KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS

Samankaltaiset tiedostot
KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS

Voimaa arkeen kurssitoiminta. Kevät 2018

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Kevöt 2019

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. syksy 2018

Mitä on kokemusasiantuntijuus?

Voimaa arkeen -kurssitoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Syksy 2019

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Psykoositietoisuustapahtuma

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Yhdessä hyvä OTE- Etelä-Karjala

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kokemusasiantuntijuuden ABC

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvät käytännöt toipumisorientaation edistämisessä

vs. Kehittämisylihoitaja Pekka Makkonen Kokemusasiantuntija Veikko Markkula , Lehmusvalkama

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Valtuustoseminaari Arja Mainio

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Suomalaisten mielenterveys

Lataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Kokemusasiantuntijatoiminnan käyttöönotto Keski-Suomessa. -meidän tarina. Nina Peränen ja Annukka Harjula

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Traumat ja traumatisoituminen

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Mielenterveyden häiriöt

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Mielenterveystalo.fi. Kaikille avoin palvelu, ammattilaisten osio ja nettiterapiat


Kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet työn kehittämisen välineenä. Päivi Rissanen, kokemusasiantuntija, kouluttaja, VTL 8.11.

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Kerronpa tuoreen esimerkin

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Kokemusasiantuntijatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä


Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Koulutuksellista toimintaa. Kevät-kesä 2019

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Arvo- ja terveyskasvatus

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Kun läheinen sairastuu. Tukiopas mielenterveyspotilaan omaisille

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Hyvää mieltä perheen arkeen

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

Teknologia mielenterveyden tukena - vertaistukea kuvapuhelinpalveluna. Kokemus Kohottaa -hanke ( )

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

IV Hyvä Elämä Foorumi

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mielenterveys voimavarana

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Mielen avain -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuspilotti PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisille

KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana mielenterveys- ja päihdetyössä? Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa, vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana. Kokemusasiantuntijakoulutus koostuu pääasiassa luennoista, jotka suoritetaan Voimaa arkeen -kurssitoiminnan kautta sekä ryhmätapaamisista. Kurssit on jaettu neljään eri jaksoon. Haku kokemusasiantuntijakoulutukseen avautuu maaliskuussa osoitteessa epshp.fi/kokemusasiantuntijakoulutus. Kokemusasiantuntijakoulutus alkaa aina tammikuun alussa ja kestää noin vuoden. Jos olet aiemmin osallistunut Voimaa arkeen luennoille, ne voidaan hyväksi lukea koulutuksessa. Pakollisten kurssien lisäksi voit osallistua myös muille sinua kiinnostaville Voimaa arkeen -luennoille. Yhteystiedot: mikko.ketola@epshp.fi, 050 474 2883 tiina.rintamaki@epshp.fi, 050 474 2963 krista.hakala@epshp.fi, 050 474 2802 2

SISÄLTÖ Koulutettu kokemusasiantuntija JAKSOT Jakso 4 s. 23-30 Minä kokemusasiantuntijana - Kohti kokemusasiantuntijan työtä Kesto 2kk, Marraskuu Joulukuu Yht. 39h opiskelua Jakso 3 s. 16-22 Syventämistä teoriaan - Teoreettinen runko Kesto 3kk, Elokuu Lokakuu Yht. 55h opiskelua Jakso 2 s. 10-15 Tietoa kokemuksen rinnalle - Kohti teoriaa Kesto 2kk, Huhtikuu Toukokuu Yht. 39h opiskelua Jakso 1 s. 4-9 Perusteet - Mitä on kokemusasiantuntijuus? Kesto 3kk, Tammikuu Maaliskuu Yht. 55h opiskelua 3

MITÄ ON KOKEMUSASIANTUNTIJUUS? VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 1 4H Koulutuspäivä on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneen tai omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntijakoulutus antaa valmiudet toimia kokemusasiantuntijana, vertaistoimijana ja kokemuskouluttajana. Kokemusasiantuntijat kertovat omista kokemuksistaan erilaisissa tehtävissä sekä ajatuksia kokemusasiantuntijuudesta. Muistiinpanoja: 4

MTEA 1, OSAT 1-3 VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 1 12H Mielenterveyden ensiapu 1 (MTEA1) -koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Painopiste on mielenterveysosaamisen vahvistamisessa sekä oman ja toisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietämystä mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä, lisätä valmiuksia tunnistaa, kohdata ja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä lähimmäisiä, muuttaa asenteita positiivisempaan suuntaan, vähentää leimautumista ja siitä aiheutuvaa häpeää. Kurssi vahvistaa omia voimavaroja ja antaa rohkeutta huolehtia omasta ja lähimmäisten mielenterveydestä. Muistiinpanoja: 5

OMA ELÄMÄNTARINA OSAT 1-3 VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 1 12H Elämäntarinan kirjoittaminen koostuu kolmesta neljän tunnin osioista, joiden aikana tehdään pieniä kirjoitusharjoituksia sekä syvennytään kirjoittamisen perusasioihin. Kurssin aluksi selkiytetään kirjoittamiseen olennaisesti kytkeytyviä lausetyyppejä: ilmoitus-, aistimus- ja tunnustuslauseita, jotka luovat kunnollisen perustan mille tahansa tekstille. Elämäntarinaa kurssilla hahmotetaan elämänviivan avulla; siinä jokaisen osallistujan oma elämä hahmottuu seitsenvuotiskausiin, joista nostetaan esiin oleellisia elämäntapahtumia ja kehitystehtäviä. Muistiinpanoja: 6

PEDAGOGISET TAIDOT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 1 4H Pedagogisten taitojen osiossa perehdymme siihen, mitä kaikkea on otettava huomioon erilaisten ryhmien vetämisessä ja mistä syntyy hyvä luento. Keskitymme myös tunnetaitoihin, motivaatioon ja myönteisyyteen sekä niiden merkitykseen opetus- ja oppimistilanteissa. Muistiinpanoja: 7

RYHMÄTAPAAMISET JAKSO 1 20H Oman tarinan harjoittelua ja muokkaamista, tietoiskuja tehtävistä (osastotyö, ryhmän apuohjaajana toimiminen, vertaistukikäynnit ym.), yhteistyökumppaneihin tutustuttamista (osastot, poliklinikat, hoitajat, lääkärit, Kokemus- ja vertaistoimijat ry [Olkkari], Finfami ry, Samy ry, Kokoa ry, perusterveydenhuolto ym.), työn käytäntöihin valmistamista (palkkiolomakkeet, kehittämiskeskustelut, vastuut ja velvollisuudet, salassapito ym.), tapahtuman järjestämistä (valmistujaisten suunnittelu) ja ryhmätöitä. Muistiinpanoja: 8

ITSENÄINEN OPISKELU JAKSO 1 3H Oman elämäntarinan työstämistä ja harjoittelua. Tarina esitetään keväällä ja muokattu versio syksyllä. Valmistautuminen esitykseen tapahtuu itsenäisesti. Muistiinpanoja: 9

IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS OSAT 1 JA 2 VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 2 8H Ihmisen elämänkaari on eri kehitysvaiheiden ainutkertainen kokonaisuus, jonka tarkastelu kertoo kehityksen vaiheittaisuudesta. Elämänkaari jaetaan karkeasti lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Seminaareissa keskitymme käsittelemään mm. perimän ja ympäristön vaikutuksia psyykkiseen kehitykseen. Muistiinpanoja: 10

OHJAAJANA RYHMÄSSÄ VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 2 4H Ohjaajana ryhmässä luennolla tarkastelemme ohjaajan roolia ja ohjaustyyliä ryhmässä. Käymme läpi ryhmän muodostumista ja sen eri vaiheita. Tarkastelemme myös ryhmäläisten erilaisia rooleja ryhmässä sekä haemme toimintamalleja haastaviin tilanteisiin. Luento sisältää sekä teoriaa, että erilaisia harjoitteita. Muistiinpanoja: 11

SOSIAALIETUUDET VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 2 4H Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentulon turvaavista etuuksista. Muistiinpanoja: 12

VIESTINTÄ- JA MEDIATAIDOT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 2 4H Luennon päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Opitaan mediakriittisyyttä sekä tavallisen ihmisen tarvitsemia tietoja ja taitoja eri medioiden tulkinnassa. Muistiinpanoja: 13

RYHMÄTAPAAMISET JAKSO 4 16H Oman tarinan harjoittelua ja muokkaamista, tietoiskuja tehtävistä (osastotyö, ryhmän apuohjaajana toimiminen, vertaistukikäynnit ym.), yhteistyökumppaneihin tutustuttamista (osastot, poliklinikat, hoitajat, lääkärit, Kokemus- ja vertaistoimijat ry [Olkkari], Finfami ry, Samy ry, Kokoa ry, perusterveydenhuolto ym.), työn käytäntöihin valmistamista (palkkiolomakkeet, kehittämiskeskustelut, vastuut ja velvollisuudet, salassapito ym.), tapahtuman järjestämistä (valmistujaisten suunnittelu) ja ryhmätöitä. Muistiinpanoja: 14

ITSENÄINEN OPISKELU JAKSO 4 3H Oman elämäntarinan työstämistä ja harjoittelua. Tarina esitetään keväällä ja muokattu versio syksyllä. Valmistautuminen esitykseen tapahtuu itsenäisesti. Muistiinpanoja: 15

ESIINTYMISTAIDOT, OSAT 1-3 VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 12H Rentoon ja itsevarmaan esiintymiseen vaikuttavat monet seikat. Puheen valmistamisen lisäksi vieras tila, äänentoistotekniikka tai kuulijakunnan koko voivat kampittaa. Kurssilla nitistetään nämä haasteet tutustumalla esiintymistaidon perusasioihin. Kurssilla käydään läpi sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitystä sekä tutustutaan reviireihin ja statuksiin. Selvitetään myös mikä tekee esiintymisestä vakuuttavaa sekä mitä storytelling tarkoittaa. Osallistavalla luennolla kuunnellaan ja koetaan. Muistiinpanoja: 16

RIIPPUVUUDET VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 4H Riippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Näitä ovat mm. alkoholi, nikotiini, lääkkeet, kannabis, opiaatit ja amfetamiini. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan. Riippuvuus voi syntyä myös mm. pelaamiseen. Puhutaan päihteistä, riippuvuudesta, hoidosta, toipumisesta ja kokemuksista. Mitä yleisimmät päihderiippuvuudet ovat? Miten niitä voidaan hoitaa? Muistiinpanoja: 17

PSYKOTERAPIAT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 4H Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävää tavoitteellista terveydenhuollon ammatillista toimintaa. Psykoterapian tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä, tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä sekä lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. Psykoterapiatekniikoita ja -suuntauksia on maailmalla runsaasti. Muistiinpanoja: 18

PSYKOOSISAIRAUDET VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 4H Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka tavallisimmin ilmenee harhaluuloina tai aistiharhoina. Yleisin psykoosisairauksista on skitsofrenia. Muita psykoosisairauksia ovat muun muassa harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoosi ja skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoosioireet voivat johtua myös päihteiden käytöstä tai ruumiillisesta sairaudesta, kuten dementiasta. Muistiinpanoja: 19

MASENNUS VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 4H Depressio syntyy aina jossakin sosiaalisessa ympäristössä. Se ei ilmaannu tyhjästä. Vakavuudeltaan se voi olla lievästä vaikeaan. Stressi-haavoittuvuusmalli auttaa ymmärtämään myös depression syntymistä ja siitä toipumista. Yksipuolinen näkemys depression biologisesta luonteesta johtaa lääkehoidon ylikorostamiseen. Ihmisen geneettisen alttiuden kieltäminen johtaa lääkehoidon mahdollisuuksien torjumiseen. Missä menee kultainen keskitie? Muistiinpanoja: 20

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 3 4H Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja. Luennon avulla pyritään antamaan tietoa häiriön luonteesta ja hoitoperiaatteista. Luennon tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä, mistä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kyse ja miten tämän monimuotoisen mielenterveyshäiriön kanssa on mahdollista selviytyä. Tutustutaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyteen, kulkuun, syntymekanismiin sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksiin. Muistiinpanoja: 21

RYHMÄTAPAAMISET JAKSO 4 20H Oman tarinan harjoittelua ja muokkaamista, tietoiskuja tehtävistä (osastotyö, ryhmän apuohjaajana toimiminen, vertaistukikäynnit ym.), yhteistyökumppaneihin tutustuttamista (osastot, poliklinikat, hoitajat, lääkärit, Kokemus- ja vertaistoimijat ry [Olkkari], Finfami ry, Samy ry, Kokoa ry, perusterveydenhuolto ym.), työn käytäntöihin valmistamista (palkkiolomakkeet, kehittämiskeskustelut, vastuut ja velvollisuudet, salassapito ym.), tapahtuman järjestämistä (valmistujaisten suunnittelu) ja ryhmätöitä. Muistiinpanoja: 22

ITSENÄINEN OPISKELU JAKSO 4 3H Oman elämäntarinan työstämistä ja harjoittelua. Tarina esitetään keväällä ja muokattu versio syksyllä. Valmistautuminen esitykseen tapahtuu itsenäisesti. Muistiinpanoja: 23

AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 4 4H Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja keskeisimpinä näistä ovat paniikkihäiriö, sosiaalinen pelko, kohde- ja tilannekohtainen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö sekä traumaperäinen stressihäiriö. Koulutuspäivän sisältönä on tutustuminen ahdistuneisuuteen, ahdistuneisuushäiriöihin ja näiden hoitomuotoihin. Keskeisenä sisältönä ovat myös ahdistuneisuuden itsehoidolliset menetelmät. Muistiinpanoja: 24

SYÖMISHÄIRIÖT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 4 4H Syömishäiriöitä pidetään modernina ilmiönä, mutta sairauksista tunnetuin, anorexia nervosa eli laihuushäiriö on kuvattu jo satoja vuosia sitten nykymuodossaan. Noin 7% suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys on 2,2%, ahmimishäiriön 2,3% ja epätyypillisten syömishäiriöiden osuus 2,9%. Miehillä sairastavuus on 4-10 kertaa harvinaisempaa kuin naisilla. Muistiinpanoja: 25

PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 4 4H Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia kokemus- ja käyttäytymismalleja, jotka poikkeavat selvästi henkilön kulttuuriympäristön odotuksista ja aiheuttavat usein merkittävää kärsimystä ja haittaa monilla elämän osa-alueilla ja sosiaalisissa suhteissa. Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Muistiinpanoja: 26

NEUROPSYKIATRISETHÄIRIÖT VOIMAA ARKEEN LUENTO JAKSO 4 4H Luennolla keskitytään kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin yleisesti neuropsykiatrisista häiriöistä, niiden diagnosoinnista ja synnystä sekä neuropsykiatrisista aivoista. Esityksen toisella puoliskolla sitten tarkemmin yksittäisistä häiriöistä (ainakin ADHD, ADD, Asperger, Touretten oireyhtymä ja selektiivinen mutismi). Muistiinpanoja: 27

TYÖTEHTÄVÄHARJOITTELU JAKSO 4 4H Opiskelijat ovat kokemusasiantuntijoiden mukana työtehtävissä. He tekevät tehtävistä havaintoja ja muistiinpanoja, joita käsitellään ryhmätapaamisessa. Muistiinpanoja: 28

RYHMÄTAPAAMISET JAKSO 4 12H Oman tarinan harjoittelua ja muokkaamista, tietoiskuja tehtävistä (osastotyö, ryhmän apuohjaajana toimiminen, vertaistukikäynnit ym.), yhteistyökumppaneihin tutustuttamista (osastot, poliklinikat, hoitajat, lääkärit, Kokemus- ja vertaistoimijat ry [Olkkari], Finfami ry, Samy ry, Kokoa ry, perusterveydenhuolto ym.), työn käytäntöihin valmistamista (palkkiolomakkeet, kehittämiskeskustelut, vastuut ja velvollisuudet, salassapito ym.), tapahtuman järjestämistä (valmistujaisten suunnittelu) ja ryhmätöitä. Muistiinpanoja: 29

ITSENÄINEN OPISKELU JAKSO 4 3H Oman elämäntarinan työstämistä ja harjoittelua. Tarina esitetään keväällä ja muokattu versio syksyllä. Valmistautuminen esitykseen tapahtuu itsenäisesti. Muistiinpanoja: 30

VALMISTUJAISET JAKSO 4 4H Kokemusasiantuntijaopinnot päättyvät valmistujaisiin ja todistusten jakoon. Kokemusasiantuntijaopiskelijat suunnittelevat ryhmätapaamisisissa valmistujaiset (seminaarin tai tapahtuman järjestäminen, Mielen avain -hankkeen suositus). Muistiinpanoja: 31

Yhteystiedot: mikko.ketola@epshp.fi, 050 474 2883 krista.hakala@epshp.fi, 050 474 2802 tiina.rintamaki@epshp.fi, 050 474 2963 www.epshp.fi/kokemusasiantuntijakoulutus Koulutus on Sosiaali- ja terveysministeriön Mielen avain hankkeen suositusten mukainen. Saatavilla: https://www.mielenterveysseura.fi/ sites/default/files/inline/julkaisut/ku mppanuusesitteet/kokemusasiantu ntija_suositukset_nettiin.pdf