OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Koulutuksen tavoite... 1 1.2 Koulutukseen hakeutuminen... 1 1.3 Opintojen henkilökohtaistaminen... 2 1.4 Koulutuksen sisältö ja laajuus... 2 1.5 Opintojen arviointi... 3 2 OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielelliset taidot 5 ov - 10 ov... 3 2.1.1 Suomen kieli 4 ov - 8 ov... 3 2.1.2 Englannin kieli 1 ov - 2 ov... 6 2.1.3 Opiskelijan oma äidinkieli... 6 2.2. Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8 ov - 16 ov... 7 2.2.1 Matematiikka 7 ov - 14 ov... 7 2.2.2 Tietotekniikka 1 ov - 2 ov... 9 2.3 Reaaliaineet 4 ov - 8 ov... 9 2.4 Ammatinvalinnanohjaus 2 ov - 4 ov... 10 2.5 Terveystieto 1 ov - 2 ov... 11 3 OPINTOJEN OHJAUS... 12 4 TODISTUKSET... 13 4.1 Todistus maahanmuuttajien jatkokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta... 13 4.2 Todistus suoritetuista opinnoista... 14
1 JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma koskee Tampereen seudun ammattiopistossa järjestettävää maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta. Yleiset käytännöt on koottu Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus on tarkoitettu opiskelusta motivoituneille vähäisen kulutustaustan omaaville maahanmuuttajanuorille, jotka tarvitsevat lisävalmiuksia selviytyäkseen ammatillisissa opinnoista Suomessa. Koulutuksen keskeisenä tehtävänä on parantaa maahanmuuttajien matemaattis-luonnontieteellisiä ja kielellisiä valmiuksia siten, että heidän mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen ja opiskelemaan ammattiin paranevat. Koulutuksen pääsyvaatimuksena on sujuva suomen kielen peruskielitaito, kiinnostus matemaattisluonnontieteellisten taitojen vahvistamiseen ja kiinnostus hakeutua ammatilliseen koulutukseen tai yliopistokoulutukseen. Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavan koulutuksen aikana ja sen jälkeen opiskelija voi pyrkiä jatkamaan opiskelua niin nuorisoasteella, aikuiskoulutuksessa, perusopetuksessa kuin oppisopimuskoulutuksessakin. Opiskelija voi pyrkiä myös ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jos hänellä on soveltuva pohjakoulutus. Opintojen ohjausta ja sopivien koulutuspaikkojen etsintää tehdään opintojen aikana yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. 1.1 Koulutuksen tavoite Koulutuksen päätavoitteena on kehittää maahanmuuttajanuoren opiskelutaitoja ja matemaattisluonnontieteellisiä taitoja. Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä opiskelijalla on riittävät valmiudet hakeutua jatkokoulutukseen. Koulutuksen keskeiset tavoitteet: - Kartoittaa opiskelijan tilanne ja osaaminen. - Opiskelijan ammatillisen suuntautumisen selkiyttäminen ja kouluttautumisvaihtoehtojen kartoittaminen sekä ohjaaminen jatko-opintoihin. - Opiskeluvalmiuksien, suomen kielen taitojen ja matemaattisluonnontieteellisten taitojen vahvistaminen. - Antaa valmiudet kielitaidon jatkuvaa kehittämistä ja itseopiskelua varten. - Antaa tietoa työelämästä, eri ammateista ja koulutuksen asettamista vaatimuksista Suomessa. - Tukea opiskelijaa oman elämän suunnittelussa sekä opiskeluelämään siirtymisessä. 1.2 Koulutukseen hakeutuminen Koulutukseen hakeudutaan jättämällä hakemus suoraan oppilaitokselle. Opiskelijavalinnat tehdään hakupapereiden, valintakokeen ja/tai haastattelujen sekä yhteistyötahojen lausuntojen perusteella. Opiskelijavalinnassa painottuu opiskelijan oma motivaatio kehittää matemaattisia taitojaan ja kiinnostus hakeutua tutkintotavoitteeseen koulutukseen. 1
Koulutukseen on jatkuva haku. Koulutuksen jo alettua voidaan ryhmää täydentää uusilla opiskelijoilla, mikäli ryhmässä on tilaa ja hakija on koulutukseen soveltuva. Tiedotuksessa ja rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä eri tahojen mm. TE-toimiston kanssa. 1.3 Opintojen henkilökohtaistaminen Koulutuksen tarkoituksena on palvella opiskelijan tarpeita. Opiskelijan tilanne kartoitetaan opintojen alkuvaiheessa ja tilannetta seurataan opintojen aikana. Opetuksen sisältöjä painotetaan opetusryhmän tarpeet huomioiden ja opetusta eritytetään opiskelijan tarpeet huomioiden. Jokainen opiskelija laatii yhdessä opettajan kanassa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), johon kirjataan mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt ja opiskelijan omat oppimistavoitteet. HOPS tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearviointiin. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Mahdollisuuksien mukaan ja yhteistyössä opinto-ohjaajan ja muiden opettajien kanssa opiskelijalle järjestetään tutustumiskäyntejä ja koulutuskokeiluita ammatillisissa koulutuksissa. HOPS sisältää opiskelijan henkilökohtaiset valinnat, opinnoissa etenemisen, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ja koulutuskokeiluihin osallistumisen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman luomiseen osallistuvat opiskelija, opettajat ja opintoohjaaja. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen etenemistä seurataan ja tarvittaessa opiskelijalla on mahdollisuus tukiopetukseen ja tarvittavaan lisäohjaukseen. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmiaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voi poiketa luvussa 1.4 (Koulutuksen sisältö ja laajuus) esitetystä mikäli se katsotaan aiheelliseksi opiskelijan oman urapolun kannalta. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Maahanmuuttajien jatkokoulutukseen valmentava koulutus ei ole ensisijaisesti tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, mutta yksittäistapauksissa erityisopetusta tarvitsevalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulutuksen tavoitteita voidaan mukauttaa kokonaan tai osittain. Erityisopetuksen suunnittelussa noudatetaan koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa mainittuja erityisopetuksen toteuttamistapoja. 1.4 Koulutuksen sisältö ja laajuus Koulutus muodostuu lähiopetuksesta, itseopiskelusta, koulutuskokeiluista integroituneena ammatillisiin opintoihin sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Koulutuksen sisältö: - suomen kieli - reaaliaineet (fysiikka, kemia ja biologia) - matematiikka ja tietotekniikka - terveystieto - opiskelun- ja ammatinvalinnanohjaus, opiskeluvalmiudet, opiskelutekniikat - koulutuksen aikana tehdään konkreettinen jatkosuunnitelma 2
- opiskelija tekee henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) kouluttajan ja tarvittaessa verkostonsa tukemana Koulutuksen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa ja enintään 40 opintoviikkoa. Opiskelija voi suorittaa 20 opintoviikon kokonaislaajuuden yhden lukukauden aikana ja 40 opintoviikon kokonaislaajuuden yhden lukuvuoden aikana. Koulutus muodostuu viidestä opintokokonaisuudesta ja ne jakautuvat edelleen opintojaksoihin alla olevan taulukon mukaisesti. 1.5 Opintojen arviointi OPINTOKOKONAISUUDET JA -JAKSOT LAAJUUS (OV) Kielelliset taidot 5-10 Suomi 4-8 Englanti 1-2 Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8-16 Matematiikka 7-14 Tietotekniikka 1-2 Reaaliaineet 4-8 Ammatinvalinnan ohjaus 2-4 Terveystieto 1-2 Arvioinnissa noudatetaan Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa olevia ohjeita ja määräyksiä. Opinnot arvioidaan asteikolla suoritettu (S) - täydennettävä (T). Suomen kieli arvioidaan myös kielitaidon taitotasoarviolla (liite 1). Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta ne voidaan myöhemmin hyväksi lukea hänen opintoihinsa. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja hän arvioi myös itse osaamistaan. 2 OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Kielelliset taidot 5 ov - 10 ov 2.1.1 Suomen kieli 4 ov - 8 ov Yleistavoitteena on, että opiskelijalla on edellytykset osallistua suomenkieliseen opetukseen ja tutustua ammatillisissa opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin ilmaisutapoihin ja keskeiseen sanastoon. Hän toimii melko itsenäisesti ja hoitaa asioitaan suomen kielellä koulutuksen yhteydessä, jatko-opintoihin ja työelämään hakeutuessa ja erilaisissa asiointitilanteissa. Opiskelijan suulliset ja kirjalliset taidot syventyvät rakenteiden ja sanaston hallinnan avulla. Opiskelija etenee suomen kielen opinnoissa lähtötasonsa mukaan. 3
Suomen kielen opintojen perusoletuksena on, että opiskelija jo hallitsee taitotason A2.2 B1.1 edellyttämät viestintätaidot, rakenteet ja keskeistä arkielämän sanastoa. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on käytetty Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (liite 1), jonka taso B1 (sujuva peruskielitaito) kuvaa pääpiirteittäin opiskelijan osaamista koulutuksen lopussa. Suomen kielen keskeinen sisältö - kartoittaa opiskelijan suomen kielen tilanne ja osaaminen opintojen alku- ja loppuvaiheessa - haastattelutilanteet ja ryhmäkeskustelutilanteet - ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien taitojen parantaminen (lukeminen, kirjoittaminen, esitelmien laatiminen) - ammattialojen ja työelämän sanastoa - kielioppia, luetunymmärtämistä, puhumista, kuuntelua Yleiset tavoitteet - suomen kielen taitojen vahvistaminen - antaa valmiudet selviytyä suomen kielellä jatko-opinnoissa - antaa valmiudet kielitaidon jatkuvaa kehittämistä ja itseopiskelua varten Tavoitteet kielitaidon eri osa-alueilla Kuullun ymmärtämisen tavoitteet Opiskelija - kykenee seuraamaan yleisiä aiheita sisältäviä luentoja, esitelmiä sekä palvelu- ja asiointitilanteita - ymmärtää puheen pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta sekä muusta viestinnästä - osaa tiivistää ja ilmaista kuulemastaan avainkohdat - ymmärtää yleiskieltä ja itselleen tuttua puhekieltä - ymmärtää arki- ja työelämässä sekä asiointitilanteissa käytettäviä idiomeja ja fraaseja sekä opiskeluun liittyviä käsitteitä - pystyy osallistumaan keskusteluun, tekemään muistiinpanoja ja osallistumaan ryhmätyöskentelyyn sekä kuuntelemaan - ottaa vastaan ohjeita ja tehtävänantoja - erottaa puhutun kielen yksilöllisen, tilanteisen ja alueellisen vaihtelun sekä ymmärtää nonverbaalia viestintää - kykenee seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia ja muitakin ohjelmia median välityksellä. 4
Puhumisen tavoitteet Opiskelija - osaa kertoa tavallisista, konkreettisista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen - osaa viestiä tavallisissa tilanteissa, kertoa ammattiin ja opiskeluun liittyviä asioita sekä tehdä kysymyksiä ja lisäkysymyksiä - osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja - käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita - osaa viestiä käytännönläheisissä ja omaan elämään liittyvissä tilanteissa (esittäytyminen, asiakeskustelu, asioimistilanteet, puhelinkeskustelu) - osaa ääntää suomen kieltä ymmärrettävästi ja käyttää oikeaa intonaatiota ja painoa - tekee keskustelussa tarkentavia kysymyksiä, esittää eriäviä ja yhteneviä mielipiteitä ja perusteluja - tuntee kohteliaisuussäännöt ja ottaa huomioon toisten mielipiteet - osaa jaksottaa puheensa oikein - hallitsee ammattiviestinnän perusteet - osaa antaa ohjeita ja neuvoja sekä raportoida ja pitää suullisia esitelmiä - tuntee suomen kielen ja oman äidinkielen kulttuuriset käyttöerot ja puheen tilannekohtaisen vaihtelun - osaa kommunikoida työ- ja opiskelupaikkahaastattelussa. Luetun ymmärtämisen tavoitteet Opiskelija - pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä eri aiheista - osaa etsiä ja yhdistellä tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen annetun tehtävän - saavuttaa sellaiset tiedonhallinnan ja sanaston kartuttamisen taidot, että hän kykenee melko itsenäisesti omaksumaan jonkin ammatti- tai erityisalan oppimateriaalia - tunnistaa eri tekstilajeja ja eri tekstien rekisterieroja sekä jonkin ammattialan tekstejä, tietotekstejä ja kaunokirjallisia tekstejä - pystyy analysoimaan työpaikkailmoituksia - omaa riittävän medialukutaidon ymmärtääkseen esimerkiksi uutisia, mainoksia ja Internettekstejä sekä symboleja ja kuvia - hankkii tietoja Internetistä ja kirjastosta ja käyttää keskeisiä opiskelutaitoja Kirjoittamisen tavoitteet Opiskelija - osaa kirjoittaa henkilökohtaiseen elämään liittyviä tekstejä sekä asiatekstejä - osaa täyttää lomakkeita - kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin, esimerkiksi yhteenvedon - osaa esittää tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon - hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita - osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta 5
- käyttää hyväkseen tekstinkäsittelyohjelmaa, tekstinkäsittelyä ja vakioasettelua - osaa hakea ja valikoida tietoa eri lähteistä, referoida ja jäsennellä tekstejä, käyttää sanakirjaa ja tehdä muistiinpanoja. Arviointi Suomen kielen opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. Lisäksi todistukseen merkitään opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla (liite 1). 2.1.2 Englannin kieli 1 ov - 2 ov Englannin opetuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle englannin kielen peruskielitaito ja tukea opiskelijan englannin kielen taidon kehitystä. Vieraan kielen taito tukee myös suomen kielen opintoja sekä tarjoaa mahdollisuuden vertailla kulttuuristen ilmiöiden heijastumista kielissä. Tavoitteet Opiskelija - tuntee englannin kielen perusteet - ymmärtää monipuolisen kielitaidon tärkeyden työelämässä ja haluaa kehittää sekä kirjallista että suullista kielitaitoaan. Keskeisen sisällön muodostavat henkilötietoihin, perheeseen, terveyteen, ruokaan, ympäristöön liittyvät aihepiirit. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään Suomessa ja Tampereen seudun ammattiopistossa kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden tapaamisia tai muita aitoja viestintätilanteita. Opetuksen lähtökohtana on ryhmän lähtötaso. Opetuksessa painotetaan suullista ilmaisua. Arviointi Englannin opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 2.1.3 Opiskelijan oma äidinkieli Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opiskelijan oman äidinkielen opetukseen, mikäli sitä oppilaitoksessa järjestetään. Oman äidinkielen opetuksella mm. tuetaan opiskelijan oman äidinkielen yläpitämistä, itsetuntoa ja identiteettiä. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea opiskelua ja suomen kielen oppimista. Tavoitteet Opiskelija 6
- ymmärtää toiminnallisen kaksikielisyyden merkityksen ja arvostaa omaa äidinkielen osaamistaan myös ammatillisissa yhteyksissä. - ylläpitää omalle äidinkielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja ja keskeisiä sosiaalisia sääntöjä, jotka vahvistavat opiskelijan itsetuntemusta ja identiteettiä. - osaa lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään. - hallitsee kielen keskeisimmät säännöt ja rakenteet. - pystyy ilmaisemaan mielipiteitään, ajatuksiaan ja tunteitaan sekä suullisesti että kirjallisesti. - tuntee oman lähtökulttuurin. - arvostaa omaa äidinkieltään. - pystyy toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä omalla äidinkielellään. - tuottaa erilaisia omia tekstejä ja kääntää tekstejä suomen kielestä omalle kielelleen. - vertailee oman äidinkielensä ja suomen kielen rakenteita. - hankkii tietoa eri lähteistä ja pystyy suunnittelemaan pienimuotoisia esityksiä omalla äidinkielellään. Arviointi Opiskelijan oma äidinkieli arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Oman äidinkielen opintokokonaisuus on suoritettu, kun opiskelija osallistuu opetukseen aktiivisesti. 2.2. Matemaattiset ja tietotekniset taidot 8 ov - 16 ov 2.2.1 Matematiikka 7 ov - 14 ov Matematiikan opetuksen tarkoituksena on parantaa opiskelijan matematiikan peruslaskutaitoa ja luoda mahdollisuudet opiskelijan matemaattisen ajattelukyvyn kehittämiseen. Opetus ohjaa opiskelijaa oivaltamaan asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan opetuksella pyritään luomaan pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle sekä loogiselle ja luovalle ajattelulle. Tavoitteet Opiskelija omaksuu matematiikan perussanaston, tuntee matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen ja näkee matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä. Opiskelija oppii hyödyntämään laskutoimituksia ja matemaattisia ajattelutapoja ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pystyy ratkaisemaan yksinkertaisia arkipäivän ongelmia käyttämällä matemaattista osaamistaan. Keskeinen tavoite on, että opiskelija saa riittävät matemaattiset valmiudet jatko opinnosta varten. Opetuksen alussa opiskelijoiden matematiikan taidot kartoitetaan ja opetuksen sisältö painotetaan vastaamaan opetusryhmän tarpeita. Opetuksen tarkoituksena on keskittyä parantamaan niitä osa-alueita, jotka opiskelijaryhmän keskuudessa kaipaavat eniten kehittämistä. Matematiikan opetuksen tavoitteena on että opiskelija: Matematiikan sanasto - hallitsee keskeisen matematiikan sanaston suomeksi. 7
Peruslaskutoimitukset - tuntee lukujen vertailun ja luokittelun. - osaa muodostaa ja jatkaa yksinkertaisia lukujonoja. - ymmärtää kymmenjärjestelmän ja osaa käyttää sitä. - tuntee kokonaislukujen laskutoimitukset ja osaa arvioida tuloksen järkevyyden. - osaa käyttää laskinta apuna matemaattisten ongelmien ratkaisussa. Desimaaliluvut ja murtoluvut - osaa desimaalilukujen ja murtolukujen käsitteet ja tuntee niiden välisen yhteyden. - osaa laskutoimituksia desimaali- ja murtoluvuilla. Prosenttilasku - tuntee prosenttilaskun perusteet. - osaa ratkaista yksinkertaisia prosenttilaskuja. Mittayksiköt - osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä. - tuntee keskeisimmät mittayksiköt (kuten pituus, massa, pinta-ala, tilavuus ja aika). - osaa yksinkertaiset mittayksikkömuunnokset. Geometria - ymmärtää geometrian peruskäsitteet. - tunnistaa perustasokuvioita ja kolmiulotteisia kappaleita. - käyttää harppia ja viivoitinta apuna yksinkertaisten geometristen laskutoimitusten tekemiseen. - osaa laskea yksinkertaisten tasokuvioiden ja kappaleiden pinta- aloja, piirejä ja tilavuuksia. Potenssit ja neliöjuuri - tuntee potenssin käsitteen ja ymmärtää sen käytön. - osaa potenssien ja nelijuurten yksinkertaiset laskutoimitukset. Polynomit ja yhtälöt - osaa sieventää yksinkertaisia polynomeja ja tuntee ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutavan. - tutustuu yhtälön käyttöön yksinkertaisten arkielämään liittyvien ongelmien ratkaisuissa. Funktio, tilastot ja todennäköisyys - tutustuu erilaisiin funktioihin, tilastoihin ja todennäköisyyden käsitteeseen. Arviointi Matematiikan opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 8
2.2.2 Tietotekniikka 1 ov - 2 ov Tietotekniikan opetuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa pärjäämään tulevaisuudessa jatkoopinnoissa ja luoda opiskelijalle perustaito hyödyntää tietotekniikkaa opiskelussa. Opetuksen keskeisenä osa-alueena ovat tekstinkäsittelyohjelman ja esitysgrafiikkaohjelman käytön opettelu ja käyttötaitojen vahvistaminen. Tavoitteet Tietotekniikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tuntee tietotekniikan keskeisimmät käsitteet ja sanaston. - tutustuu tekstinkäsittely- ja esitysgrafiikkaohjelmiin (Microsoft Word ja Microsoft PowerPoint). - tutustuu sähköpostin ominaisuuksiin. - hahmottaa tietoturvallisuuteen liittyviä asioita, mm. salasanan vaihto ja selaushistorian poistaminen. - osaa hakea tietoa Internetistä hakuohjelmien avulla. - hallitsee tietokoneen käytön niin, että se hyödyntää kaikkia opintoja. - saa valmiuksia tietoteknisen osaamisen lisäämiseen. Arviointi Tietotekniikan opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 2.3 Reaaliaineet 4 ov - 8 ov Opiskelija tutustuu fysiikan, kemian ja biologian keskeisimpiin aihealueisiin. Opetus auttaa opiskelijaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa. Opetuksessa hyödynnetään kokeellisia menetelmiä. Kokeiden avulla opiskelijaa ohjataan havaitsemaan, tulkitsemaan ja selittämään luonnontieteellisiä ilmiöitä. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan lähtötaso ja opiskeluvalmiudet. Tavoitteet Opiskelija tuntee aihealueiden keskeisimmät käsitteet ja ilmiöt. Opiskelija saa valmiudet opiskella reaaliaineita ammatillisessa koulutuksessa. Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - hahmottaa elämän edellytykset. - tutustuu ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. - hahmottaa ihmisen vastuun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. - tutustuu ihmisen perusrakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin. 9
- tutustuu fysiikan ilmiöihin. - tutustuu kokeellisesti fysikaalisiin ilmiöihin. - hahmottaa fysiikan omana tieteenalanaan. Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu kemian eri osa-alueisiin. - tutustuu kemian merkintätapoihin. - tutustuu kokeellisesti kemiallisiin reaktioihin. - tutustuu kemian työraportin laatimiseen. - hahmottaa kemian omana tieteenalanaan. Arviointi Reaaliaineiden opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 2.4 Ammatinvalinnanohjaus 2 ov - 4 ov Ammatinvalinnan ohjausta annetaan sekä koko ryhmälle lukujärjestyksen mukaisesti että henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisella ohjauksella on erittäin suuri paino. Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Henkilökohtaisen ohjauksen sisältönä on oman opiskelupolun ja toiveammatin hahmottuminen. Yksilöohjauksessa voidaan suunnitella ammatilliseen koulutukseen tutustumismahdollisuuksia sekä täyttää koulutushakemuksia. Toteutus Ammatinvalinnan ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ryhmän ohjauksena toteutetaan 1 ov - 2 ov ja henkilökohtaisen ohjauksen toteutetaan 1 ov - 2 ov. Tavoitteet Opiskelija - tutustuu suomalaiseen koulutusjärjestelmään, sen toimintamalleihin ja vaatimuksiin. - tuntee perustutkintojen ja ammatillisten opintojen muodostumisen sekä ammattiosaamisen näytön periaatteen osana opiskelija-arviointia. - tuntee aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja niihin liittyvät rahoitusmuodot ja hakeutumisen. - tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan koulutukseen. - kartoittaa omia ammatillisia kiinnostuksen kohteita ja selkiyttää ammatinvalintaansa - tutustuu ammatin opiskeluun käytännössä ja muodostaa käsityksen omasta soveltumisestaan koulutukseen. - asettaa realistisesti koulutustaan ja kehitystään koskevia tavoitteita omien kokemuksiensa ja saamansa palautteen mukaisesti. - pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan. - tekee realistisia opiskelusuunnitelmia. 10
- hankkii työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Arviointi Ammatinvalinnan ohjaus arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija - tuntee suomalaista koulutusjärjestelmää siten, että osaa valita itselleen sopivan jatkokoulutusväylän. - opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen. - opiskelijalla on taidot opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. 2.5 Terveystieto 1 ov - 2 ov Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija osaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan sekä ymmärtää psyykkisen ja fyysisen terveyden tärkeyden. Terveystieto sisältää tietoa oikeasta ravitsemuksesta ja liikunnan ja levon merkityksestä. Opiskelija tunnistaa tapoja ja keinoja, joilla voi edistää omaa terveyttä ja ymmärtää terveyden merkityksen opinnoista suoriutumiselle. Opiskelija osaa tunnistaa perussairauksien oireet ja osaa hakeutua hoitoon. Opiskelija osaa varata ajan terveydenhuoltoon ja huolehtia lääkityksestä. Keskeiset sisällöt AIHEALUEET OPISKELIJAN TAVOITTEET 1. Perusterveydenhoito - osaa vastata lääkärissä asioidessa terveyttä koskeviin kysymyksiin - osaa hakeutua lääkäriin ja terveydenhoitoon - tuntee asianmukaisen itsehoidon (reseptivapaat lääkkeet) - ymmärtää sairauslomatodistuksen merkityksen 2. Ravinto - ymmärtää oikean ravinnon merkityksen - ymmärtää oikeanlaisen ruokavalion merkityksen terveyden ylläpitämisessä 3. Liikunta ja harrastukset - ymmärtää säännöllisen liikunnan (esim. hyötyliikunnan) merkityksen terveydelle - ymmärtää ystävyyssuhteiden ylläpitämisen tärkeyden 4. Lepo - käsittää riittävän yöunen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille - tiedostaa vuorokausirytmin tärkeyden 5. Sairaudet - osaa tunnistaa perussairauksien oireita - ymmärtää perushygieniasta huolehtimisen tärkeyden terveyden ylläpitämisessä - saa tietoa tartuntataudeista ja niiden ehkäisystä 11
6. Tupakointi ja päihteet - tunnistaa tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset 7. Seksuaalikasvatus - tuntee raskauden ehkäisyn menetelmät - saa tietoa sukupuolitaudeista - ymmärtää oikeutensa seksuaaliseen koskemattomuuteen - saa tietoa raskaudesta ja synnytyksestä 8. Psyykkinen hyvinvointi - oppii, miten huolehtia omasta jaksamisesta - oppii tunnistamaan omia henkisiä voimavarojaan - tunnistaa avuntarpeensa ja tietää, mistä hakea apua Arviointi Terveystiedon opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Arvioinnissa painottuvat opiskelijan oma aktiivisuus ja osallistuminen lähiopetukseen. 3 OPINTOJEN OHJAUS Tampereen seudun ammattiopistolla on opetussuunnitelmaan liittyvä opiskelijahuoltosuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Maahanmuuttajien koulutuksessa ohjaus perustuu kulttuuriselle tietoisuudelle. Opiskelijaa kohdellaan yksilönä, jolla perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin asioista ja yhteiskunnasta yleensä. Maahanmuuttajan kanssa työtä tekevä tarvitsee tietoa eri kulttuureista ja kykyä suhteuttaa tämä tieto suomalaiseen kulttuuriin. Ohjauksen järjestämisessä tulee ymmärtää erilaisten tekijöiden vaikutus kotoutumisen onnistumiseen. Maahanmuuttajan voi esimerkiksi olla vaikeaa kielitaidon puutteesta johtuen tai muusta syystä kuvata aikaisempaa koulutus- ja työuraansa sekä osaamistaan. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuu niihin. Hän on yhteydessä opiskelijaan ja hänen kotiväkeensä. Tarvittaessa ryhmänohjaaja tai opinto-ohjaaja järjestää tapaamisen oppilaan huoltajan ja muiden viranomaisten kanssa. Opinto-ohjaaja, sosiaalikuraattori tai ryhmänohjaaja tukee oppilaita elämänhallintaan liittyvissä vaikeuksissa ja ohjaa ottamaan yhteyttä asiaan- 12
kuuluvaan viranomaiseen tai palveluun. Aineenopettajat ja erityisopettaja antavat tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta opiskelijoille, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia. 4 TODISTUKSET 4.1 Todistus maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavasta koulutuksesta Hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelijalle annetaan todistus maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentavasta koulutuksesta. Todistus annetaan joko 20 opintoviikon kokonaisuuden tai 40 opintoviikonkokonaisuuden suorittamisesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Todistukseen merkitään seuraavat asiat: - opiskelijan nimi ja henkilötunnus - suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina - suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat - koulutuskokeilun laajuus, oppilaitos ja linja - päiväys ja allekirjoitukset - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima Todistuksen yhteydessä on käytävä ilmi myös: - todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot - koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu - opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa - lainsäädäntö, johon koulutus perustuu - maininta, että koulutus on opetusministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön päätöksen tai asetuksen päivämäärä ja diaari- tai asetusnumero) - koulutuksen laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä - arvosana-asteikot Ammatillisen peruskoulutuksen opinnot Jos opiskelija on suorittanut osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, niiden arvioinnissa noudatetaan kyseisen ammatillisen koulutuksen arviointomääräyksiä. Ammatillisen peruskoulutuksen suoritetut opinnot kirjataan todistukseen, jotta ne voidaan myöhemmin hyväksilukea ammatillisissa opinnoissa. 13
Todistuksen liitteet Todistukseen voidaan liittää erillinen todistus opiskelijan erityistaidoista tai muista suorituksista. 4.2 Todistus suoritetuista opinnoista Jos opiskelija ei ole suorittanut kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita, voidaan hänelle antaa todistus suoritetuista opinnoista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintoihin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi mitä suorituksia koko koulutuksen todistuksen saaminen edellyttää. LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikosta, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. 14
LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Tampereen seudun ammattiopisto Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanas- Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa 15
toa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Tarvitsee usein uudelleen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa 16
usein. idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. kömpelöitä ilmaisuja. Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaaaikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. B1.2 Sujuva peruskielitaito Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit). Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. Ymmärtäminen edellyttää Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaak- Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran 17
Taitotaso B2 yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa seen jonkin tehtävän. Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 18
Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 19