Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

pvm. 3.7.2012 työnro: 82124440 Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kristiinankaupunki Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava pvm. 3.7.2012 työnro: 82124440 kirjoittanut tarkistanut Dennis Söderholm Matti Kautto Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 2012 Ramboll 1

Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus, joka koskee 23. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä osayleiskaavakarttaa, joka on muutettu 3.7.2012. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800 Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä 3.9.2009. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kristiinankaupungin eteläosassa valtatien 8 (Porintie) itäpuolella. Alue on kooltaan noin 31,4 km². Alueelta on noin 15 kilometrin etäisyys Kristiinankaupungin kaupunkitaajamaan ja 10 kilometriä Lapväärtin taajamaan. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Metsälän alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 37 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään kantaverkkoon Kristiinankaupunkiin Fingridin rakentamalla uudella sähköasemalla. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,5 5 MW. Tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 90 190 MW. Sähköä tuulivoimalaitos voi tuottaa 300 600 GWh vuodessa. 2

Osayleiskaava-alueen rajaus peruskartalla. 2012 Ramboll 3

Selostuksen sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 7 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 7 1.2 Osayleiskaava... 7 1.3 Toteuttaminen... 7 2 Lähtökohdat... 8 2.1 Luonnonympäristö... 8 2.1.1 Yleiskuvaus... 8 2.1.2 Maisema... 8 2.1.3 Maa- ja kallioperä... 8 2.1.4 Pohjavesi... 10 2.1.5 Pintavedet... 11 2.1.6 Tuulisuus... 11 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit... 11 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella... 13 2.1.9 Linnusto... 15 2.1.10 Liito-oravat... 18 2.1.11 Lepakot... 19 2.1.12 Kalasto ja kalatalous... 19 2.1.13 Luonnonsuojelu... 21 2.1.14 Maa- ja metsätalous... 22 2.2 Rakennettu ympäristö... 22 2.2.1 Nykyinen maankäyttö... 22 2.2.2 Asuminen... 22 2.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 22 2.2.4 Virkistys... 23 2.2.5 Liikenne... 25 2.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 25 2.2.7 Muinaismuistot... 26 2.2.8 Tekninen huolto... 27 2.2.9 Erityistoiminnat... 27 2.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 27 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö... 27 2.2.12 Maanomistus... 27 2.2.13 Suunnittelutilanne... 28 3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet... 34 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 34 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 34 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 34 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet... 34 3.4.1 Hankkeen tavoitteet ja alueellinen ja valtakunnallinen merkitys... 34 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 36 3.5 YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot... 36 3.6 Osayleiskaavaluonnos... 37 3.7 Yhteysviranomaisen lausunto ja sen huomioiminen osayleiskaavassa... 37 3.8 Osayleiskaavaehdotuksen laatiminen... 38 3.9 Muutokset osayleiskaavaehdotukseen... 39 4 Osayleiskaavan kuvaus... 41 4.1 Kaavan rakenne... 41 4.1.1 Mitoitus... 41 4.1.2 Aluevaraukset... 41 4.1.3 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset... 43 4

4.2 Kaavan vaikutukset... 43 4.2.1 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen... 43 4.2.2 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 43 4.2.3 Vaikutukset virkistykseen... 44 4.2.4 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen... 44 4.2.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin... 45 4.2.6 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 45 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin... 47 4.2.8 Vaikutukset maisemaan... 53 4.2.9 Vaikutukset luonnonympäristöön... 56 4.2.10 Vaikutukset luonnonsuojeluun... 56 4.2.11 Vaikutukset eläimistöön, erityisesti linnustoon... 57 4.2.12 Vaikutukset kasvillisuuteen... 65 4.2.13 Vaikutukset metsätalouteen... 66 4.2.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 66 4.2.15 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 66 4.2.16 Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun... 67 4.2.17 Vaikutukset kunnallistalouteen... 67 4.2.18 Vaikutukset energiatalouteen... 67 4.2.19 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 68 4.3 Ympäristön häiriötekijät... 68 5 Osayleiskaavan toteutus... 69 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 69 2012 Ramboll 5

Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonnonsuojelualueet (kartta) 3. Kiinteistöt ja rakennukset 4. Kulttuurimaisemat 5. Sähkönsiirto (päivitetty 2011) 6. Melualueet (päivitetty 2012) 7. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi 8. Maisemavaikutukset 9. Havainnekuvia (päivitetty 2012) 10. Lepakkoselvitys 2011 11. Täydentävä luontoselvitys 2011 12. Maastomuistiinpanot voimajohtoreitiltä 13. Varjostusmallinnukset 14. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy) 15. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 10.2.2011 16. Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (EPV Tuulivoima Oy:lle laatinut Ramboll Finland Oy 2.3.2009) Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehdyt selvitykset: luonnon tilan perusselvitys linnustoselvitys liito-oravaselvitys maisemaselvitys varjostusselvitys meluselvitys huoltotiesuunnitelma Muinaisjäännösinventointi (Museovirasto, Katja Vuoristo, 2009) 6

1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kristiinankaupungin kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta 3.9.2009. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa 13.11.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville kaavan valmisteluvaiheen ajaksi joulukuussa 2009. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 20.9. 20.10.2010. Metsälän tuulivoimahankkeen YVA arviointiselostus oli nähtävillä 4.11. 9.12.2010. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 10.2.2011. Kevään syksyn 2011 aikana tehtiin yhteysviranomaisen lausunnossa edellytettyjä lisäselvityksiä ja jatkettiin osayleiskaavan suunnittelua. Kaavaehdotus ja sen asiakirjat valmistuivat 14.12.2011. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla 23.1.-29.2.2012. Viranomaisneuvottelu pidettiin 28.3.2012. Kaavan luontoselvityksistä ja vaikutuksista pidettiin neuvottelu ELY-keskuksen viranomaisten kanssa 16.5.2012. Viranomaisten työneuvottelu ELY-keskuksen ja Kristiinankaupungin kesken pidettiin 15.6.2012. 1.2 Osayleiskaava Suunnittelualueelle osoitetaan rakennusalat 37 tuulivoimalalle Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloille ohjeelliset rakennusaikaiset ja käytönaikaiset kulkuyhteydet, sähkönsiirtoreitit ja sähköasemat. Osayleiskaava-alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Olemassaoleva asutus on merkitty kyläalueena. 1.3 Toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaa EPV Tuulivoima Oy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui syksyllä 2010. EPV Tuulivoima Oy päättää investoinneista osayleiskaavan vahvistumisen jälkeen. Hankkeiden toteuttamisen ajankohta riippuu hankkeen teknistaloudellisista reunaehdoista. 2012 Ramboll 7

2 Lähtökohdat 2.1 Luonnonympäristö 2.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin mantereisessa itäosassa noin 10 kilometrin etäisyydellä merenrannasta. Suunnittelualue on valtaosin kallioista ja kumpuilevaa maastoa. Maaston painanteissa on suoalueita, joista valtaosa on ojitettu. Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja tarkemmin Etelä-Pohjanmaan rannikon alueelle. Luonnonpiirteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat alueen maantieteellinen sijainti ja paikallisilmasto. Lisäksi alueen ominaispiirteisiin on vaikuttanut maankohoamisilmiö. 2.1.2 Maisema Hankealue kuuluu ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutuun. Suunnittelualue sijaitsee laajan selännealueen länsirinteellä. Korkeimmilta kohdiltaan noin +70,0 mpy oleva selänne rajaa hankealuetta idästä päin. Selänne laskee tasaisesti kohti länttä siten, että hankealueen länsipuolisilla peltoalueilla, Metsälän pohjois- ja eteläpuolella, maan pinnan korkeus on hieman yli +20,0 mpy. Hankealueen itä- ja kaakkoispuolella sen välittömässä läheisyydessä on kaksi järveä, Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien eteläpuolella on laaja suoalue, Stormossen. Asutus on sijoittunut pääasiassa alavammille alueille peltojen ja valtatie 8:n läheisyyteen hankealueen länsipuolelle. Hankealueen maisema muodostuu pienimuotoisista kallio-, suo-, pelto- ja metsäalueista. Valtaosa hankealueesta on rakentamatonta metsäaluetta. Maisema on alueen metsäisyyden vuoksi suurelta osin sulkeutunut, suurempia avoimia alueita ovat hankealueen keskiosassa sijaitsevat pellot. Alueen eteläosassa on kaksi suurempaa suoaluetta, Stensmosanneva sekä Sandjärvmossen. Hankealueen asutus sijoittuu pääasiassa alueen läpi kulkevan lounais-koillissuuntaisen tien varteen. Hankealueen korkein kohta (+70,0 m) sijaitsee hankealueen itäisimmässä reunassa. 2.1.3 Maa- ja kallioperä Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Kallioperän päällä oleva irtomaakerros on alueella ohut ja alueella on laajoja kalliopaljastumia. Soistuneissa notkelmissa moreenin päällä on ohuita turvekerrostumia. Lisäksi alueella on muutamia laajempia soita. 8

Kuva 2.1 Voimaloiden numerointi, YVA-selostuksen VE2 mukaiset sijoituspaikat. Punaisella ruksilla on merkitty suunnitelmasta poistetut voimalat. Siirrettyjen voimaloiden uudet paikat on merkitty punaisella täplällä. 2012 Ramboll 9

Kuva 2.2 Metsälän tuulivoimapuiston topografia. 2.1.4 Pohjavesi Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Kallträskinkankaan 1 luokan pohjavesialue. Kallträskinkangas sijaitsee lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta valtatie 8:n länsipuolella. Tuulivoimapuiston alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä pohjavesialueelle. 10

Tuulivoimapuiston alueella irtomaakerros on hyvin ohut ja kallio on laajoilla alueella paljastunut, joten sadannasta suurin osa virtaa pintavetenä pois alueelta. Pieni määrä sadannasta imeytyy maaperään pohjavedeksi. Pohjaveden virtausmatkat ovat ohuessa maaperässä lyhyitä eikä kallioisella alueella muodostu laajaa yhtenäistä pohjavesiesiintymää. Pohjavesi purkautuu notkelmissa ojiin. Tuulivoimapuistoalueen länsipuolella, valtatien varressa, on muutamia asuinrakennuksia, joilla on kaivot. 2.1.5 Pintavedet Suunnittelualue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueelle. Suunnittelualueella on tehty runsaasti metsäojituksia ja suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Kackorträsket-lampi. Suunnittelualueelle sijoittuu myös Metsälänjoki, joka saa alkunsa matalasta Lilla Sandjärvestä yhtyen Härkmerenjokeen suunnittelualueen ulkopuolella. Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv sijoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. 2.1.6 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlas-projektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas (http://www.tuuliatlas.fi) on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. 2.1.7 Kasvillisuus ja luontotyypit Metsälän hankealue on Porintien läheisyydessä sijaitseva suhteellisen laaja yhtenäinen metsäalue, jolla esiintyy kattavasti erilaisia luontotyyppejä. Valtaosa alueesta on metsätalouskäytössä. Peltoalueita on vain muutamia ja ne ovat pienialaisia, asutus on keskittynyt Santajärventien läheisyyteen. Hankealueesta tekevät omaleimaisen etenkin alueen keskiosaa hallitseva matalapiirteisten kallioalueiden ja suoalueiden muodostama mosaiikki. Kallioalueella sijaitsevat laajemmat suoalueet on ojitettu, mutta pienialaisia luonnontilaisena säilyneitä soistumia esiintyy runsaasti. Valtaosa kalliopainanteissa sijaitsevista soistumista on kangasrämeitä ja isovarpurämeitä. Pienet soistumat lisäävät kallioalueiden paikallisia monimuotoisuusarvoja. Puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmat kalliot kuuluvat metsälain 10 :ssä määriteltyihin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, mikäli ne ovat luonnontilassa tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Tällaisten kohteiden metsiä tulee metsälain mukaan hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Metsälän hankealueella on laajalti paikoin vajaatuottoisia kallioalueita, joista osa on lähellä metsälain määritelmää. Pääosin myös kallioalueiden puusto talouskäytössä, sillä kallioalueet ovat enimmäkseen pienialaisia ja sijoittuvat kuivien ja kuivahkojen kankaiden lomaan. Kallioalueilla jäkäläkasvillisuus on peittävää. 2012 Ramboll 11

Kuva 2.3 Alueelle tyypillistä mäntyvaltaista kallioselännettä. Kallioalueiden läheisyydessä yleisimpänä metsätyyppinä ovat mäntyvaltaiset kuivahkot ja kuivat kankaat. Sekapuina männiköissä esiintyy tyypillisesti sekä hiesettä rauduskoivuja. Tuoreita kankaita esiintyy etenkin hankealueen pohjois- ja eteläkärjissä. Tuoreilla kankailla kuusikoissa lehtipuuston osuus on suurimmillaan pienvesien ja pienten peltoalueiden läheisyydessä. Näillä alueilla tavataan monin paikoin myös liito-oravaa. Liito-oravan esiintymisalueita on käsitelty jäljempänä kaavaselostuksessa sekä tarkemmin liitteenä olevassa erillisselvityksessä. Hankealueen arvokkaimmat luontokohteet ovat varttuneita järeitä kuusikoita sekä luonnontilaisena säilyneitä suoalueita. Laajoja varttuneita kuusikoita esiintyy etenkin hankealueen pohjoisosassa. Hankealueen laajimmat ja osittain luonnontilaisina säilyneet suoalueet ovat Sandjärvmossen, Sjömossen ja Stensmosanneva. Hankealueen luonnontilaisia suoalueita on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa arvokkaat luontokohteet. Kuva 2.4 Varttunutta kuusivaltaista metsää tuoreella kankaalla. 12

Hankealueella sijaitsee runsaasti pienvesiä. Valtaosa näistä on alueella tehtyjä metsätalousojia. Edustavimmat pienvedet ovat Metsälänjoki sekä Lilla Sandjärven eteläpäähän laskeva paikoin luonnontilaisen kaltaisena säilynyt puro. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia järviä ovat Lilla Sandjärv ja Stora Sandjärv. Järvien rannoilla on jonkin verran loma-asutusta, mutta rakentamisen vähäisyydestä johtuen ranta-alueet ovat säilyneet osin luonnontilaisina. Hankealueen pohjoiskärjessä sijaitsee pieni ruovikkoreunainen lampi, Kackorträsket. Kackorträsketin laidoilla sijaitsevat suot on ojitettu. Voimajohtoreitistä (110 kv ilmajohto) on syksyllä 2011 valmistunut uusi suunnitelma. Voimajohtoreitin kaava-alueelle sijoittuva osa on tarkistettu maastossa syksyllä 2011, ks. kaavaselostuksen liite 12. Voimajohtoreitistä kokonaisuudessaan laaditaan ympäristöselvitys, joka valmistuu vuoden 2012 aikana. Kaavan nähtävillä olon jälkeen on hankealueen keskiosasta poistettu 4 voimalaa ja maakaapelireitit. Eteläisempää sähköasema on siirretty aiempaa etelämmäksi ja 110 kv voimajohtoa on jatkettu noin kahdella kilometrillä. Lisäksi voimajohtoreittiä on kaavan nähtävillä olon jälkeen siirretty hankealueen keskiosassa luontoarvojen vuoksi. Voimajohdon muuttuneiden linjausten osalta on laadittu luontoselvitys heinäkuussa 2012, selvitys liitetään kaavaselostukseen. 2.1.8 Arvokkaat luontokohteet hankealueella Alla esiteltyjen kohteiden lisäksi hankealueen arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat myös liito-oravien esiintymisalueet, joita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Hankealueen linnustollisesti arvokkaita alueita on käsitelty kappaleessa 2.1.10. Metsälänjoki Metsälänjoki on luonnontilaisesti mutkitteleva virtavesi, joka saa alkunsa Lilla Sandjärven pohjoispäästä ja laskee Härkmerenojaan. Puro on paikoin hyvin kivikkoinen ja siinä on virtapaikkoja. Metsälänjoen rannat ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Metsälänjoki on arvokas pienvesi, jonka alueella tavataan talvisin mm. koskikaroja. Luontoarvojensa lisäksi Metsälänjoki tarjoaa kalastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Kuva 2.5 Metsälänjoki Lilla Sandjärven eteläkärki Lilla Sandjärven eteläkärkeen laskeva puro on luonnontilaisen kaltainen, sillä puroa on suoristettu vain paikoin ja osin sen sijoittuu luontaiseen uomaansa. Puron reunoilla on lehtokasvillisuutta ja puusto on huomattavan järeää, alueella esiintyy myös liito-oravia. Lilla Sandjärven rannassa puron ympäristössä on lehtipuustoista luhtaista rantametsää, jonka alueella esiintyy runsaasti myös lahopuuta. 2012 Ramboll 13

Kuva 2.6 Puro Pikku-Santajärven eteläpuolella. Stensmosanneva, Sjömossen ja Sandjärvmossen Hankealueen keskiosassa sijaitsevien avoimien soiden keskiosat ovat säästyneet ojituksilta. Soiden ojitetut laiteet ovat muuttumiksi kuivuneita rämeitä ja karut ojittamattomat keskiosat lähes puuttomia nevoja. Avoimilla nevoilla kenttäkerroksen lajisto on niukkaa ja yleisimpiä lajeja mätäspinnoilla ovat tupasluikka, suokukka, pyöreälehtikihokki, kanerva ja vaivaiskoivu. Harvalukuisempia lajeja ovat tupasvilla, variksenmarja ja karpalo. Karuimmilla mätäspinnoilla kasvaa lisäksi runsaasti jäkälää. Mustikka- ja kangaskorpi Hankealueen eteläosaan sijoittuu vanhaa luonnontilaista mustikka- ja kangaskorpea. Sekapuuna esiintyy runsaasti haapaa ja myös lahopuuta on runsaasti. Kuva 2.7 Edustavaa luonnontilaista metsää. 14

2.1.9 Linnusto Tuulivoimapuiston pesimälinnusto Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu valtaosin laajojen kallioalueiden luonnehtimalle alueelle, jonka kasvillisuus koostuu pääosin eri tavoin käsitellyistä, havupuuvaltaisista kasvatusmetsistä. Hankealueen keskimääräiseksi linnustotiheydeksi saatiin linjalaskentojen perusteella noin 134 paria/km 2, joka on Etelä-Suomen alueen keskimääräisiä lintutiheyksiä selkeästi alhaisempi luku. Alueen pesimälinnuston vähyyttä selittävät osaltaan alueella tehdyt metsätaloustoimet sekä alueen karuus. Valtalajeina hankealueella ovat havu- ja havupuuvaltaisille sekametsille tyypilliset varpuslintulajit, kuten peippo (35,0 paria/km 2 ), pajulintu (15,0 paria/km 2 ), punarinta (10,9 paria/km 2 ) ja hippiäinen (14,5 paria/km 2 ) sekä valoisia kalliomänniköitä ja hakkuualueiden reunoja suosivat metsäkirvinen (7,3 paria/ km 2 ) ja harmaasieppo (8,0 paria/km 2 ). Suurimpia lintutiheydet ovat hankealueen pohjoisosissa, jossa on vielä jäljellä varttuneempia kuusivaltaisia sekametsiä. Näille alueille painottuvat myös kuusimetsille ominaisten lajien (mm. hippiäinen, tiltaltti, pyy ja punatulkku) havaitut reviirit. Hankealueen keski- ja eteläosiin sijoittuvat kallioalueet poikkeavat linnustoltaan kuitenkin merkittävästi muusta hankealueesta. Kallioalueiden pesimälinnuston huomionarvoisin laji on kehrääjä, joka esiintyy Metsälän suunnitellulla tuulivoimapuistoalueella hyvin runsaana. Maastolaskennoissa yöaikaisia havaintoja kehrääjistä tehtiin yli 20 paikalta, minkä perusteella alueella voidaan arvioida olevan vähintään 16 18 kehrääjäreviiriä. Kehrääjän kokonaiskannaksi Kristiinankaupungin alueella on vuonna 2002 arvioitu noin 80 reviiriä (Nousiainen 2002), jotka painottuvat arvioiden mukaan erityisesti Siipyyn ympäristön kalliomänniköihin. Yleisesti kehrääjälle soveltuvien elinympäristöjen määrä on Etelä- ja Keski-Suomen alueella kuitenkin melko rajallinen, minkä takia Metsälän alue voidaan yhdessä Siipyyn muiden kehrääjäalueiden kanssa arvioida jopa alueellisesti merkittäväksi kehrääjäkeskittymäksi. Kehrääjän ohella hankealueella esiintyvien kallioalueiden tyyppilajeihin lukeutuvat myös mm. valoisia mäntymetsiä suosivat käki ja leppälintu, joiden havaitut reviirit painottuivat selkeästi em. alueille. Metsäkanalinnuista metsoja tavattiin linnustolaskennoissa useita lajin keskimääräisen tiheyden noustessa alueella linjalaskentatulosten perusteella noin 2,6 pariin neliökilometriä kohden. RKTL:n riistakolmiolaskentojen avulla saatuihin metson keskimääräisiin tiheyksiin verrattuna metsojen määrä on Metsälän hankealueella kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella hieman ruotsinkielisen Pohjanmaan keskimääräisiä tiheyksiä (noin 1,8 paria/km 2 ) suurempi jääden kuitenkin selkeästi esimerkiksi muun Pohjanmaan metsotiheyksien alapuolelle (noin 4,2 paria/km 2 ). Kanalintutiheyksien arvioinnissa käytetyt menetelmät poikkeavat tässä yhteydessä kuitenkin jonkin verran toisistaan, minkä takia vertailua on syytä pitää ensisijaisesti suuntaa antavana. Metson ohella metsäkanalinnuista hankealueella esiintyy säännöllisesti myös teeriä. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpien kalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaat elinympäristöt sijoittuvat pääosin hankealueen pohjoisosiin sekä alueen itäreunan suurien suoalueiden läheisyyteen. Keväällä 2011 toteutettuihin lisäselvityksiin lukeutuu metsojen soidinpaikkakartoitus. Yhtenäisiä metsäalueita suosivista lajeista erityisesti metson kanta on Metsälän suunnittelualueella nykyisin hyvin vahva ja alueella havaittiin kevään 2011 soidinpaikkakartoitusten yhteydessä kaikkiaan kolme aktiivista metson soidinpaikkaa sekä yksi mahdollinen soidinalue, jossa soidinpaikan tarkka sijainti ja soitimen koko jäivät kuitenkin epävarmaksi. Havaituista soidinalueista suurimmat sijoittuvat erityisesti suunnittelualueen keskiosiin, kun taas alueen eteläosista ei löydetty havaintoja aktiivisista soitimista. Kuitenkin myös näillä alueilla esiintyy paikoitellen pienialaisia kalliopaljastumia, jotka sopivat metson kannalta potentiaalisiin lisääntymis- ja soidinalueisiin. Tästä syystä on mahdollista, että näillä alueilla sekä suunnittelualueen reunojen ulkopuolella esiintyy soidinalueita, joita ei tämän selvityksen puitteissa löydetty. Erityisesti Mäntykankaan alueelle sijoittuvan soidinpaikan kukkomäärä (vähintään 7) on tässä yhteydessä huomattavan korkea (reviirikukkojen määrä Etelä- ja Keski-Suomen käsitellyillä metsäalueilla yleensä 1 4, mm. Virtanen 2006), mikä nostaa tämän soidinalueen merkitystä Metsälän alueen metsopopulaation kannalta. 2012 Ramboll 15

Soidinpaikkakartoituksen tulokset sekä havaittujen soidinkeskusten sijainti on esitetty yksityiskohtaisesti erillisraportissa, joka karttoineen toimitetaan suojelusyistä ainoastaan viranomaisten käyttöön. Taulukko: Tuulivoimaloiden lukumäärät arvioidun soidinkeskusten alueella sekä niitä ympäröivillä päiväreviirivyöhykkeillä (perustuen YVA-menettelyn vaihtoehdon VE 2 mukaiseen hankesuunnitelmaan). Kukkojen lukumäärä kevään 2011 havaintojen perusteella Voimaloiden lukumäärä soidinkeskuksen alueella Voimaloiden lukumäärä päiväreviiri-vyöhykkeellä Mäntykangas 7 0 7 Åängen 3 4 0 3 Simonasmossen 1 3 0 9 Storberg 1-2 0-1 4 Petolinnuista hankealueella pesivät maastossa tehtyjen havaintojen perusteella ainakin kana-, varpus-, hiiri- ja mehiläishaukka sekä viiru- ja suopöllö, joiden kaikkien pesät löydettiin maastolaskentojen aikana viirupöllöä lukuun ottamatta. Viirupöllöltä havaittiin pesäpuun sijaan huhuileva koiras hankealueen eteläosissa Stenmosannevan lounaispuolella sekä maastopoikue Söderändanilla. Suopöllölle soveltuvia elinympäristöjä (avosuot, peltoympäristöt) on hankealueella viirupöllön sijaan rajallisemmin niiden painottuessa alueen etelä- ja kaakkoisosiin Stormossenin ja Furmosan laajojen avosuoalueiden ympäristöön. Näillä alueilla havaittiin linnustoselvitysten yhteydessä kaikkiaan kaksi suopöllöreviiriä, joista toiselta löydettiin aikuisen linnun ohella myös pesä. Päiväpetolinnuista kana- ja hiirihaukan pesäpuut sijoittuvat hankealueen keskiosiin Mäntykankaalle ja vastaavasti mehiläishaukasta tehtiin pesälöytö alueen itäosista Österbackin alueelta. Petolintujen yksityiskohtaisia pesäpaikkoja ei tässä yhteydessä suojelullisista syistä paljasteta, mutta karttaesitykset on toimitettu viranomaisille. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei WWF:n merikotkatyöryhmältä saadun tiedon mukaan sijaitse tunnettuja merikotkareviirejä tai lajin tiedossa olevia pesäpuita. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita suurempia vesi- ja kosteikkoalueita, joiden linnustoa kartoitettiin yleisellä tasolla linnustoselvitysten yhteydessä. Järvistä hankealueen läheisyyteen sijoittuvat Stora ja Lilla Sandjärv, kun taas hankealueella sijaitsevista suoalueista linnuston kannalta merkittävimpiä ovat vielä laajalti ojittamattomat Stormossenin, Furmosan ja Stenmosannevan alueet. Hankealueen vesistöt ovat kasvillisuudeltaan pääasiassa varsin karuja, eivätkä ne siksi muodosta vesilintujen kannalta erityisen merkittävää elinympäristöä. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeista kuikka pesii molemmilla Santajärvillä. Kuikan lisäksi Stora Sandjärvin pesimälinnustoon kuuluvat tehtyjen maastokäyntien mukaan vesi- ja rantalinnuista ainakin mm. telkkä, tavi, sinisorsa, tukkasotka, kalalokki sekä kahlaajista rantasipi ja taivaanvuohi. Lilla Sandjärvin pesimälinnusto muodostuu vastaavista lajeista ollen kuitenkin kokonaisuudessaan hieman karumpi. Ojittamattomien suoalueiden linnusto muodostuu havaintojen mukaan pääosin suoluonnolle ominaisesta lajistosta, joista alueella pesivät em. suopöllön ohella mm. kurki, kapustarinta, liro ja niittykirvinen. Stormossenille on rakennettu tekopesä sääksen pesintää varten, mutta kesällä 2009 pesän ei havaittu olevan asuttu. Suolajiston kannat ovat Etelä-Suomen alueella taantuneet merkittävästi 1900-luvun aikana soiden ojituksista johtuen, minkä takia hankealueen laajoilla suoalueilla on suolinnuston kannalta paikallista ja alueellista arvoa. 16

Taulukko: Hankealueella ja sen lähiympäristössä havaitut, suojelullisesti merkittävät lajit. Lajin uhanalaisuus = lajin uhanalaisuusluokitus Suomessa, NT = silmälläpidettävä laji, RT = keskiboreaalisella Pohjanmaan vyöhykkeellä (vyöhyke 3a) alueellisesti uhanalainen laji. Luonnonsuojelulaki = Luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaiset ja erityisesti suojellut lajit, U = uhanalainen laji. Lintudirektiivi = EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji. Laji Uhanalaisuus 2010 Luonnonsuojelulaki Lintudirektiivi Kuikka (Gavia arctica) - - x Pyy (Bonasa bonasia) - - x Teeri (Tetrao tetrix) NT - x Metso (T. urogallus) NT, RT - x Kurki (Grus grus) - - x Kapustarinta (Pluvialis apricaria) - - x Liro (T. glareola) RT - x Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU - x Hiirihaukka (Buteo buteo) VU - - Käki (Cuculus canorus) - - - Viirupöllö (Strix uralensis) - - x Suopöllö (Asio flammeus) - - x Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) RT - x Palokärki (Dryocopus martius) - - x x Isolepinkäinen (Lanius excubitor) - - Muuttolinnusto Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuttoreitin erityisesti vesi- ja lokkilajeille sekä mm. kuikille. Sen sijaan esimerkiksi varpuslintujen, kurkien ja päiväpetolintujen muutto painottuu Pohjanmaalla usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden muutto keskittyy usein muuttoa ohjaavien johtolinjojen (mm. harjanteet, leveät joenuomat, laajat, alavat peltoalueet) läheisyyteen. Lintujen muuttoreittejä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista määritellä selkeinä linjoina, vaan ne jakautuvat usein leveiksi käytäviksi, joiden sisällä yksittäisten lintujen ja parvien muuttoreitit voivat vaihdella esim. lintulajin tai sääolosuhteiden mukaan. Yleisesti muuttajamäärät ovat kuitenkin suurimpia muuttokäytävän ydinalueilla niiden vähentyessä lähestyttäessä käytävän reunoja. Metsälän tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin metsävaltaiselle kallio- ja suoalueelle, jossa ei sijaitse selkeitä lintujen muuttoa ohjaavia linjoja. Tästä syystä myös lintujen muutto on hankealueella pääosin hajanaista pikkulintujen ja rastaiden muodostaessa yksilömäärillä mitattuna suurimman lajiryhmän. Suurista lintulajeista hankealueen kautta muuttaa vuosittain pieniä määriä mm. laulujoutsenia ja metsähanhia, joiden muutto kulkee havaintojen perusteella pääosin hankealueen länsireunaa sivuten. Hankealueen länsipuolella sijaitsevat Metsälän Pakankylän peltoalueet muodostavat sekä hanhien että joutsenien kannalta huomionarvoisan kerääntymäalueen, joka ohjaa merkittävällä tavalla Metsälän kautta kulkevaa muuttoa. Metsälän Pakankylän kautta muuttavista hanhista osa muuttaa myös 8-tien itäpuolitse suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ylitse. Joutsenien ja hanhien ohella hankealueen kautta muuttaa suoritettujen havainnointien perusteella myös pieniä määriä peltoympäristölle ominaisia lajeja (mm. sepelkyyhkyjä ja 2012 Ramboll 17

töyhtöhyyppiä) sekä päiväpetolintuja (mm. hiirihaukka ja piekana), joiden määriin hankealueen ympäristössä olevat peltoalueet todennäköisesti osin vaikuttavat. Näidenkin lajien muutto on joutsenien ja hanhien tapaan painottunut hankealueen länsipuolelle 8-tien läheisyyteen. Syysmuuton kannalta hankealueen merkittävin laji on kurki, jonka muutto tapahtuu Suomessa usein varsin keskittyneesti Pohjois-Pohjanmaan, Suomenselän ja Pohjanmaan alueiden kautta. Kurjet hyödyntävät muutollaan voimakkaasti maanpinnassa syntyviä nousevia ilmavirtauksia, termiikkejä, minkä takia ne muuttavat usein mielellään maa-alueiden yläpuolella. YVA-menettelyn aikana toteutetussa syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan noin 900 muuttavaa kurkea, joista valtaosa muutti pääosin hankealueen itäosien yli. Tuulet vaikuttavat usein selkeästi kurkien muuttoreitteihin, minkä takia kurkien määrät voivat hankealueella vaihdella voimakkaasti vuosien ja päivien välillä. Suurimpia kurkien muuttajamäärät ovat Pohjanlahden rantavyöhykkeellä yleensä itä- ja koillistuulien aikana, jolloin kurkimuutto ohjautuu kauemmas länteen. Mantereen päällä sekä kurjet että päiväpetolinnut lentävät yleensä hyvin korkealla nousevien ilmavirtausten eli termiikkien kannattamina, jolloin ne muuttavat usein selkeästi tuulivoimaloiden toimintakorkeuksien yläpuolella. Merikotkia liikkuu Metsälän hankealueella säännöllisesti sekä kevät- että syysmuuttokausien aikaan. Merikotkien osalta muuttavien kotkien määritteleminen on kuitenkin vaikeaa, koska hankealueella havaittiin säännöllisesti myös kierteleviä, todennäköisesti Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella pesiviä yksilöitä. Muutontarkkailun aikana merikotkia havaittiin kaikkiaan 19 (8 keväällä, 11 syksyllä), joiden lentoreitit kulkivat valtaosin hankealueen itä- ja eteläosien kautta hankealueen vesialueita (Stora ja Lilla Sandjärv) seuraillen. Myös Raippaluodossa satelliittilähettimellä merkitty merikotka Meri muutti syksyllä 2009 pääosin tätä reittiä suunnaten paikannustietojen mukaan Uttermossan ja Stora Sandjärvin jälkeen lounaaseen kohti Västervikiä. Linnustoselvityksen aikana havaitut merikotkat lensivät hankealueella pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuksissa 80 100 metrin korkeudella. Metsäisyydestään sekä peltojen ja kosteikkojen pienestä määrästä johtuen hankealueen merkitys lintujen muutonaikaisena ruokailu- tai lepäilyalueena on hyvin pieni. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Stora ja Lilla Sandjärvien vesialueet eivät muutontarkkailun aikana tehtyjen laskentojen perusteella muodosta vesilintujen kannalta merkittävää kerääntymäaluetta, vaan alueilla havaitut vesilintumäärät jäävät kokonaisuudessaan vaatimattomiksi. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevista kohteista Pakankylän peltoalueet muodostavat kuitenkin pienimuotoisen kerääntymä- ja ruokailualueen erityisesti alueen kautta muuttaville laulujoutsenille, metsähanhille sekä sorsalinnuille. Toinen erityisesti laulujoutsenien ja metsähanhien kannalta tärkeä levähdys- ja ruokailualue sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle Merijärven alueelle, jossa havaittiin mm. 9.4.2009 59 laulujoutsenen ja 42 metsähanhen kerääntymät. 2.1.10 Liito-oravat Liito-oravan esiintymistä hankealueella selvitettiin YVA:n yhteydessä keväällä 2009 ja muuttuneiden voimalanpaikkojen osalta keväällä 2011 (ks. kaavaselostuksen liitteet). Hankealueelle sijoittuu useita liito-oravien elinympäristöjä. Toisaalta hankealueen keskiosissa vallitsevat laajalti liito-oravien elinympäristöiksi soveltumattomat mäntyvaltaiset kalliometsät. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä on etenkin hankealueen pohjoisosassa, jonka varttuneissa kuusikoissa tehtiin runsaasti havaintoja liito-oravista. Muut havainnot liito-oravista sijoittuivat peltojen läheisyyteen ja pienvesien varsille. Havaintopaikat on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 11. Hankealueen suuren pinta-alan vuoksi on mahdollista että alueella on sellaisia liito-oravan elinalueita, jotka eivät selvityksissä tulleet esiin. Selvityksissä pääpaino on ollut käytettävissä olevien suunnitelmien mukaisilla rakentamispaikoilla sekä niiden läheisyydessä. 18

2.1.11 Lepakot Hankealueella on tehty lepakkoselvitys maastokauden 2011 aikana (Bathouse, ks. selostuksen liitteet). Kartoituksen yhteydessä Metsälän selvitysalueella havaittiin viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksi-/isoviiksisiippa (laskettu kahdeksi lajiksi) sekä pikkulepakko. Paikallisten lepakoiden määrää alueella ei todettu merkittävän suureksi. Selvityksessä todettiin myös suurin osa tuulivoimaloille suunnitelluista sijoituspaikoista luontotyypeiltään sellaisiksi, etteivät ne yleisesti ole lepakoiden käytössä (hakkuut, kuivahkot kalliomänniköt). Elinympäristöiltään lepakoille soveltuvimmat alueet sijoittuvat voimaloiden numero 3 ja 36 läheisyyteen (huomaa, että lepakkoselvityksessä käytetty voimaloiden numerointi poikkeaa YVA:ssa ja kaavaselostuksessa käytetystä numeroinnista). 2.1.12 Kalasto ja kalatalous Hankealueen pienvedet kuuluvat Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalueeseen ja Metsälän osakaskuntaan, joka ei ole järjestäytynyt. Pohjanmaan ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan Skaftungin alueella viimeisimmät hankealuetta lähimmät kalojen istutukset on tehty vuonna 2004 Kristiinankaupungin rannikolla. Tuolloin on istutettu vaellussiikaa ja meritaimenta. On mahdollista, että kalat voivat nousta Härkmerenjokeen ja siitä edelleen hankealueen pienvesiin. Lilla Sandjärvestä alkunsa saavalla Metsälänjoella on yhteys mereen kluuvijärviin kuuluvan Härkmerenselän kautta. Härkmerenselkä on luokiteltu happamaksi tai erittäin happamaksi. Vedenlaatuun ovat vaikuttaneet mm. veden pinnan alentaminen, ruoppaukset ja maatalous. Järvi on Natura 2000-suojelukohde. Härkmerenselän kalastoa on selvitetty Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksikön toimesta vuosina 1997 1998. Selvityksen mukaan järvessä kutevat hauki, ahven, särki, lahna, kiiski, säyne ja made. Järveen johtavassa Härkmerenjoessa, johon Metsälänjoki yhtyy, on havaittu kutevan haukia, ahvenia ja särkiä. Rapuja ja nahkiaisia on istuttu ainakin ennen vuotta 1995, mutta niiden nykytilasta ei ole tietoa. Kulku mereltä Metsälänjokeen on matalan veden aikaan estynyt Härkmerenojan alaosalla olevan huonokuntoisen padon vuoksi. Muulloin kalan kulku on mahdollista. Lisäksi kalan vaellusta hankaloittaa pitkä peltoalueella virtaava jakso, joka ei tarjoa mm. lohikalastolle sopivaa elinympäristöä. Metsälänjoki on monipuolinen virtavesikohde. Joen kalastoa ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitetty. Lilla ja Stora Sandjärven kalastosta ei ole tarkkaa tietoa, mutta arvion mukaan kalalajit koostuvat kevätkutuisista kaloista (hauki, ahven ja särki). Järvillä tapahtuva kalastus on pienimuotoista virkistyskalastusta ja siitä vastaavat pääasiassa rannoilla sijaitsevien huviloiden omistajat (suullinen tiedonanto, kalastusalueen isännöitsijä Paavo Rantala). On mahdollista, että Lilla Sandjärveen nousee kaloja Metsälänjoen kautta. Hankealueella sijaitsevien muiden purojen ja ojien kalastosta ei ole tarkkaa tietoa. Oletettavaa on niiden sijoittumista ja valuma-aluetta tarkasteltaessa, että ne eivät ole soveltuvia kalojen elinympäristöjä ja kalastuskohteita. Suurin osa alueen pienvesistä on ojitusojia tai muita ojia, jotka keräävät lähivaluma-alueen pintavedet. 2012 Ramboll 19

2.1.13 Luonnonsuojelu 2.1.13.1 Natura-alueet Kuva 2.8 Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet hankealueen läheisyydessä. (Lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. SYKE, Genimap Oy.) 20

Suunitttelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat Natura-alueet on esitetty oheisessa taulukossa. Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Natura 2000, SPA/SCI Lapväärtin kosteikot FI0800112 2 km Natura 2000, SPA/SCI Hanhikeidas FI0800026 7 km Natura 2000, SPA/SCI Haapakeidas FI0200021 8,5 km Natura 2000, SCI Kukilankeidas FI0200017 8,5 km Natura 2000, SCI Mankaneva FI0200018 8,5 km Natura 2000, SCI Kasalanjokisuu 12 km Natura 2000, SPA/SCI Kristiinankaupungin saaristo FI0800134 12 km Natura 2000, SCI Lapväärtinjokilaakso FI0800111 12 km Natura 2000, SPA Lålbyn peltoaukea FI0800162 13 km 2.1.13.2 Muut suojelualueet Suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita. Tuulivoimapuiston hankealueen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat suojeluohjelmiin kuuluvat alueet: Alueen status Alueen nimi ja koodi Etäisyys Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Härkmerifjärd,Lapv.J.Suisto-Norr.Fj- Syndersj,Blomtr. LVO100213 2 km Ramsar-alueet Lapväärtin lintuvedet 3FI017 2 km Harjujensuojeluohjelmat Kiviringit HSO100092 4,5 km Soidensuojeluohjelma Hanhikeidas SSO100272 7 km Soidensuojelualueet Soidensuojeluohjelma Haapakeitaan soidensuojelualue SSA020007 Haapakeitaan-Huidankeitaan-Mustasaarenkeitaan alue SSO020076 7 km 8,5 km Soidensuojeluohjelma Kukilankeidas SSO020061 8,5 km Soidensuojeluohjelma Mankaneva-Kakkurinneva SSO020060 8,5 km Lintuvesiensuojeluohjelmaalueet Kotolahti-Riispyynlahti ja Österbackanlahti LVO020060 12 km Rantojensuojeluohjelma Domarkobban RSO100055 12 km Suojelualueet on esitetty kartalla, joka on tämän selostuksen liitteenä 2. 2.1.14 Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on metsätalouskäytössä. 2012 Ramboll 21

2.2 Rakennettu ympäristö 2.2.1 Nykyinen maankäyttö Nykyinen maankäyttö jakaantuu maastotietokannan maankäyttöluokittain seuraavasti: Alue Pinta-ala (ha) autoliikennealue 0,3 kallio 504,7 louhos 0,8 maatalousmaa pelto 55,1 niitty 2,5 soistuma 118,0 suo helppokulkuinen, metsää kasvava 390,2 suo helppokulkuinen, puuton 57,3 suo vaikeakulkuinen, puuton 1,9 vakavesi 0,3 muu avoin alue - avoin metsämaa 185, 0 yhteensä 1316,2 2.2.2 Asuminen Osayleiskaavan alueella sijaitsee noin 30 asuinrakennusta, joista useimmat ovat Pakankylässä valtatien varrella sekä muutama sisämaan lomarakennus. Asuinrakennuksia on osayleiskaava-alueen läheisyydessä Metsälän kylässä valtatien länsipuolella sekä Uttermossan kylässä osayleiskaavan koillispuolella. Loma-asuntoja on suunnittelualueen läheisyydessä etenkin järvien (Lilla ja Stora Sandjärv) rannoilla. Asuin- ja lomarakennusten sijainti on esitetty liitteessä 3. 2.2.3 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta eikä sillä ole työpaikkoja. Kristiinankaupungin alueen merkittävimmät elinkeinot ovat teollisuus ja valmistus (25 %), maa- ja metsätalous (12 %), matkailu ja palvelut (63 %). Tiedot ovat vuodelta 2006. Kristiinankaupungissa on 7262 asukasta ja työvoiman määrä on 3200 henkilöä. Työpaikkojen suhteen Kristiinankaupunki on lähes omavarainen. Muualla työssäkäyvien määrä on lähes yhtä suuri kuin kaupungissa muualta työssäkäyvien määrä. Työpaikkoja kaupungin alueella on vajaat 2800 kpl. Aktiivisia, kasvavia pk-yrityksiä toimii eri puolilla Kristiinankaupunkia. Tärkeitä toimialoja ovat metalliteollisuus ja puunjalostus, joissa on noin 770 teollisuustyöpaikkaa. Teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä on n. 600 kpl. Elintarviketeollisuuden pääasiallinen tuotantosuunta on perunanviljely ja siihen liittyvä jatkojalostus. Myös kauppa ja palveluala ovat tärkeitä toimialoja. Kesällä 2009 kaupungin työttömyysaste oli 6,8 %. Kaupungilla on vuosisataiset perinteet koko alueen kaupankäynnin sekä päivittäistavara- että kestohyödykekaupan keskuksena. Suurimmat työnantajat kaupungin ja terveyskeskuksen rinnalla ovat Suomen Terveystalo, Pohjolan Voima Oy, Stora Enson pakkaustarviketehdas, Puu-Component, Kristina Keittiö ja ABCliikennemyymäläasema. 22

Kristiinankaupungin alueella toimivia maatiloja on noin 320. Maatiloista suurin osa viljelee perunaa. Metsälän tuulivoimapuiston hankealueen välittömässä läheisyydessä valtatie 8:n varrella sijaitsee myös alihankkijoilta perunoita ostava Öströmin Perunatuote Oy Ab. Hankealueen välittömään läheisyyteen sijoittuu myös Metsälän baari. 2.2.4 Virkistys Osayleiskaavan alueella ei ole virkistysalueita. Osayleiskaavan lähellä sijaitsevia virallisia virkistyskäyttökohteita ovat virkistysalue Lilla Sandjärvin koillisosassa sekä uimaranta Lilla Sandjärvin pohjoisosassa. Virkistysalue on merkitty Vaasan rannikkoseudun seutukaavaan, ja Kristiinankaupungin rantayleiskaavaan. Kyseinen virkistysalue on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Hankealueen läheisyydessä sen itäpuolella sijaitsee Pohjanmaan maakuntakaavaan merkitty virkistys-/matkailukohde Soldat. Se tarjoaa ravitsemis- ja kahvilatoimintaa sekä majoituspalveluja. Soldatin vanhassa entisöidyssä torpassa järjestetään nykyisin myös erilaisia tapahtumia. Soldatin torpan läheisyyteen on vuonna 2009 valmistunut uusi vaellusreitti. Tämän vaellusreitin nähtävyyksiä ovat mm. Ristikallio sekä Tönijärvi, joka on myös kalastuskohde. Osa reitistä sijoittuu osayleiskaavan itäosaan. 2012 Ramboll 23

24 Kuva 2.9 Uttermossan ulkoilureitti.

Virallisten virkistyskäyttökohteiden lisäksi osayleiskaava-alueen ja sen lähialueiden virkistyskäyttöön kuuluvat myös mm. retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Metsäalueet tarjoavat runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia lähistön asukkaille. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyyn asukaskyselyyn vastanneista hankkeen lähialueen asukkaista (etäisyys alle 4 km hankealueesta) 59% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä asuvista 27% käyttää hankkeen lähialueita ulkoiluun vähintään kuukausittain. Asukaskyselyssä nousi esiin myös hankealueen hyötykäyttöarvo. Kyselyyn vastanneista lähialueen asukkaista 74% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vähintään vuosittain marjastukseen, metsästykseen tai sienestykseen. Kyselyyn vastanneista yli 4 km etäisyydellä hankealueesta asuvistakin 69% hyötykäyttää hankkeen lähialueita vuosittain tai useammin. Hankkeen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville henkilöille. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. 2.2.5 Liikenne Osayleiskaava-alue sijaitsee valtatie 8:n (Porintie) välittömässä läheisyydessä tien itäpuolella. Alueen pohjois- ja itäpuolella on Uttermossantie. Uttermossantieltä kääntyy kaksi osayleiskaava-alueelle johtavaa sorapintaista tietä, Lillträskintie ja Sandvikintie. Lillträskintie yhtyy alueen poikki kulkevaan Santajärventiehen. Alueen eteläosan poikki kulkee myös Österbackantie. Näiden teiden lisäksi valtatie 8:lla on useita suunnitelualueelle johtavien metsäautoteiden liittymiä. Porintien keskimääräinen liikenne vuonna 2008 oli 2352 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Uttermossantiellä liikenne oli 126. Raskaan liikenteen osuus Porintiellä oli 511 ajoneuvoa/vrk ja Uttermossantiellä 5 ajoneuvoa/vrk. 2.2.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähimmät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsevia kulttuuriympäristöjä ovat mm. Härkmeren kylän kulttuuriympäristö sekä Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema. Härkmeren maisema-alueen eteläreuna (MAO100108) sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta. Härkmeren maisema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sen eteläpuolella. Honkajärven kylässä on perinteistä rakennuskantaa Vanhatalon, Pohjola-Mattilan ja Kallelan (ent. Erkkilä) tiloilla. Talojen arkkitehtuuri on hyvin koristeellista, erityisesti mitä tulee kuisteihin ja vellikelloihin. Kyläasutusta ympäröivät pienialaiset pellot ja hakamaat. Lähimmät kulttuurimaisemat on esitetty liitekartalla 4. 2012 Ramboll 25

2.2.7 Muinaismuistot Suunnittelualueen luoteiskulmassa on kaksi rekisteröityä muinaisjäännöstä: Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 1, hautaröykkiö Kristiinankaupunki Lappfjärd-Back 2, hautaröykkiö Lappfjärd Back 2 koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat noin 400 m toisistaan. Niistä koillinen sijaitsee kaava-alueella. Kohteiden rauhoitusluokka on 2, mikä tarkoittaa, että kohteiden arvon selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Lisäksi Pakankylän eteläpuolella valtatien 8 itäpuolella kalliolla sijaitsee hajoitettu röykkiö, Sideby-Råddskogen, joka on tuhoutunut, eikä enää rauhoitettu. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitsee useita muita muinaisjäännöksiä. Kuva 2.10 Muinaisjäännökset 26

2.2.8 Tekninen huolto Metsälän tuulivoimaosayleiskaava-alueen itäpuolelle sijoittuu 220 kv voimajohto Ulvilasta Kristiinankaupunkiin. Tämän voimajohdon saneeraamisesta paikalleen 400 kv voimajohdoksi on tehty ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2008 ja lunastuslupamenettely on meneillään. Voimajohdon rakentamistyöt alkavat kesällä 2012. Uusi voimajohto valmistuu lokakuun loppuun 2014 mennessä. 2.2.9 Erityistoiminnat Suunnittelualueella ei ole erityistoimintoja. 2.2.10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Hankealueen länsipuolelta on VT 8. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä tieliikenne sekä ajoittain maa- ja metsätaloustyössä käytettävät työkoneet. 2.2.11 Sosiaalinen ympäristö EPV Tuulivoima Oy:n Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuiston YVA:n asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely keväällä 2009. Kysely postitettiin hankealueen lähellä sijaitseviin kotitalouksiin, jotka sijaitsevat Kristiinankaupungissa ja Isojoella postinumeroalueilla 64440, 64450, 64460, 64820. Lisäksi Kristiinankaupungin keskustasta (postinumeroalue 64100) poimittiin satunnaisotantana 15 prosenttia talouksista väestörekisteritiedoista. Talouksista valittiin satunnaisesti yksi 18 79 -vuotias. Yhteensä kyselyjä lähetettiin 671. Vastauksia saatiin kaikkiaan 164, jolloin vastausprosentiksi tuli 24. Asukaskyselyn vastaajat kertovat ulkoilevansa alueella kesällä ja talvella, tarkkailevansa alueen luontoa sekä hyötykäyttävänsä aluetta. Hankealue ja sen lähimaastot tarjoavat asukkaille runsaasti erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten retkeily, marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus. Hankealueen hyötykäyttöarvo nousi esiin myös alueella tehtyjen maastotöiden yhteydessä. Alueella tavattiin Kärjenkoskelta hankealueelle marjastamaan tulleita henkilöitä, jotka tiesivät kertoa hankealueen olevat suosittua mustikan- ja puolukanpoimimisaluetta myös Kristiinankaupungin keskustaajamassa asuville. Aluetta käytetään paljon myös sienestykseen. Alueen hyvä saavutettavuus autolla nostaa kävijöiden määrää. Asuinviihtyvyyden kannalta tärkeinä asioina vastaajat pitivät ilman laatua, yleistä turvallisuutta, ympäristön puhtautta ja rauhallisuutta sekä luonnonläheisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Nykytilassa parhaat arviot sai luonnonläheisyys ja heikoimmat liikenneturvallisuus. 2.2.12 Maanomistus Osayleiskaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on yhteensä 220 tilaa. Hankkeesta vastaava on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden rakennusaloista niiden tilojen omistajien kanssa, joiden maille tuulivoimalat on tarkoitus rakentaa. 2012 Ramboll 27

2.2.13 Suunnittelutilanne 2.2.13.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta silmällä pitäen maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet ja se ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja. Pohjanmaan maakuntakaavassa painottuu yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahuolto ja rantojenkäyttö. Siinä on osoitettu merituulivoimala-alueet Korsnäsin ja Siipyyn edustoille ja maatuulivoimala-alueen Bergöön. Kaava sisältää lisäksi runsaasti kaupunkiseutujen ja jokilaaksojen kehittämistä koskevia alueiden käytön kehittämisperiaatteita. Maakuntakaava korvaa aiemmin vahvistetut kolme seutukaavaa. Maakuntakaavaa laadittaessa ei ole tutkittu tuulivoimalle soveltuvia alueita manneralueella. Osayleiskaava-alueella ei ole maakuntakaavassa aluevarausmerkintöjä. Osayleiskaava rajoittuu valtatien 8 tiealueeseen. sen viereen on osoitettu etelä-pohjoissuuntainen tietoliikenneyhteys (tl) Osayleiskaavan itäpuolella Tönijärven rannalle on merkitty virkistys-/ matkailukohde (merkintänä vihreä kolmio). Valtatie 8:n länsipuolelle on merkitty kylä (at) Metsälässä. Valtatie 8:n länsipuolella hankealueen läheisyydessä sijaitsee myös maakaasujohdon yhteystarve (k) sekä perinnemaisemakohde (merkitty vihreällä ympyrällä). Kuva 2.11 Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 28