Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle.

Transkriptio

1 167 MEDIAN LUKIODIPLOMI (MD) Median lukiodiplomin voi suorittaa opetussuunnitelman luvussa määrittelemällä tavalla. Diplomiin kuuluva diplomityö tehdään neljän mediakurssin jälkeen opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan. Ohjeet annetaan vuosittain. Diplomityöstä laaditaan työsuunnitelma, työhön kuuluvat mediaelämäkerta ja essee, joka kirjoitetaan omasta diplomityöstä koetilanteessa. Diplomityön päättötyön opiskelija tekee valitsemaltaan median alalta. Lukiodiplomityössä hän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 5. Arvioinnin kohteena on lukiodiplomin kokonaisuus: diplomityöksi valittu mediaesitys (painoarvo 2/3) sekä esseessä taito analysoida ja tulkita mediaa ja pohtia omaa oppimistaan (painoarvo 1/3). Arvioinnin suorittaa kaksi arvioijaa itsenäisesti. Lopullisesta arvosanasta päätetään yhdessä. Arvioitsijoista toisella tulee olla lukion opettaja ja toinen voi mieluusti olla median ammattilainen. Opiskelijalle selvitetään arvioinnin kohteet ja perusteet. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus. Diplomityöstä opiskelija saa kurssimerkinnän, joka luetaan opiskelijan oppimäärään. Arvosana muunnetaan lukion 4 10 asteikolle. YRITTÄJYYS Yrittäjyysopinnon opiskelija voi tällä hetkellä opiskella etäopintoina Turun Kauppakorkeakoulun PK-Instituutin johdolla. Opintoihin kuuluu viisi kurssia: 1. Yrittäjyys yksilötasolla, 2. Liiketoiminta, 3. Yrityksen dynamiikka, 4. Tuotanto ja markkinointi sekä 5. Yrittäjyys yhteiskunnassa. 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1. Arviointi aikuisten perusopetuksessa Arvioinnin tehtävät ja periaatteet Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja ohjaa häntä tiedostamaan oppimistaan. Arvioinnin tehtävänä on myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Palauttetta tulee antaa riittävästi ja monipuolisesti. Sitä voidaan antaa erilaisin tiedottein, keskusteluin ja muulla tavoin. Itsearvointitaitojen kehittämiseksi opiskelija ohjataan tarkastelemaan oppimistaan ja työskentelyään, tiedostamaan oppimiseensa vaikuttavia tekijöitä, asettamaan omia tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Opiskelijan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa arvosanojen ohella opettajan antama palaute on tärkeää. 167

2 168 Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan oppiminen ja työskentely. Niitä verrataan tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa esitetään kunkin aineen arvioinnin periaatteet. Opiskelijalle annetaan etukäteen ja myös tarvittaessa tietoja arvioinnin perusteista. Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnissa otetaan huomioon heidän taustansa ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Vammat ja niihin rinnastettavat oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Tällöin käytetään joustavia arviointimenetelmiä Opinnoissa eteneminen ja hyväksilukeminen Perusopetuksen opinnoissa edetään vuosiluokattomasti ja kurssimuotoisesti. Oppiaineiden ainekohtaisessa osiossa määritellään periaatteet kurssien suoritusjärjestyksestä. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi muualla suoritetut opinnot, jotka vastaavat tavoitteeltaan ja sisällöiltään opetussuunnitelmaa. Tällöin pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Muutostaulukko eri arvosana asteikkojen välillä on seuraava: asteikko 1 5 perusopetuksen asteikko asteikko tai 10 3 Vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi tapauksissa, joissa ei voi päätellä, kumpaa arvosanaa suoritettu kurssi vastaa. Tukena voidaan edellyttää myös tarvittaessa lisänäyttöjä. Jos opiskelija on aloittanut aikuisten perusopetuksen opintonsa yli 18-vuotiaana, aikaisemmat suoritukset voidaan hyväksilukea suoritusmerkinnällä (S). Jos sen sijaan opiskelu on alkanut alle 18-vuotiaana, käytetään pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa aina numeroarviointia Kurssisuorituksen arviointi Kaikki pakolliset ja valinnaiset kurssit arvioidaan numeroin perusopetusasetuksen 852/ momentin mukaisesti. Koulukohtaiset kurssit voidaan arvioida joko numeroarvioinnilla tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty ). Kurssi arvioidaan kurssin päätyttyä. Kurssissa pidetään yleensä kurssikoe kurssin lopussa. Kurssikokeeseen mennessä tulee yleensä kaikki kurssiin liittyvät erilaiset osasuoritusten olla tehtyinä. Kurssisuorituksen arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin ja oppimisprosessin, edistymisen ja opiskelijatyöskentelyn jatkuvaan havainnointiin. Itseopiskeltavan kurssin arvioinnin tulee olla riittävän laaja-alaista. Itseopiskeltavan kurssin suorituksen edellytetään olevan hyväksytty ( ei siis 4, tai H). 168

3 169 Niin hylätyn kuin hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yleensä yhden kerran yrittää korottaa osallistumatta uudelleen kurssin opetukseen Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisen oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten ja valinnaisten kurssien (kurssiarvosanojen keskiarvo) ja kyseiseen oppiaineiseen laadittujen päättöarvioinnin kriteerien perusteella. Nämä kriteerit on esitelty ainekohtaisessa osassa. Oppiaineiden oppimäärät arvioidaan numeroin, paitsi tietotekniikka ja opinto-ohjaus. Oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Suoritettuja kursseja Näistä hylättyjä saa olla enintään tai enemmän Perusopetuksen koko oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut aikuisten perusopetuksen koko oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti henkilökohtaiseen opetusohjelmaansa kuuluneiden aineiden oppimäärät. Aikuisten perusopetuksen koko oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Aikuisten perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat seuraavat: 1. Perusopetuksen päättötodistus, joka annetaan oppilaitoksen opiskelijalle, joka on suorittanut aikuisille tarkoitetun perusopetuksen koko oppimäärän. 2. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, joka annetaan opiskelijalle tai erityiseen tutkintoon osallistuneelle henkilölle, joka on suorittanut yhden tai useamman aikuisten perusopetuksen oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus perusopetuksessa suoritetuista opinnoista, joka annetaan opiskelijalle pyydettäessä ja joka sisältää hänen siihen mennessä aikuisten perusopetuksessa suorittamansa opinnot. 4. Erotodistus, joka annetaan opiskelijalle, joka eroaa perusopetuksesta. 5. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta, joka annetaan henkilölle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän erityisessä tutkinnossa. 169

4 170 Tarkemmin todistuksista ja niihin tehtävistä merkinnöistä annetaan ohjeet opetushallituksen julkaisussa Määräys 4/011/2004: Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Arviointi aikuisten lukiokoulutuksessa Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskeluaikana että sen päätyttyä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Arviointi antaa tietoja jatkoopintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan kurssin päätyttyä. Kurssin lopussa pidetään yleensä loppukoe. Ennen tätä loppukoetta on yleensä suoritettava kaikki kurssin suoritukseen liittyvät toimitteet. Kurssin arviointi perustuu kirjallisiin kokeisiin, edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja muihin näyttöihin. Kurssin arviointiin liittyvistä menetelmistä ja käytänteistä mainitaan opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa. Ainekohtaisessa osassa ilmaistaan myös ne periaatteet, joita noudatetaan itsenäisesti suoritettavan kurssin osalta. Itsenäisesti suoritettavan kurssin osalta edellytetään hyväksyttävää arvosanaa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit ja aihekokonaisuudet voidaan arvioida joko numeroin tai suoritusmerkinnällä ( S = suoritettu, H = hylätty). Ainekohtaisessa osassa kunkin oppiaineen kohdalla ilmaistaan arviointitapa. Diagnosoidut vammat ja sairaudet sekä muut oppimista vaikeuttavat seikat otetaan huomioon kurssin suorituksessa ja arvioinnissa. Aineen yleiset ja kurssikohtaiset arvioinnin perusteet käydään läpi kurssin alussa ja tarvittaessa myös kurssin aikana tai sen päätyttyä. Oppiaineen ainekohtaisessa osassa ilmaistaan kurssien suoritusjärjestys. Opiskelija voi korottaa saamansa kurssiarvosanaa yhden kerran osallistumatta uudelleen kurssin opetukseen. 170

5 Opintojen hyväksilukeminen "Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom.) "Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom.) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja voidaan hyväksilukea, mikäli ne soveltuvat sisällöltään ja laajuudeltaan aikuislukion opetussuunnitelmaan. Tällöin pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Muutostaulukko eri arviointitaulukkojen välillä seuraavassa: asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko tai 10 3 Mikäli syntyy epäselvyyttä, kumpaa kahdesta mahdollisesta arvosanasta suoritus vastaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Voidaan käyttää myös lisäsuorituksia. Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelija on aloittanut yli 18-vuotiaana. Sen sijaan jos lukio-opinnot ovat alkaneet alle 18-vuotiaana, suoritusmerkintää ei voi käyttää pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa. Myös ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai valtakunnallisiin syventäviin kursseihin, niistä tuleen antaa numeroarvosana. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Mikäli opiskelija siirtyy oppiaineen pitemmästä oppimäärästä lyhyempään, hänen suorittamansa pitkän oppimäärän arvosana siirtyy suoraan lyhyen oppimäärään kurssiarvosaksi sen kurssin kohdalle, jonka tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Nämä vastaavuudet on esitelty opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa. Samalla tavalla menetellään, jos siirrytään lyhyemmästä oppimäärästä pitempään. Tällöin yleensä edellytetään lisänäyttöjä. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimäärän riippumatta siitä, onko järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei (tai vain osan kursseista) Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä ja muista lukion tehtävään kuuluvista kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. 171

6 172 Opiskelijan oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten kurssien kurssiarvosanojen perusteella (keskiarvo). Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Suoritettuja ja pakollisia valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään tai enemmän 3 "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelussa määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää arvosana korotetaan. Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa myös opetussuunnitelman määrittelemien syventävien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä o mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Aikuisten lukiokoulutuksessa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisissa kielissä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion muut tehtävät ja aihekokonaisuudet arvioidaan yleensä suoritusmerkinnällä tai siten kuin opetussuunnitelmassamme määrätään Lukion oppimäärän suoritus Aikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Aikuisille tarkoitettuun opetukseen osallistuvan alle 18-vuotiaana lukioopintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksi osallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen. (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom.) 172

7 173 Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002.) Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18-vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan. (Lukioasetus 810/1998, 15 2 mom) Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan muiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa, kuin ne esiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa, kuitenkin siten, että kurssien kokonaislukumäärä on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukioopintonsa alle 18-vuotiaana, hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. (vrt. tuntijako). Opiskelijan kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset, valtakunnalliset ja koulukohtaiset kurssit sekä aihekokonaisuudet. Arvioinnin oikaisupyyntö on esitettävä kahden kuukauden kuluttua arvioinnista Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom.) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan, mitä 6 :ssä säädetään." (Lukioasetus 810/1992, 8 2 mom.) Lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Tarkemmin todistuksista ja niihin tehtävistä merkinnöistä annetaan ohjeet opetushallituksen julkaisussa Määräys 4/011/2004: Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPPIAINEET 173

8 Aikuisten perusopetuksen tuntijako PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako. Oppiaine Pakolliset kurssit Valinnaiset valtakunnalliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1 Äidinkieli ja kirjallisuus, Valinnaiset koulukohtaiset kurssit suomi toisena kielenä A1 kieli (englanti) B1 kieli (ruotsi) Matematiikka Uskonto 1 2 Elämänkatsomustieto * 1 2 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 2 Fysiikka 3 Kemia 3 Biologia 3 Maantieto 3 Tietotekniikka 1 Opinto-ohjaus 1 * Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskonnottomille opiskelijoille. Opetukseen saavat osallistua vain ne, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat halutessaan opiskella ne, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Opiskelijan tulee valita yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä. 174

9 Aikuisten lukiokoulutuksen tuntijako LUKION TUNTIJAKO Aikuisille annettavan lukio-opetuksen tuntijako. Oppiaine Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit Koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, 5 4 suomi toisena kielenä Kielet) A-oppimäärä: Englanti B1-oppimäärä: Ruotsi B3-oppimäärä: Saksa 10 B3-oppimäärä: Ranska 10 B3-oppimäärä: Venäjä 10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto Elämänkatsomustieto * 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Biologia 2 3 Maantiede 1 3 Psykologia 5 2 Tieto- ja viestintätekniikka 3 Opinto-ohjaus 3 Median lukiodiplomityö 1 Yrittäjyysopinnot 5 * Lukiossa elämänkatsomustiedon pakollisen kurssin saavat suorittaa vain uskontokuntiin kuulumattomat. Syventävät kurssit ovat kaikille avoimia. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin elämänkatsomustiedon opiskelijat voivat käyttää uskonnon syventäviä kursseja tutkintoonsa kuuluvina soveltavina kursseina. Evankelisluterilainen uskonnon opetus (UE, koulun yleinen uskonnon opetus) on avointa kaikille. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat voivat hakeutua halutessaan päivälukion uskonnon opetukseen (UO). 175

10 176 Yhteensä vähintään 44 kurssia. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18 vuotiaana tulee opiskella em. kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua. Näiden kurssien tuntijako seuraavassa: Oppiaine Pakolliset kurssit Valinnaiset valtakunnalliset kurssit Liikunta 1 Terveystieto 1 2 Kuvataide 2 Musiikki 2 Valinnaiset koulukohtaiset kurssit 176

11 177 LIITE 1 PÄIVÄ- JA AIKUISLUKIOITTEN KURSSIEN VASTAAVUUDET Päivä- ja aikuislukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien vastaavuudet Äi RUB A- kielet B3- kielet MAA MAB BI GE FY KE UE/UO ET FI HI YH PS päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis päivä aikuis

12 178 LIITE 2 PELISÄÄNNÖT Kotkan aikuislukion opiskelun ja opetuksen pelisäännöt (= järjestyssäännöt) Opiskelijan ja opettajan tehtävät Opiskelijan tehtävä aikuislukiossa on opiskella. Poissaoloista kursseilla ja muista esteistä suorittaa opintojakso on keskusteltava opettajan kanssa ja pysyvistä esteistä on keskusteltava ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Opettajan tehtävä on opettaa. Opettajalla on myös muita tehtäviä, kuten hallintoon osallistuminen. Opetuksen ja vastaanottojen peruutuksista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin. Vastuu opinnoista ja opetuksesta Opiskelija vastaa opinnoistaan ja niihin liittyvistä suorituksista ja valinnoista. Hän saa tarvitessaan tukea opettajilta, rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja koulusihteeriltä. Opettaja vastaa opetuksestaan, antamastaan ohjauksesta ja käyttämästään opetusmateriaalista. Opettaja vastaa myös siitä, että opintojaksojen suorittamiseen tarvittava oppimateriaali on saatavissa. Opettaja kerää opiskelijoilta palautetta. Oppitunnit ja muu opetus Opettaja määrittelee kurssin alussa opetuksen päämäärät ja sisällön sekä kurssin aikataulun, suoritustavan ja hyväksyttyyn suoritukseen vaadittavat läsnäolokerrat. Opetukseen liittyvät tehtävät selitetään selkeästi. Opiskelija suorittaa tehtävät annetussa määräajassa. Opettaja tarkistaa tehtävät sovitussa ajassa. Opiskelijat ja opettajat tulevat oppitunneille ajoissa. Oppitunneilta ei poistuta ellei siihen ole painavaa syytä. Tulisi ilmoittaa etukäteen, jos esimerkiksi myöhästyy, joutuu poistumaan tunnilta aikaisemmin tai ei pääse tunnille. Oppitunnin aikana otetaan huomioon opettaja ja toiset opiskelijat esimerkiksi niin, ettei syödä, keskustella häiritsevästi tai käytetä kännykkää. Ohjaus, vastaanotot ja tavoitettavuus Opettajat ja hallintohenkilöstö antavat opinto-ohjausta vastaanotoillaan ilmoitettuina aikoina tai muina sovittuina aikoina sekä mahdollisuuksien mukaan oppituntien yhteydessä. Opettajat ja hallintohenkilöstö ovat tavoitettavissa sähköpostitse. He vastaavat sinä aikana, kun vastaanottoja pidetään, saamiinsa yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa (n. viikko). Sähköposti- ja tekstiviestintä ei kuitenkaan korvaa vastaanotoilla käymistä, ja opettaja voi sähköpostiin vastatessaan pyytää opiskelijaa tulemaan vastaanotolle. Opiskelu- ja työyhteisö Opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta suhtautuvat rakentavasti ja kannustavasti opiskelu- ja työyhteisön muihin jäseniin. Opiskelijoihin ja heidän suorituksiinsa suhtaudutaan tasapuolisesti niin, ettei esimerkiksi heidän sukupuolensa tai etninen taustansa vaikuta opintojen arviointiin. 178

13 179 Tupakointi, päihteet ja huumeet Vilppi Tupakointi on kielletty koulurakennuksessa ja koulualueella. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena koulussa. Päihteiden ja huumeiden tuominen kouluun on kielletty. Kaikenlainen vilppi opinnoissa on kiellettyä. Kokeissa vilppiä on muistiinpanojen tai lähteiden käyttäminen silloin kun siitä ei ole sovittu ja muunlainen lunttaaminen. Kirjallisissa töissä vilppiä on muun muassa muualta otetun tekstin tai sen osan hyödyntäminen ilman asianmukaisia mainintoja tästä sekä tekaistujen tietojen antaminen. Koulu huolehtii, että opiskelijat tuntevat opintosuorituksiin ja tutkimuksen tekemiseen liittyvät eettiset säännöt. Vilpin havaittuaan opettaja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vilppi johtaa kurssin hylkäämiseen. Näiden sääntöjen tavoitteena on luoda hyvin toimiva ja viihtyisä työskentelyilmapiiri kaikille työyhteisön jäsenille. 179

14 180 LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1. 1 A1. 2 Kielitaido n alkeiden hallinta Kehittyvä alkeiskiel i- taito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta 180

15 181 puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. 181

16 182 Taitotaso A1 A1. 3 Toimiva alkeiskiel itaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista Ymmärtää hyvin lyhyitä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) vuoropuheluista ja viestejä, joissa käsitellään rutiinimaisissa keskusteluissa palvelutilanteista. Tarvitsee joskus arkielämää ja tilanneyhteyden tukemana. puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai annetaan * Pystyy seuraamaan * Kaikkein tutuimmat jaksot yksinkertaisia ohjeita. yksinkertaisia, välittömiin sujuvat, muualla tauot ja katkokset * Pystyy löytämään tilanteisiin tai omaan ovat hyvin ilmeisiä. tarvitsemansa yksittäisen kokemukseensa liittyviä *Ääntäminen voi joskus tuottaa tiedon lyhyestä tekstistä keskusteluja. ymmärtämisongelmia. (postikortit, säätiedotukset). * Yksinkertaisenkin viestin *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ymmärtäminen edellyttää ulkoa opeteltuja ilmauksia, * Lyhyenkin tekstipätkän normaalia hitaampaa ja keskeisintä sanastoa ja perustason lukeminen ja ymmärtäminen kuulijalle kohdennettua lauserakenteita. on hyvin hidasta. yleiskielistä puhetta. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 182

17 183 Taitotaso A2 A2. 1 Peruskieli -taidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. 183

18 184 Taitotaso A2 A2. 2 Kehittyvä peruskieli -taito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 184

19 185 Taitotaso B1 B1. 1 Toimiva peruskieli -taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman sivun puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja pituisia tekstejä (taulukot, koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. Osaa kalenterit, kurssiohjelmat, säännöllisesti toistuvia viestiä itselleen tärkeistä asioista keittokirjat) tutuista aiheista ja teemoja mukaan lukien lyhyt myös hieman vaativammissa seuraamaan tekstin kerronta. Tavoittaa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys pääajatuksia, avainsanoja ja radiouutisten, elokuvien, tvohjelmien tai käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös ja selkeiden ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. puhelinviestien pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan esiintyy taukoja ja epäröintiä. aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai *Ääntäminen on selvästi parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa ymmärrettävää, vaikka vieras pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää tavallista korostus on joskus ilmeistä ja tärkeitä yksityiskohtia. sanastoa ja rajallisen joukon ääntämisvirheitä esiintyy jonkin idiomeja. verran. * Arkikokemuksesta *Osaa käyttää melko laajaa poikkeavien aiheiden ja tekstin * Pitemmän viestin jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yksityiskohtien ymmärtäminen ymmärtäminen edellyttää yleisiä fraaseja ja idiomeja. voi olla puutteellista. normaalia hitaampaa ja Käyttää useita erilaisia rakenteita. selkeämpää yleiskielistä * Laajemmassa vapaassa puheessa puhetta. Toistoa tarvitaan kielioppivirheet ovat tavallisia silloin tällöin. (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 185

20 186 Taitotaso B1 B1. 2 Sujuva peruskieli -taito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan muutaman asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, kappaleen pituisia tekstejä tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa monenlaisista aiheista aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten (lehtiartikkelit, esitteet, vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. käyttöohjeet, yksinkertainen (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti useimmissa kaunokirjallisuus) ja selviää työkeskustelut, tavallisissa tilanteissa. Kielellinen myös jonkin verran päättelyä ennakoitavissa olevat ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. vaativista teksteistä puhelinviestit). *Osaa ilmaista itseään suhteellisen käytännönläheisissä ja * Ymmärtää pääkohdat ja vaivattomasti. Vaikka taukoja ja itselleen tärkeissä tilanteissa. tärkeimmät yksityiskohdat katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja ympärillään käytävästä viesti välittyy. * Pystyy etsimään ja laajemmasta muodollisesta ja *Ääntäminen on hyvin yhdistelemään tietoja epämuodollisesta ymmärrettävää, vaikka intonaatio useammasta muutaman sivun keskustelusta. ja painotus eivät ole aivan pituisesta tekstistä * Ymmärtäminen edellyttää kohdekielen mukaisia. suorittaakseen jonkin tehtävän. yleiskieltä tai melko tuttua *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa aksenttia sekä satunnaisia sanastoa ja tavallisia idiomeja. * Pitkien tekstien jotkin toistoja ja Käyttää myös monenlaisia yksityiskohdat ja sävyt uudelleenmuotoiluja. Nopea rakenteita ja mutkikkaitakin saattavat jäädä epäselviksi. syntyperäisten välinen lauseita. keskustelu ja vieraiden * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin aiheiden tuntemattomat verran, mutta ne haittaavat harvoin yksityiskohdat tuottavat laajempaakaan viestintää. vaikeuksia. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen. 186