuri ravinteiden kerääminen, kannattaa seokseen laittaa italianraiheinää ja timoteitä Pirkanmaan Ymppi-hankkeessa on tehty havaintokokeita kerääjäkasveille

Tulevaisuudessa Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ei ainakaan tule vähenemään Tulevaisuudessa hiilensidonta tulee entistä tärkeämmäksi, joka kannattaa jo nyt ottaa huomioon ennen uutta tukikautta Haasteena orgaanisen aineksen hajoaminen sekä eroosio ja huuhtoutuminen Kynnön ja muokkauksen vähentämien Syväjuuristen kasvien käyttö Valitaan kasveja, joilla on korkea juuri/verso suhde Liiallisen typpilannoituksen välttäminen Biohiilen lisäys tuoreen orgaanisen jätteen sijaa

Katteiden käyttö erikoiskasveilla, joilla estetään maan lämpötilan nousu ja eroosio Monivuotisten kasvien viljely Veden liikkeiden hidastaminen Maan rakenne ja vesitalous kuntoon

Keinot orgaanisen aineksen määrän lisäämiseksi Nurmi Monivuotisten kasvien suosiminen Kasvijätteiden jättäminen maahan Viherlannoitus ja vuoroviljely Kompostin/lannan lisäys sekä erilaisten biomateriaalien lisäys Epäorgaaniset lannoitteet

Paras keino kasvattaa orgaanisen aineksen määrää/estää häviämästä riippuu alueesta kaikki keinot eivät ole yhtä tehokkaita joka paikassa

Kiitos