Pedagogisten vaikutusten arviointi. Yhteenveto. Lukion opetussuunnitelma toimintakulttuuria ohjaavat teemat 1 (6)

Samankaltaiset tiedostot
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom

Selvitys erillisen tiedelinjan perustamisesta Lappeenrannan lukiokoulutukseen Skinnarilan kampuksen yhteyteen

Aikuisten perusopetus

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

OPS Minna Lintonen OPS

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

4 OPPIMISTAVOITTEET JA AIHEKOKONAISUDET

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Monilukutaito. Marja Tuomi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Munkkiniemen ala-aste

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

OPS-kommentointi - Perusraportti

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Opetuksen tavoitteet

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Opetushal itus Utbildningsstyrelsen

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Arkistot ja kouluopetus

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky Vantaan tulokset Heikki Miettinen

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Valtioneuvoston asetus

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Unesco-koulujen seminaari

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Turvallisuus opetussuunnitelmassa. Pekka Iivonen OPH

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

Transkriptio:

1 (6) 26.2.2018 Pedagogisten vaikutusten arviointi Arviointi on toteutettu osallistamalla opetushenkilöstöä kyselyn kautta. Kysely perustui lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Siinä pyydettiin arvioimaan nykytilannetta ja muutosta opetussuunnitelman lukion toimintakulttuuria ohjaavien teemojen ja opetuksen yleisten aihekokonaisuuksien kautta. Teemat ja aihekokonaisuudet ovat osittain päällekkäisiä, mutta niissä on eri näkökulma. Lisäksi kysyttiin erikseen vaikutusta omaan oppiaineeseen ja vaikutusta lukioiden väliseen yhteistyöhön, korkeakouluyhteistyöhön, yhteistyöhön yritysten ja muiden sidosryhmien välillä. Arvioinnissa nykyhetkeä pyydettiin vertaamaan tilanteeseen, jossa yksi kaupungin lukioista sijaitsee keskustassa ja yksi Skinnarilan kampusalueella. Molempien lukioiden koko olisi tuolloin noin 600 opiskelijaa. Kyselyyn vastasi 25 opettajaa. Yhteenveto Lukioiden toimintakulttuuriin aiheutuva muutos aiheuttaa suurimman huolen, mutta opetuksen toteuttamisen kannalta sijainti ei ole niin merkityksellinen. Kokemus opiskelijan ja yhteisön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on tärkeä ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opetuksen toteuttaminen niin aihekokonaisuuksien kuin yksittäisten aineiden osalta onnistuu nykytilanteessa ja myös mahdollisessa muutostilanteessa. Aihekokonaisuuksien osalta muutoksessa nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, yksittäisten aineiden osalta näkemykset vaihtelevat. Yhteistyömahdollisuuksissa lukioiden välinen yhteistyö jouduttaisiin miettimään uudelleen. Korkeakouluyhteistyöhön sijainti Skinnarilassa antaisi paljon mahdollisuuksia ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö olisi mahdollista sijainnista riippumatta, toki tapauskohtaisia muutoksia tulisi paljon. Eniten kärsisivät yhteistyömahdollisuudet taide- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Lukion opetussuunnitelma toimintakulttuuria ohjaavat teemat Oppiva yhteisö Lukion opetussuunnitelman perusteissa oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Oppivan yhteisön muodostuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Toiminnassa korostetaan opiskelijalähtöisyyttä ja myönteistä asennetta. Kyselyn perusteella lukion oma rakennus koetaan yhteisöllisyyttä vahvistavana tekijänä. Dialogisuutta ja kiireettömyyttä korostetaan oppivan yhteisön muodostumisessa ja sen tukemineen tilasuunnittelulla on merkityksellistä. Lukioyhteisön sijoittumisen kampukselle osaksi suurempaa yhteisöä arvioidaan aiheuttavan haasteita yhteisölliseen dialogiin, mutta toisaalta siinä nähdään myös mahdollisuus eri kouluasteiden väliselle vuoropuhelulle, joka lisää yhteisöllistä oppimista. Yhteisön toimintakulttuurin ja yhteisten tapahtumien toteutus olisi mietittävä uudestaan. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut 53100 Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. 05 6161 kirjaamo@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi

2 (6) Ollaan vasta harjoittelemassa oppivan yhteisön muodostumista ja kehittymistä. Muutoksen vaikutus lienee ainakin aluksi negatiivinen, koska aika ja voimat kuluisivat jälleen kerran muutoksen sietämiseen ja siihen sopeutumiseen. Mikäli liikenneyhteydet Skinnarilaan saadaan kuntoon siellä on hienot mahdollisuudet päästä osaksi vielä suurempaa oppivaa yhteisöä. Oppimista voisi parhaillaan tapahtua molempiin suuntiin: lukio-opetus voisi saada korkeakoulumaailmasta realistisemman kuvan ja korkeakoulut lukio-opetuksesta ajantasaisemman tuntuman. Osallisuus ja yhteisöllisyys Lukion opetussuunnitelmassa osallisuus luo perustaa aktiiviselle kansalaisuudelle. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toimintatapojen rakentamisessa korostetaan yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Nykytilanteessa vahvuutena pidetään muodostuneita lukiokohtaisia osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemista kokevia rakenteita (opiskelijakuntatoiminta, opintojen ohjaus jne ). Myös toimiminen omassa rakennuksessa koetaan yhteisöllisyyttä tukevaksi asiaksi. Lukioiden välinen yhteistyö ja kontaktit yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin ovat muotoutuneet osittain nykyisten sijaintien perusteella Mahdollisessa muutostilanteessa haasteena koetaan lukion oman yhteisöllisyyden kannalta monimuotoisempaa ympäristöä ja lukiokoulutuksen rooli osana isompaa kampusyhteisöä huolettaa. Toisaalta nähdään, että ryhmänohjaus, opiskelijoiden osallistaminen, tutortoiminta ja vaikuttamiskeinot voisivat saada uusia toimintatapoja. Pitkät perinteet ja historia ovat tuoneet lukioihin me-henkeä ja yhteisöllisyyttä sekä oppilaille että opettajille. Mitä isompi yhteisö, sitä vaikeampi tätä on saavuttaa. Sama koskee osallisuutta: mitä isompi laitos sitä vaikeampi on tuntea olevansa tärkeä yksilönä ja saavansa ääntään kuuluviin. Isossa yksikössä yksilöt hukkuvat massaan. Yhteisöllisyyden luominen on haastavaa ja vaatii oman aikansa. Sen eteen tehtävä työ ei mene hukkaan! Ryhmänohjaus, opiskelijoiden osallistaminen ja vaikuttamiskeinot saisivat ehkä mallia korkeakoulutasolta. Opiskelijoiden tutortoiminta samoin. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Hyvinvoinnin teema korostaa opiskelijan ohjausta ja opiskeluhuollon toimivuutta. Kestävällä tulevaisuudella korostetaan vastuuta ympäristöstä, niin ekologisessa, sosiaalisessa kuin taloudellisessa viitekehyksessä. Opinto-ohjaus ja opiskeluhuolto ovat nykytilanteessa toimivia ja hyvin resursoituja. Tarvittavat lisäpalvelut, kuten lasten- ja nuorten talo on lähellä. Tiivis yhteisö koetaan myös osaltaan hyväksi niille nuorille, joilla on tuen tarvetta. Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen ei ole kiinni sijainnista, mutta huolta nähdään erityisesti lisääntyvän liikenteen osalta. Lukion sijoittuminen korkeakoululle edellyttäisi erityisesti opiskelun tuen palvelujen järjestämistavan pohdintaa. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen resurssi ei muuttuisi, mutta saisi varmasti uusia toimintamalleja. Terveydenhuollon ja kuraattorin palvelujen järjestäminen tulee selvittää yhteistyössä Eksoten kanssa.

3 (6) Tiivis yhteistyö opettajien ja opiskelijoiden välillä mahdollistaa opiskelijoiden hyvinvoinnin seuraamisen ja tukemisen. Jos lukion toiminta hajaantuu ja yhteiset tilat vähenevät, opiskelijatuntemus heikkenee. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Lukiossa arvostetaan ja hyödynnetään kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu eri tieteenalojen kielistä. Nykytilanteessa molemmilla lukioilla on vahva kansainvälinen osaaminen ja hyvät edellytykset kulttuurien tuntemuksen ja kielitietoisuuden vahvistamiseen. Muutoksen osalta nykyiset mahdollisuudet voidaan säilyttää, mutta samalla yliopiston kansainvälisyys voisi tuoda lisämahdollisuuksia nimenomaan arjen yhteistoiminnan kautta. Nykytilanne ei edistä luonnollisella tavalla kulttuurista moninaisuutta ja kielitietoisuutta. Lukiossa opiskelee tällä hetkellä hyvin samankaltaisten joukko nuoria. Siirtyminen Skinnarilaan toisi varmasti kulttuurit ja kielitaidon merkityksen jokaisen opiskelijan arkeen luonnollisella tavalla. Parhaimmillaan saisimme osallistua yliopiston kansainvälisyyteen. Opetuksen yleiset tavoitteet - aihekokonaisuudet Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä Aihekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden tahtoa ja taitoa toimia aktiivisina kansalaisina sekä lisätä heidän työn, työelämän ja yrittäjyyden tuntemustaan. Aihekokonaisuus antaa opiskelijoille oppimiskokemuksia, jotka kannustavat aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ja tietoperustaiseen kriittisyyteen. Aihekokonaisuuden osalta sijainti keskustassa nähdään vahvuudeksi nimenomaan yhteistyömahdollisuuksina paikallisten yritysten kanssa. Toisaalta yliopistoyhteydestä toivotaan lisää tukea aihekokonaisuuden toteuttamiseen. Monet yhteistyötahot sijaitsevat kaupungin keskustassa. Muutto Skinnarilaan heikentäisi opiskelijoiden mahdollisuutta yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen kuuluu jokaiseen oppiaineeseen, ja sen suhteen sijaintia merkittävämpää on se, että opettajat alkaisivat kantaa vastuuta tässäkin. Liian moni opettaja ulkoistaa esim. aktiivisen kansalaisuuden ja yrittäjyyden yhteiskuntaopin opetukseen. Hyvinvointi ja turvallisuus Aihekokonaisuuden tavoitteena on luoda yleiskuva hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavista psyykkisistä, sosiaalisista, fyysisistä, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista tekijöistä. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden aihekokonaisuuden toteutuminen osana opetusta ei ole kiinni sijainnista. Sen sijaan toimintaympäristöön liittyvät tekijät nähdään haasteina opiskelijan kokemalla hyvinvoinnille

4 (6) ja turvallisuuden tunteelle. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvään opetukseen nähdään mahdollisuuksia ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä yhteistyössä. Jos taas ajatellaan miten yliopiston yhteydessä voidaan opettaa lukiolaiselle hyvinvointia ja turvallisuutta, en usko että näissä teemoissa on pedagogisia eroja sijaintipaikan mukaan. Toki kestävän kehityksen, tekniikan ja kaupallisen maaiman keinot hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämisessä ovat sellaisia teemoja, joita lukiolaisenkin pitää ymmärtää. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu Aihekokonaisuuden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Pyrkimyksenä on opiskelijoiden kasvaminen vastuullisiksi toimijoiksi, joilla on taito ja tahto toimia kestävän tulevaisuuden puolesta omassa elämässään. Aihekokonaisuuden toteutuminen opetuksessa on jo nyt kurssien sisällä. Yliopistoyhteistyön lisääntyminen tässä yhteydessä nähdään mahdollisuutena, jos sille vain löytyy resursseja ja toimivia käytänteitä. Oman lukion KEKE-toiminnassa heiluriliikettä ollut menneinä vuosina. Tiedostettu asia, johon Green campus toisi varmasti lisäväriä! Kursseja, tempauksia, kyselyjä, tutkimuksia jne. Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys Aihekokonaisuuden tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden kulttuurien tuntemusta ja monikielisyyttä, antaa aineksia kulttuuri-identiteettien rakentamiseen sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan kulttuurisesti moninaisissa toimintaympäristöissä. Nykytilanteessa molemmilla lukioilla on vahvaa kansainvälistä toimintaa ja osaamista. Toiminta perustuu kuitenkin pääsääntöisesti hankkeisiin ja projekteihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus monipuoliseen kansainvälisyyteen. Yliopistoyhteistyö nähdään aihekokonaisuuden viitekehyksestä arjen toimintaa rikastuttavana asiana, kotikansainvälisyyden hyödyntäminen helpottuisi ja teema tulisi lähemmäksi isompaa opiskelijajoukkoa. Monilukutaito ja mediat LUT- yhteistyön tiivistäminen voisi auttaa tämän aihekokonaisuuden toteuttamista. Mahdollisesti esim. kielikeskuksen palvelujen hyödyntäminen voisi tukea kieliopintoja. Juhlissa ja teemapäivissä kuin myös oppitunneilla voitaisiin hyödyntää kansainvälisen opiskelija-aineksen luomia mahdollisuuksia. Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaidon ja medioiden näkyminen opetuksessa ei ole kiinni sijainnista. Positiivisina asioina yliopisto yhteydessä nähdään tiettyjen tieteenalojen näkyvyyden korostuminen, toisaalta sama asia nousee esiin huolena laaja-alaisen yleissivistyksen kannalta.

5 (6) Yliopiston kirjaston ja yliopiston lisenssien hyödyntäminen tukisi aihekokonaisuutta mikäli tämä onnistuisi. Toisaalta, kaupunginkirjasto olisi kauempana. Teknologia ja yhteiskunta Aihekokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vuorovaikutteisuudesta. Teknologian käyttäminen osana opetusta toteutuu nykyisellään hyvin ja se on sidoksissa toimivaan infrastruktuuriin. Ymmärrys teknologisen kehityksen yhteydestä yhteiskunnan kehitykseen voisi saada lisäulottuvuutta yliopiston yhteydessä. Miten voin vaikuttaa teknologian avulla? Taiteen ja teknologian välinen suhde? Uudet innovaatiot? Monialaista yhteistyötä! Oppiainekohtaisia huomioita Oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus Vastausten luonne 2 neutraalia 2 negatiivista Huomioita Yhteistyö kulttuuripalveluiden kanssa hankaloituisi Vieraat kielet 2 neutraalia Kielikeskuksen rooli ja mahdollisuudet Matemaattiset aineet Biologia ja maantiede 1 positiivinen 3 neutraalia 2 negatiivista 1 neutraali 1 negatiivinen Toimivaa yhteistyötä jo nyt Tilojen yhteiskäyttö huolettaa Toimivat tilat ja toiminta nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa huolettaa Historia ja yhteiskuntaoppi 1 negatiivinen 1 positiivinen Koulupäivien pituus huolettaa Aihekokonaisuuksien toteuttaminen helpottuisi Opinto-ohjaus 2 positiivista Ohjaus hyötyisi korkeakouluyhteistyöstä Resurssien riittävyys huolettaa Liikunta ja terveystieto 1 neutraali Olosuhteet huolettavat AMK yhteys toisi mahdollisuuksia Kuvataide 1 negatiivinen Tilat huolettavat Yhteistyömahdollisuudet muiden taito- ja taideaineiden osalta huolettaa Yhteistyömahdollisuudet taide- ja kulttuuripalvelujen osalta huolettaa

6 (6) Yhteistyömahdollisuudet Lukioiden välinen Lukioiden välinen yhteistyö on vahvistunut vuoden 2014 lukioverkkomuutoksen jälkeen. Opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella saumattomasti molempien lukioiden kursseilla. Mahdollisuutta käytetään sujuvasti. Noin 160 lukiolaista opiskelee vuosittain kursseja toisesta lukiosta. Tämä mahdollisuus heikkenisi selkeästi. Opettajien välinen yhteistyö aineryhmätasolla on vaihtelevaa ja nykyiset toimintamuodot eivät ole pystyneet sitä kehittämään. Muutoksessa lukioiden väliseen yhteistyöhön tulisi löytää uusia ja osittain korvaavia toimintatapoja. Korkeakouluyhteistyö Lukion fyysinen sijainti yliopiston yhteydessä helpottaisi korkeakouluyhteistyötä arjen tasolla. yhteistyötä tehdään jo nytkin, mutta välimatka aiheuttaa erityisjärjestelyjä. Huolta aiheuttaa eri tieteenalojen tasapuolisuus korkeakouluyhteistyössä, miten yhteistyöstä saadaan riittävän laajaalaista. Jos toinen lukioista sijaitsee yliopistolla ja toinen keskustassa, tulisi huolehtia molempien lukioiden opiskelijoiden tasapuolisesta mahdollisuudesta korkeakouluyhteistyöhön. Myös yhteistyö muihin yliopistoihin ja korkeakouluihin on pidettävä mahdollisena esimerkiksi verkon kautta tapahtuvien toimintamallien avulla. Yritykset ja muut sidosryhmät Yhteistyö yritysten ja sidosryhmien kanssa ei ole lähtökohtaisesti kiinni sijainnista. Sijainnin muuttuminen saattaisi muuttaa yhteistyömahdollisuuksia, osaltaan välimatkat kasvaisivat ja osaltaan lyhenisivät. Yhteistyömuodot ja yhteistyökumppanit saattaisivat muuttua, ja vaikutuksia olisi varmasti tapauskohtaisesti niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan.