Voimaa arkeen. kurssitoiminta. Syksy 2019

Transkriptio

1 Voimaa arkeen kurssitoiminta Syksy 2019

2 Sisällys 1. Yleistä ja ohjeita 2. Esiintymistaidot osat 1, 2 ja 3 3. Avaa tunnelukkosi osat 1 ja 2 4. Kipu osat 1 ja 2 5. Psykoterapiat 6. Diabetes 7. Seksuaalisuus 8. Sydän- ja verisuonisairaudet 9. Masennus 10. MTEA1 osat 1, 2 ja Bibolar 12. Psykoosisairaudet 13. Elinsiirrot 14. Riippuvuudet osat 1 ja Neurologia AVH 16. Neurologia MS-tauti 17. Syömishäiriöt 18. Kehosi tuntee mielesi 19. Ahdistuneisuushäiriöt 20. Neurologia Parkinson 21. Vuorovaikutustaidot 22. Neuropsykiatriset häiriöt 23. Keuhkosairaudet 24. Persoonallisuushäiriöt 25. Kokemusasiantuntijakoulutus

3 YLEISTÄ JA OHJEITA Oletko kiinnostunut mielen hyvinvointiin, toipumiseen ja elämänhallintaan liittyvistä teemoista? Voimaa arkeen kurssitoiminta on osa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä somaattisia sairauksia omaavien että omaisten voimavaroja ja arjessa selviytymistä. Tämän lisäksi kurssitoiminta tarjoaa oppimisen mahdollisuuden psykiatrian sekä konservatiivisen puolen ammattilaisille, alan opiskelijoille ja jokaiselle kyseisistä teemoista kiinnostuneille! Kouluttajina jokaisella kurssilla toimivat kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä. Osa kursseista on kestoltaan yhden iltapäivän mittaisia, jotkut koostuvat useammasta kokoontumiskerrasta. Kurssit ovat ilmaisia ja kaikille avoimia! Jos kurssilla on materiaalimaksu niin se on erikseen mainittu. Huomioitavia asioita! Koulutuksiin ilmoittaudutaan ilmoittautumislinkkien kautta Poikkeuksia: EPSHP:n työntekijät ilmoittautuvat vain HRtyöpöydän koulutuskalenterin kautta Ryhmät voi ilmoittaa myös sähköpostilla Jos luento joudutaan perumaan, siitä tiedotetaan osallistujan ilmoittamaan sähköpostiin ja puhelinnumeroon sekä Voimaa arkeen -nettisivuilla

4 ESIINTYMISTAIDOT, OSAT 1-3 TEATTERI-ILMAISUN OHJAAJA KATJA KUJALA Rentoon ja itsevarmaan esiintymiseen vaikuttavat monet seikat. Puheen valmistamisen lisäksi vieras tila, äänentoistotekniikka tai kuulijakunnan koko voivat kampittaa. Kurssilla nitistetään nämä haasteet tutustumalla esiintymistaidon perusasioihin. Kurssilla käydään läpi sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitystä sekä tutustutaan reviireihin ja statuksiin. Selvitetään myös mikä tekee esiintymisestä vakuuttavaa sekä mitä storytelling tarkoittaa. Osallistavalla luennolla kuunnellaan ja koetaan. 1-osa: torstai klo osa: torstai klo Huom! Ainoastaan kokemusasiantuntijaopiskelijoille 3-osa: torstai klo T/B talo, koulutustila Tikanpesä, Björkenheimin puistotie Ilmoittautuminen kahteen osioon mennessä: LUENTO ON

5 AVAA TUNNELUKKOSI OSAT 1 JA 2 PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI JYRKI TUULARI Luennot auttavat osallistujia hahmottamaan niitä psyykkisiä rakenteita, jotka saattavat olla itselle hyvinkin haitallisia. Tunnelukot tai skeemat kehittyvät lapsuuden ja nuoruuden aikana. Ne ovat auttaneet selviytymistä aikansa, mutta aikuisiällä niistä on yksilölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi vaativuuden, alistumisen ja uhrautumisen skeemat estävät henkilöä saamasta riittävää tyydytystä omille tarpeilleen. Tämä puolestaan saattaa johtaa moninaisiin psyykkisiin oireisiin. Luennoilla käydään läpi tunnelukot (yhteensä 18) ja niiden tyypillisimmät ilmiasut elävässä elämässä. Tämän jälkeen tunnelukoista valitaan 3-4 (osallistujien valinta!), joiden avaamiseen syvennytään niin ajatusten, tunteiden kuin käyttäytymisenkin tasolla. Itseä kahlitsevien lukkojen avaaminen on psyykkisen terveyden ja tyytyväisyyden kannalta välttämätöntä. osa 1: tiistai klo osa 2: tiistai klo Ilmoittautuminen molempiin osioihin pe mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

6 KIPU OSAT 1-2 KIPULÄÄKÄRI HANNELE KORPPI-TOMMOLA, KIPUPSYLOKOLOGI JUKKA KUJANPÄÄ, KIPUSAIRAANHOITAJA HELI LATVA-NIKKOLA Pitkäaikainen eli krooninen kipu jatkuu kudosten tavallisen paranemisajan jälkeen. Se on keskushermoston kivunsäätelynmekanismien vika, väärä hälytys tai viestitys häiriö, jota erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät voivat ylläpitää. Näin ollen pitkäaikaisen kivun hoito on keskushermoston kuntouttamista yksilöllisen arvion suunnitelman mukaan, tavoitteena mm. toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito. Luennoilla pitkäaikaisen kivun hoitoa käydään läpi, kipulääkärin,kipusairaanhoitajan ja kipupsykologin näkökulmasta. 1-osa keskiviikko klo osa keskiviikko klo Ilmoittautuminen molempiin osioihin: pe 9.8 mennessä: LUENTO ON ILMAINEN!

7 PSYKOTERAPIAT PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI JYRKI TUULARI, PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI TUOMO AUTIO SEKÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA Skeematerapia kehittyi pitkä-aikaisten psyykkisten oireiden ja ongelmien hoitamiseen. Noin 25 vuoden kehittelyn jälkeen siitä on tullut yli diagnoosirajojen sovellettu hoitomuoto, josta on kerääntynyt huomattava määrä tutkimusnäyttöä vaikuttavuudesta. Jyrki Tuulari avaa omassa osuudessaan skeematerapian ytimiä: inhimillisten perustarpeiden merkitystä, skeematerapian korjaavaa työtä ja terapiasuhteen merkitystä. Jyrki Tuulari Luennolla tutustutaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT), jolle on tyypillistä järjestelmällinen asiakas- ja tavoitekeskeinen toiminta. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa inhimillinen käyttäytyminen nähdään perimän ja ympäristön vuorovaikutuksen välisenä suhteena, jossa ajatukset, tunteet, toiminta sekä fysiologiset reaktiot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Terapiatyössä tähän vuorovaikutukseen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi uusia taitoja tai valmiuksia opettamalla. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tieteellisesti tutkittu terapiamuoto ja sitä sovelletaan lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin. Erityisen tehokkaiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet mm. ahdistuneisuus-, pelko- ja masennusongelmien sekä haastavan käyttäytymisen hoidossa. Tuomo Autio Torstai klo Ilmoittautuminen ti mennessä: LUENTO ON

8 DIABETES ERIKOISLÄÄKÄRI SUVI HIETANIEMI, DIABETESHOITAJA HELENA VÄHÄVUORI Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat laihtuminen, väsymys, suuret virtsamäärät ja lisääntynyt jano, jotka ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana. Tyypin 2 diabetes taas kehittyy asteittain useiden vuosien kuluessa eikä aiheuta voimakkaita oireita. Se todetaan usein sattumalta verikokeissa. Väsymys varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyys, jalkojen särky ja tulehdusherkkyys voivat johtua hoitamattomasta tyypin 2 diabeteksestä. Yksilöllisyys hoidon tavoitteissa sekä keinoissa on täysin välttämätöntä laadukkaassa diabeteksen hoidossa. Omaa sairauttaan ja hoitoaan ymmärtävä henkilö kykenee tekemään tietoisia ratkaisuja sairautensa hoidon suhteen. Diabetes on sairaus, jossa oireiden ilmaantumista ei pitäisi odottaa vaan pyrkiä ennaltaehkäisevään hoitoon. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso luentosali 3.krs, Hanneksenrinne 7. Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

9 SEKSUAALISUUS SUSANNA YLI- JASKARI, PSYKO-, SEKSUAALI-, (NACS) JA PARITERAPEUTTI, EEVA NEVANEN, EMDR-, PSYKO-, SEKSUAALI-, (NACS) JA PARITERAPEUTTI Seksuaalisuus ja sen normaali kehitys. Miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat omaan seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen. Torstai klo Seinäjoen keskussairaalan iso luentosali, 3. krs, Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen ti mennessä: HUOM! EPSHP:n työntekijöiden ilmoittautuminen vai HR-työpöydän LUENTO ON

10 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET YLILÄÄKÄRI HARRI NIEMELÄ, ASIANTUNTIJASAIRAANHOITAJA AULIKKI PÖLLÄNEN, ASIANTUNTIJASAIRAANHOITAJA AINO RANTAMÄKI Sydän- ja verisuonisairaudet pitää sisältää laajan kirjon erilaisia sairauksia, joista yleisimpiin kuuluu sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Muita yleisiä sydänsairauksia ovat eteisvärinä ja läppäviat. Sydän ja verisuonisairauksia yhdistää joukko riskitekijöitä, kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, diabetes ja korkea kolesteroli, ja näiden riskitekijöiden tunnistaminen ja hoito muodostavat suurimman osan myös itse perussairauden kokonaishoidosta ja sairauden ennusteesta. Sydän ja verisuonisairauksien luennossa käydään läpi yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet sekä niiden esiintyvyys, oireet ja hoito pääpiirteittäin. Vakava sairastuminen ja sydänleikkaus vaikuttaa väistämättä ihmismieleen. Uusi elämäntilanne herättää monenlaisia kysymyksiä: miten tulen toimeen sairauteni kanssa? Miten selviän suuresta leikkauksesta? Onko tarpeen muuttaa elämäntapoja? Toivunko työkykyiseksi? Joudunko käyttää lääkkeitä jatkuvasti? Keskiviikko klo Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

11 MASENNUS ERIKOISLÄÄKÄRI LARS LINDHOLM Masennus on kansansairaus ja samalla aina oireiden ja taudinkulun suhteen yksilöllinen. Masennus voidaan mm. oireiden mukaan jakaa alaryhmiin, joka osaltaan myös ohjaa hoidon suunnittelua. Kysymyksessä on vakava sairaustila, joka voidaan psyykkisellä tasolla ymmärtää reaktiona esimerkiksi menetyksiin, pelkoihin ja pettymyksiin. Biologisesti ajatellen kysymyksessä on keskushermoston ja elimistön sairaustila, johon voidaan pyrkiä vaikuttamaan niin terapeuttisin kuin lääkehoidon keinoin. Tässä luennossa perehdytään masennustilojen taustoihin, taudinkulkuun ja hoitomahdollisuuksiin. Tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

12 MTEA 1, OSAT 1-3 MTH, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ KRISTA HAKALA SEKÄ PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, KOKEMUSASIANTUNTIJA TIINA RINTAMÄKI Mielenterveyden ensiapu 1 (MTEA1) -koulutus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Painopiste on mielenterveysosaamisen vahvistamisessa sekä oman ja toisten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietämystä mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä, lisätä valmiuksia tunnistaa, kohdata ja auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä lähimmäisiä, muuttaa asenteita positiivisempaan suuntaan, vähentää leimautumista ja siitä aiheutuvaa häpeää. Kurssi vahvistaa omia voimavaroja ja antaa rohkeutta huolehtia omasta ja lähimmäisten mielenterveydestä. 1- osa torstai klo 12-16, T/B-talo, Koulutustila Tikanpesä, Björkenheimin puistotie 2- osa torstai klo 12-16, Koulutustila Tikanpesä 3- osa torstai klo 12-16, Koulutustila Tikanpesä Ilmoittautuminen kaikkiin kolmeen osioon pe mennessä: Kurssiin sisältyy kirja josta joudumme periä materiaalimaksun 30euroa. Laskutetaan jälkikäteen. Kurssin osallistujamäärä max. 20 henkilöä. LUENTO ON ILMAINEN!

13 KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ (BIPOLAR) PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI JYRKI TUULARI SEKÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja. Luennon avulla pyritään antamaan tietoa häiriön luonteesta ja hoitoperiaatteista. Luennon tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä, mistä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kyse ja miten tämän monimuotoisen mielenterveyshäiriön kanssa on mahdollista selviytyä. Tutustutaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyyteen, kulkuun, syntymekanismiin sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksiin. Tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä: Huom! EPSHP:n työntekijöiden ilmoittautuminen vain HR-työpöydän kautta! LUENTO ON

14 PSYKOOSISAIRAUDET YLILÄÄKÄRI LAURI HUOMAN Esityksen tavoitteena on läpikäydä lyhyesti skitsofrenia sairauden ja psykiatrian historiaa, kertoa mitä skitsofrenian syystä tiedetään, esitellä tällä hetkellä käytössä oleva sairausmalli ja diagnostiikka sekä kertoa käytetyistä hoitomuodoista. Lisäksi käydään läpi Käypä hoito suosituksen mukaan esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja lääkityksestä. Tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

15 ELINSIIRROT ERIKOISLÄÄKÄRI NEFROLOGI, ASIANTUNTIJASAIRAANHOITAJA SEIJA ANTHES SEKÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA Elinsiirtopotilaalla tarkoitetaan potilasta, joka on saanut elimen (esim. munuainen, sydän, keuhkot tai haima) joko elävältä tai aivokuolleelta luovuttajalta. Luennolla keskitymme munuaisensiirtopotilaiden hoitoon ja ohjaukseen sekä pohdimme vertaistuen merkitystä tälle potilasryhmälle. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso luentosali 3krs, Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON ILMAINEN!

16 RIIPPUVUUDET, OSAT 1 JA 2 SH SARI FÄLTMARS Riippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Näitä ovat mm. alkoholi, nikotiini, lääkkeet, kannabis, opiaatit ja amfetamiini. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan. Riippuvuus voi syntyä myös mm. pelaamiseen. Puhutaan päihteistä, riippuvuudesta, hoidosta, toipumisesta ja kokemuksista. Mitä yleisimmät päihderiippuvuudet ovat? Miten niitä voidaan hoitaa? Osa 1: tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä: Osa 2: tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

17 NEUROLOGIA OSA 1: AVH ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI JUSSI PALOMÄKI Aivoverenkiertohäiriö tarkoittaa aivovaltimon tukosta sekä tästä aiheutuvaa aivoalueen toimintahäiriötä, joka voi aiheuttaa vakavia toimintakykyä alentavia oireita, kuten puhehäiriön tai halvaantumisen. Tukos voi olla itsestään ohimenevä, jolloin puhutaan TIA-kohtauksesta, tai jäädä pysyväksi, jolloin puhutaan aivoinfarktista. Infarktin akuuttivaiheen hoitona on tukoksen liuotus. Aivoverenkiertohäiriöt kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksiin, ja niille altistavat samat perinnölliset sekä elintapoihin liittyvät riskitekijät kuin esimerkiksi sydäninfarktille. Sairauksien ehkäiseminen perustuu näiden riskitekijöiden hallintaan. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso auditorio 3krs. Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

18 NEUROLOGIA OSA 2: MS- TAUTI ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI JUSSI PALOMÄKI MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin toimintakykyä alentava neurologinen sairaus. Oireet ilmenevät pahenemisvaiheina eli shuubeina ja helpottavat näiden välissä. Oireet voivat hetkellisesti pahentua myös erilaisten stressitekijöiden kuten infektioiden seurauksena ilman varsinaista pahenemisvaihetta. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa oireiden helpottaminen pahenemisvaiheiden välillä voi loppua, ja seurauksena on pysyvä toimintakyvyn alenema. Hoidolla ja kuntoutuksella pyritään pahenemisvaiheiden ehkäisyyn ja oireiden helpottamiseen. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso auditorio 3krs. Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

19 SYÖMISHÄIRIÖT YLILÄÄKÄRI PAULI SUOMINEN Syömishäiriöitä pidetään modernina ilmiönä, mutta sairauksista tunnetuin, anorexia nervosa eli laihuushäiriö on kuvattu jo satoja vuosia sitten nykymuodossaan. Noin 7% suomalaisnaisista sairastaa syömishäiriön ennen 30. ikävuottaan. Laihuushäiriön esiintyvyys on 2,2%, ahmimishäiriön 2,3% ja epätyypillisten syömishäiriöiden osuus 2,9%. Miehillä sairastavuus on 4-10 kertaa harvinaisempaa kuin naisilla. Luennon tarkoituksena on esitellä syömishäiriöt sairausryhmänä ja perehtyä näiden sairauksien hoitamiseen. Tukena tässä toimii Seinäjoen keskussairaalan alainen Syömishäiriöyksikkö. Torstai klo Ilmoittautuminen ti mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

20 KEHOSI TUNTEE MIELESI PSYKOLOGI SATU HALONEN SINI KIRVESMÄKI Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, osaammeko psykiatriassa huomioida kehon ja sanattoman vuorovaikutuksen merkityksen kuntoutumisessa. Keho kertoo paljon, jos pysähdymme kuuntelemaan sitä. Asennot, eleet ja liikkeet voivat tuoda terapiassa esille traumaattisia kokemuksia. Tarvitaanko terapiassa aina sanoja? Onko mahdollista saada kehollisia, korjaavia kokemuksia ja kuinka ne auttavat toipumisessa? Kuinka traumaattiset tapahtumat vaikuttavat kehoon ja kehonkuvaan? Miten kehoa käyttämällä voi vapautua sinne tallentuneista tunteista ja saattaa loppuun kesken jääneitä prosesseja? Kuinka tärkeää toipumisessa on kehon saaminen liikkeelle? Tiistai klo Ilmoittautuminen pe mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

21 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT PSYKOTERAPEUTTI, MIELENTERVEYSHOITAJA, MARKKU TYYNISMAA Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja keskeisimpinä näistä ovat paniikkihäiriö, sosiaalinen pelko, kohde- ja tilannekohtainen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö sekä traumaperäinen stressihäiriö. Koulutuspäivän sisältönä on tutustuminen ahdistuneisuuteen, ahdistuneisuushäiriöihin ja näiden hoitomuotoihin. Keskeisenä sisältönä ovat myös ahdistuneisuuden itsehoidolliset menetelmät. Torstai klo Ilmoittautuminen ti mennessä: LUENTO ON ILMAINEN!

22 NEUROLOGIA OSA 3: PARKINSON ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI JUSSI PALOMÄKI Parkinsonin tauti on etenevä hermostoa rappeuttava sairaus, jossa liikkeiden hienosäädöstä vastaavat aivoalueet tuhoutuvat hiljalleen. Oireet alkavat tyypillisesti toisesta kehonpuoliskosta jäykkyytenä ja lepovapinana, minkä lisäksi sairauteen voi liittyä mm. tasapainovaikeuksia, mielialan laskua, muistiongelmia sekä autonomisen hermoston toiminnan häiriöitä. Lääkehoidolla pyritään palauttamaan rappeutuneiden hermoratojen välittäjäainetaso normaalitilaan, mikä parhaimmillaan poistaa oireet, mutta ei vaikuta taudin etenemiseen. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso auditorio 3krs. Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

23 VUOROVAIKUTUSTAIDOT PSYKOLOGI MARJO TOIVONEN Vuorovaikutustaidot ovat osaamista, mitä voi harjoitella ja oppia. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden pohtia omia vuorovaikutustaitoja sekä eväitä vuorovaikutustilanteiden ymmärtämiseen myös muiden näkökulmasta. Sisällöt ovat sovellettavissa kaikkeen vuorovaikutukseen, kuten hoito- ja asiakaspalvelutyöhön, työyhteisöihin tai vaikkapa parisuhteeseen. Aihepiirit kytkeytyvät tiiviisti käytäntöön, ja koulutuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan keskustelevan ja kokemuksellisen oppimisen keinoja. Torstai klo Ilmoittautuminen ma mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

24 NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT PSYKOLOGI RIIKKA PERÄMÄKI Iltapäivän luennon aiheena ovat kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt. Ensimmäisessä osiossa keskitytään yleisesti neuropsykiatrisiin häiriöihin sekä niiden diagnosointiin ja kehittymiseen. Jälkimmäisessä osiossa syvennytään tarkemmin yksittäisiin häiriöihin (ADHD, autismikirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä, laaja-alaiset/ erityiset oppimisvaikeudet sekä kehitykselliset erityisvaikeudet) Torstai klo Ilmoittautuminen ti mennessä; LUENTO ON ILMAINEN!

25 KEUHKOSAIRAUDET YLILÄÄKÄRI HANNU KANKAANRANTA KUNTOUTUSOHJAAJA FYSIOTERAPEUTTI Astma on krooninen keuhkoputkia vaihtelevasti ahtauttava sairaus. Keuhkoahtaumatauti puolestaan on yleensä tupakoinnin pohjalta syntyvä keuhkoputkia pysyvästi ahtauttava sairaus. Näiden sairauksien oireet ovat usein samankaltaisia, mm. yskää, limannousua, hengenahdistusta rasituksessa ja/ tai levossa. Tupakoimattomuus ja liikunta ovat olennaisia molempien sairauksien hoidossa. Sairauksien lääkehoito perustuu pääosin sisäänhengitettäviin lääkkeisiin, mutta lääkkeiden käyttötavoissa on eroja sairauksien välillä. Keskiviikko klo Seinäjoen keskussairaalan iso auditorio 3krs. Hanneksenrinne 7 Ilmoittautuminen pe mennessä: LUENTO ON

26 PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT YLILÄÄKÄRI ANTTI KOIVUKANGAS SEKÄ KOKEMUSASIANTUNTIJA Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia kokemus- ja käyttäytymismalleja, jotka poikkeavat selvästi henkilön kulttuuriympäristön odotuksista ja aiheuttavat usein merkittävää kärsimystä ja haittaa monilla elämän osa-alueilla ja sosiaalisissa suhteissa. Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Raja persoonallisuushäiriöisen ja normaalina pidetyn käytöksen välillä on liukuva. Torstai klo Ilmoittautuminen ti mennessä: LUENTO ON

27 KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana mielenterveys- ja päihdetyössä tai konservatiivisella puolella? Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyttä henkilöä, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja päihdeongelmista tai konservatiivisen puolen sairauksista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija toimii palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa, vertaistoimijana tai kokemuskouluttajana. Kokemusasiantuntija-koulutus koostuu kursseista, jotka suoritetaan Voimaa arkeen -kurssitoiminnan kautta sekä ryhmätapaamisista. Haku 2020 kokemusasiantuntijakoulutukseen alkaa toukokuussa 2019 ja sen voi tehdä sähköisesti sivujen kautta. Viimeinen koulutukseen hakupäivä on Kokemusasiantuntijakoulutus alkaa aina tammikuun alussa ja kestää noin vuoden. Kesä ja heinäkuussa ei ole koulutusta. Koulutuspäiviä on n. 1-3 krt/ viikko, jotka ovat kestoltaan neljä tuntia. ( klo ) Jos olet aiemmin osallistunut Voimaa arkeen luennoille, ne voidaan hyväksilukea koulutuksessa. Koulutukseen kuuluvien pakollisten kurssien lisäksi voit osallistua myös kaikkiin muihin Voimaa arkeenkurssitoiminnan luentoihin. Kaikki luennot ovat osallistujilleen maksuttomia. Lisätietoa voit tiedustella Mikolta, Tiinalta, Kristalta tai omalta hoitotaholta. Yhteystiedot: mikko.ketola@epshp.fi tiina.rintamaki@epshp.fi krista.hakala@epshp.fi

28 Yhteystiedot: