Yhteinen lähestymistapa ja työväline monialaiseen arviointiin Seinäjoki
Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuranta on osa palvelujen perustehtävää perustuu sekä voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen että riskinarviointiin erilaisin mittarein ja vertailupistein Arvion, tilanteen kartoituksen, tekeminen asiakkaan avuksi kuuluu kaikkeen ammatilliseen toimintaan miksi tekisin niin tai näin tai olisin tekemättä mitään Usein oma arvio tuntuu selvältä ilman toisten osallistumista tällöinkin varmistettava asiakkaan osallisuus 2
Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Toiset kysymykset ovat monimutkaisia, ja yhden osion jättäminen huomiotta voi estää oman hyvän tarkoituksen toteutumisen näitä voi lähestyä hedelmällisesti vain useamman näkökulman kautta aina muiden tietoa ja tuntemusta ei osata hakea monet vanhemmuuden ja parisuhteen kysymykset väkivalta, päihteet, mielenterveys, toimeentulovaikeudet lapsen oppimisen, sosiaalisuuden ja kehittymisen vaikeudet Eri ammatillisissa perinteissä on kehittynyt kuhunkin oma kieli samasta asiasta voidaan puhua eri termeillä samalla ilmiöllä voi olla erilaisia merkityssisältöjä 3
Osa lasten ja perheiden ongelmista erityisen visaisia Monet tavanomaiset lapsiperheiden kohtaamat kysymykset ovat yhden toimijan melko selkeästi ratkaistavissa yksinkertaisia ongelmia Monet oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin pulmat voivat olla hankalia ongelmia toimijoilla voi olla eri näkemyksiä sekä syystä ja tavasta vaikuttaa että keskinäisistä vastuista Lasten kaltoinkohtelu on esimerkki pirullisesta ongelmasta monimutkaiset syysuhteet ei yleisesti hyväksyttyä ratkaisua - vastuuta kaikilla eikä kokonaisvastuuta kenelläkään näkemykset syistä, oikeista toimintatavoista ja vastuista voivat olla vakavasti ristiriitaiset: keskinäinen syyttely käynnistyy helposti vaatii sekä organisaatiotason että toimintakulttuurin muutosta 4
Arvioinnin ja auttamisen keskeiset periaatteet Lapsikeskeisyys ja perhelähtöisyys lapsi kohdataan itsenään perheen kykyä toimia lapsen hyväksi vahvistetaan Kokonaisvaltaisuus yhtäkään ihmisen elämän ulottuvuutta ei voi erottaa kokonaisuudesta ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa Ihmissuhdekeskeisyys ja dialogisuus lapsi kehittyy ja oppii ihmissuhteissa, joita on tuettava kunnioittava, kuuleva ja vastaava kohtaaminen Oman ja yhteisen toiminnan vaikutusten arviointi Lapsen oikeudet mukaillen: THL työpapereita 26: 2017 5
Yhteistä sisote viitekehystä etsimässä Laajojen terveystarkastusten viitekehys Varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogiset arviot Lape: erityis- ja vaativien palveluiden mallinnustyöryhmän jäsennys (THL työpapereita 26/2017) pohjana monia lastenpsykiatrian ja lastensuojelun malleja Englantilainen CAF (Common assessment framework) Ruotsissa Barnets behov i centrum toimii sosiaalitoimen arviona terveys tunne-, käyttäytymisen ja ja sosiaalinen kehitys identiteetti ja itseilmaisu perhe, sosiaaliset suhteet sekä kyky itsenäisyyteen oppiminen, onnistuminen ja pyrkimykset Skotlannin Wellbeing wheel: 8 osa-aluetta aktiivinen arvostettu vastuullinen osallinen turvassa terveenä oppivana kannateltuna Australian CAARS: The Common Approach to Assessment, Referral and Support (or: to asking, responding and supporting) uusi versio 2018: Common Approach (CA) 6
Common Approach, Australia yhteinen viitekehys Taustana hallituksen aloite ja toimeksianto vuonna 2009 Kehittämisen taustaryhmänä opetustoimi, sosiaaliala ja lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja lasten erikoissairaanhoito: kuten Lape:ssa Mallilla vankka tutkimusperusta pohjana laaja katsaus eri maiden systeemisiin lähestymistapoihin kehittämisen pohjana Englannin, USA:n, Australian, Uuden Seelannin ja Ruotsin mallien tarkastelu 12 kriteerin avulla Mallia jatkokehitetty dialogisessa prosessissa toimivuutta arvioitu sekä koulun että peruspalveluiden näkökulmasta koulussa rohkeus ottaa puheeksi oppimisen kannalta keskeinen kokonaishyvinvointi vähitellen lisääntynyt perheet ja lapset kokevat ymmärrettävänä ja käytännöllisenä yhteistoiminta ei ole kaikin puolin vahvistunut: vain osa toimijoista sitoutunut 7
Keskeistä CA-mallissa Lapsikeskeisyys Kokonaisvaltaisuus Voimavarakeskeisyys Yhteistoiminnallisuus Painopiste tarpeiden tunnistamisessa (ei riskiarviointimenetelmä) yhteinen viitekehys lapsen tarpeiden jäsentämiselle miten lapset ja perheet itse arvioivat tilannettaan Tarpeiden kartoituksen jäsennys hyvinvoinnin ympyrä, jossa kuusi ulottuvuutta jokaisessa kolme tasoa: lapsi perhe yhteisö Hyvinvoinnin ulottuvuudet fyysinen terveys mielenterveys suhteet ihmisiin ja yhteisöön perustarpeet oppiminen turvallisuus 8
CA - yhteinen viitekehys työvälineenä Työkalu perheiden kanssa keskustelemiseen visuaalinen tuki lapsen erilaisten tarpeiden ymmärtämiseksi lapsi keskiöön perheen ensisijaisuus yhteisöllinen vastuu tarpeiden tunnistaminen: lapsen, perheen ja ammattilaisen näkökulma lapselle / nuorelle oma haastattelu, vanhemmille oma 9
CA - yhteinen viitekehys työvälineenä Väline työntekijöille yhteisen tiedon tuottamiseen sekä jaettavissa olevan tiedonsiirtoon nopea oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden kartoitus yhteisen kielen takia siirrettävissä erityisosaamisen alueet kartoitetaan kukin omassa toiminnassa - tarvittaessa toisia apuna käyttäen oppiminen terveys hyvinvointi ja turvallisuus 10
CA 2.0 hyvinvoinnin ympyrä Terveys Osallistuminen Kulttuurinen identiteetti Aineellinen perusta Oppiminen Rakkaus ja turvallisuus 11
12
Terveys Fyysinen terveys Lapsi: kokemus omasta terveestä ja aktiivista elämästä Perhe: perheenjäsenten terveys - terveellinen ruokavalio - käyttää terveydenhuoltopalveluita Yhteisö: terveydenhuoltopalvelut saatavissa tarvittaessa Mielenterveys Lapsi: kokemus hyvinvoinnista ja onnellisuudesta Perhe: perheenjäsenten mielenterveys vanhempilapsisuhde perheen antama ja saama tuki lapseni iloiseksi tekevät asiat ovat Yhteisö: Ystävien ja lähiyhteisön tarjoama tuki suhteita luotettaviin aikuisiin 13
Osallistuminen, Suhteet ihmisiin ja yhteisöön Osallistuminen Lapsi: kokee itsenä kuulluksi mahdollisuus ilmaista mielipiteensä Perhe: perheessä aktiivisuutta - internet ja sosiaalinen media kotona perheessä päätöksenteon tavat Yhteisö: yhteisöllisiä osallisuuden mahdollisuuksia ystäviä Suhteet ihmisiin ja yhteisöön Lapsi: yhteenkuuluvuuden tunne vahva kulttuurinen identiteetti Perhe: rutiinit ja yhdessä vietetty aikaa perheen antama läheisyys ja tuki Yhteisö: yhteisöllinen yhteenkuuluvuus ystäviltä ja naapureilta saatu apu ja tuki paikalliset palvelut 14
Perustarpeet, Oppiminen Perustarpeet Lapsi: kokee perustarpeensa tyydytetyiksi Perhe: riittävän tilava koti vanhempi työssä tai etsii työtä riittävästi ruokaa ja vaatteita Yhteisö: asumisolojen vakaus liikennevälineet saatavilla mahdollisuus käyttää paikallisia palveluita Oppiminen Lapsi: käy koulua ja nauttii oppimisesta Perhe: perhe tukee oppimista perheellä keskinäistä laatuaikaa Yhteisö: koulu tukee yksilöllistä oppimista - oppimisen mahdollisuuksia koulun ulkopuolella mahdollisuus ulkoliikuntaan ja leikkiin 15
Rakastettu ja turvassa Rakastettu ja turvassa Lapsi: turvallisuuden kokemus myönteinen minäkuva perheen tuki Perhe: perheen vuorovaikutus myönteistä koti turvallinen Yhteisö: koulussa turvassa ja tuettuna myönteisiä vertaissuhteita luotettavia aikuissuhteita 16