pvm. 3.7.2012 työnro: 82124440 Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava
Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava pvm. 3.7.2012 työnro: 82124440 kirjoittanut tarkistanut Dennis Söderholm Matti Kautto Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 2012 Ramboll 1
Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus, joka koskee 23. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä osayleiskaavakarttaa, joka on muutettu 3.7.2012. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 3.9.2009. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kristiinankaupungin eteläosassa valtatien 8 (Porintie) itäpuolella. Alue on kooltaan noin 31,4 km². Alueelta on noin 15 kilometrin etäisyys Kristiinankaupungin kaupunkitaajamaan ja 10 kilometriä Lapväärtin taajamaan. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Metsälän alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 37 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään kantaverkkoon Kristiinankaupunkiin Fingridin rakentamalla uudella sähköasemalla. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 90 190 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voi tuottaa 300 600 GWh vuodessa. 2
Osayleiskaava-alueen rajaus peruskartalla. 2012 Ramboll 3
Selostuksen sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 7 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 7 1.2 Osayleiskaava... 7 1.3 Toteuttaminen... 7 2 Lähtökohdat... 8 2.1 Luonnonympäristö... 8 2.1.1 Yleiskuvaus... 8 2.1.2 Maisema... 8 2.1.3 Maa- ja kallioperä... 8 2.1.4 Pohjavesi... 10 2.1.5 Pintavedet... 11 2.1.6 Tuulisuus... 11 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit... 11 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella... 13 2.1.9 Linnusto... 15 2.1.10 Liito-oravat... 18 2.1.11 Lepakot... 19 2.1.12 Kalasto ja kalatalous... 19 2.1.13 Luonnonsuojelu... 21 2.1.14 Maa- ja metsätalous... 22 2.2 Rakennettu ympäristö... 22 2.2.1 Nykyinen maankäyttö... 22 2.2.2 Asuminen... 22 2.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 22 2.2.4 Virkistys... 23 2.2.5 Liikenne... 25 2.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 25 2.2.7 Muinaismuistot... 26 2.2.8 Tekninen huolto... 27 2.2.9 Erityistoiminnat... 27 2.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 27 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö... 27 2.2.12 Maanomistus... 27 2.2.13 Suunnittelutilanne... 28 3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet... 34 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 34 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 34 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 34 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet... 34 3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys... 34 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 36 3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot... 36 3.6 Osayleiskaavaluonnos... 37 3.7 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa... 37 3.8 Osayleiskaavaehdotuksen laatiminen... 38 3.9 Muutokset osayleiskaavaehdotukseen... 39 4 Osayleiskaavan kuvaus... 41 4.1 Kaavan rakenne... 41 4.1.1 Mitoitus... 41 4.1.2 Aluevaraukset... 41 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset... 43 4
4.2 Kaavan vaikutukset... 43 4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen... 43 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 43 4.2.3 Vaikutukset virkistykseen... 44 4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen... 44 4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin... 45 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 45 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin... 47 4.2.8 Vaikutukset maisemaan... 53 4.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöön... 56 4.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun... 56 4.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon... 57 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen... 65 4.2.13 Vaikutukset metsätalouteen... 66 4.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 66 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 66 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun... 67 4.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteen... 67 4.2.18 Vaikutukset energiatalouteen... 67 4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 68 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 68 5 Osayleiskaavan toteutus... 69 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 69 2012 Ramboll 5
Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonnonsuojelualueet (kartta) 3. Kiinteistöt ja rakennukset 4. Kulttuurimaisemat 5. Sähkönsiirto (päivitetty 2011) 6. Melualueet (päivitetty 2012) 7. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi 8. Maisemavaikutukset 9. Havainnekuvia (päivitetty 2012) 10. Lepakkoselvitys 2011 11. Täydentävä luontoselvitys 2011 12. Maastomuistiinpanot voimajohtoreitiltä 13. Varjostusmallinnukset 14. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy) 15. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 10.2.2011 16. Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy 2.3.2009) Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset: luonnon tilan perusselvitys linnustoselvitys liito-oravaselvitys maisemaselvitys varjostusselvitys meluselvitys huoltotiesuunnitelma Muinaisjäännösinventointi (Museovirasto, Katja Vuoristo, 2009) 6
1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta 3.9.2009. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaavan valmisteluvaiheen ajaksi joulukuussa 2009. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Metsälän tuulivoimahankkeen YVA arviointiselostus oli nähtävillä 4.11. 9.12.2010. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 10.2.2011. Kevään syksyn 2011 aikana tehtiin yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettyjä lisäselvityksiä ja jatkettiin osayleiskaavan suunnittelua. Kaavaehdotus ja sen asiakirjat valmistuivat 14.12.2011. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012. Viranomaisneuvottelu pidettiin 28.3.2012. Kaavan luontoselvityksistä ja vaikutuksista pidettiin neuvottelu ELY-keskuksen viranomaisten kanssa 16.5.2012. Viranomaisten työneuvottelu ELY-keskuksen ja Kristiinankaupungin kesken pidettiin 15.6.2012. 1.2 Osayleiskaava Suunnittelualueelle osoitetaan rakennusalat 37 tuulivoimalalle Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloille ohjeelliset rakennusaikaiset ja käytönaikaiset kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreitit ja sähköasemat. Osayleiskaava-alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Olemassaoleva asutus on merkitty kyläalueena. 1.3 Toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaa EPV Tuulivoima Oy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2010. EPV Tuulivoima Oy päättää investoinneista osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista. 2012 Ramboll 7
2 Lähtökohdat 2.1 Luonnonympäristö 2.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin mantereisessa itäosassa noin 10 kilometrin etäisyydellä merenrannasta. Suunnittelualue on valtaosin kallioista ja kumpuilevaa maastoa. Maaston painanteissa on suoalueita, joista valtaosa on ojitettu. Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikon alueelle. Luonnonpiirteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maantieteellinen sijainti ja paikallisilmasto. Lisäksi alueen ominaispiirteisiin on vaikuttanut maankohoamisilmiö. 2.1.2 Maisema Hankealue kuuluu ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Suunnittelualue sijaitsee laajan selännealueen länsirinteellä. Korkeimmilta kohdiltaan noin +70,0 mpy oleva selänne rajaa hankealuetta idästä päin. Selänne laskee tasaisesti kohti länttä siten, että hankealueen länsipuolisilla peltoalueilla, Metsälän pohjois- ja eteläpuolella, maan pinnan korkeus on hieman yli +20,0 mpy. Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella sen välittömässä läheisyydessä on kaksi järveä, Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien eteläpuolella on laaja suoalue, Stormossen. Asutus on sijoittunut pääasiassa alavammille alueille peltojen ja valtatie 8:n läheisyyteen hankealueen länsipuolelle. Hankealueen maisema muodostuu pienimuotoisista kallio-, suo-, pelto- ja metsäalueista. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maisema on alueen metsäisyyden vuoksi suurelta osin sulkeutunut, suurempia avoimia alueita ovat hankealueen keskiosassa sijaitsevat pellot. Alueen eteläosassa on kaksi suurempaa suoaluetta, Stensmosanneva sekä Sandjärvmossen. Hankealueen asutus sijoittuu pääasiassa alueen läpi kulkevan lounais-koillissuuntaisen tien varteen. Hankealueen korkein kohta (+70,0 m) sijaitsee hankealueen itäisimmässä reunassa. 2.1.3 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Kallioperän päällä oleva irtomaakerros on alueella ohut ja alueella on laajoja kalliopaljastumia. Soistuneissa notkelmissa moreenin päällä on ohuita turvekerrostumia. Lisäksi alueella on muutamia laajempia soita. 8
Kuva 2.1 Voimaloiden numerointi, YVA-selostuksen VE2 mukaiset sijoituspaikat. Punaisella ruksilla on merkitty suunnitelmasta poistetut voimalat. Siirrettyjen voimaloiden uudet paikat on merkitty punaisella täplällä. 2012 Ramboll 9
Kuva 2.2 Metsälän tuulivoimapuiston topografia. 2.1.4 Pohjavesi Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Kallträskinkankaan 1 luokan pohjavesialue. Kallträskinkangas sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta valtatie 8:n länsipuolella. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. 10
Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueella paljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta. Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin. Tuulivoimapuistoalueen länsipuolella, valtatien varressa, on muutamia asuinrakennuksia, joilla on kaivot. 2.1.5 Pintavedet Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle. Suunnittelualueella on tehty runsaasti metsäojituksia ja suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Kackorträsket-lampi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös Metsälänjoki, joka saa alkunsa matalasta Lilla Sandjärvestä yhtyen Härkmerenjokeen suunnittelualueen ulkopuolella. Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv sijoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. 2.1.6 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (http://www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit Metsälän hankealue on Porintien läheisyydessä sijaitseva suhteellisen laaja yhtenäinen metsäalue, jolla esiintyy kattavasti erilaisia luontotyyppejä. Valtaosa alueesta on metsätalouskäytössä. Peltoalueita on vain muutamia ja ne ovat pienialaisia, asutus on keskittynyt Santajärventien läheisyyteen. Hankealueesta tekevät omaleimaisen etenkin alueen keskiosaa hallitseva matalapiirteisten kallioalueiden ja suoalueiden muodostama mosaiikki. Kallioalueella sijaitsevat laajemmat suoalueet on ojitettu, mutta pienialaisia luonnontilaisena säilyneitä soistumia esiintyy runsaasti. Valtaosa kalliopainanteissa sijaitsevista soistumista on kangasrämeitä ja isovarpurämeitä. Pienet soistumat lisäävät kallioalueiden paikallisia monimuotoisuusarvoja. Puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmat kalliot kuuluvat metsälain 10 :ssä määriteltyihin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, mikäli ne ovat luonnontilassa tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Tällaisten kohteiden metsiä tulee metsälain mukaan hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälän hankealueella on laajalti paikoin vajaatuottoisia kallioalueita, joista osa on lähellä metsälain määritelmää. Pääosin myös kallioalueiden puusto talouskäytössä, sillä kallioalueet ovat enimmäkseen pienialaisia ja sijoittuvat kuivien ja kuivahkojen kankaiden lomaan. Kallioalueilla jäkäläkasvillisuus on peittävää. 2012 Ramboll 11
Kuva 2.3 Alueelle tyypillistä mäntyvaltaista kallioselännettä. Kallioalueiden läheisyydessä yleisimpänä metsätyyppinä ovat mäntyvaltaiset kuivahkot ja kuivat kankaat. Sekapuina männiköissä esiintyy tyypillisesti sekä hiesettä rauduskoivuja. Tuoreita kankaita esiintyy etenkin hankealueen pohjois- ja eteläkärjissä. Tuoreilla kankailla kuusikoissa lehtipuuston osuus on suurimmillaan pienvesien ja pienten peltoalueiden läheisyydessä. Näillä alueilla tavataan monin paikoin myös liito-oravaa. Liito-oravan esiintymisalueita on käsitelty jäljempänä kaavaselostuksessa sekä tarkemmin liitteenä olevassa erillisselvityksessä. Hankealueen arvokkaimmat luontokohteet ovat varttuneita järeitä kuusikoita sekä luonnontilaisena säilyneitä suoalueita. Laajoja varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin hankealueen pohjoisosassa. Hankealueen laajimmat ja osittain luonnontilaisina säilyneet suoalueet ovat Sandjärvmossen, Sjömossen ja Stensmosanneva. Hankealueen luonnontilaisia suoalueita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa arvokkaat luontokohteet. Kuva 2.4 Varttunutta kuusivaltaista metsää tuoreella kankaalla. 12
Hankealueella sijaitsee runsaasti pienvesiä. Valtaosa näistä on alueella tehtyjä metsätalousojia. Edustavimmat pienvedet ovat Metsälänjoki sekä Lilla Sandjärven eteläpäähän laskeva paikoin luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puro. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia järviä ovat Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien rannoilla on jonkin verran loma-asutusta, mutta rakentamisen vähäisyydestä johtuen ranta-alueet ovat säilyneet osin luonnontilaisina. Hankealueen pohjoiskärjessä sijaitsee pieni ruovikkoreunainen lampi, Kackorträsket. Kackorträsketin laidoilla sijaitsevat suot on ojitettu. Voimajohtoreitistä (110 kv ilmajohto) on syksyllä 2011 valmistunut uusi suunnitelma. Voimajohtoreitin kaava-alueelle sijoittuva osa on tarkistettu maastossa syksyllä 2011, ks. kaavaselostuksen liite 12. Voimajohtoreitistä kokonaisuudessaan laaditaan ympäristöselvitys, joka valmistuu vuoden 2012 aikana. Kaavan nähtävillä olon jälkeen on hankealueen keskiosasta poistettu 4 voimalaa ja maakaapelireitit. Eteläisempää sähköasema on siirretty aiempaa etelämmäksi ja 110 kv voimajohtoa on jatkettu noin kahdella kilometrillä. Lisäksi voimajohtoreittiä on kaavan nähtävillä olon jälkeen siirretty hankealueen keskiosassa luontoarvojen vuoksi. Voimajohdon muuttuneiden linjausten osalta on laadittu luontoselvitys heinäkuussa 2012, selvitys liitetään kaavaselostukseen. 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella Alla esiteltyjen kohteiden lisäksi hankealueen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat myös liito-oravien esiintymisalueet, joita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Hankealueen linnustollisesti arvokkaita alueita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Metsälänjoki Metsälänjoki on luonnontilaisesti mutkitteleva virtavesi, joka saa alkunsa Lilla Sandjärven pohjoispäästä ja laskee Härkmerenojaan. Puro on paikoin hyvin kivikkoinen ja siinä on virtapaikkoja. Metsälänjoen rannat ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Metsälänjoki on arvokas pienvesi, jonka alueella tavataan talvisin mm. koskikaroja. Luontoarvojensa lisäksi Metsälänjoki tarjoaa kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Kuva 2.5 Metsälänjoki Lilla Sandjärven eteläkärki Lilla Sandjärven eteläkärkeen laskeva puro on luonnontilaisen kaltainen, sillä puroa on suoristettu vain paikoin ja osin sen sijoittuu luontaiseen uomaansa. Puron reunoilla on lehtokasvillisuutta ja puusto on huomattavan järeää, alueella esiintyy myös liito-oravia. Lilla Sandjärven rannassa puron ympäristössä on lehtipuustoista luhtaista rantametsää, jonka alueella esiintyy runsaasti myös lahopuuta. 2012 Ramboll 13
Kuva 2.6 Puro Pikku-Santajärven eteläpuolella. Stensmosanneva, Sjömossen ja Sandjärvmossen Hankealueen keskiosassa sijaitsevien avoimien soiden keskiosat ovat säästyneet ojituksilta. Soiden ojitetut laiteet ovat muuttumiksi kuivuneita rämeitä ja karut ojittamattomat keskiosat lähes puuttomia nevoja. Avoimilla nevoilla kenttäkerroksen lajisto on niukkaa ja yleisimpiä lajeja mätäspinnoilla ovat tupasluikka, suokukka, pyöreälehtikihokki, kanerva ja vaivaiskoivu. Harvalukuisempia lajeja ovat tupasvilla, variksenmarja ja karpalo. Karuimmilla mätäspinnoilla kasvaa lisäksi runsaasti jäkälää. Mustikka- ja kangaskorpi Hankealueen eteläosaan sijoittuu vanhaa luonnontilaista mustikka- ja kangaskorpea. Sekapuuna esiintyy runsaasti haapaa ja myös lahopuuta on runsaasti. Kuva 2.7 Edustavaa luonnontilaista metsää. 14
2.1.9 Linnusto Tuulivoimapuiston pesimälinnusto Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu valtaosin laajojen kallioalueiden luonnehtimalle alueelle, jonka kasvillisuus koostuu pääosin eri tavoin käsitellyistä, havupuuvaltaisista kasvatusmetsistä. Hankealueen keskimääräiseksi linnustotiheydeksi saatiin linjalaskentojen perusteella noin 134 paria/km 2, joka on Etelä-Suomen alueen keskimääräisiä lintutiheyksiä selkeästi alhaisempi luku. Alueen pesimälinnuston vähyyttä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Valtalajeina hankealueella ovat havu- ja havupuuvaltaisille sekametsille tyypilliset varpuslintulajit, kuten peippo (35,0 paria/km 2 ), pajulintu (15,0 paria/km 2 ), punarinta (10,9 paria/km 2 ) ja hippiäinen (14,5 paria/km 2 ) sekä valoisia kalliomänniköitä ja hakkuualueiden reunoja suosivat metsäkirvinen (7,3 paria/ km 2 ) ja harmaasieppo (8,0 paria/km 2 ). Suurimpia lintutiheydet ovat hankealueen pohjoisosissa, jossa on vielä jäljellä varttuneempia kuusivaltaisia sekametsiä. Näille alueille painottuvat myös kuusimetsille ominaisten lajien (mm. hippiäinen, tiltaltti, pyy ja punatulkku) havaitut reviirit. Hankealueen keski- ja eteläosiin sijoittuvat kallioalueet poikkeavat linnustoltaan kuitenkin merkittävästi muusta hankealueesta. Kallioalueiden pesimälinnuston huomionarvoisin laji on kehrääjä, joka esiintyy Metsälän suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella hyvin runsaana. Maastolaskennoissa yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yli 20 paikalta, minkä perusteella alueella voidaan arvioida olevan vähintään 16 18 kehrääjäreviiriä. Kehrääjän kokonaiskannaksi Kristiinankaupungin alueella on vuonna 2002 arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 2002), jotka painottuvat arvioiden mukaan erityisesti Siipyyn ympäristön kalliomänniköihin. Yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaan yhdessä Siipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi em. alueille. Metsäkanalinnuista metsoja tavattiin linnustolaskennoissa useita lajin keskimääräisen tiheyden noustessa alueella linjalaskentatulosten perusteella noin 2,6 pariin neliökilometriä kohden. RKTL:n riistakolmiolaskentojen avulla saatuihin metson keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna metsojen määrä on Metsälän hankealueella kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella hieman ruotsinkielisen Pohjanmaan keskimääräisiä tiheyksiä (noin 1,8 paria/km 2 ) suurempi jääden kuitenkin selkeästi esimerkiksi muun Pohjanmaan metsotiheyksien alapuolelle (noin 4,2 paria/km 2 ). Kanalintutiheyksien arvioinnissa käytetyt menetelmät poikkeavat tässä yhteydessä kuitenkin jonkin verran toisistaan, minkä takia vertailua on syytä pitää ensisijaisesti suuntaa antavana. Metson ohella metsäkanalinnuista hankealueella esiintyy säännöllisesti myös teeriä. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpien kalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaat elinympäristöt sijoittuvat pääosin hankealueen pohjoisosiin sekä alueen itäreunan suurien suoalueiden läheisyyteen. Keväällä 2011 toteutettuihin lisäselvityksiin lukeutuu metsojen soidinpaikkakartoitus. Yhtenäisiä metsäalueita suosivista lajeista erityisesti metson kanta on Metsälän suunnittelualueella nykyisin hyvin vahva ja alueella havaittiin kevään 2011 soidinpaikkakartoitusten yhteydessä kaikkiaan kolme aktiivista metson soidinpaikkaa sekä yksi mahdollinen soidinalue, jossa soidinpaikan tarkka sijainti ja soitimen koko jäivät kuitenkin epävarmaksi. Havaituista soidinalueista suurimmat sijoittuvat erityisesti suunnittelualueen keskiosiin, kun taas alueen eteläosista ei löydetty havaintoja aktiivisista soitimista. Kuitenkin myös näillä alueilla esiintyy paikoitellen pienialaisia kalliopaljastumia, jotka sopivat metson kannalta potentiaalisiin lisääntymis- ja soidinalueisiin. Tästä syystä on mahdollista, että näillä alueilla sekä suunnittelualueen reunojen ulkopuolella esiintyy soidinalueita, joita ei tämän selvityksen puitteissa löydetty. Erityisesti Mäntykankaan alueelle sijoittuvan soidinpaikan kukkomäärä (vähintään 7) on tässä yhteydessä huomattavan korkea (reviirikukkojen määrä Etelä- ja Keski-Suomen käsitellyillä metsäalueilla yleensä 1 4, mm. Virtanen 2006), mikä nostaa tämän soidinalueen merkitystä Metsälän alueen metsopopulaation kannalta. 2012 Ramboll 15
Soidinpaikkakartoituksen tulokset sekä havaittujen soidinkeskusten sijainti on esitetty yksityiskohtaisesti erillisraportissa, joka karttoineen toimitetaan suojelusyistä ainoastaan viranomaisten käyttöön. Taulukko: Tuulivoimaloiden lukumäärät arvioidun soidinkeskusten alueella sekä niitä ympäröivillä päiväreviirivyöhykkeillä (perustuen YVA-menettelyn vaihtoehdon VE 2 mukaiseen hankesuunnitelmaan). Kukkojen lukumäärä kevään 2011 havaintojen perusteella Voimaloiden lukumäärä soidinkeskuksen alueella Voimaloiden lukumäärä päiväreviiri-vyöhykkeellä Mäntykangas 7 0 7 Åängen 3 4 0 3 Simonasmossen 1 3 0 9 Storberg 1-2 0-1 4 Petolinnuista hankealueella pesivät maastossa tehtyjen havaintojen perusteella ainakin kana-, varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka sekä viiru- ja suopöllö, joiden kaikkien pesät löydettiin maastolaskentojen aikana viirupöllöä lukuun ottamatta. Viirupöllöltä havaittiin pesäpuun sijaan huhuileva koiras hankealueen eteläosissa Stenmosannevan lounaispuolella sekä maastopoikue Söderändanilla. Suopöllölle soveltuvia elinympäristöjä (avosuot, peltoympäristöt) on hankealueella viirupöllön sijaan rajallisemmin niiden painottuessa alueen etelä- ja kaakkoisosiin Stormossenin ja Furmosan laajojen avosuoalueiden ympäristöön. Näillä alueilla havaittiin linnustoselvitysten yhteydessä kaikkiaan kaksi suopöllöreviiriä, joista toiselta löydettiin aikuisen linnun ohella myös pesä. Päiväpetolinnuista kana- ja hiirihaukan pesäpuut sijoittuvat hankealueen keskiosiin Mäntykankaalle ja vastaavasti mehiläishaukasta tehtiin pesälöytö alueen itäosista Österbackin alueelta. Petolintujen yksityiskohtaisia pesäpaikkoja ei tässä yhteydessä suojelullisista syistä paljasteta, mutta karttaesitykset on toimitettu viranomaisille. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita suurempia vesi- ja kosteikkoalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Stora ja Lilla Sandjärv, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävimpiä ovat vielä laajalti ojittamattomat Stormossenin, Furmosan ja Stenmosannevan alueet. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista kuikka pesii molemmilla Santajärvillä. Kuikan lisäksi Stora Sandjärvin pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuista ainakin mm. telkkä, tavi, sinisorsa, tukkasotka, kalalokki sekä kahlaajista rantasipi ja taivaanvuohi. Lilla Sandjärvin pesimälinnusto muodostuu vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomien suoalueiden linnusto muodostuu havaintojen mukaan pääosin suoluonnolle ominaisesta lajistosta, joista alueella pesivät em. suopöllön ohella mm. kurki, kapustarinta, liro ja niittykirvinen. Stormossenille on rakennettu tekopesä sääksen pesintää varten, mutta kesällä 2009 pesän ei havaittu olevan asuttu. Suolajiston kannat ovat Etelä-Suomen alueella taantuneet merkittävästi 1900-luvun aikana soiden ojituksista johtuen, minkä takia hankealueen laajoilla suoalueilla on suolinnuston kannalta paikallista ja alueellista arvoa. 16
Taulukko: Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji. Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Laji Uhanalaisuus 2010 Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Kuikka (Gavia arctica) - - x Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT, RT - x Kurki (Grus grus) - - x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) - - x Liro (T. glareola) RT - x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU - x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU - - Käki (Cuculus canorus) - - - Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Suopöllö (Asio flammeus) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) RT - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x x Isolepinkäinen (Lanius excubitor) - - Muuttolinnusto Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuttoreitin erityisesti vesi- ja lokkilajeille sekä mm. kuikille. Sen sijaan esimerkiksi varpuslintujen, kurkien ja päiväpetolintujen muutto painottuu Pohjanmaalla usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden muutto keskittyy usein muuttoa ohjaavien johtolinjojen (mm. harjanteet, leveät joenuomat, laajat, alavat peltoalueet) läheisyyteen. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä käytävän reunoja. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaiden muodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Suurista lintulajeista hankealueen kautta muuttaa vuosittain pieniä määriä mm. laulujoutsenia ja metsähanhia, joiden muutto kulkee havaintojen perusteella pääosin hankealueen länsireunaa sivuten. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Metsälän Pakankylän peltoalueet muodostavat sekä hanhien että joutsenien kannalta huomionarvoisan kerääntymäalueen, joka ohjaa merkittävällä tavalla Metsälän kautta kulkevaa muuttoa. Metsälän Pakankylän kautta muuttavista hanhista osa muuttaa myös 8-tien itäpuolitse suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Joutsenien ja hanhien ohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteella myös pieniä määriä peltoympäristölle ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhkyjä ja 2012 Ramboll 17
töyhtöhyyppiä) sekä päiväpetolintuja (mm. hiirihaukka ja piekana), joiden määriin hankealueen ympäristössä olevat peltoalueet todennäköisesti osin vaikuttavat. Näidenkin lajien muutto on joutsenien ja hanhien tapaan painottunut hankealueen länsipuolelle 8-tien läheisyyteen. Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuu Suomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän ja Pohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVA-menettelyn aikana toteutetussa syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joista valtaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella vaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärät ovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana, jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjet että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausien aikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä, todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä. Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä), joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta hankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossa satelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 2009 pääosin tätä reittiä suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeen lounaaseen kohti Västervikiä. Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkat lensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa 80 100 metrin korkeudella. Metsäisyydestään sekä peltojen ja kosteikkojen pienestä määrästä johtuen hankealueen merkitys lintujen muutonaikaisena ruokailu- tai lepäilyalueena on hyvin pieni. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvien vesialueet eivät muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujen kannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät jäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista kohteista Pakankylän peltoalueet muodostavat kuitenkin pienimuotoisen kerääntymä- ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille, metsähanhille sekä sorsalinnuille. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhien kannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Merijärven alueelle, jossa havaittiin mm. 9.4.2009 59 laulujoutsenen ja 42 metsähanhen kerääntymät. 2.1.10 Liito-oravat Liito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin YVA:n yhteydessä keväällä 2009 ja muuttuneiden voimalanpaikkojen osalta keväällä 2011 (ks. kaavaselostuksen liitteet). Hankealueelle sijoittuu useita liito-oravien elinympäristöjä. Toisaalta hankealueen keskiosissa vallitsevat laajalti liito-oravien elinympäristöiksi soveltumattomat mäntyvaltaiset kalliometsät. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä on etenkin hankealueen pohjoisosassa, jonka varttuneissa kuusikoissa tehtiin runsaasti havaintoja liito-oravista. Muut havainnot liito-oravista sijoittuivat peltojen läheisyyteen ja pienvesien varsille. Havaintopaikat on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 11. Hankealueen suuren pinta-alan vuoksi on mahdollista että alueella on sellaisia liito-oravan elinalueita, jotka eivät selvityksissä tulleet esiin. Selvityksissä pääpaino on ollut käytettävissä olevien suunnitelmien mukaisilla rakentamispaikoilla sekä niiden läheisyydessä. 18
2.1.11 Lepakot Hankealueella on tehty lepakkoselvitys maastokauden 2011 aikana (Bathouse, ks. selostuksen liitteet). Kartoituksen yhteydessä Metsälän selvitysalueella havaittiin viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksi-/isoviiksisiippa (laskettu kahdeksi lajiksi) sekä pikkulepakko. Paikallisten lepakoiden määrää alueella ei todettu merkittävän suureksi. Selvityksessä todettiin myös suurin osa tuulivoimaloille suunnitelluista sijoituspaikoista luontotyypeiltään sellaisiksi, etteivät ne yleisesti ole lepakoiden käytössä (hakkuut, kuivahkot kalliomänniköt). Elinympäristöiltään lepakoille soveltuvimmat alueet sijoittuvat voimaloiden numero 3 ja 36 läheisyyteen (huomaa, että lepakkoselvityksessä käytetty voimaloiden numerointi poikkeaa YVA:ssa ja kaavaselostuksessa käytetystä numeroinnista). 2.1.12 Kalasto ja kalatalous Hankealueen pienvedet kuuluvat Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalueeseen ja Metsälän osakaskuntaan, joka ei ole järjestäytynyt. Pohjanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Skaftungin alueella viimeisimmät hankealuetta lähimmät kalojen istutukset on tehty vuonna 2004 Kristiinankaupungin rannikolla. Tuolloin on istutettu vaellussiikaa ja meritaimenta. On mahdollista, että kalat voivat nousta Härkmerenjokeen ja siitä edelleen hankealueen pienvesiin. Lilla Sandjärvestä alkunsa saavalla Metsälänjoella on yhteys mereen kluuvijärviin kuuluvan Härkmerenselän kautta. Härkmerenselkä on luokiteltu happamaksi tai erittäin happamaksi. Vedenlaatuun ovat vaikuttaneet mm. veden pinnan alentaminen, ruoppaukset ja maatalous. Järvi on Natura 2000-suojelukohde. Härkmerenselän kalastoa on selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksikön toimesta vuosina 1997 1998. Selvityksen mukaan järvessä kutevat hauki, ahven, särki, lahna, kiiski, säyne ja made. Järveen johtavassa Härkmerenjoessa, johon Metsälänjoki yhtyy, on havaittu kutevan haukia, ahvenia ja särkiä. Rapuja ja nahkiaisia on istuttu ainakin ennen vuotta 1995, mutta niiden nykytilasta ei ole tietoa. Kulku mereltä Metsälänjokeen on matalan veden aikaan estynyt Härkmerenojan alaosalla olevan huonokuntoisen padon vuoksi. Muulloin kalan kulku on mahdollista. Lisäksi kalan vaellusta hankaloittaa pitkä peltoalueella virtaava jakso, joka ei tarjoa mm. lohikalastolle sopivaa elinympäristöä. Metsälänjoki on monipuolinen virtavesikohde. Joen kalastoa ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty. Lilla ja Stora Sandjärven kalastosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan kalalajit koostuvat kevätkutuisista kaloista (hauki, ahven ja särki). Järvillä tapahtuva kalastus on pienimuotoista virkistyskalastusta ja siitä vastaavat pääasiassa rannoilla sijaitsevien huviloiden omistajat (suullinen tiedonanto, kalastusalueen isännöitsijä Paavo Rantala). On mahdollista, että Lilla Sandjärveen nousee kaloja Metsälänjoen kautta. Hankealueella sijaitsevien muiden purojen ja ojien kalastosta ei ole tarkkaa tietoa. Oletettavaa on niiden sijoittumista ja valuma-aluetta tarkasteltaessa, että ne eivät ole soveltuvia kalojen elinympäristöjä ja kalastuskohteita. Suurin osa alueen pienvesistä on ojitusojia tai muita ojia, jotka keräävät lähivaluma-alueen pintavedet. 2012 Ramboll 19
2.1.13 Luonnonsuojelu 2.1.13.1 Natura-alueet Kuva 2.8 Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet hankealueen läheisyydessä. (Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. SYKE, Genimap Oy.) 20
Suunitttelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet on esitetty oheisessa taulukossa. Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Natura 2000, SPA/SCI Lapväärtin kosteikot FI0800112 2 km Natura 2000, SPA/SCI Hanhikeidas FI0800026 7 km Natura 2000, SPA/SCI Haapakeidas FI0200021 8,5 km Natura 2000, SCI Kukilankeidas FI0200017 8,5 km Natura 2000, SCI Mankaneva FI0200018 8,5 km Natura 2000, SCI Kasalanjokisuu 12 km Natura 2000, SPA/SCI Kristiinankaupungin saaristo FI0800134 12 km Natura 2000, SCI Lapväärtinjokilaakso FI0800111 12 km Natura 2000, SPA Lålbyn peltoaukea FI0800162 13 km 2.1.13.2 Muut suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat suojeluohjelmiin kuuluvat alueet: Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Härkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj- Syndersj,Blomtr. LVO100213 2 km Ramsar-alueet Lapväärtin lintuvedet 3FI017 2 km Harjujensuojeluohjelmat Kiviringit HSO100092 4,5 km Soidensuojeluohjelma Hanhikeidas SSO100272 7 km Soidensuojelualueet Soidensuojeluohjelma Haapakeitaan soidensuojelualue SSA020007 Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaan alue SSO020076 7 km 8,5 km Soidensuojeluohjelma Kukilankeidas SSO020061 8,5 km Soidensuojeluohjelma Mankaneva-Kakkurinneva SSO020060 8,5 km Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Kotolahti-Riispyynlahti ja Österbackanlahti LVO020060 12 km Rantojensuojeluohjelma Domarkobban RSO100055 12 km Suojelualueet on esitetty kartalla, joka on tämän selostuksen liitteenä 2. 2.1.14 Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on metsätalouskäytössä. 2012 Ramboll 21
2.2 Rakennettu ympäristö 2.2.1 Nykyinen maankäyttö Nykyinen maankäyttö jakaantuu maastotietokannan maankäyttöluokittain seuraavasti: Alue Pinta-ala (ha) autoliikennealue 0,3 kallio 504,7 louhos 0,8 maatalousmaa pelto 55,1 niitty 2,5 soistuma 118,0 suo helppokulkuinen, metsää kasvava 390,2 suo helppokulkuinen, puuton 57,3 suo vaikeakulkuinen, puuton 1,9 vakavesi 0,3 muu avoin alue - avoin metsämaa 185, 0 yhteensä 1316,2 2.2.2 Asuminen Osayleiskaavan alueella sijaitsee noin 30 asuinrakennusta, joista useimmat ovat Pakankylässä valtatien varrella sekä muutama sisämaan lomarakennus. Asuinrakennuksia on osayleiskaava-alueen läheisyydessä Metsälän kylässä valtatien länsipuolella sekä Uttermossan kylässä osayleiskaavan koillispuolella. Loma-asuntoja on suunnittelualueen läheisyydessä etenkin järvien (Lilla ja Stora Sandjärv) rannoilla. Asuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3. 2.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta eikä sillä ole työpaikkoja. Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat teollisuus ja valmistus (25 %), maa- ja metsätalous (12 %), matkailu ja palvelut (63 %). Tiedot ovat vuodelta 2006. Kristiinankaupungissa on 7262 asukasta ja työvoiman määrä on 3200 henkilöä. Työpaikkojen suhteen Kristiinankaupunki on lähes omavarainen. Muualla työssäkäyvien määrä on lähes yhtä suuri kuin kaupungissa muualta työssäkäyvien määrä. Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Aktiivisia, kasvavia pk-yrityksiä toimii eri puolilla Kristiinankaupunkia. Tärkeitä toimialoja ovat metalliteollisuus ja puunjalostus, joissa on noin 770 teollisuustyöpaikkaa. Teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä on n. 600 kpl. Elintarviketeollisuuden pääasiallinen tuotantosuunta on perunanviljely ja siihen liittyvä jatkojalostus. Myös kauppa ja palveluala ovat tärkeitä toimialoja. Kesällä 2009 kaupungin työttömyysaste oli 6,8 %. Kaupungilla on vuosisataiset perinteet koko alueen kaupankäynnin sekä päivittäistavara- että kestohyödykekaupan keskuksena. Suurimmat työnantajat kaupungin ja terveyskeskuksen rinnalla ovat Suomen Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora Enson pakkaustarviketehdas, Puu-Component, Kristina Keittiö ja ABCliikennemyymäläasema. 22
Kristiinankaupungin alueella toimivia maatiloja on noin 320. Maatiloista suurin osa viljelee perunaa. Metsälän tuulivoimapuiston hankealueen välittömässä läheisyydessä valtatie 8:n varrella sijaitsee myös alihankkijoilta perunoita ostava Öströmin Perunatuote Oy Ab. Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös Metsälän baari. 2.2.4 Virkistys Osayleiskaavan alueella ei ole virkistysalueita. Osayleiskaavan lähellä sijaitsevia virallisia virkistyskäyttökohteita ovat virkistysalue Lilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa. Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan, ja Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaa sekä majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetään nykyisin myös erilaisia tapahtumia. Soldatin torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut uusi vaellusreitti. Tämän vaellusreitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myös kalastuskohde. Osa reitistä sijoittuu osayleiskaavan itäosaan. 2012 Ramboll 23
24 Kuva 2.9 Uttermossan ulkoilureitti.
Virallisten virkistyskäyttökohteiden lisäksi osayleiskaava-alueen ja sen lähialueiden virkistyskäyttöön kuuluvat myös mm. retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Metsäalueet tarjoavat runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia lähistön asukkaille. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyyn asukaskyselyyn vastanneista hankkeen lähialueen asukkaista (etäisyys alle 4 km hankealueesta) 59% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä asuvista 27% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Asukaskyselyssä nousi esiin myös hankealueen hyötykäyttöarvo. Kyselyyn vastanneista lähialueen asukkaista 74% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vähintään vuosittain marjastukseen, metsästykseen tai sienestykseen. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä hankealueesta asuvistakin 69% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vuosittain tai useammin. Hankkeen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville henkilöille. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. 2.2.5 Liikenne Osayleiskaava-alue sijaitsee valtatie 8:n (Porintie) välittömässä läheisyydessä tien itäpuolella. Alueen pohjois- ja itäpuolella on Uttermossantie. Uttermossantieltä kääntyy kaksi osayleiskaava-alueelle johtavaa sorapintaista tietä, Lillträskintie ja Sandvikintie. Lillträskintie yhtyy alueen poikki kulkevaan Santajärventiehen. Alueen eteläosan poikki kulkee myös Österbackantie. Näiden teiden lisäksi valtatie 8:lla on useita suunnitelualueelle johtavien metsäautoteiden liittymiä. Porintien keskimääräinen liikenne vuonna 2008 oli 2352 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Uttermossantiellä liikenne oli 126. Raskaan liikenteen osuus Porintiellä oli 511 ajoneuvoa/vrk ja Uttermossantiellä 5 ajoneuvoa/vrk. 2.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevia kulttuuriympäristöjä ovat mm. Härkmeren kylän kulttuuriympäristö sekä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Härkmeren maisema-alueen eteläreuna (MAO100108) sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta. Härkmeren maisema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen eteläpuolella. Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaa Vanhatalon, Pohjola-Mattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojen arkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin. Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. Lähimmät kulttuurimaisemat on esitetty liitekartalla 4. 2012 Ramboll 25
2.2.7 Muinaismuistot Suunnittelualueen luoteiskulmassa on kaksi rekisteröityä muinaisjäännöstä: Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 1, hautaröykkiö Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 2, hautaröykkiö Lappfjärd Back 2 koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat noin 400 m toisistaan. Niistä koillinen sijaitsee kaava-alueella. Kohteiden rauhoitusluokka on 2, mikä tarkoittaa, että kohteiden arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Lisäksi Pakankylän eteläpuolella valtatien 8 itäpuolella kalliolla sijaitsee hajoitettu röykkiö, Sideby-Råddskogen, joka on tuhoutunut, eikä enää rauhoitettu. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee useita muita muinaisjäännöksiä. Kuva 2.10 Muinaisjäännökset 26
2.2.8 Tekninen huolto Metsälän tuulivoimaosayleiskaava-alueen itäpuolelle sijoittuu 220 kv voimajohto Ulvilasta Kristiinankaupunkiin. Tämän voimajohdon saneeraamisesta paikalleen 400 kv voimajohdoksi on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2008 ja lunastuslupamenettely on meneillään. Voimajohdon rakentamistyöt alkavat kesällä 2012. Uusi voimajohto valmistuu lokakuun loppuun 2014 mennessä. 2.2.9 Erityistoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja. 2.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen länsipuolelta on VT 8. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö EPV Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuiston YVA:n asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely keväällä 2009. Kysely postitettiin hankealueen lähellä sijaitseviin kotitalouksiin, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa ja Isojoella postinumeroalueilla 64440, 64450, 64460, 64820. Lisäksi Kristiinankaupungin keskustasta (postinumeroalue 64100) poimittiin satunnaisotantana 15 prosenttia talouksista väestörekisteritiedoista. Talouksista valittiin satunnaisesti yksi 18 79 -vuotias. Yhteensä kyselyjä lähetettiin 671. Vastauksia saatiin kaikkiaan 164, jolloin vastausprosentiksi tuli 24. Asukaskyselyn vastaajat kertovat ulkoilevansa alueella kesällä ja talvella, tarkkailevansa alueen luontoa sekä hyötykäyttävänsä aluetta. Hankealue ja sen lähimaastot tarjoavat asukkaille runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Hankealueen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. Asuinviihtyvyyden kannalta tärkeinä asioina vastaajat pitivät ilman laatua, yleistä turvallisuutta, ympäristön puhtautta ja rauhallisuutta sekä luonnonläheisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Nykytilassa parhaat arviot sai luonnonläheisyys ja heikoimmat liikenneturvallisuus. 2.2.12 Maanomistus Osayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on yhteensä 220 tilaa. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden rakennusaloista niiden tilojen omistajien kanssa, joiden maille tuulivoimalat on tarkoitus rakentaa. 2012 Ramboll 27
2.2.13 Suunnittelutilanne 2.2.13.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäen maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuu yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoille ja maatuulivoimala-alueen Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujen ja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueiden käytön kehittämisperiaatteita. Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole tutkittu tuulivoimalle soveltuvia alueita manneralueella. Osayleiskaava-alueella ei ole maakuntakaavassa aluevarausmerkintöjä. Osayleiskaava rajoittuu valtatien 8 tiealueeseen. sen viereen on osoitettu etelä-pohjoissuuntainen tietoliikenneyhteys (tl) Osayleiskaavan itäpuolella Tönijärven rannalle on merkitty virkistys-/ matkailukohde (merkintänä vihreä kolmio). Valtatie 8:n länsipuolelle on merkitty kylä (at) Metsälässä. Valtatie 8:n länsipuolella hankealueen läheisyydessä sijaitsee myös maakaasujohdon yhteystarve (k) sekä perinnemaisemakohde (merkitty vihreällä ympyrällä). Kuva 2.11 Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 28
2.2.13.2 Vaihekaava 2 Pohjanmaan liitto on ryhtynyt laatimaan vaihekaavaa 2, joka käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittumista Pohjanmaalla. Vaihekaavan 2 osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Kaavaa varten on syyskuussa 2010 valmistunut selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, ja se tulee muodostamaan lähtökohdan vaihekaava 2:lle. Selvityksen tuloksena on osoitettu 28 parhaiten soveltuvaa aluetta maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueiksi. Metsälän alue on mukana yhtenä ensisijaisesti suositeltavista alueista, jotka soveltuvat hyvin maakuntakaavan tuulivoimala-alueiksi. Vaihekaava 2:n luonnosvaihe ajoittuu vuoden 2012 alkupuolelle. Vaihekaava 2:n luonnos oli nähtävillä 16.1.-17.2.2012. Kaavaluonnoksessa osayleiskaavan suunnittelualue on osoitettu tuulivoima-alueeksi. Kuva 2.12 Ote vaihekaava 2 luonnoksesta. Punaisella karttaan on merkitty osayleiskaava-alue ja osayleiskaavan mukaiset voimalat. 2012 Ramboll 29
2.2.13.3 Yleiskaava Lilla Sandjärvin ja Stora Sandjärvin rannoilla on voimassa Kristiinankaupungin rantayleiskaava vuodelta 2000. Rantayleiskaavassa on käytetty seuraavia merkintöjä: Merkintä RA (keltainen) VR (vihreä) SL-2 (turkoosi) M-1 (kellanvihreä) MU (vaaleanvihreä) W Merkinnän selitys LOMA-ASUNTOALUE. Numero osoittaa rakennuspaikkojen sallitun enimmäismäärän alueella. Rakennuspaikan vähimmäiskoko on 2000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus on 40 m. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, luonnon ympäristöön ja olemassa olevien rakennusten rakennustapaan ja -tyyliin. RETKEILYALUE. Alue varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilukäyttöön. Alueelle saa rakentaa retkeily- ja ulkoilutoimintoja palvelevia tiloja. Maankäytössä ja rakentamisessa on otettava huomioon luonnon- ja maisemansuojelunäkökohdat. Alueelle tulee tarvittaessa laatia käyttösuunnitelma. LUONNONSUOJELUALUE, JOLLA ON PAIKALLISTA MERKITYSTÄ. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia tai suorittaa toimenpiteitä, jotka voivat turmella alueen luontoa. Alueella on voimassa MRL 43 :ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Alueen jäljellä oleva rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RM). Mikäli rakennusoikeuden siirtoa ei ole tehty on alueen mahdollinen laskennallinen rakennusoikeus esitetty erillisellä kaavamerkinnällä. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti sijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2). MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, ULKOILUN OHJAAMIS- TAVETTA JA/TAI YMPÄRISTÖARVOJA. Alueelle ei saa rakentaa uudisrakennuksia. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti sijoitettu saman maanomistusyksikön muulle maankäyttöalueelle (AO, AT, AM, RA, RA-2, RM-1, RM-2). VESIALUE. (sininen) 30
Kuva 2.13 Ote Kristiinankaupungin rantayleiskaavasta. 2.2.13.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. 2.2.13.5 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kristiinankaupungin rakennusjärjestyksen 21.9.2000 ja muutokset 30.6.2006. 2.2.13.6 Tonttijako ja rekisteri Suunnittelualue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.2.13.7 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maastotietokantaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 2.2.13.8 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.2.13.9 Suojelupäätökset Suunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole. 2012 Ramboll 31
2.2.13.10 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjanmaan maakuntaohjelma Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006 2016 Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista Osaa näistä suunnitelmista ja ohjelmista on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 3.4. Osayleiskaavan tavoitteet. 2.2.13.11 Metsälän tuulivoimapuiston suunnitelmat EPV Tuulivoima Oy:n tarkoituksena on rakentaa suunnittelualueelle enintään 37 tuulivoimalaitosta. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 90 210 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voi tuottaa 300 600 GWh vuodessa. Tuulivoimalaitosten keskinäiset etäisyydet ovat vähintään 500 m. Laitosten etäisyyksiin vaikuttavat päätuulensuunnat, rakentamisolosuhteet, ympäristöarvot ja maisemaan soveltuvuus. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan noin 40 m x 60 80 m kokoiset alueet. Tuulivoimalan tornin korkeus on enintään 140 metriä. Voimalan siipi on nykyisin enintään 60 70 m pituinen. Siten voimalan kokonaiskorkeus voi olla enintään 210 m. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille tapahtuu maakaapelein. Sähköasemia tarvitaan enintään 2 kpl. Ne yhdistetään toisiinsa 110 kv ilmajohdolla. Pohjoiselta sähköasemalta johdetaan 110 kv voimajohto kantaverkkoyhtiö Fingridin sähköasemalle. Tämän yhdysjohdon suunnittelu ja ympäristövaikutusten selvitys on käynnissä kesällä 2012. 32
2.2.13.12 Muut lähialueen tuulivoimalahankkeet Olemassa olevat tuulivoimapuistot Kristiinankaupungin rannikolla, Karhusaaren satamassa sijaitsee kolme 1 MW tuulivoimalaitosta. Suunnitellut tuulivoimapuistot Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto (PVO Innopower Oy) Kristiinankaupungin edustalla merialueella on tehty merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 13 kilometrin etäisyydellä Metsälän tuulipuiston hankealueesta. Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan maksimissaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 3 5 megawattia (MW). Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merituulipuisto (Suomen Merituuli Oy) Siipyyn edustan merialueella on toteutettu merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointi. Merituulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Metsälän tuulipuiston hankealueesta. Siipyyn edustan merituulipuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan noin 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat 3 5 megawattia (MW). Alueen osayleiskaavoitus on käynnissä. Kristiinankaupungin Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuistosta (PVO Innopower Oy) on laadittu ympäristöselvitykset ja osayleiskaava. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2011 ja uudelleen 26.3.2012. Kristiinankaupungin Uttermossan tuulivoimapuiston suunnitelma. Metsälän osayleiskaava-alueen koillispuolelle on alueen maanomistaja (Nummela) suunnitellut tuulivoimapuistoa. Hankkeen selvitykset ovat käynnissä ja osayleiskaavan laatiminen aloitettu. Näiden lisäksi on Kristiinankaupungin alueella useita muita suunnitelmia tuulivoimapuistojen perustamiseksi. Merikarvian alueella on Korpi-Matin tuulivoimahanke, jonka YVA ja osayleiskaavoitus on käynnissä. Kuva 2.14 Lähiseudun tuulivoimapuistohankkeita. 2012 Ramboll 33
3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve EPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa Metsälän alueelle tuulivoimapuisto, jossa on enintään 37 tuulivoimalaa. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaavan laatimiseen on ryhdytty EPV Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on päättänyt kaavan laatimisesta kokouksessaan 3.9.2009. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Osayleiskaavan laatimisvaiheen kuuleminen toteutettiin 20.9. 20.10.2010. Luonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet: 4 lausuntoa: ELY-liikenne, Fingrid, Fortum sähkönsiirto, kaupungin ympäristötoimi 2 mielipidettä: Sydbottens Natur och Miljö rf, Nils-Erik Andtfolk Lisäksi hankkeesta on saatu Puolustusvoimilta lausunto 16.11.2011. Lausunnossa todetaan, että Metsälän tuulivoimapuistohankkeelle ei tarvitse tehdä tarkempaa selvitystä mahdollisista tutkavaikutuksista. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012. Ehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Finavia, Trafi, Museovirasto, Pohjanmaanliitto, Ilmavoimien esikunta, Fortum, Fingrid, Sydbottens Natur och Miljö, Miljösektion, Länsirannikon ympäristöyksikkö. Muistutuksia antoivat seuraavat: 26 allekirjoittajaa, Henry Willamo, Gay Willamo, kuusi allekirjoittajaa, Elli ja Voitto Erkintalo, Tuomo Kangas, Raimo Nummela, Viranomaisneuvottelu pidettiin 28.3.2012. Kaavan luontoselvityksistä ja vaikutuksista pidettiin neuvottelu ELYn viranomaisten kanssa 16.5.2012. Viranomaisten työneuvottelu ELY-keskuksen ja Kristiinankaupungin kesken pidettiin 15.6.2012. 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet 3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys EPV Tuulivoima Oy:n tavoitteena on rakentaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoimapuisto. Suunnitellun hankkeen tavoitteena on toteuttaa ensisijaisesti laajentaa tuulivoimatuotantoa Pohjanmaan maakunnan alueella ja näin kehittää maakunnan omaa, uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaa sähköntuotantoa. Euroopan komissio on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 21 prosenttiin sähkön kokonaiskulutuksesta vuoteen 2010 mennessä (Directive 2001/77/EC). Nykyisellään Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 alussa yhteensä noin 200 MW 130 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta. Toteutuessaan hanke olisi yhdessä muiden suunniteltujen tuulivoimapuistohankkeiden kanssa merkittävä edistysaskel 34
sekä kansallisessa että kansainvälisessä ilmastostrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi, koska tuulivoima ei tuotantovaiheessaan synnytä ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä, voidaan suunnitellun hankkeen avulla osaltaan vähentää Suomen energiantuotannossa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja siten osaltaan vaikuttaa Kioton sopimuksen mukaisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Pohjanmaan maakunta panostaa nykyisin voimakkaasti alueella sijaitsevan energiaklusterin kehittämiseen, jonka ytimessä on Vaasan seudulla sijaitseva energiateknologisen osaamisen keskittymä (yli 100 alan yritystä). Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevien yritysten avulla tuulivoimapuistojen valmistuksessa käytettävien komponenttien valmistaminen sekä tuulivoimapuiston rakentaminen pystyttäneen toteuttamaan logistisesti kustannustehokkaalla tavalla ja hyödyntämään siten alueen omaa työvoimaa ja erityisosaamista. Lisäksi alueella sijaitsevien energia-alan yritysten avulla tuulivoimapuiston huolto ja ylläpito pystytään todennäköisesti toteuttamaan alueen omia toimijoiden kanssa yhteistyössä, jolloin hanke tarjoaa etuja myös Pohjanmaan alueen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Suomen tuulivoimakapasiteetti on 197 MW, 130 tuulivoimalaa (toukokuu 2011). Tuulivoimalla tuotetaan noin 0,3 % Suomen sähkönkulutuksesta (noin 292 GWh vuonna 2010). 3.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Hankealuetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. 2012 Ramboll 35
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 3.4.2.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 3.4.2.2 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulee rakentaa vuoteen 2020 mennessä noin 2000 MW edestä tuulivoimaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen tulee rakentaa noin 700 tuulivoimalaitosta lisää. 3.4.2.3 Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan uusiutuvan energian tuotanto vastaa suureen osaan alueen energiatarvetta. Etelä-Pohjanmaasta on kehittynyt huomattava sisämaan tuulivoiman tuotantoalue Suomessa. 3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdot käsittivät seuraavia tuulivoimapuiston osia: voimaloiden määrä voimaloiden korkeus ja teho yhdystiet tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko tuulivoimapuiston kytkeminen kantaverkkoon Vaihtoehtoisina suunnitelmina YVA selostuksessa esitettiin hankevaihtoehdot 1 ja 2. Vaihtoehdot on esitelty liitteenä olevassa YVA selostuksessa. Vaihtoehdossa 1 oli 45 ja VE 2 :ssa 44 tuulivoimalaa. 36
3.6 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos valmisteltiin samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Se laadittiin vaihtoehdon 2 perustalta. Tuulivoimaloita siinä oli 44 kpl. 3.7 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa YVA:n yhteysviranomainen totesi lausuntonsa yhteenvedossa seuraavaa: Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiselostusvaiheen jälkeen YVA-prosessi loppuu. Hankevastaava tekee päätöksen jatkotyöstä. Edellä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa asiat ovatkin evästystä jos hankkeessa päätetään edetä rakennussuunnitteluun, kaavoittamiseen ja lupien hakemiseen sekä loppuvaiheessa rakentamiseen. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty ne asiat, jotka YVA-laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä, edellyttäen, että tässä lausunnossa muutoinkin esitetyt seikat otetaan huomioon jos hanke etenee toteutukseen asti. Yhteysviranomainen lausunnossa esittämät asiat ovat suurelta osin myös tulleet esiin saapuneessa palautteessa. Muihinkin kuin erikseen yhteysviranomaisen lausunnossa esille nostettuihin erityisiin näkökohtiin toivotaan kiinnitettävän huomiota jatkotyössä. YVA:n valmistuminen ei saa tarkoittaa sitä, että voimaloitten paikat tai sähkölinjat ovat lopullisia, vaan sijoittelussa ja reittien valinnassa on huomioitava luontoarvot. Voimalat ja sähkölinjat ovat siirrettävissä, mutta eläinten ja/tai luontotyypin uuden elinympäristön löytäminen on vaikeampaa. Yhteysviranomainen katsoo että tuulivoimaloiden sijoittamiseen ja lukumäärään, on syytä kiinnittää huomiota jatkossa. Yhteysviranomainen pitää kuitenkin positiivisena, että jo selostuksen tekovaiheen yhteydessä on poistettu yksi tuulivoimala (nro 45), koska se sijoittui luonto-olosuhteiltaan erittäin herkälle alueelle. Yhteysviranomainen toteaa, että VE2 on huomattavasti parempi vaihtoehto ja pitää hyvänä että se on valittu yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi. Hyvä siinä on myös, että vaihtoehdossa voimala nro 19 on poistettu koska se oli aivan liian lähellä vapaa-ajan asuntoa (YVA-selostuksen kuva 9-2, sivulla 66) alun perin. Liito-oravareviirille sijoittuvat voimalat tulee siirtää siten, että lajin elinpiirejä ei pirstota. Ottaen huomioon hankealueen merkitys kehrääjälle tulisi voimaloiden sijoituspaikkoja mahdollisuuksien mukaan muuttaa siten, että kehrääjälle soveliasta elinympäristöä tuhoutuu mahdollisimman vähän. Myös metsonsoidinreviirit ja suurien päiväpetolintujen pesäpaikat tulee ottaa huomioon voimaloiden sijoitusta mietittäessä. Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että hankkeen YVA -selostus on tehty kokonaisuudessaan laajasti, luontoselvityksiin on panostettu paljon ja kaikilta voimalakohteilta on hyvät kuvaukset sekä runsaasti valokuvia. Myös karttaesitykset ovat pääosin hyviä. Metsälän tuulivoimahankkeen ongelmana on kuitenkin sen vaikutus alueellisesti suureen erämaiseen alueeseen. Koko hankealue on lähes asumatonta, kallioista ja kohoavaa rannikkoaluetta, jossa on paikoin runsaasti vapaa-ajan asutusta sekä monia pieniä ja suuria järviä sekä luonnontilaisia soita. Vaikka alue onkin pääosin metsätalousmaata, on se asumaton ja laaja metsäinen seutu, joka on luonnoltaan varsin monipuolinen ja vaihteleva. Tuulivoimahanke pirstoo aluetta myllyjen, sähkölinjojen ja huoltoteiden verkostolla. Useat voimalat ovat suunniteltu kallioalueelle. Rakennuspaikoista ainakin 15 kohdetta oli sellaisia, joiden ei nähdä ensisijaisesti olevan rakennuspaikkana sopiva kohde. Pääosa näistä on vähäpuustoisia kallioalueita, jotka ovat myös metsälain 10 kohteita. Myös kohteet, joiden läheisyydestä on tavattu kehrääjä, liito-orava 2012 Ramboll 37
tai muu luonnonarvoiltaan merkityksellinen elinympäristö, kuten tuore kangas tai vastaava alue ei suositella rakennuspaikaksi. Selvityksessä mainitaan useaan otteeseen, että alueelta ei ole selvitetty lepakoita lainkaan, paitsi satunnaisten havaintojen pohjalta esim. lintulaskentojen yhteydessä. Yhteysviranomaisen mielestä lepakkoselvityksien tekeminen ennen rakentamista on välttämättömyys. Lopuksi yhteysviranomainen toteaa, että tämän alueen erämainen tärkeys nousee tuulivoimahanketta vastaan eniten. Varsinaisella hankealueella avokallioiset metsät ovat tärkeitä elinalueita monille lajeille. Laaja asumaton seutu tulee muuttumaan ja pirstoutumaan tuulivoimahankkeen edetessä, luontoarvojen takia olisi jatkosuunnittelussa harkittava vakavasti vaihtoehtoa jonka tehokkuus olisi ehkä jopa puolta pienempi kuin nykyiset vaihtoehdot ja missä tuulivoimalat olisivat keskittyneet alueelle tai muutamille alueille hankealueen sisällä. Yhteysviranomaisen lausunnon jälkeen on tehty seuraavat selvitykset: metsojen soidinpaikkakartoitus, kevät 2011 liito-oravaselvitysten täydennys toukokuu 2011 lepakkokartoitus touko-elokuu 2011 luonnonympäristötarkistukset muuttuneiden voimaloiden sijoituspaikkojen ja huoltoteiden osalta kesä 2011 Yhteysviranomaisen lausunto on otettu monin tavoin huomioon laadittaessa nähtäville asetettavaa osayleiskaavaehdotusta ja tehtäessä muutoksia nähtävillä olleeseen ehdotukseen. Voimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden paikkoja on tarkistettu niin, että haitallinen vaikutus luontoon olisi mahdollisimman vähäinen sekä voimaloiden määrää on vähennetty. 3.8 Osayleiskaavaehdotuksen laatiminen Nähtävilläolon jälkeen osayleiskaavaluonnokseen on tehty seuraavat muutokset laadittaessa nähtäville asetettavaa ehdotusta. Voimalat 3 ja 4 on poistettu alueen pohjoisosasta johtuen vaikutuksista liito-oraviin, arvokkaisiin luontotyyppeihin ja lähistöllä sijaitsevaan petolinnun pesäpuuhun. Voimalan 3 alueella esiintyy myös lepakoille soveltuvaa elinympäristöä. Alueen eteläosassa valtatietä lähinnä oleville voimaloille on annettu erityinen määräys liikenneturvallisuuden huomioimisesta Voimaloiden ja tielinjojen sijainnissa on tehty muutoksia esim. hankealueen eteläosassa voimalan 47 läheisyydessä. Sisäinen ja ulkoinen voimansiirto on toteutettu uudella tavalla: Alueen sisällä on 2 sähköasemaa, jotka on kytketty toisiinsa 110 kv ilmajohdolla. Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto on 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuu olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle. Voimaloiden korkeus ja korkeusasema on osoitettu uudella tavalla Osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena kaavamääräyksiä on täsmennetty kaavakarttaan on lisätty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue hankealueen eteläosaan voimalan 47 läheisyyteen. 38
Kaikkia alueen mäntyvaltaisia kallioalueita ei metsätalouden aiheuttamien vaikutusten vuoksi ole tulkittu metsälain 10 :n mukaisiksi kohteiksi. Luonnontilaisimmat kallioalueet (esim. voimalan 4 sijoituspaikka) on kuitenkin pyritty kaavassa säilyttämään rakentamattomina. 3.9 Muutokset osayleiskaavaehdotukseen Osayleiskaavaehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen tehty seuraavat muutokset: Ehdotuksesta on poistettu voimala 22 Stora Sandjärven pohjoispuolelta sekä voimalat 27, 29, 30 ja 31 Lilla Sandjärven ja valtatien väliseltä alueelta. Voimaloita 46, 47 ja 36 on siirretty kauemmaksi valtatiestä. Voimaloiden rakennusalat ovat yli 300 metrin etäisyydellä valtatiestä. Voimaloiden erikoismerkintä tv-1 on tarpeettomana poistettu Sellaisiin voimaloihin, jotka melumallinnuksen mukaan voivat erityisissä olosuhteissa aiheuttaa loma-asutusta häiritsevää melua yöaikaan on lisätty määräys: Tuulivoimala, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimaloiden aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana. Näitä voimaloita ovat 5, 7, 13, 17, 18, 20, 21, 23, 24, 25, 49 Eteläinen ohjeellinen sähköasema on siirretty etelään ja 110 kv voimajohtoa on jatkettu. Keskiosan maakaapeli verkosto on poistettu. Voimaloita 13, 23, 24 ja niiden vieressä olevia tieyhteyksiä on siirretty pois kallioalueilta Voimaloita 18 ja 25 on siirretty etäisyyden kasvattamiseksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin alueisiin Voimaloiden 23 ja 20 välinen suoalueelle sijoittunut maakaapeli on poistettu ja suunnattu suoraan voimalalta 15 voimalalle 43. AT-1 alueet on rajattu tarkemmin koskemaan kaikkia alueen asuinrakennuksia. Valtatielle ei osoiteta uusia pysyviä liittymiä. Valtatien liittymät on merkitty määräyksellä: Tuulivoimaloiden rakennusaikainen liittymä. Lupa liittymän rakentamiseen haetaan ELY -keskukselta. Huoltotieverkostoa on lisäksi täydennetty. Huoltoliikenne käyttää siten alemman asteista tieverkkoa Kaavaan on otettu yleismääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alue on suunnittelutarvealuetta. Näin kaupungilla on paremmat mahdollisuudet ohjata alueen rakentamista. Puolustusvoimien esityksestä on kaavan määräystä muutettu seuraavasti: Puolustusvoimien toiminta tulee huomioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. 2012 Ramboll 39
Lentoesteiden lupamenettelyyn liittyvä määräys on muutettu lausunnon mukaisesti: Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/ 2009) 165 mukainen lentoestelupa. Luontomääräykset Luo merkinnän määräystä on muutettu neuvottelujen mukaisesti, ja kaavakartalle on lisätty luo-5 merkinnät (metsojen soidinalue): Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue. Linnustollisia arvoja. Kaavaselostusta on täydennetty muutosten ja päivittyneiden tietojen perusteella. Vaikutusten arviointia varten on päivitetty melu- ja varjostusmallinnukset sekä näkyvyysanalyysi. Olemassa olevat havainnekuvat on päivitetty muuttuneiden suunnitelmien mukaisiksi ja uudet havainnekuvat on laadittu Härkmeristä ja Korsbäckistä otettuihin valokuviin. 40
4 Osayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Kaava-alue on kooltaan noin 3 140 ha. Suurin osa alueesta (3 085 ha) on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakennusten alueet on osoitettu kyläalueiksi (AT - 1, 56 ha). Tuulivoimaloiden rakennusaloja on osoitettu yhteensä 37 kpl. M-1 alueella sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet kuten liito-oravien elinympäristöt ja pienvedet on osoitettu merkinnällä s-1 4.1.2 Aluevaraukset Kyläalue. Merkinnän kuvaus: Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alueelle on mahdollista sijoittaa myös palveluja ja työtiloja. Rakentamismääräys: Kullakin rakennuspaikalla saa olla yksi yksiasuntoinen asuinrakennus sekä talousrakennuksia ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia. Rakennettaessa ennen asemakaavoitusta rakennuspaikan koon on oltava vähintään 3000 m2 ja rakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä ulkoilu. Tuulivoimalan alue. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Tuulivoimalan alue, jonka rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun vaikutus ympäristön loma-asutukseen yöaikana. Voimaloiden aiheuttama melu tulee olla säädettävissä niin, että sen vaikutus ei ole kohtuuton loma-asuntojen käytönaikana.. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 140 m ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 210 metriä. Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti ja alue, jossa tuulivoimalan lavat voivat yltää alimmillaan 60 metrin korkeudessa. 2012 Ramboll 41
Muinaismuistokohde Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään kuten Muinaismuistolaissa (295/1963) on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja uhanalaisten eliöesiintymien (liiito-orava) säilymisedellytykset. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Luonnontilainen suo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Arvokas pienvesi. Arvokas luontotyyppi. Luonnontilaista mustikka- ja kangaskorpea. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas alue. Lin nustollisia arvoja Ohjeellinen sähkölinja. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset sähkölinjat. Suunnittelumääräys: Uusien sähkölinjojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Ohjeellinen maakaapeli. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset maakaapeliyhteydet. Suunnittelumääräys: Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen Ohjeellinen sähköasema Ulkoilureitti Nykyinen tieyhteys Tuulivoimaloiden rakennusaikainen liittymä. Lupa liittymän rakentamiseen haetaan ELY -keskukselta. Ohjeellinen uusi tai merkittävästi parannettava tieyhteys. 42
4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +270 metriä. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/ 2009) 165 mukainen lentoestelupa. Kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Alueella sallitaan metsästäminen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti maisema. Voimaloiden ja voimalinjojen sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alue on suunnittelutarvealuetta. Tätä osayleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa on käytetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tietoja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin kerättyä tietoa suunnittelualueesta, sen ympäristöstä sekä hankkeen teknisistä toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi perustui: Arvioinnin aikana tarkennettuihin hankkeen suunnitelmiin Olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin Arviointimenettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin, kartoituksiin, inventointeihin, asukaskyselyyn jne. Vaikutusarvioihin Kirjallisuuteen Tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmenneisiin asioihin Lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin 4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ovat välkkyminen, varjostus ja melu. Tuulivoimalat on sijoitettu niin, että niistä ei aiheudu em. haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden etäisyys lähimmästä asunnosta on vähintään 600 m ja lomaasunnosta vähintään 1000 m. Kaavamääräyksellä tv-1 on varmistettu, että voimaloiden melu on säädettävissä ja sitä voidaan poikkeusolosuhteissa tarvittaessa vähentää. Meluvaikutuksia on tarkemmin käsitelty luvussa 4.2.7.1 ja varjostusta luvussa 4.2.7.2. 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaasan seutu on yksi Suomen yritysvaltaisimmista alueista. Kärkiyritysten menestymisen kautta alueelle on muodostunut koko seutua työllistävä yritysverkosto, joista valtaosa toimii energiateknologian alalla. Pohjoismaiden suurimpaan energiaklusteriin kuuluvat energiateknologian alalla toimivien yritysten lisäksi yrityksiä palvelevat tukiorganisaatiot sekä alalle osaajia kouluttavat korkeakoulut ja oppilaitokset. EWEA (European Wind Energy Association) on laskenut, että Euroopassa tuulipuiston rakentaminen työllistää keskimäärin 15 ihmistä rakennettua megawattia kohti. Tämä jakaantuu siten, että voimaloiden ja sen komponenttien valmistus työllistää noin 12,5 ihmistä ja rakentaminen 1,2 ihmistä megawattia kohti. Kun nämä luvut sovelletaan Metsälän hankkeeseen, voidaan todeta, että tuulivoimapuiston 2012 Ramboll 43
rakentaminen työllistää tuulivoimaloiden valmistusvaiheessa 1100 2812 ihmistä sekä 106 270 ihmistä tuulivoimapuiston perustamisvaiheessa. Vastaavasti käyttövaiheessaan tuulivoimapuiston arvioidaan työllistävän keskimäärin 0,4 ihmistä asennettua megawattia kohti. 4.2.3 Vaikutukset virkistykseen Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melu ja työkoneiden liikkuminen alueella voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä. Rakentamisen aikana joudutaan rajoittamaan ihmisten liikkumista rakennustyömaalla. Vaikutus on paikallinen ja tilapäinen. Voimalat eivät estä osayleiskaavan itäosan kautta kulkevan virkistysreitin käyttöä. Virkistysreittinä toimiva tien osa kunnostetaan voimaloiden rakentamista palvelevaksi. Alueen käyttö jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistäytymiseen, mm. marjastukseen ja sienestykseen, voi jatkua kaikkialla muualla paitsi voimalan rakennusalalla. Alueelle rakennettavat uudet tiet helpottavat alueella liikkumista. Tuulivoimapuisto aiheuttaa pysyviä vaikutuksia alueen maisemakuvaan. Virkistyskäyttäjät voivat kokea alueelle rakennettavat tuulivoimalaitokset ja voimalinjat maisemallisen muutoksen kautta alueen virkistyskäyttöarvoa vähentävinä tekijöinä. Tuulivoimaloiden aiheuttama maisemallinen muutos voidaan kuitenkin kokea myös positiivisena asiana. 4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Yleiset tiet Osayleiskaavassa osoitetaan 5 uutta, tuulivoima-alueen rakentamiseen käytettävän tien liittymää valtatielle 8. Nämä liittymät toteutetaan tilapäisinä liittyminä. Liittymien rakentamiseksi tulee hakea luvat ELY-keskuksen liikennevastuualueelta. Rakentamisen jälkeen huolto toteutetaan olemassa olevan alemmantasoisen tieverkon kautta. Wasa Logistics Ltd on tehnyt 15.1.2010 logistisen selvityksen EPV:n tuulivoimapuistohankkeiden voimaloiden osien kuljetusreiteistä ja kuljetusten vaatimista tieverkon parannustoimista. Erimerkkisten voimaloiden kuljetusreittejä on tutkittu valmistajakohtaisesti, koska kuljetusreitti riippuu voimaloiden osien valmistuspaikan sijainnista. Kaikissa vaihtoehdoissa kuljetuksen ajaksi on poistettava liikenneportaaleja, valvottava siltoja, nostettava sähköjohtoja ja tehtävä muita toimia, jotka edistävät turvallista ja sujuvaa kuljetusta. Kuljetusten toteuttamiseksi on tehtävä anomus ELY-keskukselle ja saatava niille hyväksyntä. Kuljetuksia koskevat vaatimukset ilmenevät kuljetusluvasta. WinWind: Osat kuljetetaan Haminasta. Ne tuodaan Porin suunnasta valtatietä 8 Vaasaan päin. Metsälän alue sijaitsee valtatien 8 varrella. Nasellin kuljetus ei tuota ongelmia. Mervento: Osat kuljetetaan Vaasan satamasta Sundomin kautta Maalahteen tielle 673 ja sieltä tien 679 kautta valtatielle 8 Porin suuntaan. Närpiön kohdalla on käytettävä kiertotietä, joka on esitetty selvityksen liitteenä olevassa kartassa. Vaskiluodosta Sundomiin johtava silta vaatii kuljetuksen aikana tilapäistä tukemista. Kuljetuksen toteuttamiseksi tarvitaan paljon sähköjohtojen poistoja, liikenneportaalien siirtoja ja siltavalvontaa. Voimalan osien kuljetus ponttoonilla lähemmäksi rakennuspaikkaa helpottaisi kuljetusta. Kuljetus voidaan todennäköisesti toteuttaa mutta sen varmistamiseksi tarvitaan ELY-keskuksen kannanotto ja tarkkoja selvityksiä. 44
Siemens: Voimalan osat kuljetetaan Mäntyluodosta tien 272 kautta valtatielle 8, ja sitä pitkin Vaasan suuntaan. Nasellin kuljetus ei aiheuta ongelmia. Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Metsämaastossa tielinjauksien kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12 15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Jyrkissä kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys on helposti kaksinkertainen johtuen erikoispitkän kuljetuksen (siiven pituus jopa 60 m) vaatimasta tilasta. Puuston raivauksen jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasataan tiesuunnitelmien mukaisesti. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa joudutaan pohjaa louhimaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi ja vastaavasti pehmeiden, huonosti kantavien maalajien kuten turpeen kohdalla joudutaan huonosti kantava maa-aines korvaamaan paikalle tuodulla kantavalla materiaalilla (massanvaihto). Tuulivoimarakentamisessa tarvittavat kuljetukset tuovat erityisvaatimuksia myös tien kantavuuden suhteen. Raskaimpia kuljetuksia ovat nasellin eli konehuoneen kuljetus, missä kuljetusyhdistelmän kokonaispaino voi olla yli 250 tonnia. Myös nosturin ja siinä tarvittavien laitteiden kuljetukset ovat erittäin raskaita. Tien rakenteissa tarvitaankin huomattavat rakennekerrokset riittävän kantavuuden varmistamiseksi. Rakennekerroksissa käytetään eri murskelajikkeita ja louhetta. Myös nykyinen olemassa oleva tieverkosto tarvitsee kantavuuden parantamista ja jyrkkien mutkien oikomista. Rakennettavat huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Tuulivoimapuistolla ei ole toiminnan aikaisia liikennevaikutuksia. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. 4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai alueita. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Lähimmiltä rakennetun kulttuuriympäristön alueilta, Härkmeren kylästä ja Honkajärven kylältä ja kulttuurimaisemasta avautuvat päänäkymät eivät suuntaudu hankealueelle. Rakentamiseen kohdistetuilla alueilla ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan alueella on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä. Muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan asianmukaisella merkinnällä, mikä edistää niiden säilymistä. 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon 4.2.6.1 Sähkönsiirto Hankealueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa, joille sähkö siirretään tuulivoimalaitoksilta 20 kv maakaapelein (liite 6). Maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Sähköasemat kytketään toisiinsa 110 kv voimajohdolla (ilmajohto). Sen pituus on n. 6,7 km. Sähkönsiirto sähköasemilta valtakunnalliseen sähköverkkoon tapahtuu 110 kv voimajohdolla pohjoisen suuntaan. Rakennettaville 110 kv voimajohdoilla tarvitaan 26 metrin levyinen johtokäytävä sekä 2 x 10 metrin levyiset reunavyöhykkeet. Reunavyöhykkeillä puusto pidetään matalana. Voimajohdon kokonaistilantarve on näin ollen 46 metriä. Voimajohtorakentamisessa käytetään tavallisesti harustettuja puu- tai teräsportaalipylväitä. 2012 Ramboll 45
Pohjoiselta sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Kristiinankaupungin pohjoispuolelle rakennettavalle uudelle Fingridin sähköasemalle. Osayleiskaava-alueelta Dagsmarkiin johto on 15 km uudessa maastokäytävässä. Dagsmarkista Pyhävuoreen (5 km) ja sieltä edelleen uudelle sähköasemalle (13 km) uusi johto sijoittuu olemassa olevien johtojen kanssa samaan maastokäytävään, joko samoihin pylväisiin tai niiden rinnalle. Kuva 4.1 suunniteltu voimajohtoreitti tuulivoimapuistosta Kristiinan sähköasemalle. Osayleiskaava ehdotuksessa eteläistä sähköasemaa on siirretty n. 2 km etelään. 46
Kuva 4.2 110 kv harustetun voimajohtopylvään tyyppipoikkileikkaus. 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin 4.2.7.1 Meluvaikutukset Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Ympäristöministeriö valmistelee paraikaa ohjetta tuulivoimarakentamisen vaikutusten arvioinnista. Voi olla, että ohjeessa annetaan tuulivoimaloiden melulle omat ohjearvot. Taulukko 1. Melun ohjearvot ulkona Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo 07-22 klo 22-07 Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 1) Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45 db 1) Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 45 db 40 db 2) 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso). 2012 Ramboll 47
Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Hankealue on varsin laaja ja meluavimpia työvaiheita tehdään eri aikaan eri puolilla hankealuetta, joten melutaso hankealueen ympäristössä vaihtelee melko paljon rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston toiminta vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista mm. tuulisuudesta. Joissain olosuhteissa voimalan ääni ei kuulu lainkaan, toisissa olosuhteissa se voi kuulua jopa kilometrin päässä. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Ihmisen kuuloalue ulottuu tyypillisesti noin 20 20 000 Hz taajuusalueelle ja herkin kuuloalue on taajuusalueella 500 4000 Hz. Matalataajuiseksi ääneksi luokitellaan yleensä alle 200 Hz taajuusalueen äänet ja infraääneksi alle 20 Hz äänet. Kuulon herkkyys vähenee kuuloalueen ylä- ja alapäässä ja matalat äänet lähellä kuuloalueen alarajaa havaitaan vasta varsin kovalla äänenvoimakkuudella. Matalataajuista ääntä (mukaan lukien infraääni) on lähes kaikissa kuunteluympäristöissä ja sen lähteitä ovat mm. koneet ja laitteet (moottorit, pumput ym.), liikenne sekä tuuli, ukkonen, aallot ym. luonnon äänilähteet. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää kohinaa, joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman säätö) tuulivoimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. Lapakulman säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta. Joissain olosuhteissa voimala voidaan myös pysäyttää. YVA:n yhteydessä tutkittiin eri vaihtoehtojen meluvaikutuksia. Näitä mallinnuksia on päivitetty osayleiskaavaan tehtyjen muutosten jälkeen. Osayleiskaavaehdotuksen suurimpia mahdollisia meluvaikutuksia kuvaa parhaiten melumallinnus, jossa voimaloiden korkeus on 143 m. Siinä on käytetty oletuksena tuulen nopeutta 8 m/s 10 metrin korkeudella. Tämä merkitsee 140 m korkeudella yli 10 m/s tuulta. Alueen keskimääräinen tuuli 100 m korkeudella on noin 7 m/s. Voimala tyyppi lähtömelutaso on 107 db(a). Mallinnus kertoo arvioidun äänen tason 2 metrin korkeudella. Siinä ei ole otettu huomioon tuulen aiheuttaman taustaäänen vaikutusta. Mallinnus on tehty kahdessa tilanteessa: 1. VE1 Kaikki voimalat toimivat täydellä teholla 2. VE2 Kaavaan tv-1 merkinnällä varustetut voimalat on säädetty hiljaisemmalle (-6dB) asennolle. 48
Mallinnuksen mukaan: päivän ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen tonteilla kummassakaan vaihtoehdossa yöajan ohjearvot eivät ylity vakituisten asuntojen tonteilla VE 1:ssa yöajan loma-asuntojen ohjearvot voivat lievästi ylittyä. Melutaso voi olla Lilla ja Stora Sandjärven rannalla 40 42 db(a). Tämän johdosta voimaloiden ääni voi kuulua silloin kun tuuli ei aiheuta lomaasuntojen tontilla suurempaa taustaääntä. VE 2:ssa eivät loma-asuntojen yöajan ohjearvot ylity. Äänentaso voi olla muutamalla loma-asunnolla 35 37 db(a). Tällöin voimalan ääni on harvoin kuultavissa eikä se aiheuta kohtuutonta häiriötä. Kuva 4.3 Tilanne VE1 kaikki voimalat toimivat täydellä teholla 2012 Ramboll 49
Kuva 4.5 Tilanne VE2 tv-1 voimaloiden melutasoa on säädetty 6 db alemmaksi. Lasketut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua pysty erottamaan kaikissa sääoloissa, sillä tuulen aiheuttama ääni peittää tuulivoimaloiden äänen alleen osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa maanpinnan taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimaloiden ääni on kuitenkin kuultavissa sekä lähimpien vakituisten asuntojen että loma-asuntojen kohdalla. Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimaloiden rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään. Toiminnan aikana sähkön siirtolinjoista saattaa tietyissä olosuhteissa aiheutua melua, mutta sen vaikutukset rajoittuvat muutaman kymmenen metrin etäisyydelle ilmajohtojen välittömään läheisyyteen. 50
4.2.7.2 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Tuulivoimalat voivat aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalaitoksen roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Toiminnassa oleva tuulivoimalaitos aiheuttaa tällöin ns. vilkkuvaa varjostusilmiötä. Vilkkuvaa varjoa on tutkittu; eräille herkille henkilöille se on häiritsevä, toisia henkilöitä se ei häiritse. Mahdollinen häiritsevyys riippuu myös siitä, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) aamulla, päivällä ja illalla, jolloin ilmiötä voi esiintyä tai onko kyseessä asunto- tai loma-asunto, toimitila tai tehdasalue. Ilmiö on säästä riippuvainen: sitä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimalaitos ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla, illalla). Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen tilanne, Real Case). Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen tilanne, Real Case). Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia tutkittiin mallintamalla todellinen tilanne WindPro-ohjelmalla. Tämän lisäksi selvitettiin alueet, joihin voimalat voivat näkyä kun otetaan huomioon maaston muodot ja puusto. Kun tämä tieto yhdistetään tietoon alueen rakennuskannasta, voidaan arvioida aiheuttaako varjostus pysyvälle ja loma-asunnoille merkittävää haittaa. Tarvittaessa voidaan vielä selvittää mihin vuoden ja kellonaikaan varjostus tapahtuu. Todellinen tilanne (Real case) -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet sekä voimaloiden oletetut käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulottuu Metsälässä noin 500 1 000 metrin etäisyydelle hankealueen uloimpien voimaloiden ulkopuolelle (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa). Varjostusalue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Varjostus tutkimus osoittaa, että tuulivoimalan tornin korkeuden ollessa suurin kaavan sallima 140 metriä ja siiven 60 metriä voi varjostus toteutua seuraavasti: Ilman näkyväisyyttä estävän puuston vaikutusta varjostus näkyy noin 10 tuntia vuodessa noin 15 vakituisella ja 2 loma-asunnolla Pakaankylässä, 1 asunnolla Pienen Santajärven pohjoispuolella sekä yhdellä asunnolla Tönijärven länsipuolella sekä yhdellä asunnolla Södermossenin pellolla. Varjostus vaikuttaa 8 10 tuntia noin 3 asunnolla Uttermossan eteläosassa ja 2 4 vakituisella asunnolla Södermossenin eteläpuolella. Kun otetaan huomioon puuston vaikutus puolittuvat edellä mainitut luvut. Siten vilkkuva varjostus ei aiheuta merkittävää vaikutusta asutukselle ja loma-asutukselle. 2012 Ramboll 51
Kuva 4.5 Varjostusvaikutukset 140 m:n korkuisilla voimaloilla Olemassa olevien tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu. (Widing ym. 2005) 52
4.2.8 Vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on yleisesti pidetty visuaalisia, maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa. Vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat tuulivoimaloiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko. Tuulivoimalaitoksille tullaan todennäköisesti edellyttämään jonkinlaista yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä lapoineen 150 metriä korkeissa voimalaitoksissa. 1 km 3 km 0 1 2 3 4 5 km 5 km Etäisyys hankealueesta / Avstånd från projektområde Näkymä tuulivoimaloille / Vy mot vindkraftverken max 1 km max 3 km max 5 km - Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns. Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns. Alueet, jonne tuulivoimalat näkyvät. / Områden där vindkraftverken syns. Metsäiset ja taajama-alueet sekä katvealueet, joille tuulivoimalat voivat paikoitellen näkyä. / Skogs- och tätortsområden samt sektorer där vindkraftverken ställvis kan synas. Hankealueella tuulivoimalat näkyvät paikallisesti. / På projektområdet syns vindkraftverken lokalt. Kuva 4.6 Tuulivoimaloiden näkyvyysanalyysi. 2012 Ramboll 53
Kuva 4.7 Esimerkit putki ja ristikkorakenteisista tuulivoimaloista Maisemalliset vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa paikkakunnalla uutta ja vielä melko tuntematonta teknologiaa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään enemmän osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa on käynnissä useampia tuulivoimahankkeita. Hankealue sijoittuu Metsälän kylän itäpuoleiselle harjanteelle. Päätiet ja asutus ovat rakentuneet pääosin laaksojen suuntaisesti. Hankealue sijoittuu päänäkymäakselien sivuun. Hankealueen topografiasta johtuen itäisimmät tuulivoimalat tulevat näkymään kaukomaisemassa pitemmälle sijoittuessaan korkotasolle +80 +90 m merenpinnan yläpuolella. Hankealueen länsireunalle rakennettavat tuulivoimalat sijoittuvat tasolle +30 +40 m mpy. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi on selostuksen liitteenä 8. Hankealueen eteläosaan sijoittuu 11 tuulivoimalaa. Nämä tuulivoimalat hahmottuvat erillisinä muista voimaloista Metsälän kylän eteläisten osien suunnalta katsottuna. Maisemavaikutusten voimakkuus on esitetty liitteessä 8. Rakennetuilla alueilla taajamarakenne ja metsäisellä alueella kasvillisuus muodostavat katveen, jolloin tuulivoimalat saattavat näkyä paikoitellen. Avoimilla viljelyalueilla tuulivoimalat näkyvät pitkän avoimen tilan ylitse. Tuulivoimalat voivat hallita maisemaa viiden kilometrin etäisyydelle asti. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan vaikutus maisemakuvassa vähenee. Hankkeen voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja hankealuetta lähimpänä sijaitsevalle asutukselle, erityisesti Kallträskin ja Pakankylän rakennuksille. Paikoitellen hankealuetta ympäröivältä asutukselta avautuu näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Rakennusten pihat ovat pääasiassa avoimia ja niiltä avautuu näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan. Kallträskin kylällä viljelyaukean etelälaidalla olevilta rakennuksilta avautuu näkymä pellon yli hankealueelle. 54
Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 600 m:n etäisyydelle Metsälän kylästä, ja ne vaikuttavat voimakkaimmin maisemaan Yksittäisten rakennusten kannalta voimakkain vaikutus on rakennuksen lähelle sijoittuvilla tuulivoimaloilla. Stora Sandjärvin rannalla tuulivoimalat näkyvät pohjoisessa järvinäkymän päätteenä toimivan metsän yläpuolella. Liitteessä 10 on havainnekuvia alla olevassa kartassa esitetyistä paikoista. Kuva 4.8 Havainnekuvien katselupaikat. Hankealueen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Reiteillä, joilla kuljetaan kohti hankealuetta, maiseman muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esim. kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pitempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä. Lapojen pyöriessä tuulivoimala näkyy kauemmas ja selkeämmin, kuin tuulivoimalan ollessa pysähdyksissä. Utuisella ja aurinkoisella säällä pyörivistä lavoista heijastuu pieniä valonsäteitä. 4.2.8.1 Sähkönsiirron vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan kaksi sähköasemaa. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemille toteutetaan maakaapeleilla, jotka pyritään pääosin sijoittamaan huoltotien yhteyteen. Sähköasemat liitetään toisiinsa ilmajohdolla. Voimajohtokäytävän leveys on 46 metriä. Sähköasemat yhdistävän voimajohdon pituus on noin 6,7 kilometriä. Metsän keskellä kulkeva voimajohto ei näy kaukomaisemassa. 2012 Ramboll 55
Voimajohtoreitin (110 kv ilmajohto) uusi reittisuunnitelma on valmistunut syksyllä 2011 ja voimajohdon vaikutukset arvioidaan tarkemmin erillisissä ympäristöselvityksissä. Kaava-alueelle sijoittuvalla uudella 110 kv voimajohdon osalla ei ole vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin, eikä kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto. Hankealueella huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkoston osana hyödynnetään alueella olemassa olevaa tiestöä ja osa huoltoteistä rakennetaan uutena osuutena. Huoltotie ei näy maisemassa kauas ja vaikutukset jäävät paikalliseksi. 4.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöön Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa hankealueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimalaitoksiin liittyvän rakentamisen vaikutukset luonnonympäristöön ovat samankaltaisia kuin muunkin rakentamisen vaikutukset. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet hävittävät alueiden nykyisen luonnonympäristön. Yksittäisen tuulivoimalaitoksen rakentamiseen tarvittava pinta-ala on noin 60x80 metriä, eli noin 0,5 hehtaaria. Tämän tuulivoimapuiston hankealueen pinta-ala on noin 19 km². Rakennettavan alueen pinta-ala on yhteensä muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimalaitosten tarvitseman perustamispinta-alan lisäksi muutos kohdistuu huoltoteiden ja voimajohtojen rakentamiseen tarvittaviin maa-alueisiin. Yksittäisen tuulivoimalan rakennuspaikan pinta-ala on noin 60x80 metriä, eli noin 0,5 hehtaaria. Kukin tuulivoimala tarvitsee tieyhteyden, jonka pinta-ala on likimain sama eli 0,5 ha. Voimalinjan pituus on kaava-alueella yhteensä 10 km. Sen vaatima leveys on 46 m. Näin ollen koko tuulivoimalaitoksen rakentaminen muuttaa luontoa noin 90 ha alueella. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 3140 ha. Rakennettavan alueen pinta-ala on yhteensä vajaa 3 % prosenttia osayleiskaavaalueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella liikkuminen voi aiheuttaa väliaikaisia muutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Tällaisia muutoksia ovat mm. työkoneilla liikkumisesta aiheutuva kasvillisuuden kuluminen. Rakentamisen aikaiset kasvillisuusvaikutukset vaihtelevat luontotyypeittäin, etenkin kallioalueilla esiintyy kulumiselle herkkää jäkälä ja sammallajistoa. Tuoreet kankaat puolestaan kestävät kulutusta kohtuullisen hyvin. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia hankealueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa myös rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Vesitalouden muutoksille erityisen herkät kohteet, kuten pienvedet ja suoalueet, voidaan tielinjojen tarkemmassa suunnittelussa huomioida niihin kohdistuvien haitallisten muutosten ehkäisemiseksi. 4.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun 4.2.10.1 Tuulivoimapuiston vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin Lapväärtin kosteikot Tuulivoimalat eivät aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Tuulivoimavoimaloiden toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueella esiintyviin luontodirektiivin liitteen I luontotyyppeihin tai liitteen II lajeihin. Yleisesti tuulivoimaloiden aiheuttamien häiriövaikutusten maksimietäisyydeksi on kirjallisuudessa esitetty 500 600 metriä (Drewitt & Langston 2006, Hötker ym. 2006), eikä Metsälän tuulivoimapuiston siten etäisyydestä johtuen arvioida aiheuttavan häiriövaikutusta Lapväärtin kosteikkojen alueen pesimälinnustolle. 56
Lapväärtin kosteikkojen alueella linnusto on vesilintu- ja kahlaajavaltaista. Vesilintujen muuton tiedetään pääsääntöisesti sijoittuvan meren päälle. Metsälän tuulivoimapuisto sijaitsee noin 10 km etäisyydelle rannikosta, eikä se siten sijoitu vesilintujen päämuuttoreiteille. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista. Edellä esitetyn perusteella myös tuulivoimaloiden aiheuttamat muuttojen aikaiset riskit Lapväärtin kosteikkojen alueella pesiville lintudirektiivin liitteen I lajeille sekä alueella levähtäville lajeille voidaan kokonaisuudessaan arvioida niin vähäisiksi, etteivät tuulivoimalat aiheuta Lapväärtin kosteikkojen linnustoon kohdistuvaa merkittävää haittaa. Muut suojelualueet Hanhikeitaan Natura-alueen lintulajistoon lukeutuu mm. kurki. Tuulista riippuen (etenkin itä- ja koillistuulien aikana) kurkien syysmuutto voi sijoittua myös hankealueen päälle. Nousevien ilmavirtausten kantamina korkealla lentävät kurjet kuitenkin muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Tuulivoimapuiston käytön aikaisilla toiminnoilla ei arvioida olevan vaikutusta muihin luonnonsuojelualueisiin. Etäisyydestä johtuen myös tuulivoimaloiden aiheuttamat riskit luonnonsuojelualueilla esiintyville lintudirektiivin liitteen I lajeille voidaan kokonaisuudessaan arvioida vähäisiksi. 4.2.10.2 Sähkönsiirron vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Uudet rakennettavat voimajohdot eivät sijoitu luonnonsuojelualueille. Kaava-alueen pohjoispuolella voimajohdon etäisyys lähimpään luonnonsuojelualueeseen on vähimmillään noin 400 metriä (Pyhävuoren Natura-alue, FI0800077). Etäisyydestä johtuen voimajohdoilla ei arvioida olevan luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia. 4.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon 4.2.11.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset linnustoon Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää rakentamisaikanaan ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, millä voi olla vaikutusta alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheutuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Poikkeuksen tähän tekevät lähinnä rakentamisen mahdollisesti edellyttämät junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu voi ulottua laajemmallekin alueelle. Rakentamistoimien päättymisen jälkeen ihmistoiminta alueella sen sijaan vähenee, minkä takia myös siitä aiheutuvat häiriötekijät hankealueella vähenevät rajoittuen lähinnä yksittäisiin tuulivoimaloiden huoltoajoihin. Tavallisimpien metsälajien (mm. varpuslinnut ja tikat) on tutkimuksissa havaittu sietävän varsin hyvin perinteisistä rakentamistöistä aiheutuvaa häirintää, mikäli rakentamistoiminta ei kohdistu suoraan niiden pesimäympäristöön, vaan niiden pesäpaikan ympärille jää vielä lisääntymiseen soveltuvia alueita. Hankealueella pesivistä lajeista kehrääjän ja metson tiedetään sen sijaan välttelevän aktiivisen ihmistoiminnan alueita (mm. Murison 2002, Liley & Clarke 2003, Summers ym. 2007), minkä takia rakentamistoimet voivat aiheuttaa näiden lajien pesä- (kehrääjä) tai soidinpaikkojen (erityisesti metso) siirtymistä kauemmas voimakkaimman rakentamisen alueilta. Em. lajien ohella hankealueella pesivistä lajeista suurikokoisten päiväpetolintujen hiiri-, mehiläis- ja kanahaukan alttius ihmistoiminnasta aiheutuvalle häirinnälle tiedetään varsin korkeaksi. Näistä lajeista mehiläishaukan pesimäpaikka sijoittuu lähelle hankealueen reunaa 300 metrin päähän lähimmästä tuulivoimalasta. Hiirihaukan pesäpuu sijoittuu hankealueen keskiosiin 2012 Ramboll 57
ja sen ympärille on suunniteltu useita tuulivoimaloita lähimmillään 300 400 metrin päähän pesäpuusta. Lähimmäs kanahaukan pesäpuuta sijoittunut tuulivoimalaitos on poistettu kaavaehdotuksesta. Mahdollisten vaikutusten suuruuteen vaikuttavat kuitenkin osaltaan töiden ajoittaminen sekä alueen muu maankäyttö, lähinnä metsätaloustoimet. Mikäli pesäpaikkojen ympäristöön kohdistuu erityisesti lajien pesimäkauden aikana voimakasta rakentamistoimista tai metsätaloudesta aiheutuvaa häirintää, on pesien autioituminen ja lajien siirtyminen pesimään etäämmälle aktiivisimman rakentamistoimien alueesta mahdollista. Tuulivoimaloiden vaikutuksista metsokantaan ei ole olemassa juurikaan tutkittua tietoa, minkä vuoksi yksityiskohtainen vaikutusten arviointi on hyvin hankalaa. Tuulivoimapuistojen toteuttaminen tulee osaltaan lisäämään ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä tuulivoimaloiden rakennusalueilla, mikä tulee yhdessä rakentamistoimien aiheuttamien elinympäristömuutosten sekä metsäalueiden pirstoutumisen seurauksena todennäköisesti vaikuttamaan Metsälän alueen metsokantaan. Tuulivoimapuistojen rakentamisaikana ihmistoiminta on selvitysalueella kokonaisuudessaan melko voimakasta, minkä vuoksi myös metsojen siirtyminen pois erityisesti voimakkaimman rakentamisen alueilta on todennäköistä. Metsot hyödyntävät soidinaikanaan hyvinkin laajaa aluetta varsinaisen soidinkeskuksen ympäristössä reviirilintujen ruokailualueiden sijoittuessa yleensä säteittäisesti soidinkeskuksen ympäristöön. Tästä syystä soidinpaikan elinvoimaisuutta arvioitaessa tulisikin varsinaisen soidinkeskuksen ohella ottaa huomioon myös mahdolliset elinympäristömuutokset em. ruokailualueilla (päiväreviireillä). Metsälän suunnittelualueella havaituista soidinpaikoista vaikutusten todennäköisyys voidaan arvioida suurimmaksi erityisesti Mäntykankaan ja Simonasmossenin soitimien osalta, joiden ympäristöön on hankesuunnitelmissa suunniteltu useita tuulivoimaloita (taulukko kappaleessa 2.1.9). Vaikutusten suuruus riippuu tässä yhteydessä osaltaan mm. rakentamistöiden ajoittumisesta (vaikuttaa suoran ihmishäirinnän määrään), alueen yleisestä maankäytöstä ja sen kehityksestä (erityisesti metsätaloustoimet), sekä metsojen mahdollisesta tottumisesta tuulivoimaloihin rakentamisvaiheen päättymisen jälkeen. Hankkeen rakentamisesta aiheutuvien linnustovaikutusten suuruuteen vaikuttavat kuitenkin merkittävällä tavalla rakentamistoimien käytännön suunnittelu ja niiden ajoittaminen. Hankealueen pesimälinnusto tulisikin osaltaan pyrkiä ottamaan hankkeen käytännön toteutuksen yhteydessä huomioon kohdentamalla rakennustyöt lintujen aktiivisimman pesimäkauden (toukokuun alku-heinäkuun puoliväli) ulkopuolelle ja välttää voimakkaita rakennustoimia erityisesti uhanalaisten ja häiriöherkkien lajien pesimäpaikkojen lähiympäristössä. Metson osalta lajin tunnettujen soidinpaikkojen läheisyydessä häirintää tulisi välttää erityisesti maaliskuun lopun ja toukokuun alun välisenä aikana, kun taas kehrääjän osalta vaikutuksille herkin aika sijoittuu lajin pesimäkauteen (kesäkuun alku heinäkuun puoliväli). 4.2.11.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto Maa-alueelle sijoitettujen tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen vaikutuksia alueen pesimälinnustoon on viime vuosien aikana tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa. Useissa tutkimuksissa tuulivoimaloiden vaikutuksia alueiden pesimälinnustoon on pidetty melko pieninä ja niitä on yleisesti verrattu nykyaikaisen metsätalouden aiheuttamiin linnustomuutoksiin. Esimerkiksi Kerlinger (2000) ei tutkimuksessaan havainnut tuulivoimapuiston aiheuttaneen merkittäviä muutoksia metsäisen tuulivoimapuistoalueen pesimälinnustoon. Tutkimuksessa havaitut muutokset aiheutuivat tuulivoimaloiden sijaan ensisijaisesti metsäympäristön yleisestä pirstoutumisesta, joka näkyi erityisesti metsäalueiden reunoja suosivien lajien runsastumisena ja vastaavasti yhtenäisiä metsä- ja erämaa-alueita suosivien lajien vähentymisenä. Tasalaatuisessa ympäristössä näitä vaikutuksia voidaan yleisesti verrata 58
normaalien metsätaloustoimien aiheuttamiin linnustomuutoksiin. Metsätalous on Suomessa monin paikoin vähentänyt erämaa-alueita suosivien sekä ihmistoimintaa välttelevien lajien lisääntymismahdollisuuksia, minkä takia monet niistä luetaankin maassa nykyisin silmälläpidettäviin lajeihin (mm. metsäkanalinnut, kuukkeli). Metsälän hankealueella ihmiskäytössä olevia alueita vältteleviä lajeja ovat erityisesti suurikokoisemmat päiväpetolinnut kana-, hiiri- ja mehiläishaukka, alueella varsin runsaslukuisena esiintyvä metso sekä kehrääjä. Metsälän hankealueen metsät ovat laajalti aktiivisessa metsätalouskäytössä, minkä takia alueen metsäkuviorakenne on monin paikoin melko rikkonainen. Hankesuunnitelmassa tuulivoimalat on sijoitettu pääosin käsitellyille, linnuston kannalta vähäarvoisille alueille (mm. nuoret kasvatusmetsät ja taimikot) sekä hyödyntämään esimerkiksi huoltoteiden sijoittamisessa mahdollisimman laajasti alueen nykyistä metsäautotieverkostoa. Hankealueella esiintyville vanhojen kuusimetsien alueille tai kosteikoille ei kohdistu rakentamista, minkä takia näille alueille ominaisiin lintulajeihin kohdistuvat vaikutukset voidaan tuulivoimapuiston osalta arvioida vähäisiksi. Hankesuunnitelmissa useita tuulivoimaloita on sijoitettu hankealueen keski- ja eteläosien kalliomänniköihin, joille ominaiseen linnustoon hankkeella saattaa olla vaikutusta. Linnustovaikutusten kannalta hankealueen merkittävin laji on kehrääjä, jonka havaittu reviirimäärä on jopa alueellisella tasolla merkittävä. Kehrääjä kuuluu Suomessa erityisesti karuille, harvapuustoisille mäntykankaille luonteenomaisiin lajeihin, jolle soveltuvia elinympäristöjä esiintyy hankealueella erityisesti sen keskiosien kallioalueilla. Kallioalueiden elinympäristörakenne muuttuu tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena vain vähän, minkä takia alueelle jää hankkeen toteuttamisen jälkeen vielä runsaasti kehrääjän lisääntymiseen soveltuvia alueita. Kehrääjän kannalta merkittävämpi tekijä ovat todennäköisesti kuitenkin ihmistoiminnan sekä siitä aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen Metsälän alueella. Pesimäpaikkansa valinnassa kehrääjän tiedetään pyrkivän välttelemään jo rakennettuja tai muuten aktiivisessa ihmiskäytössä olevia alueita (ks. viitteet edellä), minkä takia hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutusta kehrääjän esiintymiseen ja pesimäpaikkojen valintaan alueilla, joilla rakentamistoimet ovat voimakkaimpia (erityisesti Mäntykankaan Riskulan alueet). Kokonaisuudessaan maankäytön intensiteetti on tuulivoimapuistossa kuitenkin varsin matala, minkä takia alueella säilyy hankkeen toteuttamisen jälkeenkin vielä ihmistoiminnasta vapaita alueita kehrääjän pesimäpaikoiksi. Suurin osa hankealueella pesivistä lintulajeista etsii ravintonsa ensisijaisesti metsäympäristön sisältä, eivätkä ne useinkaan liiku selkeästi puiden latvojen yläpuolella. Esimerkiksi varpus- ja kanalinnut lentävät pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden lapojen toimintakorkeuksissa (tornin korkeudesta riippuen alimmillaan 60 65 metriä), minkä takia näiden lajien törmäämistä lapojen kanssa voidaan pitää epätodennäköisenä. Alttiitta törmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa ovat hankealueella pesivistä lajeista usein soidintaan puiden latvojen yläpuolella lentävä lehtokurppa, petolinnut hiiri- ja mehiläishaukka sekä alueella liikkuvat merikotkat, jotka voivat ravinnonhankintamatkallaan lentää tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehtyihin muutoksiin lukeutuu neljän tuulivoimalan poisto Santajärvien länsipuolelta. Muutos avaa Santajärviltä rannikon suuntaan esteettömän lentoreitin. Kehrääjän törmäysriskit voidaan sen sijaan arvioida pieniksi johtuen lajin ruokailu- ja saalistusalueiden painottumisesta usein lähelle maan pintaa metsärakenteen sisään. Kehrääjä on elintavoiltaan yöaktiivinen laji, jonka saalistusalueita ovat pääasiassa valoisat mäntykankaat, avoimet metsien reuna-alueet sekä osin myös vesistöjen ja kosteikkojen rannat. Englannissa tehtyjen radiolähetinseurantojen perusteella kehrääjät pysyttelevät saalistuslennoillaan säännöllisesti puiden latvojen alapuolella, minkä takia niiden lentäminen nykyaikaisten tuulivoimaloiden toimintakorkeudella on melko harvinaista (Walls ym. 2005, Morrison 2007). Kehrääjän kannalta hankkeen aiheuttamista riskitekijöistä suurempana voidaankin törmäysriskien sijaan nähdä ihmistoiminnan lisääntyminen alueella ja sen vaikutukset lajin pesimäpaikan valintaan. 2012 Ramboll 59
Tuulivoimaloiden synnyttämän melun vaikutuksista linnustoon on olemassa vain vähän tutkimustietoa, minkä takia sen vaikutuksista Metsälän alueelle luonteenomaiseen linnustoon on vaikea yksityiskohtaisesti arvioida. Yleisesti ihmistoiminnasta aiheutuvien toimintojen (mm. tieliikenne) on havaittu vähentävän erityisesti laulavien lintujen reviirimääriä melulähteen läheisyydessä (mm. Kuitunen ym. 1998). Luonteeltaan tuulivoimaloiden synnyttämä ääni poikkeaa kuitenkin osin tieliikenteen vastaavasta sen ollessa kovimmillaan, kun myös luonnon omat taustaäänet ovat voimakkaimmillaan (tuuliset olosuhteet). Taulukko 11 4. Lajikohtainen arviointi hankkeen vaikutuksista alueella havaittuihin, suojelullisesti merkittäviin lajeihin. Laji Esiintyminen Vaikutukset Kuikka (Gavia arctica) Pyy (Bonasa bonasia) Teeri (Tetrao tetrix) Metso (T. urogallus) Kurki (Grus grus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Liro (Tringa glareola) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Harvalukuinen pesimälaji alueen järvillä, pesii 1 2 parin voimin ainakin Stora ja Lilla Sandjärvillä Säännöllinen pesimälaji hankealueen rehevämmillä alueilla ja kuusikoissa. Säännöllinen pesimälaji hankealueella Varsin runsaslukuinen laji hankealueella. Useita soidinpaikkoja hankealueella Säännöllinen pesimälaji hankealueen eteläosien isoilla suoalueilla (Kräsmosanneva, Stormossen). Lisäksi reviiri Kackorträsketillä. Harvalukuinen pesimälaji hankealueen eteläosien isoilla suoalueilla (Kräsmosannneva, Stormossen) Pesii usean parin voimin ainakin Stormossenilla. Pesä Riskulan alueella Tuulivoimaloita ei ole sijoitettu lajin lisääntymisalueiden läheisyyteen. Hanke voi kuitenkin lisätä alueella pesivien kuikkien törmäysriskiä, jos ne käyvät ruokailemassa pesimäjärviensä ulkopuolella. Lajin keskeisiin pesimäalueisiin ei kohdistu rakentamista, minkä takia lajiin kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Laji ei myöskään käytännössä koskaan lennä tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Teeri lentää kanalinnuista usein myös puiden latvojen yläpuolella, minkä takia ne voivat lentää välillä myös tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa. Törmäysriski kuitenkin todennäköisesti pieni tai korkeintaan kohtalainen. Hankkeen aiheuttama metsien pirstoutuminen, ihmistoiminnan lisääntyminen sekä tuulivoimaloista aiheutuvat häiriötekijät voivat vaikuttaa lajin esiintymiseen alueella. Lajin soidinpaikkojen läheisyyteen päiväreviirivyöhykkeille sijoittuu tuulivoimaloita. joilla voi olla vaikutuksia soidinpaikkojen elinkykyisyyteen. Laji pesii hankealueella lähinnä hankealueen läheisyyteen sijoittuvilla isoilla avosuoalueilla, joihin ei hankkeen toteuttamisen seurauksena kohdistu rakentamista. Hanke voi kuitenkin lisätä avosoilla pesivien kurkien törmäysriskiä niiden käydessä ruokailemassa pesintäalueensa ulkopuolella. Lajille soveliaita elinympäristöjä on hankealueella ainoastaan sen etelä- ja itäpuolisilla avosuoalueilla, joille ei hankkeen toteuttamisen seurauksena kohdistu rakentamista. Vaikutukset vähäisiä. Lajille soveliaita elinympäristöjä on hankealueella ainoastaan sen etelä- ja itäpuolisilla avosuoalueilla, joille ei hankkeen toteuttamisen seurauksena kohdistu rakentamista. Vaikutukset vähäisiä. Lajin tunnettu pesäpaikka sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta, minkä takia siihen kohdistuvat elinympäristö- ja häiriövaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Hanke voi kuitenkin lisätä alueella pesivän mehiläishaukan törmäysriskiä, mikäli lajin ruokailulennot suuntautuvat hankealueen suuntaan. 60
Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Hyvin runsaslukuinen pesimälaji hankealueen valoisissa kalliomänniköissä. Reviirimäärä vähintään 16 18. Hankkeen toteuttamisella voi olla vaikutusta lajin esiintymiseen Metsälän alueella lähinnä lisääntyneiden häiriötekijöiden ja ihmistoiminnan lisääntymisen myötä. Lajille soveliaiden elinympäristöjen rajallisesta määrästä johtuen merkittävien vaikutusten riski lajitasolla suurin. Törmäysriski todennäköisesti vähäinen lajin saalistaessa pääosin puiden latvojen alapuolella. Viirupöllö (Strix uralensis) Poikue Söderändanilla sekä huhuileva koiras Stenmosannevan reunassa Lajin havaitut lisääntymisalueet sijoittuvat tuulivoimala-alueen ulkopuolelle, minkä takia hankkeen vaikutukset lajiin todennäköisesti vähäisiä. Suopöllö (Asio flammeus) Palokäki (Dryocopus martius) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Reviirit Ledmossenilla ja Stormossenilla Säännöllinen mutta harvalukuinen pesimälaji koko hankealueella. Arvio reviirimäärästä 5 6. Harvalukuinen pesimälaji alueella, reviirit Uttermossassa, Fribergillä ja Uppelinmäellä Lajin havaitut reviirit sijoittuvat lähelle hankealueen reunoja sekä sen ulkopuolelle, minkä takia hankkeen vaikutukset (lähinnä elinympäristömuutokset sekä häiriötekijät) lajiin ovat todennäköisesti vähäisiä. Palokärjelle soveltuvien elinympäristöjen määrä ei hankealueella merkittävästi vähene, minkä takia vaikutukset todennäköisesti vähäisiä. Liikkuu pesimäaikanaan vain harvoin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, minkä takia törmäysriski vähäinen. Laji esiintyy hankealueella pääosin avohakkuualoilla, joiden määrään hankkeen toteuttaminen ei vaikuta merkittävällä tavalla. Ei todennäköisesti merkittävää vaikutusta lajin esiintymiseen. Muuttolinnusto Tuulivoimaloiden vaikutuksia muuttaviin lintuihin on viime vuosien aikana tutkittu erityisesti eteläiselle Itämerelle rakennetuissa tuulivoimapuistoissa (mm. Tanska Nysted ja Horns Rev sekä Ruotsin Utgrunden) alueilla, jotka muodostavat merkittävän muuttoväylän erityisesti useille vesilintulajeille. Tutkimuksissa tuulivoimaloiden selkeimpänä vaikutuksena on havaittu joidenkin muuttoreittien pienimuotoinen siirtyminen tuulivoimapuiston ydinalueilta lähemmäs alueen reunoja. Osaltaan tämä tulos kuvastaa lintujen kykyä havaita tuulivoimalat jo etäältä sekä sovittaa lentoreittinsä siten, etteivät ne turhaan joudu lentämään törmäysten kannalta vaarallisen lähellä voimaloi-den lapoja. Sen sijaan törmäysten on visuaalisen havainnoinnin sekä tutka- ja lämpökameraseurannan perusteella havaittu olevan harvinaisia päivällä mutta myös yöaikaan (Pettersson 2004, Desholm & Kahlert 2005). Vaikka seurantoja on Itämerellä tehdyissä tutkimuksissa tehty pääosin vesilinnuilla, on vastaavaa käyttäytymistä havaittu myös mm. kurjilla ja päiväpetolinnuilla. Top of Iowan tuulivoimala-alueella Yhdysvalloissa ei ole kahden vuoden seurannassa havaittu yhtään törmäyksistä johtuvaa kuolemantapausta, vaikka alueella ja sen ympäristössä ruokailee joka syksy 30 000 40 000 kanadanhanhea. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsäiselle alueelle, jolla ei sijaitse merkittäviä muuttolintujen ruokailu- tai lepäilyalueita. Tehtyjen selvitysten perusteella erityisesti hanhien ja joutsenien pääasialliset muuttoreitit kulkevat hankealueen ohitse keskittyen hankealueen länsipuolisten peltoalueiden päälle. Tämä pienentää osaltaan tuulivoimaloiden näille lajeille aiheuttamaa törmäysriskiä. Lintujen muutto jakautuu kuitenkin usein varsin leveälle sektorille muuttoväylän kahden puolen, minkä takia erityisesti tuulivoima-alueen länsiosien kautta voi keväisin ja syksyisin muuttaa pieniä määriä mm. hanhia, kurkia ja joutsenia. Hanhet ja joutsenet muuttavat usein tuulivoimaloiden toimintakorkeuksilla, kun taas mm. kurkien muutto kulkee maa-alueiden päällä pääsääntöisesti korkealla, jopa tuulivoimaloiden lapojen yläpuolella. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus jäänee hanhien ja joutsenten osalta kuitenkin vähäiseksi johtuen sekä muuton vähäisyydestä mutta toisaalta myös lintujen kyvystä havaita niiden lentoreitille osuvat esteet, esim. tuulivoimalat, ajoissa ja väistää ne ilman todellista riskiä törmäyksille. 2012 Ramboll 61
Metsälän hankealueen kautta muuttavista lajeista alttiimpana törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa voidaan arvioida erityisesti alueen kautta muuttavat merikotkat ja muut petolinnut, joiden muuttoreitti kulkee havaintojen mukaan osin hankealueen itä- ja eteläosissa sijaitsevien vesistöjen (Stora ja Lilla Sandjärv) kautta. Tätä reittiä käyttävien lintujen törmäysriski on todennäköisesti alueen reunoja sivuavaa metsähanhen ja laulujoutsenen muuttoreittiä suurempi, koska linnut muuttavat suunnitellun tuulivoimala-alueen läpi ja joutuvat siksi lentämään useampien tuulivoimaloiden toiminta-alueella. Suuria petolintuja pidetään raportoitujen törmäyskuolleisuuksien perusteella alttiimpana lajiryhmänä tuulivoimaloiden aiheuttamalle törmäyskuolleisuudelle. Petolintujen osalta törmäysvaikutusten merkitystä korostavat osaltaan lajien pitkäikäisyys ja pieni keskimääräinen poikastuotto. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttamista törmäysuhreista petolintujen osuus on ollut kaikkiaan 42 % (lajeista pääasiassa hiiri- ja isohaarahaukka) muiden lajiryhmien kuolleisuuslukujen käsittäessä lähinnä satunnaistapauksia (Fernley ym. 2006). Yleisesti myös muuttavien petolintujen on havaittu pystyvän varsin tehokkaasti väistämään niiden lentoreitille osuvia tuulivoimaloita (mm. Pettersson 2004). Suurimmaksi törmäysriski on mm. Orloffin & Flanneryn (1992) tutkimuksessa arvioitu erityisesti saalistelevilla linnuilla, joiden katse on kiinnittynyt maassa olevaan saaliiseen eivätkä ne siksi välttämättä havaitse ajoissa sivusta tai ylhäältä tulevaa tuulivoimalan lapaa. Suurista petolinnuista hankealueella ei sijaitse mm. merikotkan kannalta potentiaalisia saalistusalueita, minkä takia alueella havaitut kotkat ylittävät alueen todennäköisesti melko suoraviivaisesti matkalennossa. Tämä pienentää osaltaan kotkien tuulivoimala-alueella kuluttamaa aikaa sekä edelleen niiden törmäysriskiä. Lintujen väistökykyyn ja törmäysriskiin vaikuttavat kuitenkin osaltaan sääolosuhteet, lintujen kyky erottaa nopeasti liikkuvien lapojen kärkiä sekä lintujen lentokäyttäytyminen (saalistus vs. matkalento), jotka voivat vaikuttaa linnun havainnointikykyyn suhteessa tuulivoimalan lapoihin. Suurimpia törmäysriskit ovat yleensä huonolla säällä (esim. sumu, vesisade), jolloin linnut eivät välttämättä pysty havaitsemaan tuulivoimaloiden lapoja ajoissa, vaan ajautuvat vahingossa törmäysriskialueelle. Toisaalta linnut pystyvät ihmissilmää tehokkaammin havainnoimaan myös spektrin punaista osaa, minkä takia linnut näkevät ihmistä paremmin myös huonossa säässä. Toisaalta esimerkiksi petolintujen ja kurkien muutto painottuu sekä keväällä että syksyllä yleensä kirkkaille, myötätuulisille päiville, jolloin nämä lajit pystyvät tehokkaammin hyödyntämään sekä vallitsevia tuulia että maanpinnasta syntyviä nousevia ilmavirtauksia. Sadesäällä, jolloin myös törmäysriskit ovat suurimmat, näiden lajien muutto on oleellisesti vähäisempää, mikä pienentää osaltaan myös tuulivoimala-alueen läpi lentävien lintujen määrää. Lintujen väistökyvystä sekä hankealueen kautta kulkevan muuton hajanaisuudesta johtuen tuulivoimapuiston muuttolinnuille aiheuttamat törmäysvaikutukset voidaan pääosin arvioida pieniksi eikä niillä todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta alueen kautta muuttavien lajien säilymiseen tai populaatiokehitykseen. Erityistä huomiota hankkeen toteuttamisvaiheessa tulisi kuitenkin kiinnittää hankealueen lävitse kulkevaan muuttoreittiin (erityisesti merikotka ym. petolinnut), sitä pitkin kulkevan muuton intensiteettiin sekä mahdollisiin törmäysvaikutuksiin. 4.2.11.3 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Sähkönsiirtoreitin uusi suunnitelma on valmistunut syksyllä 2011. Sähkönsiirron linnustovaikutuksia selvitetään voimajohdon ympäristöselvitysten yhteydessä. 4.2.11.4 Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tuulivoimahankkeilla voi hankekohtaisten vaikutusten ohella olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia, jos useat tuulivoimapuistot sijoitetaan lähelle toisiaan tai samojen lintujen käyttämien muuttoreittien läheisyyteen. Muuttolintujen on esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittu pyrkivän sovittamaan lentoreittinsä siten, etteivät ne joudu turhaan lentämään tuulivoimaloiden lapojen välittömässä läheisyydessä. Tästä syystä tuulivoimapuistojen yh- 62
teisvaikutuksena voidaan havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä lintujen väistäessä niiden lentoreitille osuvia tuulivoimalaitoksia. Väistöliikkeet pienentävät toisaalta myös mahdollisten törmäysten todennäköisyyttä, minkä vuoksi hankkeiden aiheuttama törmäyskuolleisuus voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Lintujen väistöliikkeitä tuulivoimaloiden läheisyydessä on viime vuosien aikana tutkittu eniten meren päällä muuttavilla sorsalinnuilla, mutta niitä on tutkaseurannoissa havaittu myös mm. muuttavilla kurjilla ja joutsenilla. Kristiinankaupungin ympäristöön suunnitellut tuulivoimapuistot tulevat todennäköisesti osaltaan vaikuttamaan lintujen muuton ohjautumiseen alueella. Metsälän hankkeen osalta keskeisiksi lajeiksi voidaan tässä yhteydessä nostaa erityisesti laulujoutsen ja metsähanhi, joiden muuttajamäärät ovat alueella erityisesti keväisin hyvin suuria Kristiinankaupungin alueella sijaitsevien merkittävien kerääntymäalueiden vuoksi. Metsähanhen ja laulujoutsenen muutto saapuu eteläisen Pohjanmaan alueelle suurelta osin suoraan Selkämeren yli Ruotsin puolelta muuton rantautuessa karkeasti Porin ja Kristiinankaupungin välisen vyöhykkeen kautta. Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa selkeimmin Pohjanlahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa vuosittain merkittäviä määriä lintuja. Lintujen muutto jakautuu alueella kuitenkin selkeästi meren (mm. sorsalinnut, lokit ja kuikat) ja mantereen päällä muuttaviin lajeihin (mm. päiväpetolinnut, kurki, varpuslinnut). Metsälässä lintujen muutto kulkee havaintojen perusteella pääosin hankealueen länsireunassa sijaitsevien Metsälän ja Pakankylän peltoja seuraillen, kun taas hankealueen keskiosissa muutto on vähäisempää. Mantereella tapahtuvaa muuttoa ei kuitenkaan ole mahdollista kuvata yksityiskohtaisilla linjoilla, vaan muuttoreitit muistuttavat ennemmin leveitä käytäviä, jonka sisällä lintujen yksilömäärät vaihtelevat mm. vuorokaudenajan sekä sääolosuhteiden mukaan. Tästä syystä useiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksena voidaankin havaita lintujen muuttoreittien siirtymistä. Pohjanmaan liitolla on vaihekaavaa varten tekeillä selvitys, jossa käsitellään tuulivoimapuistojen linnustollisia yhteisvaikutuksia. Kristiinankaupungin alueella pesivät merikotkat ja sääkset voivat ruokailulentojensa yhteydessä hyvin liikkua sekä Metsälän mutta myös mm. Kristiinankaupungin edustalle suunnitelluilla tuulivoimapuistoalueilla. 4.2.11.5 Tuulivoimaloiden vaikutukset liito-oraviin Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ihmistoiminta alueella on vilkasta ja rakentamisesta aiheutuu meluhäiriöitä huomattavasti enemmän kuin tuulivoimapuiston toiminnan aikana. Rakentamisen aikaisen melun ja ihmisten alueella liikkumisen seurauksena on mahdollista että liito-oravat välttävät reviiriensä niitä osia, jotka sijaitsevat rakentamisalueiden läheisyydessä. Rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaava-alueella sijaitsevat liito-oravien elinalueet on otettu huomioon kaavaehdotuksessa poistamalla liito-oravareviirille sijoittunut voimala nro 3 sekä siirtämällä tieyhteyttä voimalalle nro 21. Lisäksi suunniteltuja tieyhteyksiä on päivitetty hankealueen eteläosassa (mm. voimalan 47 läheisyydessä) liito-oravienkin kannalta erittäin potentiaalisten elinympäristöjen säästämiseksi. Hankkeen rakennusvaiheen jälkeen liito-oraviin kohdistuvat häiriötekijät vähenevät huomattavasti. Käytön aikana tuulivoimalat aiheuttavat melu- ja varjostusvaikutuksia, joiden vaikutuksista liito-oraviin ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Meluvaikutukset ovat suurimmillaan voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen ääniherkkä laji, mistä kertoo esimerkiksi lajin pesiminen vilkasliikenteisten liikenneväylien ja ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä. Uudet rakennettava huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja noin kuusi metriä leveitä, mikä tarkoittaa että liito-orava pystyy tarvittaessa liitämään huoltotien ylitse. Korkealla pyörivät tuulivoimaloiden lavat eivät aiheuta liito-oraville törmäysriskiä. 2012 Ramboll 63
4.2.11.6 Tuulivoimaloiden vaikutukset lepakoihin Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset lepakoihin liittyvät törmäyskuolleisuuteen sekä elinympäristömuutoksiin. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa sekä paikallisiin että muuttaviin lepakoihin. Metsälän alueella paikallisia lepakoita ei kuitenkaan esiinny poikkeuksellisen paljon, eikä tuulivoimalan rakentaminen näin ollen pitäisi merkittävästi vaikuttaa lepakoihin. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti myös rakentamisalueiden luontotyyppien sopimattomuus lepakoille. Korkeammalla muuttavat lepakot voivat kuitenkin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Mahdolliset muuttoreitit Metsälän alueella kulkevat luultavasti järvien rantoja pitkin, joiden välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimaloita. Voimalat saattavat houkutella myös hyönteisiä, mikä puolestaan houkuttelee lepakoita saalistamaan. Tämä vaikutus saattaa kohdistua sekä paikallisiin että muuttajiin. Oletettavasti pohjanlepakko korkealla saalistavana lajina kohtaa suuremman riskin kuin matalalla saalistavat siipat. 4.2.11.7 Vaikutukset lähivesien kalastoon, kalastukseen ja kalatalouteen Suurin osa suunniteltavista perustuksista sijoittuu alueella olevien pienten purojen ja ojien välittömään läheisyyteen. Myös suunnitellut uudet huoltotiet tulevat ylittämään tai sivuamaan alueen puroja ja ojia. Rakennustöillä on todennäköisesti paikallisia ja lyhytkestoisia vaikutuksia ojien ja purojen vedenlaatuun. Vaikutukset näkyvät mahdollisesti veden lievänä samenemisena johtuen veden kiintoainepitoisuuden noususta. Arvion mukaan rakentamisen aikaiset vaikutukset purojen ja ojien mahdolliseen kalastoon ja kalastukseen ovat hyvin lievät tai merkityksettömät ja lyhytaikaiset, varsinkin kun maa-aines perustamispaikoilla on enimmäkseen kivennäismaata, jonka kiintoainespartikkelit ovat suuria, eivätkä kulkeudu helposti. Metsälänjokea lähin suunniteltu tuulivoimalaitos sijaitsee noin 500 metrin päässä joesta ja rakennettavat huoltotiet eivät ylitä uomaa kummassakaan vaihtoehdossa. Rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta Metsälänjoen kalastoon, kalastukseen ja kalatalouteen. Vaikutuksia ei myöskään arvioida kohdistuvan Stora Sandjärven kalastoon ja kalastukseen, sillä rakennustyöt sijoittuvat lähimmillään noin 500 metrin päähän järvestä kummassakin vaihtoehdossa. Riittävän kokoisilla tierummuilla pystytään turvaamaan veden kulku uoman ylityksissä nykytilan kaltaisesti. Tiestön ja tuulivoimaloiden perustusten rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta alueen vesitaseeseen, veden korkeuksiin ja virtaamiin eikä aiheuttavan estettä kalan kululle. Hankealueelle rakennettavat sähkökaapelit ovat osin maakaapeleita, jotka pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen. Näin ollen kaapeleiden asennukseen ei juurikaan tarvita erillistä kaivutyötä. Osa kaapeleista kulkee ilmajohtoina. Sähkönsiirrosta ei katsota aiheutuvan rakentamisen aikaista haittaa alueen pienvesin kalastolle ja kalastukselle. Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 500 metrin päähän hankealueen merkittävimmistä pienvesistä (Metsälänjoki, Lilla ja Stora Sandjärv). Tuulivoimaloiden ei katsota häiritsevän näiden pienvesien kalastoa melulla tai roottoreiden lavoista syntyvillä valo- ja varjoefekteillä riittävän pitkän etäisyyden vuoksi. Käytön aikaisia, sähkönsiirrosta aiheutuvia vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ei arvioida juurikaan muodostuvan. Ainoat vaikutukset voivat liittyä huoltotilanteisiin, jolloin voi olla tarvetta kaivutöihin (esim. rikkoutuneen maakaapelin vaihto) ojien lähistöllä. Tällöin voi ilmetä sameuden ja kiintoainepitoisuuden kohoamista vedenlaadussa ja kalojen poistumista kaivualueen vaikutusalueelta. Tästä aiheutuvan haitan arvioidaan kuitenkin olevan erittäin vähäinen ja tilapäinen. Sähkösiirrosta ei aiheudu muutosta ojien hydrologiaan tai päästöjä, jotka haittaisivat kalaston toimeentuloa. Siten myöskään sähkönsiirrosta ei aiheudu kalataloudellisia haittoja, sillä kaapelit eivät kulje puroissa, joten niistä muodostuvat sähkömagneettiset kentät eivät vaikuta kalojen elinympäristöön. 64
4.2.11.8 Muut eläimistöön kohdistuvat vaikutukset Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien vaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi. Elinympäristöjen pirstoutumisella on kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen (Saunders ym. 1991). Tuulipuistoalueilla elinympäristöjä pirstova vaikutus aiheutuu lähinnä huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Huoltoteiden rakentamisessa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa metsäautotieverkostoa mahdollisimman paljon ja siten vähennetään myös huoltotieverkoston luonnonympäristölle aiheuttamia vaikutuksia. 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen Keskeisimmät vaikutukset aiheutuvat rakentamisaikana puuston kaatamisesta ja pintamaan raivaamisesta rakennettavilta alueilta (huoltotiet, tuulivoimaloiden perustukset). Huomattavan kallioisen maaston vuoksi on oletettavaa että huoltoteiden rakennustyöt vaativat runsaasti räjäytystöitä. Rakentamisen aikana voi esiintyä myös paikallisia pölyhaittoja. Huomattava määrä suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu kallioisille alueille. Kalliometsät on määritetty Etelä-Suomen alueella luontotyyppinä säilyväksi (LC) (Raunio ym. 2008). Kallioalueiden runsaus tekee alueen rakentamisen kannalta erityisen herkäksi kohteeksi. Kallioiden kasvillisuus on kulutusherkkää ja etenkin jäkälät kuluvat helposti pois. Kulutusherkkyytensä lisäksi jäkälät ovat myös hitaita uusiutumaan. Erityisesti poronjäkälälajit on todettu hyvin herkiksi kulutukselle ja pahoin kulutusvaurioista kärsineen palleroporonjäkälän uusiutuminen normaaliksi jäkäläpeitteeksi voi viedä jopa 90 vuotta (Ahti 1953). Hankealueen kallioalueiden jäkälälajistossa esiintyy runsaasti mm. palleroporonjäkälää, harmaaporonjäkälää ja valkoporonjäkälää. Rakentamisen aikainen alueella liikkuminen aiheuttaa lajiston kulutusherkkyydestä johtuen muutoksia varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Rakentamisalueiden ulkopuolella muutokset ovat väliaikaisia, mutta edellä esitetyistä syistä johtuen palautuminen kestää useita vuosikymmeniä. Varsinaisilla rakentamispaikoilla ja huoltoteiden alueilla muutokset ovat pysyviä alkuperäisen luonnon muuttuessa rakennetuksi ympäristöksi. Hankealue on nykyisellään suhteellisen laaja rakentamaton ja yhtenäinen metsäalue, jonka luonne muuttuu rakentamisen myötä. Metsälän loivapiirteiset kallioalueet ja kallioiden painanteissa sijaitsevat rämesoistumat ovat omaleimaista luontoa, jota tosin metsätaloustoimet ovat osaltaan huomattavasti muokanneet. Kallioalueiden jäkäläkasvillisuus on peittävää ja kulutusvauriot nykyisellään vähäisiä. Suomalaisissa metsissä on tyypillisesti kattava metsäautotieverkosto, mutta hankealueella metsäautoteitä on verrattain vähän. Tuulivoimapuiston vaatimien huoltotieyhteyksien myötä rakentamattoman metsäalueen ominaispiirteet muuttuvat, vaikka rakennettavat alueet ovatkin vain muutamia prosentteja koko hankealueen pinta-alasta. Hankealueella sijaitsevia arvokkaita luontokohteita on huomioitu voimaloiden ja huoltoteiden sijoituspaikkasuunnitelmissa haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Voimajohtoreitin vaikutukset luontotyyppeihin jäävät tarkemmin arvioitaviksi erikseen laadittavan voimajohdon ympäristöselvityksen yhteydessä. Voimajohtohankkeen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat merkittävimmät vaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Rakennettavilta johtoaukeilta raivataan puusto ja lisäksi reunavyöhykkeillä pidetään puusto vapaana. Rakentamisen aikana johtoalueella kuljetaan raskailla työkoneilla, mikä voi aiheuttaa kasvillisuusvaurioita johtoaukeaa laajemmille alueille. Toiminnan aikana voimajohtoaukean kasvillisuus raivataan säännöllisin väliajoin. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä laajan rakentamattoman metsäalueen ominaispiirteet muuttuvat, vaikka varsinainen rakennuspinta-ala onkin vain muutamia prosentteja koko hankealueen pinta-alasta. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan käytönaikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Tuulivoimapuistot eivät toimintansa aikana normaalitilanteessa aiheuta päästöjä, jotka vaikuttaisivat rakentamisalueita ympäröivään kasvillisuuteen 2012 Ramboll 65
4.2.13 Vaikutukset metsätalouteen Suurin osa hankealueen maa-alueesta pysyy nykyisellään metsätalousalueena. Tuulivoimalaitosten perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapintaala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen aluetta voidaan edelleen käyttää metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimaloille rakennettua tieverkkoa voidaan käyttää puiden kuljettamiseen ja tuulivoimalan rakennuskenttää varastointiin 4.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen. Alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Esimerkiksi tien reunaoja voi kuivattaa hieman jotakin aluetta. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen. Alueella käsitellään mahdollisesti vähäisiä määriä tuulivoimalaitosten koneistojen voiteluöljyjä ynnä muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niin pieniä että toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Tuulivoimaloille kulkevien teiden rakentamisesta voi aiheutua hetkellisiä samentumia puroihin, mikäli tiet ylittävät purouomia. Myös tienrakentamisen samentumavaikutukset jäävät lyhytkestoisiksi. Teihin rakennetaan purojen kohdalle riittävän mitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta. Tuulivoimaloiden sijoittaminen maa-alueille ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia vesistöihin. Rakentamisaikana rakennuspaikan maa-aluetta muokataan noin 0,5 hehtaarin laajuiselta alueelta. Käytännössä maanmuokkaus vastaa esim. omakotitalon rakentamisessa tarvittavia pohjatöitä. Jos rakennuspaikka sijaitsee hiekka- tai soramaalla ja hyvin lähellä vesistöä, voi perustamispaikalta periaatteessa kulkeutua sadeveden mukana pieniä määriä kiintoainesta vesistöön. Käytännössä vaikutus jää kuitenkin vähäiseksi ja lyhytkestoiseksi. Mikäli perustus sijoittuu kivi- tai kalliopohjalle, ei rakentamisesta aiheudu käytännössä kiintoaineen kulkeutumista. Tuulivoimaloille kulkevien teiden rakentamisesta voi aiheutua hetkellisiä samentumia puroihin, mikäli tiet ylittävät purouomia. Myös tienrakentamisen samentumavaikutukset jäävät lyhytkestoisiksi. Teihin rakennetaan purojen kohdalle riittävän mitoitusvirtaaman omaavat rummut, joten tiestä ei aiheudu padotusvaikutusta. Maa-alueille rakennettavista tuulivoimaloista ei aiheudu käytön aikaisia vaikutuksia vesistöön. 4.2.14.1 Sähkönsiirron vaikutukset pintavesiin Suunnitellulle hankealueelle johdetaan kaapeleita sähkönsiirtoa varten. Ne pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen, jotta vältytään ylimääräisiltä rakennustöiltä. Toimenpiteillä on vähäinen tai ei lainkaan vaikutusta pintavesien vedenlaatuun. Vaikutuksen katsotaan olevan hyvin lyhytaikainen, joka saattaa näkyä veden samenemisena. 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään 4.2.15.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään Maaperää muokataan huoltoteiden, maakaapelireittien ja tuulivoimaloiden perustusten alueella. Alueella rakennetaan tieyhteys jokaiselle tuulivoimalaitokselle. Tiet ovat sorapintaisia ja noin kuusi metriä leveitä. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, tielinja tasataan ja rakennusaineena käytetään alueen moreenin lisäksi mursketta tai vastaavia materiaaleja. Heikosti kantavilla turvemailla tehdään massanvaihtoja, jotta tiestä saadaan riittävän kantava. Maakaapelit sijoitetaan ensisijaisesti tierakenteiden yhteyteen. 66
Tiestön rakentamisen lisäksi maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustusten kohdalla. Tuulivoimalaitokset voidaan perustaa pääsääntöisesti teräsbetoniperustuksille ja kallioankkuriperustuksille, mikäli kallio ei ole kovin rikkonaista. Alueelle rakennettavan tiestön, maakaapelireittien ja tuulivoimalaitosten perustusten ulkopuolella hankkeella ei ole vaikutusta maaperään. 4.2.15.2 Tuulivoimapuiston toiminnan vaikutukset maa- ja kallioperään Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia maaja kallioperään. Alueella käsitellään mahdollisesti vähäisiä määriä tuulivoimalaitosten koneistojen voiteluöljyjä ynnä muita kemikaaleja, mutta määrät ovat niin pieniä että toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisriskiä. 4.2.15.3 Sähkönsiirron vaikutukset maa- ja kallioperään Sähkönsiirtoa varten tehdään maarakennustöitä maakaapelien asentamisen sekä 110 kv ilmajohtojen sähköpylväiden pystyttämisen yhteydessä. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat paikallisia. 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun Hankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen kautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan vähentää energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisen ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla valmistusprosesseissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä. 4.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteen Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistövero määräytyy perustusten ja rakenteiden arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko hankkeen toteuttaminen tuo Kristiinankaupungin kunnalle useiden satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista. 4.2.18 Vaikutukset energiatalouteen Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita. Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite (2 000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1-5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5-10 % sähköstä (VTT 2008a). Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo. 2012 Ramboll 67
4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Tuulivoiman myönteiset vaikutukset ovat enemmän yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia, mutta kielteiset vaikutukset tuntuvat lähinnä yksilötasolla hankkeen lähiympäristössä. Tuulivoimalat on sijoitettu niin, että niiden ääni, varjostus ja läheisyys eivät merkittävästi haittaa lähimpien vapaa-ajan ja asuinrakennusten sekä virkistysalueiden käyttöä. Lisäksi maisemassa näkyvät tuulivoimalat voivat häiritä joitakin näkymäalueella asuvia, lomailevia tai ulkoilevia virkistyskäyttäjiä. Rakentamistoimet haittaavat jonkin verran lähistön asumisviihtyvyyttä, liikennettä sekä hankealueen virkistyskäyttöä. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Tuulivoimaloiden sijoittelulla on pyritty sekä optimoimaan tuulivoimaloilla saavutettava sähköntuotanto että minimoimaan hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Lisäksi tuulivoimalat on tarkoituksenmukaisesti sijoitettu mahdollisimman etäälle vakituisessa asutuskäytössä olevista rakennuksista, millä on pyritty osaltaan ehkäisemään hankkeen paikallisiin ihmisiin kohdistamia vaikutuksia. 68
5 Osayleiskaavan toteutus 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tuulivoimapuiston rakentaminen on monivaihteista työtä. Ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästään, on taustalla jo vuosien työ, joka sisältää eriasteisen selvitysten ja lupavaiheiden läpikäyntiä. Koko hankkeen eri vaiheet osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Voimansiirtojohdon selvitykset ja sähkömarkkinalain mukaiset luvat Lupaprosessi rakennusluvat, mahdolliset ympäristöluvat Hankkeen rakennussuunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Sähkönsiirtoverkoston rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto Hankkeen alustavaa suunnittelua on tehty EPV Tuulivoima Oy:ssa vuodesta 2008 alkaen. Hankkeen yleissuunnittelua tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin ja sen jälkeen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu osayleiskaavoituksen jälkeen. EPV Tuulivoima Oy päättää investoinneista osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista. Lahdessa 3. päivänä heinäkuuta 2012 Ramboll Kaavoitusyksikkö Matti Kautto Yksikön päällikkö, RA Dennis Söderholm suunnittelija, FM 2012 Ramboll 69
YHTEYSTIEDOT Kristiinankaupunki tekninen johtaja Joakim Ingves puh. +358 40 5599229 sähköposti: joakim.ingves@krs.fi Ramboll Finland Oy suomenkieliset tiedustelut yksikön päällikkö Matti Kautto puh. 0400-493709 sähköposti: matti.kautto@ramboll.fi ruotsinkieliset tiedustelut suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm puh. 040 486 5330 sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fi