Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014

2 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma esiopetuksessa 6 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt esiopetuksessa Yleiset tavoitteet Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 7 Suomi tai ruotsi toisena kielenä 7 Oppilaan oma äidinkieli 8 Muut kielet Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt esiopetuksessa 9 4 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 10 5 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kodin ja esiopetuksen Oppilashuolto Oppilaanohjaus 12 6 Oppilaan arviointi 13 7 Todistukset 13 8 Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana 13 Liitteet 2

3 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Lappeenranta Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusvuoden aikana vähintään 900 tuntia valmistavaa opetusta pääsääntöisesti viisi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Opetusjärjestelyt päätetään vuosittain. 1. Keitä lapsia voidaan ottaa valmistavaan opetukseen Lapsi jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi ja jonka suomen kielen taso jää alle A2.1. Kielireppu kuvausasteikolla (liite 1). Tehostetun tuen piirissä olevan lapsen edellytyksiä osallistua valmistavaan opetukseen arvioidaan yksilöllisesti ennen esiopetuksen alkamista. Lasta, jolle on tehty hallintopäätös erityisen tuen antamisesta, ei oteta valmistavaan opetukseen. 1.1 Varhaiskasvatuksessa jo olevat lapset Lapsen valmistavan opetuksen tarve selvitetään. Arvioinnissa käytetään Pienten kielireppu arviointimenetelmää (liitteet 1 ja 2), mahdollisia lausuntoja sekä henkilökunnan ja vanhempien arvioita lapsen suomen kielen tasosta. Mikäli yksikön esimies ja lapsen ryhmän lastentarhanopettaja arvioivat, että lapsen suomen kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä esiopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, vaan lapsen on hyvä aloittaa valmistavassa opetuksessa, kutsuu yksikön esimies tai hänen valtuuttamansa henkilö lapsen huoltajat palaveriin. Palaverin tavoitteena on kertoa kasvattajien näkemykset huoltajille ja kuulla huoltajien näkemykset asiasta. Huoltajilla on mahdollisuus tarvittaessa tutustua tulevaan ryhmään ja pohtia asiaa. Mikäli huoltajan kanta on myönteinen, tekee yksikön esimies esityksen palvelualueen esimiehelle lapsen ottamisesta valmistavaan opetukseen. Samalla täytetään ja allekirjoitetaan myös huoltajien kuuleminen-lomake. 3

4 Huoltajien kuulemiset pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja palvelualueen esimiehet tekevät päätökset toukokuun aikana. 1.2 Lapset, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet varhaiskasvatukseen Kun esiopetusryhmään hakee maahanmuuttajataustainen lapsi, joka ei aiemmin ole ollut päivähoidossa, selvittää päiväkodinjohtaja huoltajien kanssa lapsen suomen kielen tason. Mikäli lapsi ei osaa lainkaan suomen kieltä tai jos lapsen suomen kielen taso on heikko, huoltajien kanssa keskustellaan lapsen ottamisesta valmistavaan opetukseen. Mikäli huoltajien kanta on myönteinen, täytetään ja allekirjoitetaan huoltajien kuuleminen-lomake ja päiväkodinjohtaja tekee esityksen lapsen ottamisesta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma esiopetuksessa Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla: opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistus 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt 4

5 suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. 3.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opintoohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. 3.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin lapsen osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä - opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin esiopetuksen suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaa. Suomi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu ja opiskelutausta jo mahdollisesti hallitsema suomen tai ruotsin kielen taito. Lapselle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taitotason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Lappeenranta Varhaiskasvatuksessa on tehty Monikulttuurisuuden käsikirja, joka opastaa kasvattajia monikulttuurisuustyössä. Monikulttuurisuuden käsikirja sisältää myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetussuunnitelman. 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa tavoitteena on jatkuva ja systemaattinen kielen kehityksen arviointi ja lapsen suomen kielen taidon järjestelmällinen vahvistaminen. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kaksikielisen/monikulttuurisen identiteetin kehityksen tukemiseen sekä koulunkäyntivalmiuksien vahvistamiseen. Opetuksessa käytettävät työtavat harjaannuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia lapsia kielen käytön eri toimintoihin ja kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kielen kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvän suomen kielen hallinnan edellytyksinä ovat oman äidinkielen hallinta ja suomen kielen tavoitteellinen oppiminen. Ryhmässä tapahtuvan toiminnan lisäksi lapsella on mahdollisuus opiskella suomen kieltä sekä 5

6 ohjatuissa pienryhmätilanteissa että luonnollisissa viestintätilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Lukutaidon alkeita opetellaan äänteiden ja kirjainmerkkien vastaavuutta harjoittelemalla. Lasta innostetaan käyttämään kaikkia aistejaan oppimisen apuna. Lorut ja laulut auttavat muistamaan äänteitä ja kirjaimia. Lapsi kuuntelee ja tuottaa äänteitä sekä vähitellen harjoittelee yhdistämään niitä. Erilaiset liikuntaleikit ja koskettelumateriaalit tukevat myös oppimista. Lapselle annetaan mahdollisuus oman oivalluksen avulla oppia lukemaan. Kirjoittamiseen tutustutaan kirjainleikkien, -pelien avulla, kirjainmuotoja tutkien ja harjoitellen sekä saduttamalla. Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen apuna käytetään mahdollisuuksien mukaan myös mm. tieto- ja viestintäteknologiaa. Lukeminen avaa oven kirjallisuuteen. Päivittäiset lukutuokiot ovat tärkeä tekijä matkalla kirjallisuudesta nauttimiseen ja myöhemmin oman lukuinnostuksen heräämiseen. Kirjoja valitessa otetaan huomioon lapsen kielen taso ja käytetään esim. selkokielisiä kirjoja. Ääneen luetusta tekstistä keskusteleminen kehittää lasta ymmärtävään lukemiseen ja kuuntelemiseen. Ryhmän omassa kirjahyllyssä tai päiväkodin/koulun kirjastossa on lapselle sopivaa katseltavaa ja luettavaa. Lasten kanssa tutustutaan myös kirjastoon. Siellä harjoitellaan lainaamista, kirjoista huolehtimista ja kirjastokäyttäytymistä. Lapsi kartuttaa vuorovaikutustaitojaan keskustelemalla, kuuntelemalla, kyselemällä sekä kertomalla omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Häntä rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipiteensä ja tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan vuorovaikutustilanteissa. Ryhmässä lapset voivat harjoitella vuorovaikutustaitoja improvisoimalla, leikkimällä, kertomalla mm. kuvista ja kuvasarjoista, tekemällä juonellisia tarinoita, satuja sekä pieniä esityksiä. Kieli on leikin työkalu. Oppimisen tukena käytetään erilaisia leikkejä, oppimispelejä, rakentelumateriaaleja sekä soveltuvia oppi- ja tehtäväkirjoja ja muistiharjoittelua. Oppilaan oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaalle järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001). Lapsen oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. Lappeenranta Esiopetuksessa annettavassa perusopetuksessa valmistavassa opetuksessa lapsen oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Myös vanhempia kannustetaan ja tuetaan vaalimaan omaa kieltään ja kulttuuriaan kotona. Esiopetuksessa opetellaan lasten äidinkielillä tervehdyksiä, lauluja ja loruja. Oppimisympäristö muokataan siten, että se tukee niin lapsen suomenkielen kuin äidinkielenkin oppimista. Mahdollisuuksien mukaan esillä on myös erikielisiä satukirjoja. Muut kielet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä 6

7 opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. 3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Lappeenranta Valmistavan opetuksen muut tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin esiopetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöalueita. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin sisältöalueen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Kotoutumissuunnitelma Vasta Suomeen tulleen lapsen (tai jos lapsi on ollut vain oman kieli- ja kulttuuritaustaisessa ympäristössä) aloittaessa perusopetukseen valmistavan opetuksen esiopetuksessa hänelle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelman laadintaan osallistuvat lapsen vanhemmat, esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja tulkki aina, kun vanhemmat tai jompikumpi heistä ei osaa suomen kieltä. Kotoutumissuunnitelma on osa lapsen esiopetussuunnitelmaa. Esiopetuksen eheyttäminen Opetus rakentuu eri aihekokonaisuuksista, joissa eri tiedonalojen sisällöt yhdistyvät lapsen elämänpiiriin ja mielenkiinnon kohteisiin. Sisältöalueet on jaoteltu seuraavasti: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Suomen kielen opetus ja lapsen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen sisällöllisiin osa-alueisiin. Opetusta eheytettäessä lapsen perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Kokonaisopetuksellisen periaatteen mukainen työskentely tapahtuu erilaisten teemojen, 7

8 projektien, leikkien ja päivittäisten toimintojen avulla käyttäen monipuolisia työtapoja ja menetelmiä. Esiopetuksen eriyttäminen Opetus eriytetään lapsen kehityksen mukaisesti. Pienryhmätoimintaa ja kielipajoja käytetään opetuksen eriyttämiseen. Erilaiset oppimateriaalit, retket, juhlat ja vanhempainillat edistävät kotoutumista ja sosiaalisen kielitaidon kehittymistä. Oppimisympäristö Oppimisympäristö rakennettaessa suunniteltaessa kiinnitetään huomiota paitsi fyysisten tilojen järjestämiseen myös leikki- ja opetusvälineisiin ja ilmapiiriin. Päivittäistä pienryhmätoimintaa suunnitellessa otetaan huomioon paitsi tilat ja välineet myös henkilöstö ja ajankäyttö tarkoituksenmukaisella tavalla. Monikulttuurisuus tehdään näkyväksi mm. materiaalien, laulujen ja leikkien kautta. Fyysinen oppimisympäristö on kielellisesti ja kuvallisesti tuettu niin, että se aktivoi lasta käyttämään kieltä eri tilanteissa. Lapsille luodaan motivoiva ja kannustava ilmapiiri, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja saa positiivisia oppimiskokemuksia. 4 Lapsen oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle lapselle laaditaan oma opinto-ohjelma. Lapsen omaan opintoohjelmaan kirjataan: Lapsen lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet Lapsen henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat orientaatiot, niiden sisältö lapsen opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista lapsen kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Lappeenranta Lapselle laaditaan oma esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka sisältää opinto-ohjelman, mahdollisen kotoutumissuunnitelman, sekä suomi toisena kielenä -oppimissuunnitelman (liite 3). Lapsen kielen kehittymisen seurannassa käytetään Pienten Kielirepun suomen kielen seuranta varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa seurantalomaketta (liite 2). 5 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää lapsen tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 5.1 Kodin ja koulun yhteistyö 8

9 Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Lappeenranta Ennen esiopetukseen ilmoittautumista järjestetään huoltajille tilaisuuksia, joissa kerrotaan suomalaisesta päivähoito- ja esiopetusjärjestelmästä. Tarvittaessa käytetään apuna tulkkia tai puhelintulkkausta. Esiopetusvuoden alussa laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja mahdollinen kotoutumissuunnitelma (jos sitä ei aiemmin ole laadittu), sekä käydään läpi lapsen suomen kielen oppimissuunnitelma ja periaatteet kielen kehittymisen seurannasta. Jos lapsi ei ole aiemmin osallistunut varhaiskasvatukseen, keskustellaan vanhempien kanssa varhaiskasvatuksen tavoitteista ja suomalaisesta kasvatuskulttuurista sekä vanhempien toiveista perheen oman kotikulttuurin huomioon ottamisesta. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja vanhempien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Kasvatuskumppanit pyrkivät toimimaan keskinäisen kuulemisen, kunnioituksen, tasavertaisuuden, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteilla. Vanhempien kohtaamisen paikkoja ovat esim. päivittäiset keskustelut, kasvatuskeskustelut, vanhempainillat, vanhempaintoimikunnan tilaisuudet ja muut erilaiset tapaamiset. Yhteyttä pidetään myös erialisten tiedotteiden, reissuvihon ja mahdollisesti sähköisten työvälineiden avulla (mm. Wilma). Vanhemmat ovat tervetulleita milloin tahansa tutustumaan, seuraamaan ja keskustelemaan esiopetuksesta. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa huolehditaan siitä, että tieto oppilaan edistymisestä ja valmiuksista siirtyy kouluun esimerkiksi lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla. Lapselle ja hänen huoltajalleen tarjotaan mahdollisuus hyvissä ajoin tutustua tulevaan kouluun. Lapsen siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Kun lapsen tuleva koulu on tiedossa, esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja kutsuu koolle tiedonsiirtopalaverin, johon osallistuvat hänen lisäkseen perusopetuksen edustaja ja mahdollisesti konsultoiva erityisopettaja, suomi toisena kielenä opettaja sekä mahdollinen kotikielen opettaja. Lapsen huoltajat voivat halutessaan osallistua tiedonsiirtopalaveriin. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen suomi toisena kielenä -opettajat voivat tehdä yhteistyötä. Muu yhteistyö 9

10 Yhteistyötä tehdään maahanmuuttajayksikön, sosiaali- ja terveydenhuollon, tulkkipalvelujen, erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä seurakuntien kanssa. Valmistavassa opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan liikunta- ja kulttuuripalveluja, kuten esim. jää- ja uimahalleja, kirjastoa, teattereita, konsertteja, museoita ja taidenäyttelyitä. 5.2 Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Lappeenranta Oppilashuollon osalta noudatetaan Lappeenrannan kuntakohtaista esiopetussuunnitelmaa. 5.3 Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lappeenranta Esiopetuksessa oppilaanohjausta toteutetaan opetuksen ja muun toiminnan yhteydessä. Lapsi saa myös henkilökohtaista ohjausta erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Lasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti omaan työskentelyynsä ja tehtäviinsä, käyttämään monipuolisia työtapoja sekä hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirryttäessä huolehditaan siitä, että tieto lapsen edistymisestä ja valmiuksista siirtyy kouluun. Lapsen mukana kouluun siirtyy esiopetuksen 10

11 oppimissuunnitelma ja kotoutumissuunnitelma, suomi toisena kielenä oppimisen suunnitelma ja kielen kehityksen seurantalomake (liite 2) sekä arvio lapsen kielitaidosta (liite 3). Valmistavan opetuksen lopussa järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat lapsi perheineen, vastaanottavan koulun edustajat ja esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja. Tarvittaessa paikalle kutsutaan tulkki sekä mahdollinen lapsen oman äidinkielen opettaja. 6 Oppilaan arviointi Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Lappeenranta Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentely- ja oppimisprosessin edetessä. Arvioinnin pohjana käytetään esiopetussuunnitelmaa ja henkilökohtaista suomi toisena kielenä oppimisen suunnitelmaa sekä Pienten kielirepun seuranta varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa seurantalomaketta. Arvioinnin välineinä käytetään myös sadutusta, kuvasta kertomista, puheen nauhoitusta ja erilaisia kaikille esiopetuksessa oleville lapsille tehtäviä arviointeja ja kartoituksia. Palautetta annetaan opettajan ja huoltajien sekä mahdollisesti myös lapsen kanssa käytävissä keskusteluissa osana oppilaanohjausta. 7 Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Lappeenranta Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus (liite 4), jossa on maininta valmistavaan opetukseen osallistumisesta sekä arvio lapsen kielitaidosta koulua varten (liite 5). Todistuksessa kuvataan lapsen edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Osallistumistodistuksessa mainitaan oppilaan valmistavassa opetuksessa olleiden poissaolojen määrä. Liitteet: 1. Pienten Kielirepun kielitaidon tasojen kuvausasteikko 11

12 2. Pienten Kielirepun suomen kielen oppimisen seuranta varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa 3. Suomi toisena kielenä oppimisen suunnitelma 4. Todistus 5. Arvio kielitaidosta koulua varten 12

13 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. * Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. * Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

14 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia ja lähipiiristään. Selviytyy joitakin tuntemattomia kysymyksiä ja kaikkein yksinkertaisimmista sanoja. Ymmärtää hyvin jokapäiväisiä ohjeita, vuoropuheluista ja lyhyitä viestejä, joissa pyyntöjä ja kieltoja) palvelutilanteista. Tarvitsee käsitellään arkielämää ja rutiinimaisissa joskus puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai keskusteluissa * Kaikkein tutuimmat jaksot annetaan yksinkertaisia tilanneyhteyden tukemana. sujuvat, muualla tauot ja ohjeita. * Pystyy seuraamaan katkokset ovat hyvin ilmeisiä. * Pystyy löytämään yksinkertaisia, välittömiin *Ääntäminen voi joskus tuottaa tarvitsemansa yksittäisen tilanteisiin tai omaan ymmärtämisongelmia. tiedon lyhyestä tekstistä kokemukseensa liittyviä *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, (postikortit, keskusteluja. ulkoa opeteltuja ilmauksia, säätiedotukset). * Yksinkertaisenkin viestin keskeisintä sanastoa ja ymmärtäminen edellyttää perustason lauserakenteita. * Lyhyenkin tekstipätkän normaalia hitaampaa ja * Alkeellisessakin puheessa lukeminen ja kuulijalle kohdennettua esiintyy paljon ymmärtäminen on hyvin yleiskielistä puhetta. peruskielioppivirheitä. hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

15 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta seuraamaan keskustelua sanastoa sisältäviä tekstejä aiheista, jotka ovat hänelle (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, välittömän tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

16 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

17 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista *Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan keskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueella monenlaisia, muutaman puheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja sivun pituisia tekstejä koulussa, työssä tai vapaaaikana epävirallisista keskusteluista. (taulukot, kalenterit, säännöllisesti Osaa viestiä itselleen tärkeistä kurssiohjelmat, keittokirjat) toistuvia teemoja mukaan asioista myös hieman tutuista aiheista ja lukien lyhyt kerronta. vaativammissa tilanteissa. seuraamaan tekstin Tavoittaa radiouutisten, Pitkäkestoinen esitys tai pääajatuksia, avainsanoja ja elokuvien, tv-ohjelmien ja käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myös selkeiden puhelinviestien ilmeisiä vaikeuksia. valmistautumatta. pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä * Pystyy seuraamaan tuttua * Pystyy seuraamaan puhejaksoissa esiintyy taukoja aihetta käsittelevän yhteiseen kokemukseen tai ja epäröintiä. parisivuisen tekstin yleistietoon perustuvaa *Ääntäminen on selvästi pääajatuksia, avainsanoja ja puhetta. Ymmärtää ymmärrettävää, vaikka vieras tärkeitä yksityiskohtia. tavallista sanastoa ja korostus on joskus ilmeistä ja rajallisen joukon idiomeja. ääntämisvirheitä esiintyy jonkin * Arkikokemuksesta verran. poikkeavien aiheiden ja * Pitemmän viestin *Osaa käyttää melko laajaa tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen edellyttää jokapäiväistä sanastoa ja ymmärtäminen voi olla normaalia hitaampaa ja joitakin yleisiä fraaseja ja puutteellista. selkeämpää yleiskielistä idiomeja. Käyttää useita puhetta. Toistoa tarvitaan erilaisia rakenteita. silloin tällöin. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

18 Taitotaso B1 B1.2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan asiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, muutaman kappaleen tuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa pituisia tekstejä aiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten monenlaisista aiheista vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. (lehtiartikkelit, esitteet, (epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti käyttöohjeet, yksinkertainen työkeskustelut, useimmissa tavallisissa kaunokirjallisuus) ja ennakoitavissa olevat tilanteissa. Kielellinen ilmaisu selviää myös jonkin verran puhelinviestit). ei ehkä ole kovin tarkkaa. päättelyä vaativista * Ymmärtää pääkohdat ja *Osaa ilmaista itseään teksteistä tärkeimmät yksityiskohdat suhteellisen vaivattomasti. käytännönläheisissä ja ympärillään käytävästä Vaikka taukoja ja katkoksia itselleen tärkeissä laajemmasta muodollisesta esiintyy, puhe jatkuu ja viesti tilanteissa. ja epämuodollisesta välittyy. keskustelusta. *Ääntäminen on hyvin * Pystyy etsimään ja * Ymmärtäminen ymmärrettävää, vaikka yhdistelemään tietoja edellyttää yleiskieltä tai intonaatio ja painotus eivät ole useammasta muutaman melko tuttua aksenttia sekä aivan kohdekielen mukaisia. sivun pituisesta tekstistä satunnaisia toistoja ja *Osaa käyttää kohtalaisen suorittaakseen jonkin uudelleenmuotoiluja. laajaa sanastoa ja tavallisia tehtävän. Nopea syntyperäisten idiomeja. Käyttää myös välinen keskustelu ja monenlaisia rakenteita ja * Pitkien tekstien jotkin vieraiden aiheiden mutkikkaitakin lauseita. yksityiskohdat ja sävyt tuntemattomat * Kielioppivirheitä esiintyy saattavat jäädä epäselviksi. yksityiskohdat tuottavat jonkin verran, mutta ne vaikeuksia. haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

19 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

20 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito * Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. *Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. *Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

21 Taitotasot C1- C2 C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää suhteellisen *Osaa pitää pitkähkön, *Ymmärtää *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, vaivattomasti valmistellun muodollisenkin yksityiskohtaisesti hyvin jäsentyneitä tekstejä pitempääkin puhetta tai esityksen. Pystyy ottamaan pitkähköjä, kompleksisia monimutkaisista aiheista, esitystä (elokuvia, aktiivisesti osaa monimutkaisiin tekstejä eri aloilta. ilmaisemaan itseään täsmällisesti luentoja, keskusteluja, käsitteellisiä ja yksityiskohtia *Pystyy vaihtelemaan ja ottamaan huomioon väittelyjä) erilaisista sisältäviin tilanteisiin ja johtaa lukutapaansa tarpeen vastaanottajan. Osaa kirjoittaa tutuista ja yleisistä rutiiniluonteisia kokouksia ja mukaan. Osaa lukea todellisista ja kuvitteellisista aiheista myös silloin, pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä kriittisesti ja tyylillisiä aiheista varmalla, persoonallisella kun puhe ei ole selkeästi monenlaiseen sosiaaliseen vivahteita arvioiden sekä tyylillä käyttäen kieltä joustavasti jäsenneltyä ja sisältää vuorovaikutukseen. Tyylilajien tunnistaa kirjoittajan ja monitasoisesti. Pystyy idiomaattisia ilmauksia ja kielimuotojen vaihtelu asennoitumisen ja tekstin kirjoittamaan selkeitä ja laajoja ja rekisterinvaihdoksia. tuottaa vaikeuksia. piilomerkityksiä. Pystyy selostuksia vaativistakin aiheista. *Ymmärtää hyvin *Osaa viestiä sujuvasti, paikantamaan ja *Osoittaa, että hallitsee monia erilaisia spontaanisti ja lähes yhdistämään useita keinoja tekstin jäsentämiseksi ja äänitemateriaaleja vaivattomasti. käsitteellisiä tietoja sidosteisuuden edistämiseksi. yksityiskohtaisesti ja *Osaa vaihdella intonaatiota ja monimutkaisista teksteistä, *Kielellinen ilmaisuvarasto on puhujien välisiä suhteita sijoittaa lausepainot oikein tiivistämään ne ja tekemään hyvin laaja. Hallitsee hyvin ja tarkoituksia ilmaistakseen kaikkein niistä vaativia idiomaattiset ilmaukset ja tunnistaen. hienoimpiakin johtopäätöksiä. tavalliset sanonnat. *Vieras aksentti tai merkitysvivahteita. *Vaativimmat * Hallitsee erittäin hyvin hyvin murteellinen *Sanasto ja rakenteisto ovat yksityiskohdat ja kieliopin, sanaston ja tekstin puhekieli tuottavat hyvin laajat ja rajoittavat idiomaattiset tekstikohdat jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä vaikeuksia. ilmaisua erittäin harvoin. Osaa saattavat vaatia useamman satunnaisesti idiomaattisissa ilmaista itseään varmasti, lukukerran tai ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. selkeästi ja kohteliaasti apuvälineiden käyttöä. tilanteen vaatimalla tavalla. *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.