Valtuustoseminaari Arja Mainio
|
|
- Maarit Hukkanen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valtuustoseminaari Arja Mainio
2 Esityksen sisältö Mielenterveydenhäiriöt Suomessa Mielenterveydenhäiriöt ja työkyvyttömyys Erikoislääkäritilanne ja koulutustarve Tulevaisuus
3 Mielenterveydenhäiriö on yleisnimike erilaisille psykiatrisille häiriöille. Häiriöt ovat oireyhtymiä, joissa on kliinisesti merkitseviä psyykkisiä oireita, joihin liittyy kärsimystä tai haittaa. Mielenterveyden häiriöt luokitellaan oireiden ja vaikeusasteiden mukaan. Vakavimmat häiriöt aiheuttavat subjektiivista kärsimystä sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä. Hyvän hoidon avulla osa sairauksista paranee täysin ja vaikeastakin mielenterveyden häiriöstä kärsivä voi elää kohtuullisen hyvää elämää.
4 Stressi voi laukaista häiriön puhkeamisen Mielenterveys voi kuormittua joissain elämän vaiheissa ja tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on aivan normaalia. Mielenterveyden järkkyessä on kuitenkin tärkeää, että häiriö tunnistetaan ja että siihen saadaan sopivaa hoitoa. Mielenterveyden häiriöissä on kyse useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa.
5 Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys Mielialahäiriöt eli masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Masennushäiriöihin liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään masennushäiriöiden takia vuosittain Elämänsä aikana joka neljäs tai joka viides meistä potee masennussairautta. Useista eri maista olevien tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6 1,1 prosenttia väestöstä. Suomessa sairaus on vielä tätä harvinaisempi.
6 Ahdistuneisuushäiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriötä ovat sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä perusterveydenhuollon potilailla, ja niihin liittyy usein terveyspalveluiden suurkäyttöä. Perusterveydenhuollon potilaista 4 %:lla on paniikkihäiriö. Eniten palveluita (yli 40%) käyttävästä kymmenesosasta käytetään nimeä terveyspalveluiden suurkäyttäjät ja heistä 22 %:lla on paniikkihäiriö. Perusterveydenhuollon potilaista 4 8 %:lla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Suomessa naisilla sitä esiintyy 7,1 %:lla ja miehillä 4,1 %:lla perusterveydenhuollon potilaista.
7 Psykoosien diagnosointi ja ensipsykoosin hoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa Psykoosilla tarkoitetaan todellisuudentajun vakavaa häiriintymistä, joka tavallisimmin ilmenee harhaluuloina tai aistiharhoina. Yleisin psykoosisairauksista on skitsofrenia. Muita psykoosisairauksia ovat muun muassa harhaluuloisuushäiriö, lyhytkestoinen psykoosi ja skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoosioireet voivat johtua myös päihteiden käytöstä tai ruumiillisesta sairaudesta, kuten dementiasta. Skitsofrenia on vaikein ja aiheuttaa eniten subjektiivista kärsimystä, hoidon, tuen ja avun tarvetta sekä kustannuksia ja työkyvyttömyyttä Skitsofrenian vuosittainen ilmaantuvuus on n. 2 sairastunutta asukasta kohti ja esiintyvyys n % väestöstä. Suomessa on n skitsofreniapotilasta.
8
9
10 Syömishäiriöt Syömishäiriöt ovat yleisiä mielenterveysongelmia erityisesti murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Yleisimpiä syömishäiriötä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa), ahmimishäiriö (bulimia nervosa) ja ahmintahäiriö (binge eating disorder). Väestötutkimuksissa laihuushäiriön elämänaikainen esiintyvyys on naisilla 0,9 % jamiehillä 0,3 %. Suomalaisessa kaksostutkimuksessa 2,2 % naisista oli sairastanut laihuushäiriönennen 30 vuoden ikää 3. Nuorten suomalaismiesten laihuushäiriön esiintyvyydeksi on arvioitu 0,24 %. Väestötutkimuksissa ahmimishäiriön elämänaikainen esiintyvyys on naisilla 0,9 1,5% ja miehillä 0,1 0,5 %. Suomalaisessa tutkimuksessa 2,3 % naisista oli aikuisikään mennessä sairastanut ahmimishäiriön. Miesten osalta esiintyvyydestä ei ole varmaa arviota.
11 Päihderiippuvuus Päihderiippuvuus voi kehittyä eri aineisiin. Näitä ovat mm. alkoholi, nikotiini, bentsodiatsepiinit, kannabis, opiaatit ja amfetamiini. Eri aineisiin liittyvät riippuvuudet muistuttavat paljon toisiaan. Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään. Alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja. On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä (henkilöitä, joilla alkoholinkäyttö on terveysriski) on Suomessa noin Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholinongelmakäyttäjiä.
12 Huumeet Kannabis on Suomessa eniten käytetty huume, ja sen käyttö näyttää lisääntyvän. Vuoden 2014 väestökyselyn mukaan 19 % vuotiaasta suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Kannabista oli kokeillut naisista 13 % ja miehistä 20 %.Kokeilut painottuivat nuorten vuotiaiden aikuisten ikäluokkaan, jossa kokeilijoiden osuus oli 36 %. Kokaiinin käyttö on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, 1,7 % suomalaisista kokelillut. Vastaavasti noin 2 % väestöstä kertoi käyttäneensä amfetamiinia. Opioideista eniten käyttäjiä on ryhmästä: tramadoli, oksikodoni, kodeiini ym. Niitä on käyttänyt 1 % suomalaisista. Buprenorfiini (Subutex)on noussut merkittävimmäksi opiodiksi laittomilla huumemarkkinoilla.
13 Oheissairaudet Mielenterveyden häiriöille on tyypillistä, että niihin liittyy paljon oheissairauksia. Elintavoilla on merkitystä paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Terveellisten elintapojen mukana tuleva hyvinvointi tukee stressin hallintaa haastavissa elämäntilanteissa. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla elintapojen merkitys voi olla vielä suurempi ja vaikuttaa muun muassa oireiden vakavuuteen. Vaikkei sairastaisikaan mielenterveyden häiriötä, säännöllinen ruokavalio, liikunta ja savuttomuus auttavat väsymykseen ja alentuneeseen mielialaan, joista monet meistä ainakin joskus kärsivät.
14 Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun
15 Alle 45-vuotiaden mt-eläkkeiden määrä on pysynyt samana ja yli 45 v:lla vähentynyt
16 Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt Siksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski kasvaa iän myötä. Valtaosa työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään 50 vuotta täyttäneille. Nuorempana alkavilla työkyvyttömyyseläkkeillä on kuitenkin suurempi merkitys kuin vanhempana alkavilla eläkkeillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vuoksi menetetyn työuran näkökulmasta.
17 Eläkkeiden pitkäaikaisuus Työkyvyttömyyseläkkeellä vietettyä aikaa tarkasteltaessa mielenterveyssyistä johtuvat eläkkeet saavat suuremman painon kuin eläkkeiden alkavuutta tarkasteltaessa. Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt eläkkeet. Tämän vuoksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa.
18 Muissa kuin mielenterveysperusteisissa eläkkeissä eläkkeellä oloaika on lyhentynyt Työkyvyttömyyseläkkeellä vietetty aika on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt kaikissa diagnoosiryhmissä. Muutos on kuitenkin ollut voimakkaampaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja muiden somaattisten sairauksien perusteella myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä kuin mielenterveysongelmien perusteella myönnetyissä eläkkeissä. Tämän seurauksena mielenterveysongelmien painoarvo työkyvyttömyyseläkkeellä vietetyssä ajassa on kasvanut.
19 Masennus vie naisia vähän miehiä enemmän eläkkeelle Mielenterveysongelmista aiheutuu naisille hieman enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa kuin miehille. Eron syynä ovat erityisesti masennuksen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet. Vuoden 2014 lukujen perusteella laskettuna naisilla jopa 46 % kaikesta työkyvyttömyyseläkkeellä vietetystä ajasta aiheutui mielenterveysongelmista. Mielenterveyssyistä alkaneet eläkkeet ovat vähentyneet voimakkaasti vuoden 2008 jälkeen. Samoin on tapahtunut somaattisten sairauksien perusteella myönnetyille eläkkeille.
20 Erikoislääkärikoulutus Yliopistojen yhteistyössä suunnitteleman valintakäytännön mukainen kaikkien alojen haku toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä Tätä varten on määritelty alojen koulutustarve ja haettavaksi avattavien paikkojen määrä erikoisaloittain. Yliopistojen tiedekuntaneuvostot päättävät hakupaikkojen määrän kesäkuussa.
21 Tavoitteena tulisi olla erikoislääkärikoulutuksen ohjaus tulevaisuudessa siten, että koulutusmäärät vastaavat väestön ja palvelujärjestelmän erikoisala- ja aluekohtaisia tarpeita. Koulutettavien näkökulmasta tavoitteita ovat koulutusohjelmien oikeudenmukaiset valintakäytännöt ja laadukas, yksilöllinen, työelämän tarpeita vastaava koulutus. Vastuu erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sisällöstä, laadusta ja koulutettavien valinnasta olisi tulevaisuudessa edelleen koulutusta antavilla yliopistoilla.
22 Koulutustarveselvitys Selvityksen teki STM:n toimeksiannosta erikoislääkäri Johanna Rellman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (TAYS). Selvityksen tavoitteena oli: 1. Luoda menetelmä, jonka avulla erikoisalakohtaista ja alueellista erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilannetta ja siihen liittyviä määrällisiä koulutustarpeita voidaan jatkossa arvioida. 2. Arvioida luotua menetelmää hyödyntäen erikoisalakohtaiset ja alueelliset määrälliset erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeet vuoteen 2030.
23 Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen raportin Tuloksina todettiin muun muassa, että erikoislääkärikoulutusta tulee kokonaisuutena lisätä erityisesti psykiatrian ja laboratoriolääketieteen alojen, fysiatrian, keuhkosairauksien ja yleislääketieteen osalta. Joillakin kirurgisilla aloilla arvioitiin olevan riski ylikoulutukselle. Kokonaiskoulutustarpeeksi arvioitiin noin 600 uutta erikoislääkäriä/vuosi. Suurin vähennystarve on ortopediassa, plastiikkakirurgiassa ja silmätaudeilla.
24 Koulutusmäärien ohjaamisen keinot 1. Informaatio-ohjaus: - Työllisyystilanteella on merkittävä vaikutus erikoisalan valinnassa. - Tieto työllisyystilanteesta, koulutuksessa olevien määristä auttaa erikoisalaansa valitsevaa lääkäriä tai hammaslääkäriä omassa valintaprosessissaan ja ohjaa heitä valitsemaan sellaisia aloja, joilla on lääkäritarvetta. - Aloilla, joilla jo on merkittävä lääkäripula on kuitenkin riskinä, että tieto vaikeasta tilanteesta saa aikaan kyseisen alan välttämistä liiallisen työtaakan pelossa. - Työllisyystilanteeseen liittyvää informaatiota tulee jatkossa olla helposti saatavilla sekä STM:n, yliopistojen että järjestöjen kautta.
25 2.Uravalinnan ohjaus - Sattuman suuri rooli erikoisalan valinnassa ennustaa tyytymättömyyttä valittuun erikoisalaan. - Jatkossa aikaisempaa aktiivisemmin on tarjottava perusopintojaan viimeisteleville ja vasta valmistuneille lääkäreille uravalinnan ohjausta. - Samalla nuoria lääkäreitä on mahdollista ohjata myös valitsemaan aloja, joissa kohtaavat heidän oma kiinnostuksensa että palvelujärjestelmän tarve. - Yliopistoilla on olemassa uravalinnan ohjaukseen liittyviä rakenteita, kuten urapalveluja.
26 3. Rahoitusohjaus - STM voi rahoitusta jakaessaan korvamerkitä osan rahoituksesta ohjattavaksi alueittain niille erikoisaloille, joilla ko. alueella on pulaa erikoislääkäreistä ja erikoishammaslääkäreistä. - Rahoitus mahdollistaisi ko. alojen koulutuksen kehittämisen ja sitä kautta erikoistuvien lääkärien ja hammaslääkärien houkuttelemisen kouluttautumaan alalle.
27 4. Valintamenettelyn kehittäminen - Tehokkain keino ohjata koulutuksen määriä on määritellä yliopistokohtaisesti kunkin erikoisalan koulutuksen aloituspaikkamäärät. - Aloituspaikkojen määrittely voidaan tehdä tarvearvion perusteella ja sitä voidaan tarkentaa määrävuosin tehtävän uuden tarvearvion mukaisesti. - Aloituspaikkojen määrittely edellyttäisi STM:n ja yliopistojen välisiä tulosneuvotteluja tai muuta vastaavaa yhteistyörakennetta STM:n ja yliopistojen välillä. - Keskeisenä ehdotuksena on koulutettavien valinnan toteuttaminen yhteistyössä yliopiston ja palvelujärjestelmän kesken. Myös itse valinta olisi yliopiston ja palvelujärjestelmän yhteinen. Tämä johtuu siitä, ettei kumpikaan osapuoli voi tehdä valintaa toisen puolesta.
28 Raportista poimittua Mahdollisuus koulutuskapasiteetin lisäämiseen on olemassa esim. joustamalla 50/50 säännöstä, jolloin suurempi osa koulutuksesta voidaan suorittaa keskussairaaloissa. Koulutuksen lisääminen edellyttää yleensä myös erikoistuvien vakanssien lisäämistä. Koulutusmäärien kaksin- tai kolminkertaistaminen lyhyessä ajassa ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista. Toisaalta sairaaloiden työvoima pitää turvata eli koulutusta ei voida äkillisesti merkittävästi vähentää.
29 Kaikki lääkärit Erikoisalat yhteensä Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,2 TYKS ,9 TAYS ,3 KYS ,6 OYS ,4 Yhteensä ,8
30 Koulutustarve; kaikki erikoisalat Erikoisalat yhteensä Koulutus tarve Koulutus/ vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkärei tä 2035/ as HYKS , ,0 TYKS , ,7 TAYS , ,7 KYS , ,5 OYS , ,7 Yhteensä , ,6
31 Lastenpsykiatria nykytilanne Lastenpsykiatria Lastenpsykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,3 TYKS ,9 TAYS ,5 KYS ,3 OYS ,7 Yhteensä ,2
32 Lastenpsykiatria koulutustarve Lastenpsykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS 60 3,8 91 3,8 TYKS 30 1,9 41 4,6 TAYS 40 2,5 53 5,6 KYS 28 1,8 37 4,6 OYS 28 1,8 36 4,7 Yhteensä , ,4
33 Nuorisopsykiatria nykytilanne Nuorisopsykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,6 TYKS ,3 TAYS ,7 KYS ,4 OYS ,1 Yhteensä ,1
34 Nuorisopsykiatria koulutustarve Nuorisopsykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS 60 3,8 75 3,2 TYKS 22 1,4 31 3,4 TAYS 30 1,9 43 4,5 KYS 24 1,5 35 4,3 OYS 25 1,6 28 3,7 Yhteensä , ,7
35 Psykiatria nykytilanne Psykiatria Lääkärit 2019 Eläkkeelle 2035 mennessä Lääkäreitä 2019/ as HYKS ,7 TYKS ,6 TAYS ,1 KYS ,6 OYS ,7 Yhteensä ,5
36 Koulutustarve Psykiatria Koulutustarve Koulutus/vuosi Lääkäreitä 2035 Lääkäreitä 2035/ as HYKS , ,4 TYKS 130 8, ,3 TAYS 145 9, ,6 KYS 110 6, ,2 OYS 110 6, ,6 Yhteensä , ,9
37 Lapin professuuri Oulun yliopiston ja Lshp:n yhteistyö jatkunut vuosia. Aiemmin professoreina Hannu Koponen, Juha Veijola, Pirjo Mäki, Heli Koivumaa-Honkanen, Sami Pirkola, Solja Niemelä. Nykyinen professuurisopimus on 2020 vuoden loppuun. Nyt erikoistumassa 6, joista yksi virkavapaalla ensi kesään ja syyskuussa aloittaa 1 uusi erikoistuva ja, jolloin 7 psykiatriaan erikoistuvaa ja 1 erikoistuva suunnittelee aloittavansa lähi aikoina. Erikoistuvat ovat erikoistumisensa alkuvaiheessa ja heidän koulutuksensa loppuun saattamiseen tarvitaan vielä ainakin 5 vuotta, riippuen siitä onko esimerkiksi perhevapaita välillä.
38 Mitä muuta tarvitaan Jatkuva kouluttautuminen on edellytys sille, että erikoislääkäreiden osaaminen on ajantasaista, koulutus- ja työnohjausmäärärahat pitää olla riittäviä, psykiatrialla työntekijä itse on apparaatti, jota pitää myös huoltaa. Terapeuttikoulutusta tarvitaan alueella lisää. Vanhusikäisten mielenterveyden häiriöihin tarvitaan jatkossa enemmän osaamista. Mahdollisesti transkraniaalinen magneettistimulaatiohoitolaite(tms) masennuksen hoitoon olisi tulevaisuuden hankintoja.
ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit
ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit 14-15.03.2017 Radisson Blue Kari Haukipuro Lääkärityövoiman rakenne Pienet luvut (50 + 5 alaa) sattumalla suuri merkitys, tilanne elää kokonaismääräarviot
LisätiedotERIKOISLÄÄKÄRIEN KOULUTUSTARVE VUOTEEN 2035 JA EHDOTUS HAKUPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ VALINTAMENETTELYÄ VARTEN
ERIKOISLÄÄKÄRIEN KOULUTUSTARVE VUOTEEN 2035 JA EHDOTUS HAKUPAIKKOJEN MÄÄRÄSTÄ VALINTAMENETTELYÄ VARTEN Arvio v. 2016 koulutustarveselvityksen ja v. 2019 lääkäritarveraportin perusteella Johanna Rellman
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisille KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana
LisätiedotErikoislääkärikoulutukseen ehdotetut keskeiset muutokset ja niiden aikataulu
Erikoislääkärikoulutukseen ehdotetut keskeiset muutokset ja niiden aikataulu Ylilääkäri Teppo Heikkilä, LL (väit.) Sosiaali- ja terveysministeriö Koordinaatiojaoston sihteeri Erikoislääkärikoulutuksen
LisätiedotErikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE
Erikoislääkärikoulutuksen uudistus Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen taustaa Vastuu el-koulutuksen ohjauksesta siirtyi OKM:ltä
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotKoordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen
Koordinaatiojaoston erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen toimenpideohjelman jalkauttaminen Lääkärifoorumi Helsinki 24.5.2018 24.5.2018 ylilääkäri STM Hyvinvointi- ja palveluosasto ESITYKSEN
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotSisällys. I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka. 1 Psykiatria ja mielenterveys Potilaan tutkiminen 43
Sisällys Lukijalle 5 I Potilaan tutkiminen ja diagnostiikka 1 Psykiatria ja mielenterveys 18, Johannes Lehtonen Psykiatria tieteenalana 19 Psykiatria ja mielenterveyden häiriöt 19 Psykiatrian tietopohja
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotHAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016
HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämä KOKEMUSASIANTUNTIJA -KOULUTUS päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisille KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUS Oletko kiinnostunut toimimaan kokemusasiantuntijana
LisätiedotErikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat
Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?
PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS UUDISTUU MIKSI JA MITEN? JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS UUDISTUU MIKSI JA MITEN? JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto PUOLIJOEN- TUULOSEN RAPORTTI Erikoislääkärikoulutus vaatii kehittämistä Tarvitaan valtakunnallista
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotLataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen. Lataa
Lataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen Lataa Kirjailija: Pirjo Kinnunen ISBN: 9789514486234 Sivumäärä: 183 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.81 Mb Mitä nuori kokee, tuntee ja ajattelee -
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL
Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys
LisätiedotPSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA
PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotTekemättömän ehkäisevän työn hinta
Tekemättömän ehkäisevän työn hinta Ehkäisevä työ kuuluu kaikille 19.6.2017, Lahti kehittämispäällikkö Jaana Markkula Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö 19.6.2017 Markkula 1 Tekemätön työ näkyy haittoina
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotLIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN - ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS MUUTTUU. JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto
LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN - ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS MUUTTUU JOHANNA RELLMAN Ayl, koulutusasiantuntija Tays, yhtymähallinto PUOLIJOEN-TUULOSEN RAPORTTI Erikoislääkärikoulutus vaatii kehittämistä tarvitaan valtakunnallista
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotPyydettynä lausuntona valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä esitämme:
Asia: SHS Apollonian Parodontologian jaoston lausunto STM LAUSUNTOPYYNTÖ; luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Viite: STM037:00/2017
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009
Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo
LisätiedotErikoislääkärikoulutuksen uudistus missä mennään?
Erikoislääkärikoulutuksen uudistus missä mennään? Satakunnan Lääkäripäivä, Pori 20.7.2018 Hannu Halila Varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Terveydenhuollon
LisätiedotHUUMETILANNE SUOMESSA
HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotLääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010
Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi
ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI
LisätiedotPäihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä
LisätiedotMiksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti
Miksi tarvitaan erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen uudistus? HUS opettaa ja tutkii Professori, lääkintöneuvos Taina Autti Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen nykytila Erikoislääkärikoulutuksen
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.
MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.2017 Nuorten mielenterveys Nuorten mielenterveyshäiriöt (THL
LisätiedotHUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014
HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen
LisätiedotErikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoislääkärikoulutuksen ohjausvastuu siirtyy mitä se tarkoittaa käytännössä? Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä nykyinen lainsäädäntö Erikoislääkärikoulutuksen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
LisätiedotYLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA
YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA -verkostomainen koordinoitu yhteistyö Erikoislääkärikoulutuksen Lääkärifoorumi 2018 24.5.2018 Presentation Name / Firstname Lastname
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotKANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA
TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa
LisätiedotHullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille
Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
LisätiedotKaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.
Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotMielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus
Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta
LisätiedotSkitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP
Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta -2011. Psykiatrian klinikka LSHP Terveyttä Lapista 2015 Johanna Erholtz Ylihoitaja, psykiatrisen hoidon tulosalue/ LSHP Suuri kuolleisuus-
LisätiedotHyvän mielen valtuusto Turkuun
Hyvän mielen valtuusto Turkuun Paneelitilaisuuden kysymykset kunnallisvaaliehdokkaille 1. Miten hyvän mielen kunnallispolitiikkaa voidaan edistää ja toteuttaa Turussa: (vastausaika 2 min) - työelämässä?
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotSyrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7
Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
Lisätiedot