Lappeenrannan kaupungin monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TOIMITILAT OY Lappeenrannan kaupungin monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P36125

2

3 Loppuraportti 1 (25) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENA Nykyinen jäähalli Monitoimiareenan toiminnot ja alustava mitoitus Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot Monitoimiareenan kustannukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE Suunnittelutilanne Väestö ja asumisen sijoittuminen Työpaikkojen määrä ja sijainti Lähialueen palvelut Saavutettavuus Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta MONITOIMIAREENAN VAIKUTUKSET Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Rakennusten kiinteistövero Monitoimiareenan hoito ja ylläpito Monitoimiareenan liiketilat ja ravintolat Monitoimiareenan tapahtumat Vaikutukset elinkeinotoimintaan Sosiaaliset vaikutukset Hankkeen kannattavuus YHTEENVETO Keskeiset vaikutukset Sijaintipaikkavaihtoehtojen vertailu LIITTEET Liite 1: Kannattavuustarkastelu: Lappeenkadun sijaintivaihtoehto VE Liite 2: Kannattavuustarkastelu: Kisapuiston sijaintivaihtoehto VE

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (25) Lappeenrannan kaupungin monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti , että nykyiselle Kisapuiston pääjäähallille ei enää tehdä peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja, vaan ainoastaan viranomaisten vaatimat välttämättömät korjaustoimenpiteet. Tilojen käyttöturvallisuus tulee taata lumikuormaa tarpeen mukaan poistamalla. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle on annettu tehtäväksi selvittää yhdessä LATO Oy:n ja liikuntatoimen kanssa uuden hallin sijoituspaikka joko niin, että se sijaitsee nykyisen Kisapuiston jääurheilukeskuksen alueella taikka muualla kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Selvityksessä tulee ottaa kantaa mahdollisiin asemakaavamuutoksiin, eri vaihtoehtojen toteuttamisaikatauluihin, liikennejärjestelyihin, selvittää eri vaihtoehtojen infran investointikustannukset sekä arvioida sijaintipaikkavaihtoehtojen vaikutukset hallin käyttökustannuksiin ja hallin saavutettavuuteen. Monitoimiareenalle on selvitetty useita sijoituspaikkavaihtoehtoja keskusta-alueelta ja Kisapuistosta. Laajojen selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoiksi ovat täsmentyneet Lappeenkatu (VE1) Lappeenrannan ydinkeskustassa ja Kisapuisto (VE2). Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle (LATO Oy) on annettu tehtäväksi uuden noin istumapaikkaa käsittävän monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvityksen laatiminen sekä hankesuunnittelu. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun yhteydessä käsitellään myös vaihtoehto, jossa yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushalli sijoitettaisiin uuden monitoimijäähallin yhteyteen. Valmisteluun sisältyy ratkaisuvaihtoehtoja, mikäli yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastushallin toteuttaminen monitoimijäähallin yhteyteen osoittautuu erillisratkaisua kalliimmaksi. Valmistelussa otetaan huomioon myös kaupungin länsialueen palveluverkkouudistuksen ja Lauritsalan kouluhankkeen myötä parantuvat harrastusolosuhteet mm. salibandyssa ja koripallossa. Monitoimiareenan osalta on päätetty tehdä yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi. Selvityksessä esitetään: arvio monitoimiareenan ja sen kahden vaihtoehtoisen sijaintipaikan alueellisista vaikutuksista arvonlisäykseen, työllisyyteen ja verotuloihin, arvio tapahtumien vaikutuksista Lappeenrannan aluetalouteen, analyysi kahden vaihtoehtoisen sijaintipaikan sosiaalisista vaikutuksista jääurheilun harrastajiin, jääurheiluseuroihin, kouluihin ja yleisesti asiakkaisiin. Yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi on toteutettu asiantuntija-arviona olemassa olevaan selvitys-, suunnittelu- ja tilastoaineistoon perustuen. Vaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty Lappeenrannan kaupungilta saatuja tietoja, avoimia tilasto- ja rekisteriaineistoja sekä muualla suunnitteilla olevien vastaavien hankkeiden vaikutusten arviointeja ja yleisiä aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Monitoimiareenan yhteiskuntataloudelliset vaikutukset on arvioitu erikseen rakennusvaiheessa ja toimintavaiheessa. Toimintavaiheen osalta on tarkasteltu yhden keskimääräisen toimintavuoden vaikutuksia. Monitoimiareenan suora työllisyysvaikutus on rakennusvaiheessa Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 760 henkilötyövuotta/rakennusaika ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 300 henkilötyövuotta/ rakennusaika. Toimintavaiheen suora työllisyysvaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 880 henkilötyövuotta / vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 400 henkilötyövuotta / vuosi. Rakennusvaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan rakentamisen työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Rakennusvaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 10,6 milj. / rakennusaika ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 1,5 milj. / rakennusaika. Toimintavaiheessa hyötyjä syntyy monitoimiareenan ja siellä järjestettävien tapahtumien työllistämien henkilöiden maksamista kunnallisverotuloista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista sekä kiinteistöverosta. Toimintavaiheen suorat hyödyt ovat Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 5,0 milj. / vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,4 milj. / vuosi.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (25) Vaikutusten arvioinnin tulokseen vaikuttavat merkittävästi käytetyt lähtöaineistot ja laskentatavat. Myös monitoimiareenan investointikustannukset tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Näin ollen laskelman tuloksia tulisi tarkastella ainoastaan suuntaa-antavina. Kaikki laskennassa arvioidut hyödyt eivät ole nettolisäystä. Euromääräisten hyötyjen lisäksi monitoimiareenalla on runsaasti sellaisia hyötyjä, joita ei voida mitata rahassa. Monitoimiareenalla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan imagoon, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailussa. Liikuntainvestointina monitoimiareenalla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyisyyteen, lasten ja nuorten liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksiin, lapsiperheiden muuttohalukkuuteen Lappeenrantaan sekä yleisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Lappeenkadun vaihtoehto on myös merkittävä elinkeinopoliittinen investointi, jolla on merkittävä vaikutus Lappeenrannan keskustan elinvoimaan ja elinkeinoelämän kehitykseen. Myönteinen kehitys todennäköisesti houkuttelee myös uusia investointeja keskustaan. Monitoimiareenan yhteiskuntataloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten analyysi on tehty Lappeenrannan kaupungin / Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Lappeenrannan Toimitilat Oy:n yhteyshenkilönä on ollut toimitusjohtaja Mikko Hietamies. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Aki Keskinen (projektin johto), Taina Ollikainen ja Jan Tvrdý. 2 LAPPEENRANNAN MONITOIMIAREENA 2.1 Nykyinen jäähalli Kisapuisto on toimiva ja valtakunnallisesti tunnettu jääurheilukeskus, jolla on vuosikymmenien perinteet eri jäälajien harrastuspaikkana. Nykyisen jäähallin katsojakapasiteetti on suurimmillaan jääkiekko-otteluissa ja konserteissa, katsojaa. Muissa tapahtumissa katsoja- ja vierailijamäärät ovat pienempiä. Hallissa on istumapaikkaa ja 12 pyörätuolipaikkaa. Elokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana pääjäähallin käyttöaste on ollut arkisin klo 8-22 keskimäärin 80 % sekä arkisin klo ja viikonloppuisin keskimäärin 98 %. Ottelu- ja kilpailuvarauksia on ollut 185 kpl (16 eri seuraa tai yhteisöä), muita liikuntavarauksia 28 kpl (5 eri järjestäjätahoa), vakiovuoroja 942 kpl (12 eri seuraa tai yhteisöä), konsertteja ja messuja 3 kpl sekä yksittäisiä harjoitusvuoroja 84 kpl (15 eri seuraa tai yhteisöä). Kävijöitä pääjäähallissa on ollut yhteensä noin käyntikertaa, joista: Urheilijat / luistelijat käyntikertaa Liigapelien, harjoituspelien, turnausten yleisö käyntikertaa (37 peliä) Konserttien ja messujen yleisö käyntikertaa Taitoluistelunäytösten / -kisojen yleisö käyntikertaa alemman tason pelien yleisö käyntikertaa Sputnik ravintolan lounaskäynnit käyntikertaa (180 henkeä/päivä) Pääjäähallin käyttäjäryhmiä ovat Liiga-Saipa Oy, Saimaan Pallo ry, Lappeenrannan Taitoluistelijat, Lappeen Luistelijat, Lappeenrannan Muodostelmaluistelijat, PePo Hockey, Lauritsalan Visa (kaukalopallo), Starikat ry (kiekkoveteraanit), Veiterä (jääpallo), Imatran Ketterä, Lappeenrannan liikuntatoimi (erityisryhmät), Kimpisen jääkiekkoluokat, Parru (opiskelijat), yritykset sekä konserttijärjestäjät. Liiga-Saipa Oy vastaa SM-liigajoukkueen ja A-juniorijoukkueen kilpailutoiminnasta sekä pyörittää pienimuotoista liiketoimintaa toimintansa tukemiseksi (mm. lounasravintola). Liiga-Saipa Oy työllistää yli 200 henkilöä, joista yli 50 henkilöä päätoimisesti. Saimaan Pallo ry:n junioritoiminnan tarkoitus on juniorijääkiekkoilun edistäminen, kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. Seuran toiminnassa on mukana 700 henkilöä, joista jääkiekkoa harrastavia lapsia on noin 600. Seura työllistää tällä hetkellä kolme päätoimista ja kaksi puolipäiväistä työntekijää. Jäähalleissa toimivat myös mm. kolme lappeenrantalaista taitoluisteluseuraa järjestäen laajaa harrastus- ja kilpailutoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille taitoluistelussa.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (25) Nykyinen pääjäähalli on valmistunut vuonna 1972 ja halliin on tehty vuosien varrella useita peruskorjauksia, viimeisin vuonna Katon osalta riskejä sisältävää, paljon energiaa kuluttavaa ja talotekniikaltaan vanhentunutta rakennusta ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää uuden monitoimiareenan valmistuttua. Kisapuiston jäähallien sekä tekojääradan talousarvioluvut: Kustannuspaikka Käyttömenot Tulot Toimintakate Pääjäähalli Harjoitusjäähalli UK Areenan kaupungin vuokraama kaukalo oheistiloineen, vuosivuokra Tekojäärata/hiekkatekonurmi Toimintakate Jäähallien käyttömenoihin sisältyvät kaupungin sisäisinä tilavuokrina ylläpito ja pääomavuokrat sekä korjaus- ja peruskorjausvastikkeet, yhteensä Lisäksi käyttömenoissa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätevesimaksut, liikuntatoimen kunnossapitohenkilöstön palkkakulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, jäänhoitokoneiden ja muiden koneiden/laitteiden ylläpitokulut, siivous, yms. kulut, yhteensä noin Kisapuiston tuloista Liiga-SaiPa Oy maksaa eniten, yhteensä noin euroa/vuosi sisältäen harjoitusvuoro- ja otteluvuokrat, myyntitilat, huoltotilat, toimisto- ja pukutilat, aitiot yms. Liiga- SaiPa Oy:llä on mainosoikeudet pääjäähallissa ja mainospaikat ovat yhtiölle maksuttomat. Pääjäähallissa on noin 15 eri käyttäjätahoa vuosittain, pääosin junioreiden harjoitus- ja kilpailuvuoroja. Liiga-SaiPa Oy käyttää jääajoista noin 20 % vuosittain. Pääjäähalli on avoinna 8,5 kk/vuosi, 14 tuntia/viikon jokainen päivä, jolloin jääaikaa on noin 3330 tuntia/v. Jääajan kustannukset kaupungille voidaan laskea seuraavasti, toimintakate 1,1 milj euroa jaettuna pääjäähallin käyttötunnilla/vuosi = noin 330 euroa/tunti. Esimerkiksi aikuisten harjoitusvuoromaksu on 75 euroa/h (23 % kaupungin jääajan kustannuksista / h), alemman tason aikuisten pelit ja yritykset 115 euroa/h (33 %), lasten ja nuorten harjoitusvuoro 9 euroa/h (2,7 %). Junioreiden pelit ja taitoluistelukisat 33 euroa/h (10 %). SM-liigapeleissä hallivuokra on 470 euroa/h. 2.2 Monitoimiareenan toiminnot ja alustava mitoitus Monitoimiareena on suunniteltu soveltumaan erilaisten urheilu-, konsertti ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Monitoimiareena mahdollistaa eri lajien kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisen, mm. jääkiekko, taitoluistelu, koripallo, lentopallo, paini, judo, nyrkkeily, sulkapallo jne. sekä erilaisten muiden urheilutapahtumien järjestämisen. Muunneltavuuden ansiosta monitoimijäähallissa voidaan järjestää myös erilaisia konsertti-, messu- ja muita isoja yleisötapahtumia. Yleisön näkökulmasta tavoitteena on, että monitoimiareena on mahdollisimman viihtyisä ja houkutteleva. Viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta lisätään mm. selkeällä opastejärjestelmällä ja monipuolisella palvelutarjonnalla sekä mahdollistamalla joustava ja turvallinen liikkuminen myös areenan ollessa loppuunmyyty. Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenan katsomoon tulee noin istumapaikkaa. Monitoimiareenan kokonaislaajuus on alustavan suunnitelman mukaan noin brm² (n kem 2 ), josta liiketiloja noin 500 br-m 2 (n. 400 kem 2 ), ravintolatiloja (pl. keittiöt) noin br-m 2 (n kem 2 ), muita myyntitiloja noin 500 br-m 2 (n. 400 k-m 2 ). Mikäli monitoimiareena sijoittuisi Lappeenrannan ydinkeskustaan, olisi areenan yhteyteen mahdollista rakentaa areenan eteläpuolelle liike-, toimisto- ja asuinrakennustilaa sekä länsipuolelle asuinrakennustilaa, yhteensä noin kem 2.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (25) 2.3 Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot Monitoimiareenalla on selvitysten perusteella kaksi vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: VE1 Lappeenkatu ja VE2 Kisapuisto. Vaihtoehdossa VE1 monitoimiareena rakennettaisiin Lappeenrannan ydinkeskustaan osittain Lappeenkadun päälle. Vaihtoehdossa VE2 monitoimiareena rakennettaisiin Kisapuistoon myöhemmin määriteltävälle paikalle. Kuva 1: Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot, likimääräinen sijainti punaisilla ympyröillä (Pohjakartta: Monitoimiareenan kustannukset Monitoimiareenan rakentamisen tilaohjelmaan perustuva tavoitehinta-arvio on alustavan arvion mukaan noin 36,8 milj. euroa, valtionavustusarvio on euroa. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa areenan lisäksi kustannuksia aiheutuu vss-tilasta, hulevesijärjestelyistä, tonttien hankinta- ja purkukustannuksista, kannen rakentamisesta Lappeenkadun päälle, Mutkakadun muutoksesta ja muista infratöistä yhteensä 20,5 milj. euroa. Näistä kustannuksista kannen osuudeksi on alustavasti arvioitu noin 6,8 milj. euroa. Rakennusoikeuden myyntituottojen on arvioitu olevan noin 6,8 milj. euroa. Lappeenkadulla hankkeen toteutuskustannukset vähennettynä rakennusoikeuden myyntituloilla ja liikuntapaikkarakentamisen valtionavulla ovat noin 49,8 milj. euroa. Kisapuistossa maa-alueet omistaa kaupunki. Areenan ohella Kisapuistossa kustannuksia aiheuttavat vss-tila, uusi tieyhteys Harapaisentielle junaradan ali, hulevesijärjestelyt, pysäköintialueen asvaltointi ja muut infrajärjestelyt yhteensä noin 6,4 milj. euroa. Kisapuistossa hankkeen toteutuskustannukset vähennettynä liikuntapaikkarakentamisen valtionavulla ovat yhteensä noin 42,4 milj. euroa. Mikäli uusi monitoimiareena rakennetaan, nykyinen Kisapuiston pääjäähalli puretaan ja sen paikka voidaan hyödyntää pysäköintialueena tai muihin Kisapuiston jääurheilukeskuksen tilatarpeisiin. Kisapuiston jääurheilukeskukselle on harkittu tieyhteyden rakentamista rautatien ali Reunakadun suuntaan jo v tekojääradan valmistuttua. Kustannussyistä uutta turvallista ajoyhteyttä ei kuitenkaan ole vielä rakennettu. Monitoimiareenahankkeen kokonaiskesto on arviolta 2,5 vuotta, joka jakautuu suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottovaiheeseen. Rakentamisvaiheen kesto on arviolta kuukautta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen (noin kem 2 ) rakennuskustannukset ovat karkean arvion mukaan noin 52 milj. euroa. Taulukko 1. Yhteenveto rakennuskustannuksista (Lappeenrannan kaupunki) Kustannukset, milj. VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Rakentamiskustannukset 36,8 36,8 Muut kustannukset 20,5 6,4 Kustannukset yhteensä 57,3 43,2 Liike-, toimisto-, asuinrakentaminen 52,0 Monitoimiareenan käyttökustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin 1,4 milj. euroa/v.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (25) 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILANNE Seuraavaan on koottu vaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä Lappeenrannan monitoimiareenan lähiympäristön nykytilannetietoja molempien sijaintipaikkavaihtoehtojen osalta. 3.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Lappeenrannan keskustaajaman 2030 oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (KV ) Lappeenkadun sijaintivaihtoehto sijaitsee keskustoimintojen alueella (C-1). Lappeenkatu on kaavassa osoitettu korttelin alittavana pääkatuna. Alue on osoitettu kävelypainotteisena ydinkeskusta-alueena. Kisapuiston sijaintivaihtoehto on yleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueella (PY). Alueen läpi on osoitettu viheryhteystarve. Kuva 2: Otteet Lappeenrannan ajantasayleiskaavasta ( Asemakaava Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon alueelle on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sekä huoltoaseman korttelialue (LH). Kisapuiston alue on osoitettu asemakaavassa urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YU). Molemmat sijaintivaihtoehdot edellyttävät asemakaavan muutoksen. Lappeenkadun vaihtoehdossa monitoimiareenan, kannen ja mahdollinen muu rakentaminen sekä liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavamuutoksen. Kisapuiston vaihtoehdossa suunniteltu tieyhteys junaradan ali Harapaisentien suuntaan sekä areenan sijoittaminen Kisapuistoon edellyttävät asemakaavan muutoksen. Kuva 3: Otteet Lappeenrannan ajantasa-asemakaavasta (

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (25) 3.2 Väestö ja asumisen sijoittuminen Lappeenrannan väestömäärä oli vuoden 2017 lopussa asukasta. Monitoimiareenan lähiväestön määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa lähiympäristön väestömäärä on suurempi kuin Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä asui noin asukasta (noin 9 % Lappeenrannan väestöstä), alle kilometrin etäisyydellä noin asukasta (16 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin asukasta (33 %). Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä asui noin asukasta (noin 2 % Lappeenrannan Kuva 4: Asukasmäärä vuonna 2016 etäisyysvyöhykkeittäin (Tilastokeskus 2017). väestöstä), alle kilometrin etäisyydellä noin asukasta (5 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin asukasta (29 %). Seuraavassa kuvassa on esitetty väestön sijoittuminen 250 metrin ruuduissa vuonna Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehto VE1 Lappeenkatu sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustassa, jossa väestötiheys on suurempi kuin Kisapuiston lähiympäristössä. Kuva 5: Väestön sijoittuminen vuonna 2016 (Tilastokeskus 2017). Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehdot on esitetty punaisilla pisteillä.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (25) Ikärakenteeltaan Kisapuiston sijaintivaihtoehdon lähiympäristön väestö on nuorempaa kuin Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon lähiväestö. Alle 18-vuotiaiden osuus väestöstä oli Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa suurempi kuin Lappeenkadun vaihtoehdossa. Lukumääräisesti alle 18- vuotiaita oli kuitenkin Lappeenkadun lähiympäristössä enemmän kuin Kisapuiston lähiympäristössä. Alle 18-vuotiaita asui alle 500 metrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta noin 540 henkilöä ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta noin 240 henkilöä. Taulukko 2. Väestön määrä ja ikärakenne sijaintipaikkavaihtoehtojen etäisyysvyöhykkeillä (Tilastokeskus) 3.3 Työpaikkojen määrä ja sijainti Lappeenrannassa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä työpaikkaa. Lappeenrannan työpaikoista oli alkutuotannon toimialoilla 707 työpaikkaa (2 %), jalostuksen toimialoilla työpaikkaa (21 %) ja palvelujen toimialoilla työpaikkaa (76 %). Kuva 6: Työpaikkamäärä vuonna 2015 etäisyysvyöhykkeittäin (Tilastokeskus 2017). Monitoimiareenan lähiympäristön työpaikkojen määrää on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Lappeenkadun lähiympäristössä oli kaikilla etäisyysvyöhykkeillä enemmän työpaikkoja kuin Kisapuiston lähiympäristössä. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä oli noin työpaikkaa (noin 17 % Lappeenrannan työpaikoista), alle kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa (30 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa (57 %). Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle 500 metrin etäisyydellä oli noin 320 työpaikkaa (noin 1 % Lappeenrannan työpaikoista), alle kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa (4 %) ja alle 3 kilometrin etäisyydellä noin työpaikkaa (47 %). Lähiympäristön työpaikkarakenne on molemmissa sijaintivaihtoehdoissa palveluvaltainen. Palvelujen osuus alle puolen kilometrin etäisyydellä olevista työpaikoista on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 92 % ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 81 %. Lukumääräisesti palvelualan työpaikkoja on alle puolen kilometrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 260 työpaikkaa. Taulukko 3. Työpaikkojen määrä sijaintipaikkavaihtoehtojen etäisyysvyöhykkeillä (Tilastokeskus) VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Etäisyysvyohyke Ikärakenne Väestömäärä alle 18 v v yli 64 v määrä Ikärakenne Väestö- alle 18 v v yli 64 v metriä 8 % 57 % 35 % % 60 % 19 % metriä 9 % 58 % 33 % % 60 % 21 % metriä 13 % 61 % 27 % % 59 % 26 % VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Etäisyysvyohyke Työpaikkarakenne Työpaikkamäärä alkut. jalostus palvelut määrä Työpaikkarakenne Työpaikka- alkut. jalostus palvelut metriä 0 % 8 % 92 % % 19 % 81 % metriä 0 % 11 % 89 % % 14 % 86 % metriä 0 % 17 % 83 % % 14 % 86 %

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (25) 3.4 Lähialueen palvelut Koulut Lappeenkadun sijaintivaihtoehdosta alle kilometrin etäisyydellä on 6 koulua (Lönnrotin koulu, Myllymäen koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio ja ammattiopisto). Alle 3 kilometrin etäisyydellä on edellisten lisäksi Kesämäen koulu, Kesämäenrinteen koulu ja Kaukaan koulu. Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta alle kilometrin etäisyydellä on Kaukaan koulu, jonka lisäksi alle 3 kilometrin etäisyydellä ovat Lönnrotin koulu, Kimpisen koulu, Kimpisen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio ja ammattiopisto. Etäisyys on laskettu kävelyetäisyytenä sijaintipaikkavaihtoehdosta. Liikuntapalvelut 3.5 Saavutettavuus Kisapuisto on toimiva ja valtakunnallisesti tunnettu jääurheilukeskus, jolla on vuosikymmenien perinteet eri jäälajien harrastuspaikkana. Kisapuistossa on pääjäähalli, harjoitusjäähalli, UK Areena ja tekojäärata/hiekkatekonurmi. Jääkiekon, taitoluistelun ja kaukalopallon harrastuspaikkojen sijoittuminen samalle alueelle tuo toiminnallisia (mm. huolto ja kunnossapito, kaluston ja henkilökunnan yhteiskäyttö) ja logistisia (mm. varusteiden säilytys, juniorien kuljetus) synergiaetuja. Lappeenkadun vaihtoehdossa areenan välittömässä läheisyydessä on yksityisiä kuntosaleja. Noin kilometrin etäisyydellä Lappeenkadulta on liikuntapalveluja, kuten pesäpallostadion Vanhan kenttä, Ratsumestarin kentät, Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo sekä Kimpisen urheilukeskus. Kaupalliset palvelut Monitoimiareenan käyttäjät ja erityisesti tapahtumissa kävijät käyttävät monitoimiareenan palvelujen lisäksi myös monitoimiareenan lähiympäristössä olevia palveluja ja lisäävät myös olemassa olevien palvelujen kysyntää ja asiakasvirtoja. Lappeenkadun sijaintivaihtoehto sijaitsee ydinkeskustassa, jossa on lukuisia päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälöitä, majoitus- ja ravitsemispalveluita sekä muita kaupallisia palveluja, joita monitoimiareenassa kävijät voivat halutessaan käyttää. Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä kaupallisia palveluja on huomattavasti vähemmän kuin Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa. Kisapuiston läheisyydessä (alle 500 metriä) on 3 päivittäistavaramyymälää, kioski ja jäähallissa lounasravintola. Kaupan toimialoilla on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä (alle 500 metriä) noin työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä noin 50 työpaikkaa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä noin 380 työpaikkaa ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehdon lähiympäristössä 3 työpaikkaa. Saavutettavuus kävellen ja pyöräillen Molemmat sijaintipaikkavaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Lähiasutuksen suurempi määrä Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn suuremmalle väestömäärälle kuin Kisapuiston vaihtoehto. Väestömäärä alle puolen kilometrin etäisyydellä oli Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa asukasta ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa asukasta. Alle kilometrin etäisyydellä asui Lappeenkadun vaihtoehdossa noin asukasta ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin asukasta. (kts. kohta 2.2.2) Kävelyn ja pyöräilyn saavutettavuuteen vaikuttavat myös jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja niiden sujuvuus ja turvallisuus sekä pyöräilyssä myös pyöräpysäköinnin järjestäminen monitoimiareenan yhteydessä. Molempien sijaintipaikkavaihtoehtojen lähiympäristössä on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, jotka mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kävellen ja pyöräillen. Kävellen ja pyöräillen saapuminen monitoimiareenaan tulisi tehdä houkuttelevaksi niin, että näkymät ja reitit johtavat suoraan monitoimiareenan sisäänkäynneille.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (25) Saavutettavuus joukkoliikenteellä Kauempana asuville ja tapahtumissa kävijöille monitoimiareenan tulisi olla hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehto on joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa. Sekä lähiliikenteen että paikallisliikenteen linjat kulkevat Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon läheisyydessä. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoa lähimpänä ovat nykyisistä pysäkeistä Mutkakadulla ja Kauppakadulla olevat pysäkit, jotka ovat suunnitellun sijaintipaikan vieressä. Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoa lähimpänä olevat pysäkit ovat Lepolankadulla ja Standertskjöldinkadulla olevat pysäkit, joilta on Kisapuistoon matkaa noin metriä. Lappeenrannan rautatieasemalta on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtoon matkaa vajaa kilometri ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoon vajaa 2 kilometriä. Lentoasemalta on Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtoon matkaa noin kilometri ja Kisapuiston sijaintipaikkavaihtoehtoon noin 3,5 kilometriä. Kuva 7: Ote paikallisliikenteen linjakartasta ( Monitoimiareenan sijaintipaikkavaihtoehtojen likimääräinen sijainti on esitetty punaisilla ympyröillä. Lappeenkadun vaihtoehdossa tilausbusseille on pysäköintimahdollisuudet tapahtumien ajaksi esim. Kisapuistossa tai matkakeskuksen yhteydessä. Myös muita tilausbusseille soveltuvia paikkoja löytyy keskustan alueelta. Kisapuistossa busseille on tilaa muun pysäköinnin ohessa.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (25) Saavutettavuus henkilöautolla Molemmat sijaintipaikkavaihtoehdot ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla eri puolilta Lappeenrantaa ja koko maakuntaa. Saavutettavuutta henkilöautolla on tarkasteltu tie- ja katuverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle 3 kilometrin etäisyydellä Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdosta on noin asukasta (33 % Lappeenrannan väestöstä) ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdosta noin asukasta (29 % Lappeenrannan väestöstä). Kuva 8: Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehtojen (vasemmalla VE1 Lappeenkatu ja oikealla VE2 Kisapuisto) saavutettavuus autolla (½, 1, 3 ja 5 kilometriä tie- ja katuverkkoa pitkin) Saavutettavuuteen henkilöautolla vaikuttaa myös monitoimiareenan liikenne- ja pysäköintiratkaisut. Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehto edellyttää, että ajoyhteys Lappeenkadun ja Mutkakadun välillä poistetaan ja että Mutkakadun linjausta ja liityntöjä uudistetaan (kiertoliittymät). Lappeenkadun sijaintipaikkavaihtoehdossa on mahdollista rakentaa monitoimiareenan alle pysäköintilaitos, jossa olisi noin 300 autopaikkaa. Lisäksi suunnitellun sijaintipaikan välittömässä läheisyydessä on monitoimiareenassa kävijöitä palvelevia kaupungin pysäköintitiloja, P-Tori (318 paikkaa), P-City (146 paikkaa) ja P-Pormestari (400 paikkaa). Lisäksi keskustassa on hyödynnettävissä mm. kansalaistorin alapuolinen pysäköintitila iltaisin ja viikonloppuisin, katuvarsipysäköinti sekä yksityisiä parkkihalleja. Nykyisten autopaikkojen määrä Lappeenkadun läheisyydessä on noin autopaikkaa, joista osa on kuitenkin varattuja mm. asukaspysäköintiin. Kisapuistossa uusi katuyhteys junaradan ali Harapaisentien suuntaan muodostaisi urheilukeskuksen pääliikenneväylän. Nykyinen noin auton pysäköintialue vaatii hulevesijärjestelyt ja asvaltoinnin. Vanhan jäähallin paikka lisää pysäköintipaikkojen määrää Kisapuistossa autopaikalla, mutta monitoimijäähallin sijoittelu sekä uusien ajoyhteyksien järjestäminen Harapaisentien suunnasta tulevat pienentämään olemassa olevia pysäköintialueita.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (25) 3.6 Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta Seuraavaan taulukkoon on koottu vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset toimintaympäristön nykytilannetiedot. Taulukko 4. Yhteenveto toimintaympäristön nykytilanteesta VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Suunnittelutilanne Yleiskaava C-2 PY Asemakaava AL, LH Monitoimiareenan, kannen ja mahdollinen liike-, toimisto- ja asuntorakentaminen sekä liikennejärjestelyt edellyttävät asemakaavamuutoksen. YU Monitoimiareenan rakentaminen ja suunniteltu tieyhteys Harapaisentien suuntaan edellyttävät asemakaavamuutoksen. Lähialueen väestö- ja työpaikkamäärä Etäisyys 0 - ½ km as / tp as / 320 tp Etäisyys 0-1 km as / tp as / tp Etäisyys 0-3 km as / tp as / tp Väestön ikärakenne Alle 18-vuotiaat Yli 64-vuotiaat Alle 500 m etäisyydellä n. 540 alle 18-vuotiasta Alle 500 m etäisyydellä n yli 64-vuotiasta Alle 500 m etäisyydellä n. 240 alle 18- vuotiasta Alle 500 m etäisyydellä n. 230 yli 64- vuotiasta Palvelut Koulut Alle kolmen kilometrin etäisyydellä 9 koulua, joista 6 alle kilometrin etäisyydellä Alle kolmen kilometrin etäisyydellä 6 koulua, joista ylsi alle kilometrin etäisyydellä Liikuntapalvelut Kaupalliset palvelut Läheisyydessä useita yksityisiä kuntosaleja, noin kilometrin etäisyydellä mm. pesäpallostadion Vanhan kenttä, Ratsumestarin kentät, Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo sekä Kimpisen urheilukeskus Runsaasti kaupallisia palveluja lähiympäristössä, alle 500 metrin etäisyydellä noin kaupan alan ja noin 380 majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaa Toimiva ja tunnettu jääurheilukeskus, jossa on eri jääurheilulajien harrastuspaikat lähellä toisiaan. Lappeenrannan uimahalli-urheilutalo on noin kilometrin etäisyydellä ja Kimpisen urheilukeskus noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muutamia kaupallisia palveluja lähiympäristössä, alle 500 metrin etäisyydellä noin 50 kaupan alan ja noin 3 majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaa Saavutettavuus Henkilöautolla Erinomainen Erinomainen Joukkoliikenteellä Erinomainen Tyydyttävä Kävellen ja pyöräillen Erinomainen Hyvä

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (25) 4 MONITOIMIAREENAN VAIKUTUKSET 4.1 Rakennusvaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Työllisyysvaikutus Monitoimiareenan rakentamisen työllisyysvaikutukset on arvioitu rakentamiskustannusten ja Tilastokeskuksen panos-tuotos-tutkimuksen työpanoskertoimien avulla. Työpanoskertoimien mukaan yhden miljoonan euron rakennusinvestointi lisää työllisyyttä 12 henkilötyövuotta. Tästä kohdistuu 7 henkilötyövuotta suoraan rakentamisen toimialoille ja 5 henkilötyövuotta välillisesti muille toimialoille. Monitoimiareenan rakentamisen kustannusarvio on molemmissa sijaintipaikkavaihtoehdoissa noin 36,8 milj.. Monitoimiareenaan liittyvän muun rakentamisen kustannusarvio on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin 20,5 milj. ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin 6,4 milj.. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on lisäksi mahdollista rakentaa monitoimiareenan läheisyyteen noin kem 2 liike-, toimisto- ja asuinrakentamista, jonka rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 52 milj.. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat noin 680 henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 400 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 280 henkilötyövuotta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on lisäksi mahdollista rakentaa liike-, toimisto- ja asuinrakentamista monitoimiareenan läheisyyteen. Mikäli rakentamiskustannukset ovat noin 52 milj., on rakentamisen työllisyysvaikutukset yhteensä noin 620 henkilötyövuotta, josta kohdistuu suoraan rakentamisen toimialoille noin 360 henkilötyövuotta ja välillisesti muille toimialoille noin 260 henkilötyövuotta. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 760 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 540 henkilötyövuotta. Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa monitoimiareenan ja siihen liittyvän muun rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat noin 510 henkilötyövuotta, josta välittömät työllisyysvaikutukset rakentamisen toimialoilla ovat noin 300 henkilötyövuotta ja välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla noin 210 henkilötyövuotta. Rakentamisen työllisyysvaikutukset jakautuvat koko rakennusajalle. Verotulovaikutus Vaikutukset kunnallisveroon on arvioitu työllisyysvaikutuksen mukaisen palkkasumman ja Lappeenrannan kaupungin efektiivisen veroasteen avulla. Monitoimiareenan rakentamisen aikaisen työllisyysvaikutuksen mukainen palkkasumma-arvio on koko maan mediaanitulon ( / vuosi) mukaan arvioituna Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 41,2 milj., josta Lappeenkadun liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen palkkasumma-arvio on noin 19,8 milj., sekä Kisapuiston vaihtoehdossa noin 16,5 milj. ja Kunnallisvero on laskettu Lappeenrannan efektiivisellä veroasteella, joka on 15,13 % vuonna Muita veroja tai veronluonteisia maksuja ei ole otettu huomioon. Monitoimiareenan rakentamisen aikainen verotulovaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 6,3 milj., josta Lappeenkadun liike-, toimisto- ja asuinrakentamisen aikaansaama verotulovaikutus on noin 3,0 milj., sekä Kisapuiston vaihtoehdossa noin 2,5 milj.. Rakentamisen aikainen verotulovaikutus jakautuu koko rakennusajalle. Osa työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lappeenrannan ulkopuolelle, joten myös osa verotulovaikutuksista kohdistuu muihin kuntiin. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että Lappeenrantaan kohdistuu työllisyys- ja verotulovaikutuksista noin 86 %, joka on Lappeenrannan todellinen työpaikkaomavaraisuus. Todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo, kuinka suuri osa Lappeenrannan työllisistä käy töissä Lappeenrannassa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (25) Efektiivisellä veroasteella tarkoitetaan maksuunpantujen verojen suhdetta tuloihin. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentti (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta. Kunnallisveroprosentti on Suomessa vuonna 2018 keskimäärin 19,86 prosenttia. Tosiasiassa suomalaiset maksavat tuloistaan vähennysten takia kuitenkin kunnallisveroa selvästi tätä vähemmän, vuonna 2018 arviolta noin 14,45 prosenttia. Kunnallisverotuksessa vähennyksiä voi tehdä tuloihin tai veroon. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Taulukko 5. Arvio rakentamisen aikaisesta työllisyys-, palkkatulo ja verotulovaikutuksesta (htv, milj. /rakennusaika) Rakentamisvaihe VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Työllisyysvaikutus, htv/rakennusaika Suora Välillinen Yhteeensä Suora Välillinen Yhteeensä Monitoimiareenan rakentaminen Muu rakentaminen Liike-, toimisto-, asuinrakentaminen Työllisyysvaikutus yhteensä Palkkatulo, milj. /rakennusaika Monitoimiareenan rakentaminen 8,18 5,84 14,02 8,18 5,84 14,02 Muu rakentaminen 4,56 3,25 7,81 1,42 1,02 2,44 Liike-, toimisto-, asuinrakentaminen 11,56 8,26 19,82 Palkkatulo yhteensä 24,30 17,35 41,65 9,60 6,86 16,46 Kunnallisvero, milj. /rakennusaika Monitoimiareenan rakentaminen 1,24 0,88 2,12 1,24 0,88 2,12 Muu rakentaminen 0,69 0,49 1,18 0,22 0,15 0,37 Liike-, toimisto-, asuinrakentaminen 1,75 1,25 3,00 Kunnallisvero yhteensä 3,68 2,63 6,30 1,45 1,04 2,49 Suorat hyödyt kaupungille Monitoimiareenahanke tuottaa kaupungille suoria hyötyjä rakennuslupamaksuista ja rakennusoikeuden myynnistä. Lappeenrannan voimassa olevan hinnaston ( ) mukaan kaupunki saa monitoimiareenan rakennuslupamaksuja noin molemmissa sijaintipaikkavaihtoehdoissa. Lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentaminen tuottaa kaupungille rakennuslupamaksuja noin ja rakennusoikeuden myyntituloja noin 6,8 milj. (5 rakennusta ja 1 areenan siipirakennus, kem 2 ). Rakennusoikeuden lopulliset hinnat määräytyvät kaupungin ja hankkeen välisissä neuvotteluissa. Verkostojen liittymismaksuja (vesi, jätevesi, sähkö, lämpö) ei ole otettu huomioon kaupungin tuloina, koska niiden katsotaan vastaavan kaupungille aiheutuvia verkoston rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Taulukko 6. Yhteenveto rakentamisen aikaisista suorista hyödyistä (milj. ) Suorat hyödyt kaupungille, milj. Rakennuslupamaksut - monitoimiareena - liike-, toimisto- ja asuinrakennukset Rakennusoikeuden myyntitulot - liike-, toimisto- ja asuinrakennukset Hyödyt yhteensä VE1 Lappeenkatu 0,07 0,12 6,75 6,94 VE2 Kisapuisto 0,07 0,07

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (25) 4.2 Toimintavaiheen työllisyys- ja verotulovaikutukset Toimintavaiheen osalta on esitetty arvio hankkeen suorista taloudellisista vaikutuksista kaupungille (kiinteistövero, kunnallisvero ja yhteisövero) ja arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista Lappeenrannan elinkeinoelämälle (vaikutukset työllisyyteen). Toimintavaiheen osalta on kuvattu yhden keskimääräisen toimintavuoden vaikutukset. Toimintavaiheessa maksetaan kaupungille kiinteistöveroa, kunnallisveroa ja yhteisöveroa. rakennusten kiinteistövero on laskettu rakennuksen pinta-alan, rakennuksen jälleenhankintaarvon ja Lappeenrannan kiinteistöveroprosentin perusteella. Monitoimiareenan kiinteistöveroprosenttina on käytetty Lappeenrannan yleistä kiinteistöveroprosenttia 1,3 % ja Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon asuntojen osalta Lappeenrannan vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttia 0,55 %. Jälleenhankinta-arvona on käytetty 70 % rakennuskustannuksen määrästä. kunnallisveron osalta on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin rakennusvaiheen vaikutusten arvioinnissakin. Kunnallisvero on laskettu toimintavaiheen työllisyysvaikutuksen mukaisen palkkasumman ja Lappeenrannan kaupungin efektiivisen veroasteen (15,13 %) avulla. yhteisöveroksi on määritelty 20 % liikevoitosta. Yhteisöverosta 30,34 % kohdistuu kaupungille ja 69,66 % valtiolle. Toimintojen liikevoittoprosenttina on käytetty 5 % liikevaihdosta Rakennusten kiinteistövero Monitoimiareenan kiinteistöveron suuruus on noin /vuosi. Lappeenkadun vaihtoehdon liike-, toimisto- ja asuinrakennusten kiinteistövero on noin /vuosi. Kaupungin saama kiinteistövero on Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin /vuosi ja Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin /vuosi. Taulukko 7. Yhteenveto rakennusten kiinteistöverosta (milj. /vuosi) Kiinteistövero, milj. /vuosi Rakennusten kiinteistövero - monitoimiareena - liike-, toimisto- ja asuinrakennukset Kiinteistövero yhteensä VE1 Lappeenkatu 0,33 0,20 0,53 VE2 Kisapuisto 0,33 0,33 Kiinteistövero kohdistuu kokonaan Lappeenrannan kaupungille Monitoimiareenan hoito ja ylläpito Monitoimiareenan käyttökustannukset ovat alustavan arvion mukaan vuositasolla noin 1,4 milj euroa. Arvio ei sisällä laskennallisia kiinteistön sisäisiä tilavuokria. Käyttökustannusten pohjalta arvioidut välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat Tilastokeskuksen panos-tuotostutkimuksen työpanoskertoimilla arvioituna noin 14 henkilötyövuotta/vuosi. Työllisyysvaikutuksen mukainen palkkasumma-arvio on noin 0,4 milj. /vuosi ja verotulovaikutus noin 0,07 milj. /vuosi. Taulukko 8. Monitoimiareenan hoidon ja ylläpidon työllisyys-, palkkatulo ja verotulovaikutus (htv, milj. /vuosi) Hoito ja ylläpito VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Vaikutukset vuositasolla Suora Välillinen Yhteeensä Suora Välillinen Yhteeensä Työllisyysvaikutus, htv/vuosi Palkkatulo, milj. /vuosi 0,31 0,13 0,44 0,31 0,13 0,44 Kunnallisvero, milj. /vuosi 0,05 0,02 0,07 0,05 0,02 0,07 Monitoimiareenan hoidon ja ylläpidon työllisyys- ja verotulovaikutusten arvioidaan kohdistuvan kokonaan Lappeenrannan kaupunkiin.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (25) Monitoimiareenan liiketilat ja ravintolat Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenaan tulee liiketilaa ja erilaista myyntitilaa noin 800 kem 2 ja erityyppisiä ravintolatiloja noin kem 2. Lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa on mahdollista rakentaa liiketilaa monitoimiareenan välittömään läheisyyteen. Tarkempien suunnitelmien puuttuessa on oletettu, että monitoimiareenan viereiseen siipirakennukseen ja asuinrakennusten alimpiin kerroksiin tulee liiketilaa noin kem 2. Liiketilan toteutus edellyttää tarkempia markkinatutkimuksia, mutta liiketilaan voi sijoittua esim. monitoimiareenan käyttäjiä palvelevia kaupallisia palveluja, vähittäiskauppaa ja majoituspalveluja. Liike- ja ravintolatilojen työllisyysvaikutukset on laskettu arvioidun liikevaihdon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos-tutkimuksen työpanoskertoimien avulla. Liikevaihto on arvioitu tilojen pintaalan (kem 2 ) ja keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /kem 2 ) avulla. Monitoimiareenassa tapahtuvan liike- ja ravintolatoiminnan suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 140 henkilötyövuotta/ vuosi. Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon mahdollistaman muun liiketilan suora ja välillinen työllisyysvaikutus edellä esitetyllä mitoituksella on yhteensä noin 390 henkilötyövuotta. Monitoimiareenaan tulevien liike- ja ravintolatoiminnan työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on molemmissa sijaintivaihtoehdoissa yhteensä noin 0,7 milj. /vuosi, jonka lisäksi Lappeenkadun sijaintivaihtoehdon liiketilojen työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on noin 1,9 milj. /vuosi. Liike- ja ravintolatiloissa toimivat yritykset maksavat liikevoitostaan kaupungille yhteisöveroosuutta Kisapuiston sijaintivaihtoehdossa noin /vuosi ja Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa noin /vuosi. Taulukko 9: Liike- ja palvelutilojen työllisyys-, palkkatulo- ja veroverotulovaikutus (htv, milj. /vuosi) Liike- ja palvelutilat VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Työllisyysvaikutus, htv/vuosi Suora Välillinen Yhteeensä Suora Välillinen Yhteeensä Areenan liike- ja myyntitilat Areenan ravintolatilat Lappeenkadun liike- ja palvelutilat Työllisyysvaikutus yhteensä Palkkatulo, milj. /vuosi Areenan liike- ja myyntitilat 1,42 0,30 1,73 1,42 0,30 1,73 Areenan ravintolatilat 1,95 1,07 3,02 1,95 1,07 3,02 Lappeenkadun liike- ja palvelutilat 9,56 2,94 12,51 Palkkatulo yhteensä 12,94 4,31 17,25 3,38 1,37 4,75 Kunnallisvero, milj. /vuosi Areenan liike- ja myyntitilat 0,22 0,05 0,26 0,22 0,05 0,26 Areenan ravintolatilat 0,30 0,16 0,46 0,30 0,16 0,46 Lappeenkadun liike- ja palvelutilat 1,45 0,45 1,89 Kunnallisvero yhteensä 1,96 0,65 2,61 0,51 0,21 0,72 Yhteisöverotulo, milj. /vuosi Areenan liike- ja myyntitilat 0,01 0,01 Areenan ravintolatilat 0,02 0,02 Lappeenkadun liike- ja palvelutilat 0,07 Yhteisövero yhteensä 0,09 0,03 Ravintolatilojen osalta on syytä huomata, että purettavassa pääjäähallissa on ravintolatilaa, joten kaikki monitoimiareenan vaikutukset eivät ole nettolisäystä. Osa toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista kohdistuu Lappeenrannan ulkopuolelle, joten myös osa verotulovaikutuksista kohdistuu muihin kuntiin. Karkealla tasolla voidaan arvioida, että Lappeenrantaan kohdistuu työllisyys- ja verotulovaikutuksista noin 86 %, joka on Lappeenrannan todellinen työpaikkaomavaraisuus.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (25) Monitoimiareenan tapahtumat Monitoimiareena soveltuu erilaisten urheilu-, konsertti ja muiden tapahtumien sekä kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämiseen. Alustavan suunnitelman mukaan monitoimiareenan katsomoon tulee noin istumapaikkaa. Tapahtumista syntyviä hyötyjä ovat mm. lipunmyyntitulot ja tilojen käyttömaksut areenaoperaattorille ja tapahtumajärjestäjille sekä tapahtumissa kävijöiden kulutuksen kautta syntyvät hyödyt alueen elinkeinoelämälle. Monitoimiareenassa järjestettävien tapahtumien määrästä ja luonteesta ei ole tällä hetkellä vielä arvioita. Aluetaloudellisten hyötyjen lisäämiseksi tavoitteena tulisi olla tapahtumatarjonnan monipuolistaminen ja erityisesti konsertti- ja muiden tapahtumien määrän lisääminen nykyisestä. Nykyisessä jäähallissa oli elokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana 37 liigatason peliä, 148 muuta ottelu- ja kilpailuvarausta, 28 muuta liikuntavarausta, 942 vakiovuoroa, 3 konserttia / messuja sekä 84 yksittäistä harjoitusvarausta. Kävijöitä oli yhteensä noin käyntikertaa, joista urheilijoita noin käyntikertaa, yleisöä noin käyntikertaa ja lounaskäyntejä noin käyntikertaa. Liigapeleissä, harjoituspeleissä ja turnauksissa kävi keskimäärin kävijää/peli ja konserteissa/messuilla keskimäärin kävijää / tapahtuma. Jääurheilukeskuksen toiminta luo erittäin merkittävällä tavalla matkailua kaupunkiin jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden junioritoiminnan, leirien, kisojen ja turnausten muodossa. Kaikki joukkueet ja seurat majoittuvat viikonloppujen aikana aina hotelleihin. Vaikutukset majoitus- ja ravintolapalvelujen käyttöön on jatkuvaa, lähes joka viikonloppuna vuodesta toiseen toistuvaa. Liigapeleissä kävijät ovat pääosin paikallisia, mutta paljon myös muualta maakunnasta ja Suomesta käydään otteluja seuraamassa. Suuret konsertti-, messu- ym. tapahtumat houkuttelevat kävijöitä myös maakunnan ulkopuolelta, esim. Etelä-Suomesta ja Pietarin suunnalta. Tapahtumien aikaansaamat hyödyt ovat riippuvaisia osallistujamäärästä, osallistujien kulutuksesta tapahtumapaikalla ja muualla kaupungissa sekä siitä, missä suhteessa tapahtumaan osallistuu paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Tapahtumissa kävijöiden kulutusta on selvitetty useissa selvityksissä. Helsingissä tehtyjen selvitysten (mukana 7 tapahtumaa) mukaan tapahtumassa kävijä kuluttaa tapahtuman aikana tapahtumapaikalla keskimäärin 57 /kävijä ja muualla Helsingissä keskimäärin 159 /kävijä eli yhteensä keskimäärin 216 /kävijä. Oulussa tehtyjen selvitysten (mukana 3 tapahtumaa) mukaan kulutus tapahtuman aikana on tapahtumapaikalla keskimäärin 117 /kävijä ja muualla Oulussa keskimäärin 81 /kävijä eli yhteensä 198 /kävijä. Lahden seudulla tehdyn selvityksen (mukana 11 tapahtumaa) mukaan tapahtumassa kävijä kuluttaa tapahtuman aikana tapahtumapaikalla keskimäärin 69 /kävijä ja muualla Lahden seudulla keskimäärin 87 /kävijä eli yhteensä 156 /kävijä. Mikäli Lappeenrannan monitoimiareenassa järjestettäisiin vuodessa 100 urheilu-, konsertti-, messu- ym. tapahtumaa, joissa olisi keskimäärin kävijää/tapahtuma, olisi tapahtumakävijöitä yhteensä noin kävijää/vuosi. Muualla tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu tapahtumakävijöiden kulutukseksi yhteensä 200 /kävijä, josta tapahtumapaikalla keskimäärin 50 /kävijä ja muualla Lappeenrannassa keskimäärin 150 /kävijä. Lisäksi on arvioitu, että tapahtumapaikalla tapahtuva kulutus on yhtä suuri molemmissa sijaintivaihtoehdoissa muualla Lappeenrannassa tapahtuva kulutus on Kisapuiston vaihtoehdossa puolet Lappeenkadun vaihtoehdon kulutuksesta Edellä esitetyillä tapahtumien ja tapahtumakävijöiden määrällä sekä kulutuksella tapahtumakävijöiden kulutus olisi Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 40 milj. /vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 25 milj. /vuosi. Kulutuksen aikaansaama työllisyysvaikutus on Lappeenkadun vaihtoehdossa yhteensä noin 670 henkilötyövuotta/vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 420 henkilötyövuotta/vuosi.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (25) Tapahtumakävijöiden kulutuksen työllistämien henkilöiden maksama kunnallisvero on Lappeenkadun vaihtoehdossa yhteensä noin 3,2 milj. /vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa yhteensä noin 2,0 milj. /vuosi sekä yritysten liikevaihdon kasvun kautta syntyvä yhteisöveron lisäys Lappeenkadun vaihtoehdossa noin 0,12 milj. /vuosi ja Kisapuiston vaihtoehdossa noin 0,08 milj. /vuosi. Taulukko 10. Tapahtumakävijöiden kulutuksen aikaansaama työllisyys-, palkkatulo- ja veroverotulovaikutus (htv, milj. /vuosi) Tapahtumakävijöiden kulutus VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Työllisyysvaikutus, htv/vuosi Suora Välillinen Yhteeensä Suora Välillinen Yhteeensä Kulutus tapahtumapaikalla Kulutus muualla Lappeenrannassa Työllisyysvaikutus yhteensä Palkkatulo, milj. /vuosi Kulutus tapahtumapaikalla 3,82 1,58 5,40 3,82 1,58 5,40 Kulutus muualla Lappeenrannassa 11,12 4,83 15,95 5,56 2,42 7,98 Palkkatulo yhteensä 14,94 6,41 21,35 9,38 4,00 13,38 Kunnallisvero, milj. /vuosi Kulutus tapahtumapaikalla 0,58 0,24 0,82 0,58 0,24 0,82 Kulutus muualla Lappeenrannassa 1,68 0,73 2,41 0,84 0,37 1,21 Kunnallisvero yhteensä 2,26 0,97 3,23 1,42 0,60 2,02 Yhteisöverotulo, milj. /vuosi Kulutus tapahtumapaikalla 0,03 0,03 Kulutus muualla Lappeenrannassa 0,09 0,05 Yhteisövero yhteensä 0,12 0,08 Tapahtumakävijöiden kulutus on arvioitu Lappeenkadun sijaintivaihtoehdossa suuremmaksi kuin Kisapuiston vaihtoehdossa, koska ydinkeskustassa sijaitseva monitoimiareena todennäköisesti houkuttelee tapahtumakävijöitä Lappeenrannan keskustaan ostoksille ja aikaansaa sitä kautta enemmän hyötyjä aluetalouteen kuin kauempana keskustasta oleva Kisapuiston sijaintivaihtoehto, jonka läheisyydessä palvelutarjonta on vähäistä Vaikutukset elinkeinotoimintaan Tapahtumakävijöiden kulutuksesta valtaosa kohdistuu ravitsemispalveluihin. Seuraavaksi suurimmat kulutuskohteet ovat ostokset ja erilaiset palvelut, majoituspalvelut ja liikennepalvelut. Taulukko 11. Tapahtumakävijöiden kulutuksen jakautuminen toimialoittain (milj. /vuosi) Kulutus, milj. /vuosi VE1 Lappeenkatu VE2 Kisapuisto Ravitsemispalvelut 16,8 11,7 Ostokset ja palvelut 11,4 7,4 Majoituspalvelut 9,8 4,9 Liikkuminen 1,9 1,0 Kulutus yhteensä 40,0 25,0 Muualla tehtyjen selvitysten mukaan tapahtumakulutuksesta noin kolmannes tapahtuu tapahtumapaikalla ja kaksi kolmasosaa muualla tapahtumapaikan läheisyydessä. Näin ollen monitoimiareena tuo huomattavan suuren lisäarvon myös areenan lähiympäristössä olevalle liiketoiminnalle. Lappeenkadun vaihtoehdolla on sijaintinsa kautta huomattavan suuri merkitys Lappeenrannan ydinkeskustan ja koko Lappeenrannan elinkeinotoiminnalle. Kisapuiston vaihtoehdossa vaikutukset jäävät vähäisemmiksi pääosin siksi, että palvelutarjontaa on Kisapuiston läheisyydessä vähemmän. Lappeenkadun sijaintivaihtoehto on pääosin elinkeinopoliittinen hanke, kun taas Kisapuiston vaihtoehto on liikuntapaikkarakentamisen hanke. 4.3 Sosiaaliset vaikutukset Määrällisten vaikutusten lisäksi hankkeella on runsaasti myös laadullisia vaikutuksia, joita ei voi mitata rahassa. Laadullisia vaikutuksia ovat esim. Lappeenrannan tapahtumatarjonnan lisääntyminen, matkailullisen vetovoiman vahvistuminen, keskustan elinvoimaisuuden turvaaminen ja parantaminen sekä liikunnan ja kuntoilun mahdollisuuksien parantuminen.