FCG LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY Lappeenrannan kaupungin monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten ana lvvsi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36125
FCG. Loppuraportti 1 (25) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 3 2 LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENA 4 2.1 Nykyinen jäähalli 4 2.2 Monitoimiareenan toiminnot ja alustava mitoitus 5 2.3 Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot 6 2.4 Monitoimiareenan kustannukset 6 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE 7 3.1 Suunnittelutilanne 7 3.2 Väestö ja asumisen sijoittuminen 8 3.3 Työpaikkojen määrä ja sijainti. 9 3.4 Lähialueen palvelut 10 3.5 Saavutettavuus 10 3.6 Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta 13 4 MONITOIMIAREENAN VAIKUTUKSET 14 4.1 Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset 14 4.2 Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset 16 4.2.1 Rakennusten kiinteistövero 16 4.2.2 Monitoimiareenan hoito ja ylläpito 16 4.2.3 Monitoimiareenan liiketilat ja ravintolat 17 4.2.4 Monitoimiareenan tapahtumat 18 4.2.5 Vaikutukset elinkeinotoimintaan 19 4.3 Sosiaaliset vaikutukset 19 4.4 Hankkeen kannattavuus 21 5 YHTEENVETO 22 5.1 Keskeiset vaikutukset 22 5.2 Sijaintipaikkavaihtoehtojen vertailu 23 LIITTEET 25 Liite 1: Kannattavuustarkastelu: Lappeen kadun sijaintivaihtoehto VEl 25 Liite 2: Kannattavuustarkastelu: Kisapuiston sijaintivaihtoehto VE2 25
Loppuraportti 3 (25) Lappeenrannan kaupungin monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 16.10.2017, että nykyiselle Kisapuiston pääjäähallille ei enää tehdä peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja, vaan ainoastaan viranomaisten vaatimat välttämättömät korjaustoimenpiteet. Tilojen käyttöturvallisuus tulee taata lumikuormaa tarpeen mukaan poistamalla. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle on annettu tehtäväksi selvittää yhdessä LATO Oy:n ja liikuntatoimen kanssa uuden hallin sijoituspaikka joko niin, että se sijaitsee nykyisen Kisapuiston jääurheilukeskuksen alueella taikka muualla kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Selvityksessä tulee ottaa kantaa mahdollisiin asemakaavamuutoksiin, eri vaihtoehtojen toteuttamisaikatauluihin, liikennejärjestelyihin, selvittää eri vaihtoehtojen infran investointikustannukset sekä arvioida sijaintipaikkavaihtoehtojen vaikutukset hallin käyttökustannuksiin ja hallin saavutettavuuteen. Monitoimiareenalle on selvitetty useita sijoituspaikkavaihtoehtoja keskusta-alueelta ja Kisapuistosta. Laajojen selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoiksi ovat täsmentyneet Lappeenkatu (VEl) Lappeenrannan ydinkeskustassa ja Kisapuisto (VE2). Lappeenrannan Toimitilat Oy: lie (LATO Oy) on annettu tehtäväksi uuden noin 5 000 istumapaikkaa käsittävän monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvityksen laatiminen sekä hankesuunnittelu. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun yhteydessä käsitellään myös vaihtoehto, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden monitoimijäähallin yhteyteen. Valmisteluun sisältyy ratkaisuvaihtoehtoja, mikäli yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushallin toteuttaminen monitoimijäähallin yhteyteen osoittautuu erillisratkaisua kalliimmaksi. Valmistelussa otetaan huomioon myös kaupungin länsialueen palveluverkkouudistuksen ja Lauritsalan kouluhankkeen myötä parantuvat harrastusolosuhteet mm. salibandyssa ja koripallossa. Monitoimiareenan osalta on päätetty tehdä yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi. Selvityksessä esitetään: arvio monitoimiareenan ja sen kahden vaihtoehtoisen sijaintipaikan alueellisista vaikutuksista arvonlisäykseen, työllisyyteen ja verotuloihin, arvio tapahtumien vaikutuksista Lappeenrannan aluetalouteen, analyysi kahden vaihtoehtoisen sijaintipaikan sosiaalisista vaikutuksista jääurheilun harrastajiin, jääurheiluseuroihin, kouluihin ja yleisesti asiakkaisiin. Yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi on toteutettu asiantuntija-arviona olemassa olevaan selvitys-, suunnittelu- ja tilastoaineistoon perustuen. Vaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty Lappeenrannan kaupungilta saatuja tietoja, avoimia tilasto- ja rekisteriaineistoja sekä muualla suunnitteilla olevien vastaavien hankkeiden vaikutusten arviointeja ja yleisiä aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Monitoimiareenan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset on arvioitu erikseen rakennusvaiheessa ja toimintavaiheessa. Toimintavaiheen osalta on tarkasteltu yhden keskimääräisen toimintavuoden vaikutuksia. Monitoimiareenan suora työllisyysvaikutus on rakennusvaiheessa Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 760 henkilötyövuotta/rakennusaika ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 300 henkilötyövuotta/ rakennusaika. Toimintavaiheen suora työllisyysvaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 880 henkilötyövuotta / vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 400 henkilötyövuotta / vuosi. Rakennusvaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan rakentamisen työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Rakennusvaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 10,6 milj. / rakennusaika ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 1,5 milj. / rakennusaika. Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä kiinteistöverosta. Toimintavaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 5,0 milj. / vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,4 milj. / vuosi.
Loppuraportti 4 (25) Vaikutusten arvioinnin tulokseen vaikuttavat merkittävästi käytetyt lähtöaineistot ja laskentatavat. Myös monitoimiareenan investointikustannukset tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Näin ollen laskelman tuloksia tulisi tarkastella ainoastaan suuntaa-antavina. Kaikki laskennassa arvioidut hyödyt eivät ole nettolisäystä. Euromääräisten hyötyjen lisäksi monitoimiareenalla on runsaasti sellaisia hyötyjä, joita ei voida mitata rahassa. Monitoimiareenalla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan imagoon, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailussa. Liikuntainvestointina monitoimiareenalla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, lasten ja nuorten liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksiin, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Lappeenrantaan sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Lappeenkadun vaihtoehto on myös merkittävä elinkeinopoliittinen investointi, jolla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan keskustan elinvoimaan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Myönteinen kehitys todennäköisesti houkuttelee myös uusia investointeja keskustaan. Monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi on tehty Lappeenrannan kaupungin/ Lappeenrannan Toimitilat Oy: n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n yhteyshenkilönä on ollut toimitusjohtaja Mikko Hietamies. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Aki Keskinen (projektin johto), Taina Ollikainen ja Jan Tvrdv, 2 LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENA 2.1 Nykyinen jäähalli Kisapuisto on toimiva ja valtakunnallisesti tunnettu jääurheilukeskus, jolla on vuosikymmenien perinteet eri jäälajien harrastuspaikkana. Nykyisen jäähallin katsojakapasiteetti on suurimmillaan jääkiekko-otteluissa ja konserteissa, 4 850 katsojaa. Muissa tapahtumissa katsoja- ja vierailijamäärät ovat pienempiä. Hallissa on 2 808 istumapaikkaa ja 12 pyörätuolipaikkaa. Elokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana pääjäähallin käyttöaste on ollut arkisin klo 8-22 keskimäärin 80 % sekä arkisin klo 16-22 ja viikonloppuisin keskimäärin 98 %. Ottelu- ja kilpailuvarauksia on ollut 185 kpl (16 eri seuraa tai yhteisöä), muita liikuntavarauksia 28 kpl (5 eri järjestäjätahoa), vakiovuoroja 942 kpl (12 eri seuraa tai yhteisöä), konsertteja ja messuja 3 kpl sekä yksittäisiä harjoitusvuoroja 84 kpl ( 15 eri seuraa tai yhteisöä). Kävijöitä pääjäähallissa on ollut yhteensä noin 225 000 käynti kertaa, joista: Urheilijat/ luistelijat Liigapelien, harjoituspelien, turnausten yleisö Konserttien ja messujen yleisö Taitoluistelunäytösten / -kisojen yleisö alemman tason pelien yleisö Sputnik ravintolan lounaskäynnit 64 000 käyntikertaa 110 000 käyntikertaa (37 peliä) 5 500 käyntikertaa 5 000 käyntikertaa 5 000 käyntikertaa 32 000 käyntikertaa (180 henkeä/päivä) Pääjäähallin käyttäjäryhmiä ovat Liiga-Saipa Oy, Saimaan Pallo ry, Lappeenrannan Taitoluistelijat, Lappeen Luistelijat, Lappeenrannan Muodostelmaluistelijat, PePo Hockey, Lauritsalan Visa (kaukalopallo), Starikat ry (kiekkoveteraanit), Veiterä (jääpallo), Imatran Ketterä, Lappeenrannan liikuntatoimi (erityisryhmät), Kimpisen jääkiekkoluokat, Parru (opiskelijat), yritykset sekä konserttijä rjestäjät. Liiga-Saipa Oy vastaa SM-liigajoukkueen ja A-juniorijoukkueen kilpailutoiminnasta sekä pyörittää pienimuotoista liiketoimintaa toimintansa tukemiseksi (mm. lounasravintola). Liiga-Saipa Oy työllistää yli 200 henkilöä, joista yli 50 henkilöä päätoimisesti. Saimaan Pallo ry: n junioritoiminnan tarkoitus on juniorijääkiekkoilun edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. Seuran toiminnassa on mukana 700 henkilöä, joista jääkiekkoa harrastavia lapsia on noin 600. Seura työllistää tällä hetkellä kolme päätoimista ja kaksi puolipäiväistä työntekijää. Jäähalleissa toimivat myös mm. kolme lappeenrantalaista taitoluisteluseuraa järjestäen laajaa harrastus- ja kilpailutoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille taitoluistelussa.
Loppuraportti 5 (25) Nykyinen pääjäähalli on valmistunut vuonna 1972 ja halliin on tehty vuosien varrella useita peruskorjauksia, viimeisin vuonna 2004. Katon osalta riskejä sisältävää, paljon energiaa kuluttavaa ja talotekniikaltaan vanhentunutta rakennusta ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää uuden monitoimiareenan valmistuttua. Kisapuiston jäähallien sekä tekojääradan talousarvioluvut: Kustannus aikka Kä ttömenot Tulot Toimintakate Pääjäähalli 1 300 000 200 000 1100 000 Harioitusiäähalli 400 000 40 000 360 000 UK Areenan kaupungin vuokraama 266 000 65 000 201 000 kaukalo oheistiloineen vuosivuokra Tekoiäärata/hiekkatekonurmi 400 000 30 000 370 000 Toiminta kate 2 366 000 335 000 2 031 000 Jäähallien käyttömenoihin sisältyvät kaupungin sisäisinä tilavuokrina ylläpito ja pääomavuokrat sekä korjaus- ja peruskorjausvastikkeet, yhteensä 837 000. Lisäksi käyttömenoissa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätevesimaksut, liikuntatoimen kunnossapitohenkilöstön palkkakulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, jäänhoitokoneiden ja muiden koneiden/laitteiden ylläpitokulut, siivous, yms. kulut, yhteensä noin 463 000 Kisapuiston tuloista Liiga-SaiPa Oy maksaa eniten, yhteensä noin 150 000 euroa/vuosi sisältäen harjoitusvuoro- ja otteluvuokrat, myyntitilat, huoltotilat, toimisto- ja pukutilat, aitiot yms. Liiga SaiPa Oy:llä on mainosoikeudet pääjäähallissa ja mainospaikat ovat yhtiölle maksuttomat. Pääjäähallissa on noin 15 eri käyttäjätahoa vuosittain, pääosin junioreiden harjoitus- ja kilpailuvuoroja. Liiga-SaiPa Oy käyttää jääajoista noin 20 % vuosittain. Pääjäähalli on avoinna 8,5 kk/vuosi, 14 tuntia/viikon jokainen päivä, jolloin jääaikaa on noin 3330 tuntia/v. Jääajan kustannukset kaupungille voidaan laskea seuraavasti, toimintakate 1,1 milj euroa jaettuna 3 330 pääjäähallin käyttötunnilla/vuosi = noin 330 euroa/tunti. Esimerkiksi aikuisten harjoitusvuoromaksu on 75 euroa/h (23 % kaupungin jääajan kustannuksista/ h), alemman tason aikuisten pelit ja yritykset 115 euroa/h (33 %), lasten ja nuorten harjoitusvuoro 9 euroa/h (2,7 %). Junioreiden pelit ja taitoluistelukisat 33 euroa/h (10 %). SM-liigapeleissä hallivuokra on 470 euroa/h. 2.2 Monitoimiareenan toiminnot ja alustava mitoitus Monitoimiareena on suunniteltu soveltumaan erilaisten urheilu-, konsertti ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Monitoimiareena mahdollistaa eri lajien kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisen, mm. jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, paini, judo, nyrkkeily, sulkapallo jne. sekä erilaisten muiden urheilutapahtumien järjestämisen. Muunneltavuuden ansiosta monitoimijäähallissa voidaan järjestää myös erilaisia konsertti-, messu- ja muita isoja yleisötapahtumia. Yleisön näkökulmasta tavoitteena on, että monitoimiareena on mahdollisimman viihtyisä ja houkutteleva. Viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta lisätään mm. selkeällä opastejärjestelmällä ja monipuolisella palvelutarjonnalla sekä mahdollistamalla joustava ja turvallinen liikkuminen myös areenan ollessa loppuunmyyty. Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenan katsomoon tulee noin 5 000 istumapaikkaa. Monitoimiareenan kokonaislaajuus on alustavan suunnitelman mukaan noin 17 000 brm 2 (n. 15 000 kerrr'), josta liiketiloja noin 500 br-m 2 (n. 400 kem 2 ), ravintolatiloja (pi. keittiöt) noin 1 500 br-m 2 (n. 1 300 kem 2 ), muita myyntitiloja noin 500 br-m 2 (n. 400 k-rrr'). Mikäli monitoimiareena sijoittuisi Lappeenrannan ydinkeskustaan, olisi areenan yhteyteen mahdollista rakentaa areenan eteläpuolelle liike-, toimisto- ja asuinrakennustilaa sekä länsipuolelle asuinrakennustilaa, yhteensä noin 22 000 kem 2.
Loppuraportti 6 (25) 2.3 Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot Monitoimiareenalla on selvitysten perusteella kaksi vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: VE1 Lappeenkatu ja VE2 Kisapuisto. Vaihtoehdossa VEl monitoimiareena rakennettaisiin Lappeenrannan ydinkeskustaan osittain Lappeenkadun päälle. Vaihtoehdossa VE2 monitoimiareena rakennettaisiin Kisapuistoon myöhemmin määriteltävälle paikalle. Kuva 1: Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot, likimääräinen sijainti punaisilla ympyröillä (Pohjakartta: https://kartta. lappeenranta.fi/ims/) 2.4 Monitoimiareenan kustannukset Monitoimiareenan rakentamisen tilaohjelmaan perustuva tavoitehinta-arvio on alustavan arvion mukaan noin 36,8 milj. euroa, valtionavustusarvio on 750.000 euroa. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa areenan lisäksi kustannuksia aiheutuu vss-tilasta, hulevesijärjestelyistä, tonttien hankinta- ja purkukustannuksista, kannen rakentamisesta Lappeenkadun päälle, Mutkakadun muutoksesta ja muista infratöistä yhteensä 20,5 milj. euroa. Näistä kustannuksista kannen osuudeksi on alustavasti arvioitu noin 6,8 milj. euroa. Rakennusoikeuden myyntituottojen on arvioitu olevan noin 6,8 milj. euroa. Lappeenkadulla hankkeen toteutuskustannukset vähennettynä rakennusoikeuden myyntituloilla ja liikuntapaikkarakentamisen valtionavulla ovat noin 49,8 milj. euroa. Kisapuistossa maa-alueet omistaa kaupunki. Areenan ohella Kisapuistossa kustannuksia aiheuttavat vss-tila, uusi tieyhteys Harapaisentielle junaradan ali, hulevesijärjestelyt, pysäköintialueen asvaltointi ja muut infrajärjestelyt yhteensä noin 6,4 milj. euroa. Kisapuistossa hankkeen toteutuskustannukset vähennettynä liikuntapaikkarakentamisen valtionavulla ovat yhteensä noin 42,4 milj. euroa. Mikäli uusi monitoimiareena rakennetaan, nykyinen Kisapuiston pääjäähalli puretaan ja sen paikka voidaan hyödyntää pysäköintialueena tai muihin Kisapuiston jääurheilukeskuksen tilatarpeisiin. Kisapuiston jääurheilukeskukselle on harkittu tieyhteyden rakentamista rautatien ali Reunakadun suuntaan jo v. 1998 tekojääradan valmistuttua. Kustannussyistä uutta turvallista ajoyhteyttä ei kuitenkaan ole vielä rakennettu. Monitoimiareenahankkeen kokonaiskesto on arviolta 2,5 vuotta, joka jakautuu suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottovaiheeseen. Rakentamisvaiheen kesto on arviolta 12-16 kuukautta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen (noin 22 000 kem 2 ) rakennuskustannukset ovat karkean arvion mukaan noin 52 milj. euroa. Rakentamiskustannukset 36 8 36 8 Muut kustannukset 20 5 64 Kustannukset hteensä 57 3 43 2 Liike- toimisto- asuinrakentaminen 52 0 Monitoimiareenan käyttökustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 1,4 milj. euroa/v.
Loppuraportti 7 (25) 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE Seuraavaan on koottu vaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä Lappeenrannan monitoimiareenan lähiympäristön nykytilannetietoja molempien sijaintipaikkavaihtoehtojen osalta. 3.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Lappeenrannan keskustaajaman 2030 oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (KV 24.4.2017) Lappeenkadun sijaintivaihtoehto sijaitsee keskustoimintojen alueella (C-1). Lappeenkatu on kaavassa osoitettu korttelin alittavana pääkatuna. Alue on osoitettu kävelypainotteisena ydinkeskusta-alueena. Kisapuiston sijaintivaihtoehto on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueella (PY). Alueen läpi on osoitettu viheryhteystarve. Kuva 2: Otteet Lappeenrannan ajantasay/eiskaavasta (https://kartta.lappeenranta.fi/ims/) Asemakaava Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon alueelle on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sekä huoltoaseman korttelialue (LH). Kisapuiston alue on osoitettu asemakaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YU). Molemmat sijaintivaihtoehdot edellyttävät asemakaavan muutoksen. Lappeenkadun vaihtoehdossa monitoimiareenan, kannen ja mahdollinen muu rakentaminen sekä liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavamuutoksen. Kisapuiston vaihtoehdossa suunniteltu tieyhteys junaradan ali Harapaisentien suuntaan sekä areenan sijoittaminen Kisapuistoon edellyttävät asemakaavan muutoksen. =-... l\.-""'--"' ----~~p.._,,i;-*.l,li\'\cl..,_.;, '~ Kuva 3: Otteet Lappeenrannan ajantasa-asemakaavasta (https://kartta.lappeenranta.fi/ims/)
Loppuraportti 8 (25) 3.2 Väestö ja asumisen sijoittuminen Lappeenrannan väestömäärä oli vuoden 2017 lopussa 72 909 asukasta. Monitoimiareenan lähiväestön määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa lähiympäristön väestömäärä on suurempi kuin Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä asui noin 6 670 asukasta (noin 9 % Lappeenrannan väestöstä), alle kilometrin etäisyydellä noin 11 770 asukasta (16 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin 23 820 asukasta (33 %). Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä asui noin 1 190 asukasta (noin 2 % Lappeenrannan väestöstä), alle kilometrin etäisyydellä noin 3 310 asukasta (5 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin 21 480 asukasta (29 %). Asukasmäärä (2016), etäisyysvyöhykkeittäin ~ is ooo 1---------------- 0-500 0-1000 Etäisyysvyöhyke, metriä Kisapuisto L.appeenkatu 0-3000 Kuva 4: Asukasmäärä vuonna 2016 etäisyysvyöhykkeittäin (Tilastokeskus 2017). Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen 250 metrin ruuduissa vuonna 2016. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehto VEl Lappeenkatu sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa, jossa väestötiheys on suurempi kuin Kisapuiston lähiympäristössä. N A Väestö 2016 (250m x 250m ruuduttain) alle 10 11-50 - 51-250 - 251-500 -yh500 1,5 Aineisto. Tlfastokeskus, 2017 Pohjakartta: Maanmittauslaitos, 2018 FCG, 20 18 Kuva 5: Väestön sijoittuminen vuonna 2016 (Tilastokeskus 2017). Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot on esitetty punaisilla pisteillä.
FCG SUUNNITT ELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (25) Ikärakenteeltaan Kisapuiston sijaintivaihtoehdon lähiympäristön väestö on nuorempaa kuin Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon lähiväestö. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä oli Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa suurempi kuin Lappeenkadun vaihtoehdossa. Lukumääräisesti alle 18- vuotiaita oli kuitenkin Lappeenkadun lähiympäristössä enemmän kuin Kisapuiston lähiympäristössä. Alle 18-vuotiaita asui alle 500 metrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta noin 540 henkilöä ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta noin 240 henkilöä. Taulukko 2. Väestön määrä ja ikärakenne sijaintipaikkavaihtoehtojen etäisyysvyöhykkeillä (Tilastokeskus) IVEl l.appeenkatu IV".;,..,;.,, E.. h k ikärakenne Väestö- Ikärakenne Väestötäisvvsvvo y e alle 18 v 18-64 v yli 64v määrä alle 18 v 18-64 v yli 64v määrä 0-500 metriä 8% 57% 35% 6 670 20% 60% 19% 1190 0-1000 metriä 9% 58% 33% 11 770 19% 60% 21 % 3 310 0-3000 metriä 13% 61 % 27% 23 820 15% 59% 26% 21480 3.3 Työpaikkojen määrä ja sijainti Lappeenrannassa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 30 844 työpaikkaa. Lappeenrannan työpaikoista oli alkutuotannon toimialoilla 707 työpaikkaa (2 %), jalostuksen toimialoilla 6 460 työpaikkaa (21 %) ja palvelujen toimialoilla 23 356 työpaikkaa (76 %). Monitoimiareenan lähiympäristön työpaikkojen määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Lappeenkadun lähiympäristössä oli kaikilla etäisyysvyöhykkeillä enemmän työpaikkoja kuin Kisapuiston lähiympäristössä. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä oli noin 5 190 työpaikkaa (noin 17 % Lappeenrannan työpaikoista), alle kilometrin etäisyydellä noin 9 230 työpaikkaa (30 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin 17 710 työpaikkaa (57 %). Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä oli noin 320 työpaikkaa (noin 1 % Lap- Työpaikkamäärä (2015), etäisyysvyöhykkeittäin 20 000 ~------------------- :: 10 000 >-----------~~-- 8 000 1-----------1 4000 f---- 2 000 e--~3=7~ 0 '--~- 0-500 0-1000 0-3000 Kisa puisto Etäisyysvyöyke, metriä Lappeenkatu Kuva 6: Työpaikkamäärä vuonna 2015 etäisyysvyöhykkeittäin (Tilastokeskus 2017). peenrannan työpaikoista), alle kilometrin etäisyydellä noin 1 240 työpaikkaa (4 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin 14 620 työpaikkaa (47 %). Lähiympäristön työpaikkarakenne on molemmissa sijaintivaihtoehdoissa palveluvaltainen. Palvelujen osuus alle puolen kilometrin etäisyydellä olevista työpaikoista on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 92 % ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 81 %. Lukumääräisesti palvelualan työpaikkoja on alle puolen kilometrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 4 770 työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 260 työpaikkaa. Taulukko 3. Työpaikkojen määrä sijaintipaikkavaihtoehtojen etäisyysvyöhykkeil/ä (Tilastokeskus) IVEl l.appeenkatu I VErnsap,fato E... h k Tybpaikkarakenne Työpaikka- Tybpaikkarakenne Työpaikkatärsvvsvvo y e a lkut. jalostus palvelut määrä al kut. jalostus palvelut määrä 0-500 metriä 0% 8% 92 % 5190 0% 19% 81 % 320 0-1000 metriä 0% 11% 89% 9 230 0% 14% 86% 1240 0-3000 metriä 0% 17% 83% 17 710 0% 14% 86% 14 620
Loppuraportti 10 (25) 3.4 Lähialueen palvelut Koulut Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle kilometrin etäisyydellä on 6 koulua (Lönnrotin koulu, Myllymäen koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio ja ammattiopisto ). Alle 3 kilometrin etäisyydellä on edellisten lisäksi Kesämäen koulu, Kesämäenrinteen koulu ja Kaukaan koulu. Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle kilometrin etäisyydellä on Kaukaan koulu, jonka lisäksi alle 3 kilometrin etäisyydellä ovat Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio ja ammattiopisto. Etäisyys on laskettu kävelyetäisyytenä sijaintipaikkavaihtoehdosta. Liikuntapalvelut 3.5 Saavutettavuus Kisapuisto on toimiva ja valtakunnallisesti tunnettu jääurheilukeskus, jolla on vuosikymmenien perinteet eri jäälajien harrastuspaikkana. Kisapuistossa on pääjäähalli, harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata/hiekkatekonurmi. Jääkiekon, taitoluistelun ja kaukalopallon harrastuspaikkojen sijoittuminen samalle alueelle tuo toiminnallisia (mm. huolto ja kunnossapito, kaluston ja henkilökunnan yhteiskäyttö) ja logistisia (mm. varusteiden säilytys, juniorien kuljetus) synergiaetuja. Lappeenkadun vaihtoehdossa areenan välittömässä läheisyydessä on yksityisiä kuntosaleja. Noin kilometrin etäisyydellä Lappeenkadulta on liikuntapalveluja, kuten pesäpallostadion Vanhan kenttä, Ratsumestarin kentät, Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo sekä Kimpisen urheilukeskus. Kaupalliset palvelut Monitoimiareenan käyttäjät ja erityisesti tapahtumissa kävijät käyttävät monitoimiareenan palvelujen lisäksi myös monitoimiareenan lähiympäristössä olevia palveluja ja lisäävät myös olemassa olevien palvelujen kysyntää ja asiakasvirtoja. Lappeenkadun sijaintivaihtoehto sijaitsee ydinkeskustassa, jossa on lukuisia päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöitä, majoitus- ja ravitsemispalveluita sekä muita kaupallisia palveluja, joita monitoimiareenassa kävijät voivat halutessaan käyttää. Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä kaupallisia palveluja on huomattavasti vähemmän kuin Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa. Kisapuiston läheisyydessä (alle 500 metriä) on 3 päivittäistavaramyymälää, kioski ja jäähallissa lounasravintola. Kaupan toimialoilla on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä (alle 500 metriä) noin 1 140 työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä noin 50 työpaikkaa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä noin 380 työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä 3 työpaikkaa. Saavutettavuus kävellen ja pyöräillen Molemmat sijaintipaikkavaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Lähiasutuksen suurempi määrä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn suuremmalle väestömäärälle kuin Kisapuiston vaihtoehto. Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä oli Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa 6 670 asukasta ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa 1 190 asukasta. Alle kilometrin etäisyydellä asui Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 11 770 asukasta ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 3 310 asukasta. (kts. kohta 2.2.2) Kävelyn ja pyöräilyn saavutettavuuteen vaikuttavat myös jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja niiden sujuvuus ja turvallisuus sekä pyöräilyssä myös pyöräpysäköinnin järjestäminen monitoimiareenan yhteydessä. Molempien sijaintipaikkavaihtoehtojen lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen. Kävellen ja pyöräillen saapuminen monitoimiareenaan tulisi tehdä houkuttelevaksi niin, että näkymät ja reitit johtavat suoraan monitoimiareenan sisäänkäynneille.
Loppuraportti 11 (25) Saavutettavuus joukkoliikenteellä Kauempana asuville ja tapahtumissa kävijöille monitoimiareenan tulisi olla hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehto on joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Sekä lähiliikenteen että paikallisliikenteen linjat kulkevat Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon läheisyydessä. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoa lähimpänä ovat nykyisistä pysäkeistä Mutkakadulla ja Kauppakadulla olevat pysäkit, jotka ovat suunnitellun sijaintipaikan vieressä. Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoa lähimpänä olevat pysäkit ovat Lepolankadulla ja Standertskjöldinkadulla olevat pysäkit, joilta on Kisapuistoon matkaa noin 600-800 metriä. Lappeenrannan rautatieasemalta on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtoon matkaa vajaa kilometri ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoon vajaa 2 kilometriä. Lentoasemalta on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtoon matkaa noin kilometri ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoon noin 3,5 kilometriä.,o:"tasauspysåkki.- 0 = PAIKALLISLIIKENTEEN P~SÅKKI ~ KAUKAS ( o = KAUKOLIIKENTE_EN PYSAKKI '--'---\--\llf I P = PIKAVUOROPYSAKKI ~ ~ - ~ ~~~ '-' ~ Kuva 7: Ote paikallisliikenteen linjakartasta (https://www.lappeenranta.fi/fi/kartat-ja-liikenne/). Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehtojen likimääräinen sijainti on esitetty punaisilla ympyröillä. Lappeenkadun vaihtoehdossa tilausbusseille on pysäköintimahdollisuudet tapahtumien ajaksi esim. Kisapuistossa tai matkakeskuksen yhteydessä. Myös muita tilausbusseille soveltuvia paikkoja löytyy keskustan alueelta. Kisapuistossa busseille on tilaa muun pysäköinnin ohessa.
Loppuraportti 12 (25) Saav utettav uusvyö hy ke (m) - 500-500-1000.,000.3000 c::]3000-5000 c::j,,ooo A/Mls tod,g JIWd,2018 Pohµk.-,n MMnmit:tau~.-itM,10J8 C)FCG,2018 Saavutettavuus henkilöautolla Molemmat sijaintipaikkavaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa. Saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tie- ja katuverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 3 kilometrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdosta on noin 23 820 asukasta (33 % Lappeenrannan väestöstä) ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta noin 21 480 asukasta (29 % Lappeenrannan väestöstä).... N A. '. N A... '..-:. Kuva 8: Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtojen (vasemmalla VE1 Lappeenkatu ja oikealla VE2 Kisapuisto) saavutettavuus autolla (V2, 1, 3 ja 5 kilometriä tie- ja katuverkkoa pitkin) Saavutettavuuteen henkilöautolla vaikuttaa myös monitoimiareenan liikenne- ja pysäköintiratkaisut. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehto edellyttää, että ajoyhteys Lappeenkadun ja Mutkakadun välillä poistetaan ja että Mutkakadun linjausta ja liityntöjä uudistetaan (kiertoliittymät). Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdossa on mahdollista rakentaa monitoimiareenan alle pysäköintilaitos, jossa olisi noin 300 autopaikkaa. Lisäksi suunnitellun sijaintipaikan välittömässä läheisyydessä on monitoimiareenassa kävijöitä palvelevia kaupungin pysäköintitiloja, P-Tori (318 paikkaa), P-City (146 paikkaa) ja P-Pormestari (400 paikkaa). Lisäksi keskustassa on hyödynnettävissä mm. kansalaistorin alapuolinen pysäköintitila iltaisin ja viikonloppuisin, katuvarsipysäköinti sekä yksityisiä parkkihalleja. Nykyisten autopaikkojen määrä Lappeenkadun läheisyydessä on noin 2 000 autopaikkaa, joista osa on kuitenkin varattuja mm. asukaspysäköintiin. Kisapuistossa uusi katuyhteys junaradan ali Harapaisentien suuntaan muodostaisi urheilukeskuksen pääliikenneväylän. Nykyinen noin 1 000 auton pysäköintialue vaatii hulevesijärjestelyt ja asvaltoinnin. Vanhan jäähallin paikka lisää pysäköintipaikkojen määrää Kisapuistossa 500-600 autopaikalla, mutta monitoimijäähallin sijoittelu sekä uusien ajoyhteyksien järjestäminen Harapaisentien suunnasta tulevat pienentämään olemassa olevia pysäköintialueita.
Loppuraportti 13 (25) 3.6 Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta Seuraavaan taulukkoon on koottu vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset toimintaympäristön nykytilannetiedot. Taulukko 4. Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Suunnittelutilanne Yleiskaava C-2 py Asemakaava AL, LH YU Monitoimiareenan, kannen ja mah- Monitoimiareenan rakentaminen ja dollinen liike-, toimisto- ja asuntora- suunniteltu tieyhteys Harapaisentien kentaminen sekä liikennejärjestelyt suuntaan edellyttävät asemakaavaedellyttävät asemakaavamuutoksen. muutoksen. Lähialueen väestö- ta tvöpaikkamäärä Etäisyys O - 1/2 km 6 670 as/ 5 190 tp 1 190 as / 320 tp Etäisvvs O - 1 km 11 770 as / 9 230 to 1 310 as/ 1 240 to Etäisyys O - 3 km 17 150 as/ 12 520 tp 20 290 as/ 14 300 tp Väestön ikärakenne Alle 18-vuotiaat Alle 500 m etäisyydellä n. 540 alle Alle 500 m etäisyydellä n. 240 alle 18-18-vuotiasta vuotiasta Yli 64-vuotiaat Alle 500 m etäisyydellä n. 2 350 yli Alle 500 m etäisyydellä n. 230 yli 64-64-vuotiasta vuotiasta Palvelut Koulut Alle kolmen kilometrin etäisyydellä 9 Alle kolmen kilometrin etäisyydellä 6 koulua, joista 6 alle kilometrin etäi- koulua, joista ylsi alle kilometrin etäisyydellä syydellä Liikuntapalvelut Läheisyydessä useita yksityisiä kun- Toimiva ja tunnettu jääurheilukeskus, tosaleja, noin kilometrin etäisyydellä jossa on eri jääurheilulajien harrastusmm. pesäpallostadion Vanhan kent- paikat lähellä toisiaan. Lappeenrannan tä, Ratsumestarin kentät, Lappeen- uimahalli-urheilutalo on noin kilometrannan uimahalli-urheilutalo sekä rin etäisyydellä ja Kimpisen urheilu- Kimpisen urheilukeskus keskus noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Kaupalliset palvelut Runsaasti kaupallisia palveluja lä- Muutamia kaupallisia palveluja lähiympäristössä, alle 500 metrin etäi- hiympäristössä, alle 500 metrin etäisyydellä noin 1 140 kaupan alan ja syydellä noin 50 kaupan alan ja noin 3 noin 380 majoitus- ja ravitsemisalan majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaa työpaikkaa Saavutettavuus Henkilöautolla Erinomainen Erinomainen Joukkoliikenteellä Erinomainen Tyydyttävä Kävellen ia pyöräillen Erinomainen Hyvä
Loppuraportti 14 (25) 4 MONITOIMIAREENAN VAIKUTUKSET 4.1 Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Työllisyysvaikutus Monitoimiareenan rakentamisen työllisyysvaikutukset on arvioitu rakentamiskustannusten ja Tilastokeskuksen panos-tuotos-tutkimuksen työpanoskertoimien avulla. Työpanoskertoimien mukaan yhden miljoonan euron rakennusinvestointi lisää työllisyyttä 12 henkilötyövuotta. Tästä kohdistuu 7 henkilötyövuotta suoraan rakentamisen toimialoille ja 5 henkilötyövuotta välillisesti muille toimialoille. Monitoimiareenan rakentamisen kustannusarvio on molemmissa sijaintipaikkavaihtoehdoissa noin 36,8 milj.c. Monitoimiareenaan liittyvän muun rakentamisen kustannusarvio on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 20,5 milj.c ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 6,4 milj.c. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on lisäksi mahdollista rakentaa monitoimiareenan läheisyyteen noin 22 000 kem 2 liike-, toimisto- ja asuinrakentamista, jonka rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 52 milj.c. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat noin 680 henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 400 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 280 henkilötyövuotta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on lisäksi mahdollista rakentaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista monitoimiareenan läheisyyteen. Mikäli rakentamiskustannukset ovat noin 52 milj., on rakentamisen työllisyysvaikutukset yhteensä noin 620 henkilötyövuotta, josta kohdistuu suoraan rakentamisen toimialoille noin 360 henkilötyövuotta ja välillisesti muille toimialoille noin 260 henkilötyövuotta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 1 300 henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 760 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 540 henkilötyövuotta. Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat noin 510 henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 300 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 210 henkilötyövuotta. Rakentamisen työllisyysvaikutukset jakautuvat koko rakennusajalle. Verotulovaikutus Vaikutukset kunnallisveroon on arvioitu työllisyysvaikutuksen mukaisen palkkasumman ja Lappeenrannan kaupungin efektiivisen veroasteen avulla. Monitoimiareenan rakentamisen aikaisen työllisyysvaikutuksen mukainen palkkasumma-arvio on koko maan mediaanitulon (31 761 / vuosi) mukaan arvioituna Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 41,2 milj.c, josta Lappeenkadun liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen palkkasumma-arvio on noin 19,8 milj., sekä Kisapuiston vaihtoehdossa noin 16,5 milj.c ja Kunnallisvero on laskettu Lappeenrannan efektiivisellä veroasteella, joka on 15,13 0/o vuonna 2018. Muita veroja tai veronluonteisia maksuja ei ole otettu huomioon. Monitoimiareenan rakentamisen aikainen verotulovaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 6,3 milj.c, josta Lappeenkadun liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen aikaansaama verotulovaikutus on noin 3,0 milj., sekä Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,5 milj.c. Rakentamisen aikainen verotulovaikutus jakautuu koko rakennusajalle. Osa työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lappeenrannan ulkopuolelle, joten myös osa verotulovaikutuksista kohdistuu muihin kuntiin. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että Lappeenrantaan kohdistuu työllisyys- ja verotulovaikutuksista noin 86 %, joka on Lappeenrannan todellinen työpaikkaomavaraisuus. Todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo, kuinka suuri osa Lappeenrannan työllisistä käy töissä Lappeenrannassa.
FCG SUUNNITT ELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (25) Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta. Kunnallisveroprosentti on Suomessa vuonna 2018 keskimäärin 19,86 prosenttia. Tosiasiassa suomalaiset maksavat tuloistaan vähennysten takia kuitenkin kunnallisveroa selvästi tätä vähemmän, vuonna 2018 arviolta noin 14,45 prosenttia. Kunnallisverotuksessa vähennyksiä voi tehdä tuloihin tai veroon. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Taulukko 5. Arvio rakentamisen aikaisesta työllisyys-, palkkatuloja verotulovaikutuksesta (htv, milj.c/rakennusaika) Rakentamisvaihe VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Tyoll rsvvsvai kutus, htv /rakennusai ka Suora Välillinen Yhteeensa Suora Välillinen Yhteeenså Monitoimiareenan rakentaminen 260 180 440 260 180 440 Muu rakentaminen 140 100 240 40 30 70 Liike- toimisto- asuinrakentaminen 360 260 620 Työllisyysvaikutus yhteensä 760 540 1 300 300 210 510.... -.. Monitoimiareenan rakentaminen 8 18 5 84 14 02 8 18 5 84 14 02 Muu rakentaminen 4 56 3 25 7 81 1 42 1 02 2 44 Liike- toimisto- asuinrakentaminen 11 56 8 26 19 82 Palkkatulo vhteensä 24.30 17 35 41.65 9 60 6 86 16 46. -.. -.. Monitoimiareenan rakentaminen 1 24 0 88 2 12 1 24 0 88 2 12 Muu rakentaminen 0 69 0 49 1 18 0 22 0 15 0 37 Liike- toimisto- asuinrakentaminen 1 75 1 25 3 00 Kunnallisvero yhteensä 3,68 2 63 6,30 145 1,04 2 49 Suorat hyödyt kaupungille Monitoimiareenahanke tuottaa kaupungille suoria hyötyjä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Lappeenrannan voimassa olevan hinnaston (1.1.2018) mukaan kaupunki saa monitoimiareenan rakennuslupamaksuja noin 75 000 C molemmissa sijaintipaikkavaihtoehdoissa. Lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentaminen tuottaa kaupungille rakennuslupamaksuja noin 120 000 C ja rakennusoikeuden myyntituloja noin 6,8 milj.c (5 rakennusta ja 1 areenan siipirakennus, 22 000 kem 2 ). Rakennusoikeuden lopulliset hinnat määräytyvät kaupungin ja hankkeen välisissä neuvotteluissa. Verkostojen liittymismaksuja (vesi, jätevesi, sähkö, lämpö) ei ole otettu huomioon kaupungin tuloina, koska niiden katsotaan vastaavan kaupungille aiheutuvia verkoston rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Taulukko 6. Yhteenveto rakentamisen aikaisista suorista hyödyistä (milj.c) Suorat hyödyt kaupungille, milj. VEl Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Rakennusluoamaksut - monitoimiareena 0 07 0 07 - liike- toimisto- ta asuinrakennukset 0 12 Rakennusoikeuden myyntitulot - liike- toimisto- ta asuinrakennukset 6 75 Hvödvt yhteensä 6 94 0,07
Loppuraportti 16 (25) 4.2 Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Toimintavaiheen osalta on esitetty arvio hankkeen suorista taloudellisista vaikutuksista kaupungille (kiinteistövero, kunnallisvero ja yhteisövero) ja arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista Lappeenrannan elinkeinoelämälle (vaikutukset työllisyyteen). Toimintavaiheen osalta on kuvattu yhden keskimääräisen toimintavuoden vaikutukset. Toimintavaiheessa maksetaan kaupungille kiinteistöveroa, kunnallisveroa ja yhteisöveroa. rakennusten kiinteistövero on laskettu rakennuksen pinta-alan, rakennuksen jälleenhankintaarvon ja Lappeenrannan kiinteistöveroprosentin perusteella. Monitoimiareenan kiinteistöveroprosenttina on käytetty Lappeenrannan yleistä kiinteistöveroprosenttia 1,3 % ja Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon asuntojen osalta Lappeenrannan vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia 0,55 %. Jälleenhankinta-arvona on käytetty 70 % rakennuskustannuksen määrästä. kunnallisveron osalta on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin rakennusvaiheen vaikutusten arvioinnissakin. Kunnallisvero on laskettu toimintavaiheen työllisyysvaikutuksen mukaisen palkkasumman ja Lappeenrannan kaupungin efektiivisen veroasteen (15,13 %) avulla. yhteisöveroksi on määritelty 20 % liikevoitosta. Yhteisöverosta 30,34 % kohdistuu kaupungille ja 69,66 % valtiolle. Toimintojen liikevoittoprosenttina on käytetty 5 % liikevaihdosta. 4.2.1 Rakennusten kiinteistövero Monitoimiareenan kiinteistöveron suuruus on noin 330 000 /vuosi. Lappeenkadun vaihtoehdon liike-, toimisto- ja asuinrakennusten kiinteistövero on noin 200 000 /vuosi. Kaupungin saama kiinteistövero on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 530 000 C/vuosi ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 330 000 C/vuosi. Taulukko 7. Yhteenveto rakennusten kiinteistöverosta (milj. /vuosi) I Kiinteistövero, milj. /vuosi VEl Lappeenkatu I VE2 Kisapuisto Rakennusten kiinteistövero - monitoimiareena 0 33 0 33 - liike- toimisto- ia asuinrakennukset 0 20 Kiinteistövero yhteensä 0,53 0,33 Kiinteistövero kohdistuu kokonaan Lappeenrannan kaupungille. 4.2.2 Monitoimiareenan hoito ja ylläpito Monitoimiareenan käyttökustannukset ovat alustavan arvion mukaan vuositasolla noin 1,4 milj euroa. Arvio ei sisällä laskennallisia kiinteistön sisäisiä tilavuokria. Käyttökustannusten pohjalta arvioidut välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat Tilastokeskuksen panos-tuotostutkimuksen työpanoskertoimilla arvioituna noin 14 henkilötyövuotta/vuosi. Työllisyysvaikutuksen mukainen palkkasumma-arvio on noin 0,4 milj.c/vuosi ja verotulovaikutus noin 0,07 milj.c/vuosi. Taulukko 8. Monitoimiareenan hoidon ja ylläpidon työllisyys-, palkkatuloja verotulovaikutus (htv, mi/j. /vuosi) Hoito ja ylläpito VEl Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Vaikutukset vuositasolla Suora Välillinen Yhteeensä Suora Välillinen Yhteeensä Työllisyysvaikutus htv/vuosi 10 4 14 10 4 14 Palkkatulo mili. /vuosi 0 31 0 13 0 44 0 31 0 13 0 44 Kunnallisvero mili. /vuosi 0,05 0 02 0 07 0 05 0 02 0 07 Monitoimiareenan hoidon ja ylläpidon työllisyys- ja verotulovaikutusten arvioidaan kohdistuvan kokonaan Lappeenrannan kaupunkiin.
Loppuraportti 17 (25) 4.2.3 Monitoimiareenan liiketilat ja ravintolat Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenaan tulee liiketilaa ja erilaista myyntitilaa noin 800 kem 2 ja erityyppisiä ravintolatiloja noin 1 300 kem 2. Lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on mahdollista rakentaa liiketilaa monitoimiareenan välittömään läheisyyteen. Tarkempien suunnitelmien puuttuessa on oletettu, että monitoimiareenan viereiseen siipirakennukseen ja asuinrakennusten alimpiin kerroksiin tulee liiketilaa noin 9 000 kem 2. Liiketilan toteutus edellyttää tarkempia markkinatutkimuksia, mutta liiketilaan voi sijoittua esim. monitoimiareenan käyttäjiä palvelevia kaupallisia palveluja, vähittäiskauppaa ja majoituspalveluja. Liike- ja ravintolatilojen työllisyysvaikutukset on laskettu arvioidun liikevaihdon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos-tutkimuksen työpanoskertoimien avulla. Liikevaihto on arvioitu tilojen pintaalan (kern/) ja keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /kem 2 ) avulla. Monitoimiareenassa tapahtuvan liike- ja ravintolatoiminnan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 140 henkilötyövuotta/ vuosi. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman muun liiketilan suora ja välillinen työllisyysvaikutus edellä esitetyllä mitoituksella on yhteensä noin 390 henkilötyövuotta. Monitoimiareenaan tulevien liike- ja ravintolatoiminnan työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on molemmissa sijaintivaihtoehdoissa yhteensä noin 0,7 milj.c/vuosi, jonka lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon liiketilojen työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on noin 1,9 milj.c/vuosi. Liike- ja ravintolatiloissa toimivat yritykset maksavat liikevoitostaan kaupungille yhteisöveroosuutta Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 27 000 C/vuosi ja Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 93 000 C/vuosi. Taulukko 9: Liike- ja palvelutilojen työllisyys-, palkkatulo- ja veroverotulovaikutus (htv, mi/j. /vuosi) Liike- ja palvelutilat VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Työ Il isyysvai kutus, htv /vuosi Suora Välillinen Yhteeenså Suora Välillinen Yhteeensä Areenan liike- ia myyntitilat 40 10 50 40 10 50 Areenan ravintolatilat 60 30 90 60 30 90 Lanneenkadun liike- ia oalvelutilat 300 90 390 Työllisyysvaikutus yhteensä 400 130 530 100 40 140... Areenan liike- ia mvvntitilat 1 42 0 30 1 73 1 42 0 30 1 73 Areenan ravintolatilat 1 95 1 07 3 02 1 95 1 07 3 02 Laooeenkadun liike- ta oalvelutilat 9 56 2 94 12 51 Palkkatulo vhteensä 12.94 4 31 17.25 3 38 1 37 4 75... Areenan liike- ia mvvntitilat 0 22 0 05 0 26 0 22 0 05 0 26 Areenan ravintolatilat 0 30 0 16 0 46 0 30 0 16 0 46 Lappeenkadun liike- ta palvelutilat 1 45 0 45 1 89 Kunnallisvero yhteensä 1,96 0 65 2,61 0 51 0,21 0 72.., Areenan liike- ia myyntitilat 0 01 0 01 Areenan ravintolatilat 0 02 0 02 Lanneenkadun liike- ia oalvelutilat 0 07 Yhteisövero yhteensä 0,09 0 03 Ravintolatilojen osalta on syytä huomata, että purettavassa pääjäähallissa on ravintolatilaa, joten kaikki monitoimiareenan vaikutukset eivät ole nettolisäystä. Osa toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lappeenrannan ulkopuolelle, joten myös osa verotulovaikutuksista kohdistuu muihin kuntiin. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että Lappeenrantaan kohdistuu työllisyys- ja verotulovaikutuksista noin 86 %, joka on Lappeenrannan todellinen työpaikkaomavaraisuus.
Loppuraportti 18 (25) 4.2.4 Monitoimiareenan tapahtumat Monitoimiareena soveltuu erilaisten urheilu-, konsertti ja muiden tapahtumien sekä kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämiseen. Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenan katsomoon tulee noin 5 000 istumapaikkaa. Tapahtumista syntyviä hyötyjä ovat mm. lipunmyyntitulot ja tilojen käyttömaksut areenaoperaattorille ja tapahtumajärjestäjille sekä tapahtumissa kävijöiden kulutuksen kautta syntyvät hyödyt alueen elinkeinoelämälle. Monitoimiareenassa järjestettävien tapahtumien määrästä ja luonteesta ei ole tällä hetkellä vielä arvioita. Aluetaloudellisten hyötyjen lisäämiseksi tavoitteena tulisi olla tapahtumatarjonnan monipuolistaminen ja erityisesti konsertti- ja muiden tapahtumien määrän lisääminen nykyisestä. Nykyisessä jäähallissa oli elokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana 37 liigatason peliä, 148 muuta ottelu- ja kilpailuvarausta, 28 muuta liikuntavarausta, 942 vakiovuoroa, 3 konserttia / messuja sekä 84 yksittäistä harjoitusvarausta. Kävijöitä oli yhteensä noin 225 000 käyntikertaa, joista urheilijoita noin 64 000 käyntikertaa, yleisöä noin 129 000 käyntikertaa ja lounaskäyntejä noin 32 000 käyntikertaa. Liigapeleissä, harjoituspeleissä ja turnauksissa kävi keskimäärin 2 970 kävijää/peli ja konserteissa/messuilla keskimäärin 1 830 kävijää/ tapahtuma. Jääurheilukeskuksen toiminta luo erittäin merkittävällä tavalla matkailua kaupunkiin jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden junioritoiminnan, leirien, kisojen ja turnausten muodossa. Kaikki joukkueet ja seurat majoittuvat viikonloppujen aikana aina hotelleihin. Vaikutukset majoitus- ja ravintolapalvelujen käyttöön on jatkuvaa, lähes joka viikonloppuna vuodesta toiseen toistuvaa. Liigapeleissä kävijät ovat pääosin paikallisia, mutta paljon myös muualta maakunnasta ja Suomesta käydään otteluja seuraamassa. Suuret konsertti-, messu- ym. tapahtumat houkuttelevat kävijöitä myös maakunnan ulkopuolelta, esim. Etelä-Suomesta ja Pietarin suunnalta. Tapahtumien aikaansaamat hyödyt ovat riippuvaisia osallistujamäärästä, osallistujien kulutuksesta tapahtumapaikalla ja muualla kaupungissa sekä siitä, missä suhteessa tapahtumaan osallistuu paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Tapahtumissa kävijöiden kulutusta on selvitetty useissa selvityksissä. Helsingissä tehtyjen selvitysten (mukana 7 tapahtumaa) mukaan tapahtumassa kävijä kuluttaa tapahtuman aikana tapahtumapaikalla keskimäärin 57 /kävijä ja muualla Helsingissä keskimäärin 159 /kävijä eli yhteensä keskimäärin 216 /kävijä. Oulussa tehtyjen selvitysten (mukana 3 tapahtumaa) mukaan kulutus tapahtuman aikana on tapahtumapaikalla keskimäärin 117 /kävijä ja muualla Oulussa keskimäärin 81 /kävijä eli yhteensä 198 /kävijä. Lahden seudulla tehdyn selvityksen (mukana 11 tapahtumaa) mukaan tapahtumassa kävijä kuluttaa tapahtuman aikana tapahtumapaikalla keskimäärin 69 /kävijä ja muualla Lahden seudulla keskimäärin 87 /kävijä eli yhteensä 156 /kävijä. Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa 100 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin 2 000 kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin 200 000 kävijää/vuosi. Muualla tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä 200 C/kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 /kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 150 /kävijä. Lisäksi on arvioitu, että tapahtumapaikalla tapahtuva kulutus on yhtä suuri molemmissa sijaintivaihtoehdoissa muualla Lappeenrannassa tapahtuva kulutus on Kisapuiston vaihtoehdossa puolet Lappeenkadun vaihtoehdon kulutuksesta Edellä esitetyillä tapahtumien ja tapahtumakävijöiden määrällä sekä kulutuksella tapahtumakävijöiden kulutus olisi Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 40 milj.c/vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 25 milj.c/vuosi. Kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa yhteensä noin 670 henkilötyövuotta/vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 420 henkilötyövuotta/vuosi.
Loppuraportti 19 (25) Tapahtumakävijöiden kulutuksen työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on Lappeenkadun vaihtoehdossa yhteensä noin 3,2 milj.c/vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 2,0 milj.c/vuosi sekä yritysten liikevaihdon kasvun kautta syntyvä yhteisöveron lisäys Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 0,12 milj.c/vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 0,08 milj.c/vuosi. Taulukko 10. Tapahtumakävijöiden kulutuksen aikaansaama työllisyys-, palkka tulo- ja veroverotulovaikutus (htv, milj.c/vuosi) eenrannassa eenrannassa Tapahtumakävijöiden kulutus on arvioitu Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa suuremmaksi kuin Kisapuiston vaihtoehdossa, koska ydinkeskustassa sijaitseva monitoimiareena todennäköisesti houkuttelee tapahtumakävijöitä Lappeenrannan keskustaan ostoksille ja aikaansaa sitä kautta enemmän hyötyjä aluetalouteen kuin kauempana keskustasta oleva Kisapuiston sijaintivaihtoehto, jonka läheisyydessä palvelutarjonta on vähäistä. 4.2.5 Vaikutukset elinkeinotoimintaan Tapahtumakävijöiden kulutuksesta valtaosa kohdistuu ravitsemispalveluihin. Seuraavaksi suurimmat kulutuskohteet ovat ostokset ja erilaiset palvelut, majoituspalvelut ja liikennepalvelut. Taulukko 11. Tapahtumakävijöiden kulutuksen jakautuminen toimialoittain (milj.c/vuosi) Kulutus, milj. /vuosi VEl Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Ravitsemisoalvelut 16 8 11 7 Ostokset ia palvelut 11 4 74 Maioitusoalvelut 98 49 Liikkuminen 1 9 1 0 Kulutus yhteensä 40,0 25,0 Muualla tehtyjen selvitysten mukaan tapahtumakulutuksesta noin kolmannes tapahtuu tapahtumapaikalla ja kaksi kolmasosaa muualla tapahtumapaikan läheisyydessä. Näin ollen monitoimiareena tuo huomattavan suuren lisäarvon myös areenan lähiympäristössä olevalle liiketoiminnalle. Lappeenkadun vaihtoehdolla on sijaintinsa kautta huomattavan suuri merkitys Lappeenrannan ydinkeskustan ja koko Lappeenrannan elinkeinotoiminnalle. Kisapuiston vaihtoehdossa vaikutukset jäävät vähäisemmiksi pääosin siksi, että palvelutarjontaa on Kisapuiston läheisyydessä vähemmän. Lappeenkadun sijaintivaihtoehto on pääosin elinkeinopoliittinen hanke, kun taas Kisapuiston vaihtoehto on liikuntapaikkarakentamisen hanke. 4.3 Sosiaaliset vaikutukset Määrällisten vaikutusten lisäksi hankkeella on runsaasti myös laadullisia vaikutuksia, joita ei voi mitata rahassa. Laadullisia vaikutuksia ovat esim. Lappeenrannan tapahtumatarjonnan lisääntyminen, matkailullisen vetovoiman vahvistuminen, keskustan elinvoimaisuuden turvaaminen ja parantaminen sekä liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksien parantuminen.
Loppuraportti 20 (25) Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu monitoimiareenan vaikutuksia jääurheilun harrastajiin, jääurheiluseuroihin, kouluihin ja yleisesti asukkaisiin / asiakkaisiin. Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan yleensä vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä. Taulukko 12. Sijaintivaihtoehtojen sosiaaliset vaikutukset VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Jääurheilun harrasta- uudet ajanmukaiset tilat lisäävät uudet ajanmukaiset tilat lisäävät jat harrastajien viihtyvyyttä harrastajien viihtyvyyttä erinomaisesti saavutettavissa helppo ja tuttu paikka kaikilla kulkumuodoilla synergia muiden alueella olevien käyttötuntien hinnoittelu harras- toimintojen ja rakenteiden kanstajille riippuu halliyhtiön kanssa sa solmittavista sopimuksista käyttötuntien hinnoittelu harrastajille riippuu poliittisista päätöksistä Jääurheiluseurat luo areenan käyttäjille ja hallille ei käytännössä tarjoa liiketoi- itselleen uusia liiketoimintamah- minnan kehittämismahdollisuukdollisuuksia ja parantaa sen toi- sia nykyistä enempää minnan taloudellisuutta synergiaa alueella olemassa olekäyttötuntien hinnoittelu riippuu vien muiden jääurheilurakenteihalliyhtiön kanssa solmittavista den kanssa. sopimuksista käyttötuntien hinnoittelu seuroille riippuu poliittisista päätöksistä Koulut alle kilometrin etäisyydellä on 5 alle kilometrin etäisyydellä on koulua ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä 7 koulua yksi koulu ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä 5 koulua alue on suurelle määrälle oppilai- kävelyetäisyydellä olevia kouluja ta kävellen saavutettavissa. ja oppilaita on vähemmän kuin Lappeenkadun vaihtoehdossa Asiakkaat. Monitoimiareenan saavutetta- Monitoimiareenan saavutetta- vuus on erinomainen kaikilla kul- vuus henkilöautolla on hyvä. kumuodoilla. Nykyinen pysäköinti on riittävä. Läheisyydessä on runsaasti py- Alue on lappeenrantalaisille tuttu säköintimahdollisuuksia. ja sinne on helppo mennä. Areenan yhteyteen rakennettava Alue on paikkana ja nimenä tunmaanalainen pysäköintilaitos nettu ja vakiintunut myös muille palvelee myös muita kuin aree- kuin lappeenrantalaisille. nan käyttäjiä. Monitoimiareenan läheisyydessä kävelyetäisyydellä on ydinkeskustan monipuolinen palvelutarjonta asiakkaiden käytössä. Muuta jääurheilun ja erilaisten tapah- jääurheilun ja erilaisten tapah- tumien järjestämisen olosuhteet paranevat oleellisesti laajempien, toiminnallisesti muuntuvien ja monipuolisten tilojen ansiosta. tumien järjestämisen olosuhteet paranevat oleellisesti laajempien, toiminnallisesti muuntuvien ja monipuolisten tilojen ansiosta. tukee kaupungin keskustan ke- merkittävä liikuntainvestointi. hittämisen strategiaa, elinvoimaa ja vetovoimaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. hyvin merkittävä elinkeinopoliittinen hanke. vahva positiivinen vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Kaupunkilaisille suun- 40,5 % kyselyyn vastanneista 26,4 % kyselyyn vastanneista nattu kysely (vastauk- kaupunkilaisista piti Lappeenka- kaupunkilaisista piti Kisapuiston sia 1 148 kpl) dun sijaintivaihtoehtoa parhaana sijaintivaihtoehtoa parhaana
Loppuraportti 21 (25) 4.4 Hankkeen kannattavuus Vaikutusten analyysin tulosten ja monitoimiareenan investointikustannusten pohjalta on arvioitu hankkeen kannattavuutta molemmissa sijaintivaihtoehdoissa. Elinkaarimalliajattelun mukaisesti vaikutukset on arvioitu pitkällä ajanjaksolla. Rakentamisvaiheen meno- ja tuloerät on laskettu yhteen vuosittain toistuvien meno- ja tuloerien kanssa nykyarvomenetelmällä, jossa eriaikaiset meno- ja tuloerät on diskontattu samaa korkokantaa käyttäen yhteiseen vertailuajankohtaan. Laskelman perusteet Monitoimiareenan kannattavuustarkastelu perustuu aiemmissa kappaleissa esitettyihin vaikutuksiin. Kannattavuuslaskelman perusteina on käytetty 30 vuoden laskenta-aikaa ja 5 %:n korkokantaa. Jäännösarvoksi investointien osalta on laskettu 30 %. Monitoimiareenan kustannuksia tässä tarkastelussa ovat investointikustannukset käyttökustannukset Monitoimiareenan hyötyjä tässä tarkastelussa ovat suorat hyödyt kaupungille (rakennuslupamaksut ja rakennusoikeuden myyntitulot) suorien työllisyysvaikutusten perusteella arvioidut kunnallisverotulot rakennusten kiinteistöverotulot yhteisöverotulot Lisäksi kaupunki tulee todennäköisesti saamaan liikuntapaikkarakentamisen valtionapua. Valtionavun suuruudeksi on arvioitu 750 000. Valtionapua ei ole otettu kannattavuuslaskelmassa huomioon. Laskelman tulokset Vuosittaiset kustannukset ja hyödyt on laskettu yhteen 30 vuoden ajalta. Investointien jäännösarvoksi on laskettu 30 %. Kustannuksille ja hyödyille on laskettu nykyarvot käyttäen laskentakorkokantana 5 % ja kuoletusaikana 30 vuotta. Taulukko 13. Kustannusten ja hyötyjen nykyarvot VEl Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Investointikustannukset mili. 38 97 29 38 Käyttökustannukset mili. 21 09 21 09 Suorat hvödvt mili. 6 61 0 07 Kiinteistövero mili. 8 10 5 07 Yhteisövero mili. 3 25 1 55 Kunnallisvero mili. 65 00 29 89 Monitoimiareenan aikaansaamat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa kustannuksia suuremmat ja Kisapuiston vaihtoehdossa kustannuksia pienemmät. Mikäli monitoimiareenan hyödyt toteutuvat edellä esitettyjen vaikutusarvioiden mukaisina, monitoimiareenan hyöty- / kustannussuhde on Lappeenkadun vaihtoehdossa 1,16 ja Kisapuiston vaihtoehdossa 0,62. Vaikutusten arvioinnin tulokseen vaikuttavat merkittävästi käytetyt lähtöaineistot ja laskentatavat. Myös monitoimiareenan investointikustannukset tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Näin ollen laskelman tuloksia tulisi tarkastella ainoastaan suuntaa-antavina. Vaikutusten arvioinnin epävarmuuden vaikutusten testaamiseksi on tehty kaksi herkkyystarkastelua: herkkyysanalyysi 1: hyödyt ovat 20 % arvioitua pienemmät herkkyysanalyysi 2: kustannukset ovat 20 % arvioitua suuremmat Taulukko 14. Kannattavuuslaskelman ja herkkyystarkastelujen hyöty-/kustannussuhde VEl Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Perustilanne 1,16 0 62 1. Hvödvt 20 % arvioitua oienemmät 0 93 0 50 2. Kustannukset 20 % arvioitua suuremmat 0 97 0 52 Vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmat ovat liitteenä.
Loppuraportti 22 (25) 5 YHTEENVETO 5.1 Keskeiset vaikutukset Monitoimiareenan vaikutukset on arvioitu erikseen rakennusvaiheessa ja toimintavaiheessa. Toimintavaiheen osalta on tarkasteltu yhden keskimääräisen toimintavuoden vaikutuksia. Sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa kaupungille syntyy hyötyjä lisääntyneestä työllisyydestä, kunnallisverotuloista ja yritysten yhteisöverotuloista. Rakennusvaiheessa hyötyjä syntyy lisäksi rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä ja toimintavaiheessa kiinteistöverosta. Monitoimiareenan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 1 300 henkilötyövuotta / rakennusaika, josta noin 760 henkilötyövuotta on suoria vaikutuksia rakentamisen toimialoilla ja noin 540 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Kisapuiston vaihtoehdossa rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat noin 510 henkilötyövuotta / rakennusaika, josta noin 300 henkilötyövuotta on suoria vaikutuksia rakentamisen toimialoilla ja noin 210 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 1 210 henkilötyövuotta / vuosi, josta noin 880 henkilötyövuotta on suoria vaikutuksia kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla ja noin 330 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Kisapuiston vaihtoehdossa toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ovat noin 570 henkilötyövuotta / vuosi, josta noin 400 henkilötyövuotta on suoria vaikutuksia kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen toimialoilla ja noin 170 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Taulukko 15. Yhteenveto monitoimiareenan työllisyysvaikutuksista Työllisyysvaikutukset IVE1 Lappeenkatu IVE2 Kisapuisto Suora Välillinen Yhteeensa Suora Välilllnen Yhteeensa Rakennusvaihe, htv/rakennusaika - monitoimiareenan rakentaminen 260 180 440 260 180 440 - muu rakentaminen 140 100 240 40 30 70 - liike-, toimisto-, asuinrakentaminen 360 260 620 - rakennusvaihe yhteensä 760 540 1300 300 210 510 Toimintavaihe, htv/vuosi - hoito ja ylläpito 10 4 14 10 4 14 - liike- ja palvelutilat 400 130 530 100 40 140 - tapahtumat 470 200 670 295 125 420 - toimintavaihe yhteensä 880 334 1 214 405 169 574 Rakennusvaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan rakentamisen työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten yhteisöverotuloista sekä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Rakennusvaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 10,6 milj.c / rakennusaika ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 1,5 milj.c / rakennusaika. Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä kiinteistöverosta. Toimintavaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 5,0 milj.c / vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,4 milj.c / vuosi. Taulukko 16. Yhteenveto monitoimiareenan hyödyistä Hyödyt kunnille VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Suora Välilllnen Yhteeensa Suora Välllllnen Yhteeensa Rakennusvaihe, milj. /rakennusaika - suorat hyödyt 6,94 6,94 0,07 0,07 - kunnallisvero 3,68 2,63 6,30 1,45 1,04 2,49 - rakennusvaihe yhteensä 10,62 2,63 13,25 1,53 1,04 2,57 Toimintavaihe, milj. /vuosi - rakennusten kiinteistövero 0,53 0,53 0,33 0,33 - kunnallisvero 4,26 1,64 5,91 1,98 0,83 2,81 - yhteisövero 0,21 0,21 0,10 0,10 - toimintavaihe yhteensä 5,01 1,64 6,66 2,41 0,83 3,25
Loppuraportti 23 (25) Kaikki arvioidut hyödyt eivät ole nettolisäystä. Uudessa monitoimiareenassa toimivat palveluyritykset ja areenan muut toiminnot voivat siirtyä areenaan muualta Lappeenrannasta. Myös monitoimiareenassa järjestettävistä tapahtumista osa, esim. SM-liigan ottelut, järjestetään jo nykytilanteessa. Tällaisten syrjäytymisvaikutusten mekanismien ja määrän arviointi on kuitenkin haastavaa, joten se on rajattu vaikutusten arvioinnin ulkopuolelle. Monitoimiareena luo joka tapauksessa mahdollisuuksia uusien palvelujen sijoittumiselle ja monipuolisten tapahtumien järjestämiselle, joten myös nettohyödyt ovat merkittävät. Asia on kuitenkin hyvä pitää mielessä arvioinnin tuloksia tarkasteltaessa. Euromääräisten hyötyjen lisäksi monitoimiareenalla on runsaasti sellaisia hyötyjä, joita ei voida mitata rahassa. Monitoimiareenalla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan imagoon, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailussa. Liikuntainvestointina monitoimiareenalla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, lasten ja nuorten liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksiin, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Lappeenrantaan sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Lappeenkadun vaihtoehto on myös merkittävä elinkeinopoliittinen investointi, jolla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan keskustan elinvoimaan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Myönteinen kehitys voi houkutella keskustaan myös uusia investointeja. 5.2 Sijaintipaikkavaihtoehtojen vertailu Seuraavaan taulukkoon on koottu vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset eriteltynä sijaintipai k kavaihtoehdon mukaan. Taulukko 17. Yhteenveto vaikutusten arvioinnin keskeisistä tuloksista sijaintipaikkavaihtoehdon mukaan VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Asemakaavatilanne Monitoimiareenan, kannen ja mahdolli- Monitoimiareenan rakentaminen ja nen liike-, toimisto- ja asuntorakenta- suunniteltu tieyhteys Harapaisentien minen sekä liikennejärjestelyt edellyt- suuntaan edellyttävät asemakaavatävät asemakaavamuutoksen. muutoksen. Seurat ja käyttäjät Lähiympäristön asukasmäärä on suuri, Toimiva ja tunnettu jääurheilukeskus, joten alue on suurelle määrälle kau- jossa on eri jääurheilulajien harrastuspunkilaisia kävellen saavutettavissa. paikat lähellä toisiaan. Saavutettavuus Monitoimiareena on erinomaisesti Alue on lappeenrantalaisille tuttu ja saavutettavissa kaikilla kulkumuodoil- sinne on helppo mennä. Alue on paikla, lähialueelta kävellen ja pyöräillen ja kana ja nimenä tunnettu ja vakiintunut kauempaa tuleville henkilöautolla ja myös muille kuin lappeenrantalaisille. joukkoliikenteellä. Alue on henkilöautolla hyvin saavutettavissa. Liiketoiminta- Luo käyttäjille ja hallille itselleen uusia Ei käytännössä tarjoa liiketoiminnan mahdollisuudet liiketoimintamahdollisuuksia ja paran- kehittämismahdollisuuksia nykyistä taa toiminnan taloudellisuutta. jäähallia enempää. Läheisyydessä on runsaasti kaupallisia palveluja, joille monitoimiareena tuo lisää asiakasvirtoja. Tapahtumat Jääurheilun ja erilaisten tapahtumien Jääurheilun ja erilaisten tapahtumien järjestämisen olosuhteet paranevat järjestämisen olosuhteet paranevat oleellisesti laajempien, toiminnallisesti oleellisesti laajempien, toiminnallisesti muuntuvien ja monipuolisten tilojen muuntuvien ja monipuolisten tilojen ansiosta. ansiosta. Vaikutus kaupungin Merkittävä liikuntainvestointi ja elin- Merkittävä liikuntainvestointi, joka kehitykseen keinopoliittinen investointi, joka tukee lisää kaupunkilaisten asumisviihtyikaupungin keskustan kehittämisen syyttä ja liikuntamahdollisuuksia. strategiaa, elinvoimaa ja vetovoimaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja jolla on vahva positiivinen vaikutus kaupungin imagoon ja vetovoimaan. Rakennusvaiheen Noin 1 300 htv / rakennusaika, josta Noin 510 htv / rakennusaika, josta työllisyysvaikutus suoria vaikutuksia 760 htv suoria vaikutuksia 300 htv välillisiä vaikutuksia 540 htv välillisiä vaikutuksia 210 htv
Loppuraportti 24 (25) VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Toimintavaiheen Noin 1 210 htv / vuosi, josta Noin 570 htv / vuosi, josta työllisyysvaikutus suoria vaikutuksia 880 htv suoria vaikutuksia 400 htv välillisiä vaikutuksia 330 htv välillisiä vaikutuksia 170 htv. Rakennusvaiheen Noin 10,6 milj. / rakennusaika Noin 1,5 milj. / rakennusaika suorat hvödvt Toimintavaiheen Noin 5,0 milj. / vuosi Noin 2,4 milj. / vuosi suorat hvödvt Hyöty-/kustannus- 1,16 0,62 suhde
Loppuraportti 25 (25) LIITTEET Liite 1: Kannattavuustarkastelu: Lappeenkadun sijaintivaihtoehto VE1 Yhteenveto/tunnusluvut LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENAN VAIKUTUSSELVITYS Kannattavuustarkastelu: VE 1 Lappeenkatu Kustannukset. mih. Hvodvt, mlli. Herkkvvsanalvvsit. mih. Hvödvt - kustannukset, m 1li. Vuosi Työllisyys-/ Herkkyys 1 : 20% Herkkyys 2. lnves- Käyttö ja Kustannukset Suorat K1inte1sto- Yhteisö- Hyödyt Perusverotulo- pienemmät 20% nousu tomrnt ylläpito yhteensa hyodyt vero vero yhteensa tilanne vaikutus hvödvt kustannuksissa Herkkyys 1 Herkkyys 2 1-57,28-57,28 6,94 3,68 10,62 8,50-68,73-46,66-48,78-58,11 2-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 3-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 4-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 5-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 6-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 7-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 8-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 9-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 10-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 11-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 12-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 13-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 14-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 15-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 16-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 17-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 18-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 19-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 20-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 21-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 22-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 23-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 24-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 25-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 26-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 27-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 28-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 29-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 30-1,39-1,39 0,53 0,21 4,26 5,01 4,01-1,67 3,62 2,62 3,34 Jaånnosarvo*) 17,18 17,18 21,12 17,18 17,18 21,12 Yht.netto -40,10-40,39-80,48 6,94 15,51 6,22 127,36 156,04 124,83-96,08 75,56 44,35 59,96 Nvkvarvo"\ -38,97-21,09-70,85 6,61 8,10 3,25 65,00 82.42 65,94-84,91 11,58-4,91-2.48 *) Jaannosarvo **) Laskentakorko 30% 5% Liite 2: Kannattavuustarkastelu: Kisapuiston sijaintivaihtoehto VE2 Sisäinen korko: 7% 4% 5% Hyöty/kustannussuhde 1,16 0,93 0,97 Yhteenveto/tunnusluvut LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENAN VAIKUTUSSELVITYS Kannattavuustarkastelu: VE2 Kisapuisto Kustannukset, rruli Hvödvt, rmh Herkkvvsanalvvsrt. rruli Hvödvt - kustannukset, mill Vuosr lnves- Kayttö Ja Kustannukset Suorat K11nteistb- Yhteiso- Tyolllsyys-/ Herkkyys 1: Herkkyys 2: Hyödyt Perusverotulo- 20% p1enemmat 20% nousu toinnit yllap1to yhteensä hyödyt vero vero yhteensä tilanne varkutus hvödvt kustannuksissa Herkkyys 1 Herkkyys 2 1-43,19-43,19 0,07 1,45 1,53 1,22-51,83-41,67-41,97-50,31 2-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 3-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 4-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 5-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 6-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 7-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 8-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 9-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 10-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 11-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 12-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 13-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 14-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 15-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 16-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 17-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 18-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 19-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 20-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 21-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 22-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 23-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 24-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 25-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 26-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 27-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 28-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 29-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2,41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 30-1,39-1,39 0,33 0,10 1,98 2.41 1,93-1,67 1,02 0,54 0,74 JaannOsarvo*) 12,96 12,96 16,05 12,96 12,96 16,05 Yht.netto -30,24-40,39-70,62 0,07 9,71 2,97 58,77 71,53 57,22-84,25 0,91-13.40-12,72 Nvkvarvo.. l -29,38-21,09-58,36 0,07 5,07 1,55 29,89 36,26 29,01-69,93-22,10-29,35-33,66 *) Jaannosarvo 30%!Sisäinen korko: 0% -2% -1%.. ) Laskentakorko 5% 1Hvötv/kustannussuhde 0,62 0,50 0,52