ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoalue. Ote: Kaavamuutosalueen katuympäristön suunnitelma Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 21.11.2017 115 Hyväksyminen KV 9.4.2018 38 YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Toivonpuiston (9.) kaupunginosa katu- ja puisto- sekä muuntaja-aluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu- ja puistoaluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,94 hehtaaria. Kaavamuutoksella varataan aluetta Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysjärjestelyihin. Kaavamuutosalueen omistaa Ylivieskan kaupunki. kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus
3 1.3 Kaavan tarkoitus Närhitietä koskien on laadittu alustava katu- ja ympäristösuunnitelma (VR-Track Oy 30.8.2017) välille Salmiperäntie-Viljavarastontie. Suunnitelmassa on käsitelty myös Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteystä. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta koskien risteysalueen laajuutta. Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa liikenneympyrän toteuttamisen, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Närhitien kautta Seinäjoki- Oulu kaksoisraiteen alitse Pyörreperälle ja Savariin. Kaavamerkintä koskien muuntaja-aluetta muutetaan puistoalueeksi, jolle osoitetaan aluevaraus olevalle muuntajalle. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. Kaavamuutosalueen omistaa kaupunki ja kaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,94 hehtaaria. Kuva: Valokuva kaavamuutosalueesta kaupunkirakenteessa
4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Ote alustavasta katu- ja ympäristösuunnitelmasta (VR Track Oy 31.8.2017) koskien Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta 5. Meluselvitys (Promethor 29.1.2018) 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 3. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 4. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 27.3.2001 45, voimaan 1.3.2001. 5. Ylivieskan liikennesuunnitelma 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)
5 Sisällysluettelo ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 7 2.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 8 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 8 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ... 9 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 11 3.1.4 MAANOMISTUS... 17 3.1.5 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 17 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET...22 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 22 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 22 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 22 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 22 4.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 22 4.5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 23 4.5.1 VALITTUJEN VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU... 23 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...30 5.1 KAAVAN RAKENNE... 30 5.1.1 MITOITUS... 30 5.1.2 PALVELUT... 30 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 30 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 30 5.4.1. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 30 5.4.2. VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 38 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 40 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...40 YHTEYSTIEDOT...40
6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen palvelukeskuksen kuntatekniikan yksikkö on laadituttanut katu- ja ympäristösuunnitelman koskien Närhitietä, Närhitien radan alitusta sekä Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta (laatija VR Track Oy 31.8.2017). Suunnitelmaan perustuen on maankäyttöyksikössä tarkasteltu kaavamuutosalueen rajaus. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta ainoastaan risteysalueen osalta. Asemakaavan muutos laitettiin vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 21.11.2017 115. Valmisteluaineisto (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavaluonnos) asetettiin nähtäville MRL:n 62 :n perusteella ja MRA:n 30 :n mukaisesti 14 päivän ajaksi teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 21.11.2017 115. Valmisteluaineisto oli asetettu nähtäville 11.12.2017 5.1.2018. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitettiin 7 viranomaisten lausuntoa. Mielipiteitä eivät osalliset esittäneet. Asemakaavan muutosehdotus ja valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan lausunnot käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa 22.1.2018 4. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa kaavamuutosehdotuksen selostuksineen sekä täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi eli 14.2.2018 16.3.2018. Asemakaavamuutosehdotuksen ja ehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja muistutusten sekä niihin laadittujen kaavoittajan vastineiden hyväksyminen 27.3.2018 92 kaupunginhallituksessa ja edelleen- valtuustossa 9.4.2018 38.
7 2.2 Asemakaava Nykytilanne Alueella on voimassa useita asemakaavoja: Ak 12.6.1967. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien, Salmiperäntien ja Närhitien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 31.5.1973. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 6.2.1976. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Salmiperäntien katualuetta. Ak 29.8.1977. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Lintutien ja Salmiperäntien katualueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta nykyinen kaavatilanne. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kun kaavaehdotus on hyväksytty, suunnittelualueelle voidaan toteuttaa katusuunnitelman mukaisesti liikenneympyrä ja kevyen liikenteen väylät Salmiperäntien, Lintutien ja Närhitien risteykseen.
8 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila Kaavamuutosalue on voimassaolevan asemakaavan mukaista katu- ja puisto- ja muuntaja-alueita Toivonpuistossa. Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisessa Safaripuiston alueeseen, hotellikortteliin 30 sekä uimahalli/palloiluhalliin rakennuksiin. Länsipuolella aluetta rajaa Toivonpuiston omakotitalokorttelit 50 ja 33. Etelässä rajautuu Teeripuiston ja Hyypänkallion puistoalueisiin. Kuva: Ilmakuva, jossa suunnittelualueen aluerajaus
9 Vesistöt ja vesitalous Kaavamuutosalueelle ei sijoitu vesistöjä. Maa- ja metsätalous Alue ei ole maa- ja metsätalousaluetta. Luonnonsuojelu Suunnittelualue ei ole luonnonsuojelualuetta eikä sen vaikutusalueella ole suojelukohteita. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot Alueelle ei sijoitu luonnonympäristöä. Suunnittelualue on asemakaavan mukaista rakennettua katu- ja puistoaluetta. Puisto on toiminut Lintutien ja omakotikortteleiden välissä ns. suojavyöhykkeenä. Kuva: Teeripuiston aluetta joka erottaa omakotikorttelit Lintutien ja Salmiperäntien katualueista. katualueisa
10 Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala/ Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa: 4.4. Yhteenveto Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintyminä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen. Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 7.11.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaavan liite 8, Maisema ja luonnonympäristön arvot
11 Maaperä ja korkeustaso Alueen maaperä on silttiä. Kaavamuutosalue Korkeustaso katu- ja puistoalueeksi rakentuneella kaavamuutosalueella on + 58.00. korkeustaso +58,00 Kuva: Kaavarajaus pohjakartalla / Korkeuskäyrät, korkeusluvut 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavoitettava alueen eteläpuolella on Toivonpuiston laajat asuntoalueet ja pohjoispuolella kaupungin urheilukenttä viheralueineen. Kaavoitettavalla alueella ei ole asukkaita, mutta kaavoituksen vaikutusalueella on pientaloasutusta.
12 Kuvat (Google maps) kaavamuutosalueen lähiympäristössä olevista kiinteistöistä Kuva: Omakotitaloalue/ kortteli 33 rajautuu kaavamuutosalueen puisto- ja muuntaja-alueeseen (VM) Kuva: Omakotitaloalue/ kortteli 50 rajautuu kaavamuutosalueen puistoalueeseen (Teeripuisto) Kuva: Hotelli-Ravintola Lintutien ja Salmiperäntien risteyksessä korttelissa 30 Kaupunkikuva Kaavamuutosalueen ympäristö on asemakaavojen mukaisesti rakennettua kaupunkiympäristöä. Kuva: Uimahallin sisäänkäynti Närhitien katualueelta kuvattuna Kuva: Liikuntakeskus/ Palloiluhalli Samiperäntieltä kuvattuna
13 Kaavamuutosalue on osa katuympäristöä Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutos-alue ei ole työpaikka-aluetta. Liikenne Kaava-alue on osa kaupungin 9. kaupunginosan katualueista ja kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkossa. Liikennelaskennassa 29.12.2017-5.1.2018 kokoojakatuina toimivien katujen liikennemäärät ovat seuraavat: Lintutiellä 898 ajon/vrk, Närhitie 1584 ajon/vrk ja Salmiperäntiellä ennen Närhitien risteystä 1738 ajon/vrk. Meluselvitys laadittiin 29.1.2017 (Promethor), jossa todettuna nykytilanteesta seuraavaa: Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso alueella nykytilanteessa. Laskennassa on huomioitu nykyinen tielinjaus ja nykyinen liikenne. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha-alueilla lukuun ottamatta muutamien lähimpien rakennusten tien puoleisia alueita. Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha alueilla. Päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 55 db(a) lähimpänä tiealueita sijaitsevien asuinrakennusten tien puoleisilla alueilla. Ilmakuvien perusteella kyseisten rakennusten ulko oleskelualueet eivät sijaitse rakennusten tien puoleisilla alueilla. Rakennusten suojan puoleisilla alueilla päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a).
14 Kuva: Nykyinen tielinjaus ja liikenne päiväajan keskiäänitaso LAeq 7-22 Kuva: Nykyinen tielinjaus ja liikenne yöajan keskiäänitaso LAeq 22-7
15 Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa, arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2008 (K-P:n Arkeologiapalvelu / Hans-Peter Schulz 30.11.2008) on käsitelty myös nyt kaavoitettavaa aluetta. Inventoinnin mukaan suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ajantasaisin tieto hankealueen muinaisjäännöksistä kaavoitushankkeen suunnittelun lähtövaiheessa löytyy Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Tiedot hankealueen muinaisjäännöksistä on tarkistettu em. rekisteristä 13.10.2017. Suunnittelualue
16 Tekninen huolto Kaavamuutosalueelle (9. kaupunginosan katu- ja puistoalueiden osat) ja lähialueelle sijoittuva teknisen huollon verkosto on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva: Ote johtokartasta Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on 9. kaupunginosan katualueen osa ja kokoojakatujen risteysalue ei nykyisellään ole toimiva eikä turvallinen. Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue on pääosin katualueelta asuntoalueille johtavien sisäisen liikenteen kokoojaväylien risteys. Alueeseen rajoittuu lännessä ja etelässä pientalokorttelit. Pohjoispuolelle sijoittuvat hotelli sekä liikuntakeskuksen palloiluhalli. Risteysalue palvelee liikuntakeskuksen käyttäjiä, joita ovat kaupungin asukkaiden lisäksi myös lähikuntien urheilun ja liikunnan harrastajia.
17 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue pinta-alaltaan yhteensä noin 1,9376 ha ja sen omistaa kokonaisuudessaan kaupunki. Kuva: Ote maaomaisuuskartasta 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita, (MRA 25 ). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon.
18 Kuva: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta 17.2.2010 Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain. 1.vaihekaava ympäristöministeriö vahvisti 23.11.2015: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoimaalueet, merituulivoiman päivitykset, turve- tuotanto alueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 23.11.2015) 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Maakuntahallitus hyväksyi 7.12.2016. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015). Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava (7.12.2016)
19 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.4-12.5.2017 Suunnittelualuetta koskee kma- merkintää koskevan suunnittelumääräyksen päivittäminen: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4000 k-m², lukuun ottamatta - maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k- m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaavaluonnos Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä koskien suunnittelualuetta: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset maakuntakaavassa: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.
20 Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. Kuva: Ote Keskustan osayleiskaava 2030, jossa kaavamuutosalueen likimääräinen sijoittuminen on esitettynä keltaisella LÄHIVIRKISTYSALUE. Alue varataan päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin, ja luonnon kokemiseen. Alueella on sallittua virkistys- ja ulkoilutoimintoja palveleva rakenne.
21 Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja: Ak 12.6.1967. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien, Salmiperäntien ja Närhitien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 31.5.1973. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan puistoaluetta ja Lintutien katualuetta sekä 9. kaupunginosan muuntaja-aluetta (VM). Ak 6.2.1976. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Salmiperäntien katualuetta. Ak 29.8.1977. Suunnittelualueelle asemakaavassa osoitettuna: 9. kaupunginosan Lintutien ja Salmiperäntien katualueita. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty 16.12.2010 ja on ollut voimassa 1.1.2011 lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako laaditaan erillisenä (MRL 79 ) Alue on kaupungin ylläpitämää kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa.
22 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Närhitietä koskien on teknisen palvelukeskuksen kuntatekniikan yksikkö laadituttanut alustavan katu- ja ympäristösuunnitelman (VR-Track Oy 31.8.2017) välille Salmiperäntie-Viljavarastontie. Suunnitelmassa on käsitelty myös Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteystä ja suunnitelman toteuttaminen edellyttää kaavamuutosta koskien risteysalueen laajuutta. Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa toteuttaa liikenneympyrän, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen alitse Närhitien kautta Pyörreperälle ja Savariin. Kaavamuutosalueen omistaa kaupunki. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. Voimassaolevassa 18.2.1967 hyväksytyssä asemakaavassa on kaavamääräys, jossa on todettuna, että Salmiperäntie on pidettävä tonttiliittymistä vapaana. Risteysjärjestelyjen vuoksi hotelli-ravintolakiinteistön tontin liittymä Lintutielle korttelissa 30 tulee poistettavaksi ja kaavamuutoksella mahdollistetaan Salmiperäntieltä ajoneuvoliittymä vastapäätä liikuntakeskuksen tonttiliittymää. Kaavamerkintä koskien muuntaja-aluetta ajantasaistetaan eli alue muutetaan puistoalueeksi, jolle osoitetaan aluevaraus olevalle muuntajalle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavan laatimisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa 21.11.2017 115. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineisto nähtäville. Kaavamuutos ilmoitettiin tulleeksi vireille lehtiilmoituksella 6.12.2017 sanomalehti Kalajokilaaksossa sekä kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet on kerrottu liitteenä olevassa osallistumisja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kunnan asettamat tavoitteet Alustavaan katusuunnitelmaan perustuen parannetaan kokoojakatujen risteysalueen toiminnallisuutta rakentamalla liikenneympyrä. Suunnitelma edellyttää risteysalueen laajentamista ja tielinjauksen vähäistä muutosta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV
23 7.6.2011 40. Yleiskaavassa alue on osoitettu kokoojakatujina sekä lähivirkistysalueena (VL). Asemakaavan muutosalueella on voimassa 12.6.1967 ja 31.5.1973, 6.2.1976 ja 29.8.1977 hyväksytyt asemakaavat, joiden mukaisia käyttötarkoituksia ja niiden ulottuvuuksia ei oleellisesti muuteta. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa toteuttaa liikenneympyrän, mikä sujuvoittaa liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen alitse Pyörreperälle ja Savariin. Katualueen rajaus muuttaa nykyisiä katulinjauksia eniten Lintutien osalta. 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavan muutosta varten on ollut käytettävissä Närhitien alustava katusuunnitelma VR- Track Oy 31.8.2017 välillä Salmiperäntie-Viljavarastontie. Alla katusuunnittelun aluerajaus. Suunnittelu edellyttää Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysaluetta koskien asemakaavan muutamista.
24 Kuva: Ote Katusuunnitelman ympäristösuunnitelmasta 31.8.2017 / VR- Track Oy
25 4.5.2 Lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto nähtävillä 11.12.2017 5.1.2018 Kuva: Valmisteluvaiheen luonnos Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat lausunnot: 1.Elisa Oyj /Tuotanto 29.12.2018 Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Elisalla on risteysalueella runsaasti kaapeleita ja esitämme että kaapelit jäävät nykyisille paikoilleen. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Sivulla 2 tällä hetkellä alueella sijaitsevat Elisan kaapelit. Kuva: Elisan kaapelit
26 2.Peruspalvelukuntayhtymä Kallio/Terveysvalvonta 14.12.2017 Ympäristöterveydenhuollolla ei ole lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta koskien 9. kaupunginosan (Toivonpuisto) katu-, puisto- ja muuntaja-aluetta. Ympäristöterveydenhuoltoa ei ole tarpeen kuulla kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa. 3. Pohjois-Pohjanmaan Museo, 22.12.2017 Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ylivieskan 9. kaupunginosan (Toivonpuisto)katu-, puisto- ja muuntaja-aluetta koskevasta asemakaavan muutosluonnoksesta. 4. Jokilaaksojen pelastuslaitos, 3.1.2018 Alueen tiet risteävät kevyenliikenteenväylien kanssa. Risteysjärjestelyissä on tärkeää huomioida riittävä näkyvyys, ettei vaaratilanteita pääse syntymään. 5. Pohjois-Pohjanmaan liitto, 5.1.2017 Pohjois-Pohjanmaan liitto ei anna lausuntoa asemakaavan muutoksesta. 6. Museovirasto, 8.1.2018 Museovirastolla ei ole kaavamuutoksesta huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Maastoltaan tasaisella, vielä 1950-luvulle saakka olleella peltoalueella ja lähiympäristöstä ei tunneta muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Lähimmät tunnetut esihistoriallista toimintaa osoittavat kohteet ovat löytöpaikkoja noin 650-750 m etäisyydellä kaavamuutosalueelta. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta maankäyttöhankkeiden vaikutuksia arvioi Pohjois-Pohjanmaan museo. Kaavoittaja: Lausunnot 1-6 merkitään tiedoksi. Niihin perustuen ei ole muutostarvetta kaavaehdotukseen. 7.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 18.1.2018 Toivonpuiston asemakaavaluonnos on laadittu lähtökohtaisesti hyvin, ja kaavaratkaisun pohjana on 31.8.2017 päivätty alustava katu- ja ympäristösuunnitelma. Suunnitelman mukaisesti katualueen rajausta muutetaan Salmiperäntien ja Lintutien risteyksessä siten, että risteykseen mahdollistetaan kiertoliittymän rakentaminen Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien liittymään. Nykyiset Lintutien ja Närhitien erilliset T-liittymät poistuvat ja samalla erityisesti Teeripuiston pinta-ala pienenee. Muutoshanke on osa Pohjanmaan radan ylittävien siltojen muuta liikennesuunnittelua; muutoksella sujuvoitetaan liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Närhitien kautta Seinäjoki-Oulu - kaksoisraiteen alitse Pyörreperälle ja Savariin. Uusi alitus lisää alueen liikennemääriä. Vuonna 2006 laaditussa liikennemallissa Salmiperäntien liikennemäärän molempiin suuntiin vuonna 2020 on arvioitu olevan noin 1980 ajoneuvoa/vuorokausi, kun vuonna 2006 liikennettä oli noin 1370 ajoneuvoa/vrk. Ajantasaista liikennelaskentatietoa alueelta ei ollut selostusluonnoksessa. Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu kasvavien liikennemäärien ja asuinkortteleita lähemmäksi tulevan kiertoliittymän vaikutuksia asuinalueen melutasoon. Alueelta tulee laatia asemakaavan meluselvitys vaikutusten arvioimiseksi. Kaavoittaja: Liikennelaskennassa 29.12.2017-5.1.2018 kokoojakatuina toimivien katujen liikennemäärät ovat seuraavat: Lintutiellä 898 ajon/vrk, Närhitie 1584 ajon/vrk ja Salmiperäntiellä ennen Närhitien risteystä 1738 ajon/vrk. Tiedot on lisätty kaavaselostukseen. Lausunnossa esitetysti on laadittu meluselvitys kaavaselostuksen liitteeksi. Kaavaselostukseen on lisätty selvityksen pohjalta arviointia kiertoliittymän vaikutuksista. Kaavaehdotusvaiheeseen ole tarve tehdä muutoksia. Valmisteluaineistosta osalliset eivät esittäneet mielipiteitä.
27 Kaavaehdotusvaiheeseen tehdyt muutokset Suunnittelualue on vilkkaiden kokoojakatujen risteysalue. Salmiperäntien kokoojakatu johtaa Salmiperän asuntoalueelta Savontielle (valtatie 27). Risteys on merkittävässä roolissa myös liikuntakeskuksen kannalta. Kuntatekniikan yksikön esityksestä ehdotusvaiheessa kaavamuutosalueeseen rajoittuvalta hotelli-ravintolan tontilta poistetaan luonnosvaiheessa Salmiperäntielle osoitetuista liittymistä toinen ja liittymän kohta merkitään kaavaehdotukseen liittymäkieltomerkinnällä. Kaavamuutoksella hotelli-ravintolakiinteistölle osoitetaan liittymä vastapäätä liikuntakeskuksen liittymää ja kiinteistölle on huoltoajo mahdollista jatkossakin Ankkatien asuntokadulta. Uusi liittymä 1. Salmiperäntielle korttelista 9-30 Poistuvat liittymät Lintutielle korttelista 9-30 Olevat liittymät Ankkatielle korttelista 9-30 Liikuntakeskuksen liittymä
28 Kaavaehdotusvaihe: Nähtävillä 14.2.2018 16.3.2018 Kuva: Kaavaehdotuksena nähtävillä 14.2.2018 16.3.2018 Ehdotusvaiheessa esitetty palaute viranomaisten lausunnot ja osallisten muistutukset kaavoittajan vastineineen. 1.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskus, 15.2.2018 sähköposti 9. kaupunginosan (Toivonpuiston) katu-, puisto- ja muuntamoaluetta koskevaa asemakaavaehdotusta (POPELY/2705/2017) varten on laadittu asemakaavan meluselvitys, kuten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa edellytti. Selvityksen perusteella kaavaehdotukseen ei tarvinnut tehdä muutoksia meluntorjunnan vuoksi kaavaluonnokseen verrattuna. ELY-keskuksella ei ole huomauttamista nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta, joten emme anna lausuntoa hankkeesta. 2.Pohjois-Pohjanmaan Museo,21.2.2018 Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lintutien, Närhitien ja Salmioperäntien risteysalueella ja on pinta-alaltaan noin 1,94 hehtaaria. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ylivieskan 9. kaupunginosan (Toivonpuisto) katu-, puisto- ja muuntaja-aluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta. 3.Pohjois-Pohjanmaan Liitto, 22.2.2018 sähköposti Kiitos lausuntopyynnöstänne. Pohjois-Pohjanmaan liitto ei anna lausuntoa asemakaavan muutosehdotuksesta. 4. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio /Ympäristöterveydenhuolto 15.3.2017 Taustatiedot Ylivieskan kaupungin maankäyttöyksikkö on pyytänyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonnalta lausuntoa asemakaavan muutoksen selostuksesta.
29 Lausuntopyyntö koskee 9. kaupunginosan (Toivonpuisto) katuja puistoaluetta liittyen risteysjärjestelyihin. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,94 ha. Kaavamuutoksella varataan aluetta Lintutien. Närhitien ja Salmiperäntien risteys järjestelyihin. Risteysalueen laajentaminen mahdollistaa liikenneympyrän toteuttamisen. Liikenneympyrän katsotaan sujuvoittavan liikennöintiä suunniteltuun ajoneuvoliikenteen alitukseen, joka johtaa Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen alitse Närhitien kautta Pyörreperälle ja Savariin. Kaavamuutosalue rajoittuu Safaripuistoon, hotellikorttelin, uimahalli/palloiluhallin rakennuksiin sekä omakotitalokortteliin. Kaavamuutosalue on vilkkaiden kokoojakatujen risteysalue. Muutosalueelle on tehty liikennemeluselvitys (29.1.2018, Promethor Oy). Ympäristön asuinrakennusten melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan LAcq. 7.22 ~ SS db (A) ja yöaikaan LAeq, 22.7 ~ 50 db (A). Selvityksen mukaan suunnitellulla tielinjauksella nykyisin liikennemäärin risteyksen muutos lisäisi melua risteysalueen länsi- ja eteläpuolisilla asuinalueilla enimmillään muutamia desibelejä, koska risteys ja tielinjaus siirtyvät lähemmäksi asuinalueita. Meluselvityksen mukaan ennustetilanteessa vuonna 2030 suunnitellulla tielinjauksella melutaso on risteysalueen länsi- ja eteläpuoleisilla asuinalueilla enimmillään muutamia desibelejä suurempi kuin ennustetilanteessa nykyisellä tielinjauksella, koska risteys ja tielinjaus siirtyvät lähemmäs asuinalueita. Yhdellä asuinrakennuksella melutaso lisääntyy liikennemäärän kasvun ja tielinjausmuutoksen yhteisvaikutuksesta niin, että laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso ylittää vähäisesti SS db (A) rakennuksen tien puoleisella alueella. Meluselvitykseen perustuen kaavoituksella ei edellytetä suunnittelualueelle toteutettavaksi melusuojausta. Risteysalueen suunnitelmassa on osoitettu poistettavaksi kolme puuta, mutta suunnitelmassa osoitetaan myös istutettavaksi uutta kasvillisuutta katuympäristöön. Lausunnon perusteena oleva aineisto Lausuntopyyntö, 8.2.2018, Ylivieskan kaupunki, maankäyttöyksikkö Asemakaavan muutosehdotus, ehdotusvaihe 1-2/2018 Lausunto Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonta esittää lausuntonaan seuraavaa: Suunnittelussa tulee ottaa huomioon STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 12 :n vaatimukset: "Asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. " Asuinhuoneistossa päiväajan keksiäänitason LAcq (klo 7-22) toimenpideraja on 35 db ja yöajan keskiäänitaso on LAcq (klo 22-7) toimenpideraja on 30 db. "Kun melu on pienitaajuista, sovelletaan yöaikaiseen meluun liitteen 2 taulukon 2 toimenpiderajoja. Pienitaajuisen melun toimenpiderajat koskevat tiloja, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. " Sovellettu lainsäädäntö Ja ohjeet Terveydensuojelulaki (763/1994 Kaavoittaja: Kaavoittaja merkitsee tiedoksi lausunnot ja toteaa, ettei lausuntojen pohjalta ole tarpeen tehdä muutoksia kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksesta eivät osalliset esittäneet muistutuksia.
30 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on pinta-alaltaan noin 1,9376 ha, josta 1.Katualuetta 1,5250 ha Kaavoituksella muodostuu Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien risteysalue. 2. Puistoaluetta 0,4126 ha. Muutoksia nykyiseen asemakaavaan verrattuna: Tilastolomakkeen mukaisesti puistoalueet vähenevät, puistoalueesta muutetaan liikennealueeksi 0,24 ha Lintutien uudella katulinjauksella. Kaavamuutosalueeseen rajoittuvan korttelin 9-30 liittymäjärjestelyt muuttuvat Aikaisemman asemakaavan mukainen muuntaja-alue (VM), pinta-alaltaan noin 680 m 2 osoitetaan puistoalueena ja oleva muuntamo esitetään puistoon alueen osa merkinnällä vm 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalue on liikennealuetta ja liikennejärjestely tukee Toivonpuiston liikenne- ja liikuntapalvelujen ympäristöä sekä liikenteen turvallisuutta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen tavoitteena on parantaa Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien kokoojakatujen risteyksen toimivuutta. Närhitien katusuunnitelma on laadittu välille Salmiperäntie- Viljavarastontie ja suunnitelmaan on esitettynä toteutettavaksi radan alitus. Radan alitus avaa sisäiselle liikenteelle uuden väylän Pyörreperälle ja Savariin ja lisää em. kokoojakatujen liikennemääriä jatkossa. Toisaalta Närhitien alituksen toteuttaminen vaikuttaa tulevaisuudessa mahdollisesti vähentävästi Savontielle nykyisellään ohjautuvaan sisäisen liikenteen määrään. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut etelässä ja lännessä asuntoalueena ja kaava-alueen pohjoispuolella toimii hotelli-ravintola. Pohjoisessa ja idässä on liikuntakeskus rakennuksineen sekä urheilukenttä viheralueineen. Kaavamuutosalue on osa Lintutien, Närhitien ja Salmiperäntien liikennealueista. Kaavamuutosalueessa on mukana alue, jolle sijoittuu muuntamo.
31 Asuminen Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista, alue rajoittuu lännessä ja etelässä pientalokortteleihin. Kaavamuutosalueen liikennejärjestely parantaa asuntoalueiden saavutettavuutta. Palvelut Alueelle ei sijoitu palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue ei ole työpaikka-aluetta. Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on osa Toivonpuiston kaupunginosan liikenneympäristöä. Alueeseen rajoittuu lännessä ja etelässä asuntoalue. Eteläpuolelta on yhteys myös Toivonpuiston ns. Aarnimetsän virkistysalueelle ja pohjoispuolelle sijoittuu hotelli ja jalkapallokenttä. Kaavamuutosalueeseen rajoittuva liikuntakeskus palloiluhalleineen on kaupungin rakentama ja hoitama ja se palvelee kaupungin asukkaita sekä myös lähikuntien urheilun ja liikunnan harrastajia. Liikuntakeskus on kiinteästi kaupunkirakenteessa ja helposti nuorison ja yleisön saavutettavissa. Liikuntakeskus sijoittuu näkyvästi kaupunkirakenteeseen, antaa ohikulkijoille mielikuvan vireästä, iloisesta ja nuorekkaasta Ylivieskasta sekä urheilutapahtumapaikkana tämä alue elävöittää kaupunkiympäristöä. Liikuntakeskuksen ympäristöön sijoittuva katualueiden risteyksen jäsentäminen kevyen liikenteen väylineen parantaa turvallisuutta ja mahdollistaa jatkossa sujuvan liikennöinnin Närhitien radan alitukseen, mikä toteutuessaan parantaa sisäisen liikenteen yhteyksiä Pyörreperälle ja Savariin.
32 Virkistys Kaavamuutoksella osa puistoalueesta (noin 2400 m 2 ), joka on ollut asuntoalueen ja Lintutien katualueen välissä suojavyöhykkeenä osoitetaan Lintutien katulinjauksen muutoksen vuoksi katualueeksi. Katu- ja ympäristösuunnitelmassa on osoitettu puistovyöhykkeen puusto pääosin säilytettäviksi, ainoastaan kolme puuta on esitetty poistettaviksi ja suunnitelmassa on osoitettu katuympäristöön lisää puustoa ja istutuksia hotelli-ravintola korttelin paikoitusalueen ja Lintutien väliin. uusia istutettavia lehtipuu-ryhmiä poistettavat puut
33 Liikenne Alue on vilkkaiden kokoojakatujen risteysalue. Salmiperäntien kokoojakatu johtaa Salmiperän asuntoalueelta Savontielle (valtatie 27). Risteys on merkittävässä roolissa myös liikuntakeskuksen kannalta. Kaavamuutoksella poistuu hotelli-ravintolan korttelista nykyiset liittymät ja kaavoituksella kortteliin osoitetaan uusi ajoneuvoliittymä Salmiperäntielle: Hotelliravintolan huoltoajo on mahdollista edelleenkin Ankkatien asuntokadulta. Uusi liittymä Salmiperäntielle korttelista 9-30 Poistuvat liittymät Lintutielle korttelista 9-30 Olevat liittymät Ankkatielle korttelista 9-30 Liikuntakeskuksen liittymä Kaava-alue on osa kaupungin 9. kaupunginosan katualueista ja kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkossa. Uudessa VR-Track Oy:n laatimassa katusuunnitelmassa on risteysalueen kevyen liikenteen turvallisuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Suojatiet ja kevyen liikenteen reitit on sijoitettu siten, että ne palvelevat risteysalueen molemmin puolin sijoittuvia toimintoja ja niiden välisiä yhteyksiä. Kun Närhitien rautatiealitus Toivonpuistosta Pyörreperälle toteutetaan, niin kiertoliittymä palvelee kaupungin sisäistä liikennettä ja vähentää valtatie 27:lla sisäisen liikenteen määrää ja sisäiset liikenneyhteydet paranevat. Meluselvitys on laadittu 29.1.2018 (Promethor), jossa todettuna seuraavaa: Ympäristön asuinrakennusten melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan LAeq,7 22 55 db(a) ja yöaikaan LAeq,22 7 50 db(a).
34 Liikennemäärät Liikennetiedot (Solutra Oy/Tuomo Ojakoski): Laskennoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Taulukossa esitetty KVL- tieto kuvaa kyseisen tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. Kaikille kaduille on tehty laskennassa raskaan liikenteen osuutena 5 %. Alueen teiden liikennemäärät kasvavat ennustetilanteessa merkittävästi, minkä johdosta liikennemelu ympäristössä lisääntyy. Nopeusrajoitus risteysalueen läheisyydessä on kaduilla 40 km/h tai mahdollisesti 30 km/ h. Nopeusrajoituksella 30 km/h tai 40 km/h) ei ole oleellista vaikutusta ympäristön melutasoon. Suunniteltu tielinjaus ja liittymä Melukarttaliitteissä 2A ja 2B (kts seuraavalla sivulla) on esitetty melutaso alueella suunnitellulla tielinjauksella ja nykyisellä liikenteellä. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha-alueilla lukuun ottamatta muutamien lähimpien rakennusten tien puoleisia alueita. Kuva Liite 2 A. Suunniteltu tielinjaus ja nykyinen liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22
35 Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha alueilla. Kuva Liite 2 B. Suunniteltu tielinjaus ja nykyinen liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq-22-7. Laskennan perusteella risteyksen muutos lisää melua risteysalueen länsi ja eteläpuoleisilla asuinalueilla enimmillään muutamia desibelejä, koska risteys ja tielinjaus siirtyvät lähemmäs asuinalueita. Muutokset rajautuvat lähimpänä tietä sijaitseviin asuinrakennuksiin. Nykyisellä liikenteellä tarkasteltuna melutaso ei yhdelläkään asuinrakennuksella lisäänny niin, että melutaso ylittäisi ohjearvoja. Ennustetilanne Melukarttaliitteissä 3A ja 3B on esitetty melutaso alueella nykyisellä tielinjauksella ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha- alueilla lukuun ottamatta muutamien lähimpien rakennusten tien puoleisia alueita. Kuva Liite 3 A. Nykyinen tielinjaus ja v 2030 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq-7-22
36 - Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha alueilla. Kuva Liite 3 B. Nykyinen tielinjaus ja v 2030 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq-22-7 Melutaso lisääntyy alueella ennustevuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 1 3 db johtuen teiden liikennemäärien kasvusta. Melukarttaliitteissä 4A ja 4B on esitetty melutaso alueella suunnitellulla tielinjauksella ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskennan perusteella: Päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha-alueilla lukuun ottamatta muutamien lähimpien rakennusten tien puoleisia alueita. Kuva: Liite 4A Suunniteltu tielinjaus ja v 2030 ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22
37 Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien tarkastelualueen asuinrakennusten piha alueilla. Kuva: Liite 4A Suunniteltu tielinjaus ja v 2030 ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7 Ennustetilanteessa vuonna 2030 suunnitellulla tielinjauksella melutaso on risteysalueen länsi ja eteläpuoleisilla asuinalueilla enimmillään muutamia desibelejä suurempi kuin ennustetilanteessa nykyisellä tielinjauksella, koska risteys ja tielinjaus siirtyvät lähemmäs asuinalueita. Yhdellä asuinrakennuksella (risteyksen länsipuolella lähin rakennus) melutaso lisääntyy liikennemäärän kasvun ja tielinjausmuutoksen yhteisvaikutuksesta niin, että laskennan perusteella päiväajan keskiäänitaso ennustetilanteessa suunnitellulla tielinjauksella ylittää vähäisesti 55 db(a) rakennuksen tien puoleisella alueella (liitteen 3A tilanteessa nykyisellä linjauksella 55 db(a) alittuu). Ilmakuvan perusteella pääosa kyseisen rakennuksen piha alueesta sijaitsee rakennuksen suojan puolella, jolla melutaso on alle 55 db(a). Meluselvitykseen perustuen kaavoituksella ei edellytetä suunnittelualueelle toteutettavaksi melusuojausta.
38 Tekninen huolto Kaavamuutosalueelle lähiympäristöineen on toteutettu kunnallistekniikka. Kuva: Ote alueen johtokartasta Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavoitus ei lisää nykyisellään sisäistä liikennettä alueella voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Jatkossa, kun Närhitien katualue toteutetaan rautatiealituksen osalta, yhteyksien parantaminen mahdollisesti lisää risteysalueen ja Närhitien liikennemääriä. Toisaalta kaupungin sisäinen liikenne siirtyy osittain pois valtatie 27:lta (Savontie). Kevyen liikenteen ympäristö paranee katusuunnitelmassa esitetysti. Taloudelliset vaikutukset Närhitien kustannus alituksineen arvioitu olevan noin 2,5 miljoonaa euroa. Risteysalueen kustannus on osa em. kustannusta, arvoltaan noin 400 000 euroa. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemarakenne ja kuva eivät muut kaavoituksen myötä oleellisesti. Luonnonolot Alue on pääosin rakennettua liikenneympäristöä ja kaavamuutosalueesta on osa asemakaavassa osoitettuja puisto- ja muuntamoalueita (noin 0,4 ha). Yleiskaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala/ Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2007) on todettuna seuraavaa:
39 4.4. Yhteenveto Selvityksessä ei löytynyt sellaisia harvinaisia tai uhanalaisia kasvilajeja, jotka yksittäisesiintyminä tarvitsisivat erityishuomiota. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat kohteet (kappale 5.1 ovat alueelle erittäin harvinaisia lehtoja, joissa lajistokoostumus on siten niin ikään alueelle harvinainen. Suunnittelualueelta tai sen lähituntumasta ei ole tiedossa uhanalaisten tai muutoin huomioitavien lajien esiintymispaikkoja. Ajantasaiset uhanalaistiedot on tarkistettu 7.11.2017 UHEX-rekisteristä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kaavamuutosalue Kuva: Yleiskaavan liite 8, Maisema ja luonnonympäristön arvot Risteysalueen toteuttaminen katu- ja ympäristösuunnitelman pohjalta muuttaa risteysalueen ympäristöä. Suunnitelmassa on osoitettu poistettavaksi kolme puuta, mutta suunnitelmassa osoitetaan myös istutettavaksi uutta kasvillisuutta katuympäristöön.
40 Vesistöt ja vesitalous Kaavan vaikutukset alueen vesistöön ja vesitalouteen eivät muutu. Alue on nykyisellään rakennettua ympäristöä ja alueen korkeustaso on + 58.00. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutosmuutosalue ei ole maa- ja metsätalousaluetta eikä luonnonsuojelualuetta. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Kiertoliittymän toteuttaminen ja risteysalueen ympäristön viherrakentaminen muuttavat katuympäristön viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi ja parantavat kaupungin sisäisen liikenteen yhteyksiä ja liikenteen turvallisuutta. Uusi risteysjärjestely vähentää liikuntakeskuksen alueen ruuhkaisuutta tapahtumien aikana. 6 Asemakaavan toteutus Liikuntakeskuksen alue on rakentunut ja kaavamuutoksen mahdollistama kiertoliittymävaraus ja sen toteuttaminen joustavoittavat alueella liikennöintiä myös asuntoalueille. Risteysalue toteutetaan lähitulevaisuudessa ja kiertoliittymä parantaa myös sisäisen liikenteen sujuvuutta Närhitien kautta radan alitse Pyörreperälle ja Savariin. Risteysalueen kevyen liikenteen turvallisuuteen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota. Suojatiet ja kevyen liikenteen reitit tullaan toteuttamaan siten, että ne palvelevat risteysalueen ympäristöön sijoittuvia toimintoja ja niiden välisiä yhteyksiä. Kuntatekniikan yksikön esityksestä Hotelli- Ravintola korttelin ajoneuvoliittymä siirretään Salmiperäntiellä vastapäätä liikuntakeskuksen liittymää. Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p. 044 4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa www.ylivieska.fi/kaavoitus LIITTEET