Lukijoiden tekemisen taito

Lukijoiden tekemisen taito Sisältö Lukijoiden tekemisen taito...1 1. Tausta...2 1.1 Kirjastot...2 1.1.1 Hangon kaupunginkirjasto...2 1.1.2 Raaseporin kaupunginkirjasto...2 1.1.3 Inkoon kunnankirjasto...3 2. Toimintatapa...3 3. Kysely...3 4. Tapaamiset...5 4.1 Opettajien tapaaminen 11.8 Hangon kirjastossa...5 Toivomukset ja päätökset...6 4.2 Opettajatapaaminen Karjaan kirjastossa ruotsinkieliset koulut...6 Toivomukset ja päätökset...7 4.3 Opettajatapaaminen Karjaan kirjastossa suomenkieliset koulut...7 Toivomukset ja päätökset...7 4.4 Opettajien tapaaminen Tammisaaren kirjastossa...8 Toivomukset ja päätökset...8 4.4 Opettajien tapaaminen Inkoon kirjastossa...9 Toivomukset ja päätökset...9 5. Päätösseminaari...9 5.1 Ebban...9 5.2 Lukulaukku... 10 6. Tulos ja jatko... 10 1

1. Tausta Raaseporin, Hangon ja Inkoon kirjastoilla on jo kauan ollut tiivistä yhteistyötä Lukas-kirjastoverkon kautta. Lukas liitettiin syksyllä 2018 uuteen Helle-kirjastokimppaan. Lasten kirjallisuuden parissa työskentelevillä on ollut tapana tavata pari kertaa vuodessa ja jakaa kokemuksia ja suunnitella yhteisiä hankkeita. Näiden kuntien yhteinen ongelma on, että kirjastot ovat suhteellisen pieniä, kunnat ovat kaksikielisiä ja kielijako on tasan, mikä hajottaa resursseja ja monet koulut ovat pieniä ja hajallaan, mikä vaikeuttaa systemaattista yhteistyötä koulun ja kirjaston välillä. Näistä syistä päätimme panostaa koulujen kanssa yhteiseen kehityshankkeeseen saadaksemme selville, mitä tarpeita kouluilla on ja miten voimme parhaiten täyttää ne. Koska koulut ja kirjastot ovat erilaisia, on myös ratkaisujen oltava erilaisia ja sopeutettava jokaisen koulun tarpeiden mukaan ja eri kirjastojen edellytyksin. Tavoitteena oli löytää yhteistyömuotoja, jotka toimivat pidemmällä aikavälillä. Hanke on saanut rahoitusta Aluehallintovirastolta ja Svenska kulturfonden -säätiöltä. 1.1 Kirjastot 1.1.1 Hangon kaupunginkirjasto Hangolla on yksi pääkirjasto ja yksi sivukirjasto, kunnassa on kuusi koulua, joissa opetusta annetaan vk 1 6. Pääkirjastossa työskentelee erikoiskirjastovirkailija Agneta Möller-Salmela (60 %) ja hän järjestää ohjelmaa lapsille ja nuorille. Niin kutsuttu Hangon malli merkitsee, että kaikki ryhmät päiväkodista vuosikurssiin 6 saakka saavat tulla kirjastossa pidettäville elämystunneille kuuntelemaan kertomuksia ja ääneen lukua yhdeksän kertaa lukuvuoden aikana. Suurin osa kunnan koululuokista osallistuu ohjelmaan, jolla on oma tarinatila elämyshuone, jonka Möller-Salmela sisustaa sopimaan jokaiseen uuteen teemaan vuosittain. 1.1.2 Raaseporin kaupunginkirjasto Raaseporin kaupunginkirjastolla on kolme kirjastoa, kolme sivukirjastoa ja kirjastoauto. Kunnassa on 17 koulua, joissa annetaan opetusta vk 1 6. Kirjastoauto vierailee kaikilla kouluilla ja päiväkodeissa, joilla ei kävelyetäisyydellä ole kirjastoa. Kaksi kokopäiväistä lastenkirjastonhoitajaa vastaavat ohjelmasta ja lasten ja nuorten kokoelmista, mutta heillä on myös muita työtehtäviä, jotka vievät noin puolet työajasta. Vuodesta 2016 kirjasto käyttää kulttuuripolkua, joka merkitsee, että kaikille vuosikurssien 1 4 ja 7 oppilaille taataan ohjattu käynti lähimmässä kirjastossa tai koulussa, edellyttäen että opettaja on aktiivinen ja varaa ajan vierailulle. Muut ryhmät tekevät kirjastokäyntejä sopimuksen mukaan. Tarjolla on ohjelmaa kuten kirjavinkkaus, kiertokäynti, opetusta tiedon hakemisessa ja satutunteja. Opettaja voi myös tilata kirjapaketteja. Monet luokat käyvät kirjastossa tai kirjastoautossa säännöllisesti, jotta oppilaat voivat lainata kirjoja. Kahdessa koulussa on oma koulukirjasto, joka on yhdistetty kaupunginkirjaston tietokantaan. 2

1.1.3 Inkoon kunnankirjasto Inkoolla on pääkirjasto ja sivukirjasto, joka on yhden koulun yhteydessä. Kunnassa on neljä koulua, joissa annetaan opetusta vk 1 6 tai 1 4. Kirjastolla on yksi kokopäiväinen lastenkirjastonhoitaja, joka hoitaa myös muita työtehtäviä. Kouluille tarjotaan tilauksesta kirjavinkkauksia ja satutuokioita. Kirjastonhoitaja vierailee lisäksi säännöllisesti kouluilla, jotka sijaitsevat kauempana. 2. Toimintatapa Seudulla on yhteensä 27 koulua, jotka antavat opetusta vk 1 6 tai 1 4, ruotsinkielisiä kouluja on 17 ja suomenkielisiä 10 (erityiskouluja ei ole laskettu mukaan). Kirjastoja on 10 ja yksi kirjastoauto, joka liikennöi Raaseporissa. Keväällä 2017 lähetettiin kaikille opettajille kutsu, jossa he saivat ilmoittautua tapaamiseen lähimmässä kirjastossa. Samalla lähetetiin myös kysely kirjastopalveluista. Ajatuksena oli käyttää kyselytulosta lähtökohtana ja keskustella sekä kouluille että kirjastoille sopivista ratkaisuista ja uusista yhteistyömuodoista. Kaikkia tapaamisia ei toteutettu koulujen heikon kiinnostuksen takia. Osa yli jääneistä rahoista käytettiin sen sijaan opettajien tutustumiskäyntiin Hangon kirjastossa. 3. Kysely Kysely lähetettiin suomeksi ja ruotsiksi kaikille seudun opettajille. Verkkokyselyyn tuli 46 vastausta plus kaksi vastausta paperilla. Jotkut koulut jättivät yhteisen vastauksen. Näitä ei ole laskettu mukaan tilastoon, mutta huomioitu yhteenvedossa. Suurin osa vastanneista olivat sitä mieltä, että kirjasto on tärkeä (33 %) tai erittäin tärkeä (59 %) voimavara opettajille. Lähetetyssä kirjeessä kehotimme myös niitä opettajia vastaamaan, jotka eivät käytä kirjastoa tai käyttävät sitä hyvin vähän, mutta valitettavasti tällaisia vastauksia ei saatu, joten emme vieläkään tiedä, mitä nämä opettajat olisivat halunneet meiltä. Tavallisin tapa hyödyntää kirjastoa on opastukselliset tai opastamattomat luokkakäynnit ja kirjavinkkaukset. Vastanneista yli puolet oli myös saanut apua kirjapaketin kanssa. 35 % oli saanut henkilökunnalta neuvoja ja 28 % oli osallistunut satutunteihin. Muita opettajien mainitsemia asioita olivat kirjojen kerääminen itse kirjapaketiksi luokalle ja osallistuminen kirjailijavierailuihin. 3

Kirjaston käyttö 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miltei puolet opettajista käy kirjastossa tai kirjastoautolla vähintään kerran kuussa, mutta vastaajien keskuudessa on myös suuri ryhmä, joka käy kirjastossa 1 3 kertaa vuodessa. Ahkerimmat kirjossa kävijät ovat luonnollisesti niissä kouluissa, joista on vain kävelymatka kirjastoon tai joissa käy kirjastoauto, kun taas ne, joilla on pidempi matka ja/tai hyvin varustettu koulukirjasto eivät käy yhtä säännöllisesti kirjastossa. Kirjastokäynnit Ei koskaan 1-3 kertaa vuodessa 2-4 kertaa lukukaudessa Vähintään kerran kuussa Kysyimme myös mikä on toiminut ja mikä ei ole toiminut yhteistyössä koulun ja kirjaston välillä. Useimmat olivat sitä mieltä, että yhteistyö on toiminut hyvin, henkilökunta on auttavaista ja ajan varaaminen on helppoa. Erityisesti arvostetaan kaikenlaisia kirjavinkkejä. Valitukset koskien sivukirjaston aukioloaikoja ja toisen sivukirjaston ohjelmatoimintaa ovat lakanneet henkilövaihdoksen myötä. Joidenkin mielestä oli vaikeaa saada käsiinsä tiettyjä kirjoja ja kirjastojen väliset kirjakuljetukset ovat liian harvassa, vain kerran viikossa. Yksi koulu oli sitä mieltä, että kirjasto oli liian kaukana. 4

Tavallisimmat tulevaisuutta koskevat toiveet olivat monipuolisempi palvelu kouluille ja enemmän ohjattuja luokkavierailuja. Toivomus paremmasta kirjakokoelmasta koski lähinnä sivukirjastoja mutta myös yhtä suurempaa kirjastoa. Muita ehdotuksia oli lisää kirjailijavierailuja, kirjojen yö, kirjalistat, sanataide kouluissa, yhteinen yhteistyön suunnittelu ja pidemmät aukioloajat. 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Toivomuksia 0 % Monipuolisempi palvelu kouluille Enemmän ohjattuja vierailuja Parempi kirjakokoelma Parempi tiedotus Muu 4. Tapaamiset 4.1 Opettajien tapaaminen 11.8 Hangon kirjastossa Ensimmäiseen tapaamiseen osallistuivat kaikki Raaseporin kahden kyläkoulun opettajat ja heidän yhteinen rehtorinsa, yhteensä seitsemän henkilöä. Kirjastosta mukana oli Agneta Möller-Salmela ja Lisa Strömsholm, joka toimii Tammisaaren kirjastossa ja vastaa näiden koulujen kirjastopalvelusta. Koulut ovat pieniä ja kirjastoa ei ole kävelyetäisyydellä, joten pääasiassa käytetään kirjastoautoa, joka käy molemmissa kouluissa joka toinen viikko. Joskus oppilaat käyvät myös Tammisaaren kirjastossa esim. kirjavinkkausta varten, mutta silloin koulun on pakko järjestää linja-autokuljetus. Möller-Salmela esitteli elämyshuoneensa ja havainnollisti, miten sitä käytetään. Sen jälkeen ryhmä istui keskustelemaan ääneen lukemisesta ja vaihtoi käytännön vihjeitä. Elämyshuone inspiroi opettajia ja he sopivat Möller-Salmelan kanssa, että tämä tulee toiselle kouluista ja auttaa toteuttamaan vastaavanlaisen ääneen lukemisympäristö. Toisessa koulussa opettajat haluaisivat myös lukuhuoneen, mutta sopivaa tilaa ei ole. Opettajat olivat myös kiinnostuneita ottamaan käyttöön lukudiplomit, jotka Möller-Salmela on kehittänyt Hangon kouluja varten. Iltapäivällä ryhmä kokeili erilaisia kertojaharjoituksia ja runopajaa kuvien avulla. Lopuksi Lisa Strömsholm kertoi tavastaan työskennellä ja mitä Tammisaaren kirjasto tarjoaa kouluille. Opettajat keskustelivat pareittain tarpeistaan ja sitten puhuttiin siitä, mitä on mahdollista toteuttaa. 5

Toivomukset ja päätökset 1. Kirjapaketti. Luokat tilaavat yleensä kirjapaketteja kirjastoautosta ja joskus myös Tammisaaren kirjastosta, jossa on laajempi valikoima. Vk. 1 2 opettaja toivoi 10 kuvakirjaa sisältävää kirjapakettia kerran kuussa, ja jos he haluavat jonkin erityisen teeman, sitä pyydetään erikseen. Toinen koulu tilasi kirjapaketin teemalla Suomi ennen ja nyt. Kirjat on tarkoitettu vk 1 6. 2. Uutiskirje. Opettajat halusivat lisää vinkkejä kirjoista, verkkoresursseista ja palveluista. Keskustelun jälkeen päätettiin, että sopivinta olisi uutiskirje, joka lähetetään kaikille opettajille muutaman kerran lukukauden aikana. Siinä voi olla ajankohtaista tietoa kirjastosta sekä erilaisia vinkkejä. 3. Kaksoiskappaleet. Luokkaseteille olisi tarvetta tai ainakin osa-luokkaseteille, joita koulut voisivat lainata. Tapaamisen aikana oli mahdollista tilata luokkasettejä Porvoosta, mutta niitä tarvittaisi useampia. Strömsholmin mukaan on epärealistista, että kirjasto ostaisi kokonaisia luokkasettejä samaa kirjaa, mutta systeemi esim. 3 X 8 kirjaa samasta teemasta voitaisiin mahdollisesti toteuttaa vähän pidemmällä aikavälillä. 4. Lisää koulukäyntejä kyläkouluille tarjotaan tällä hetkellä lasten kirjastonhoitajan kouluvierailua kerran lukuvuoden aikana luokkien kirjastokäyntien lisäksi. Opettajat toivovat säännöllisiä vierailuja, mutta se ei ole mahdollista nykyisellä henkilöstöllä. Jotkin opettajien toivomuksista ovat ennestään tuttuja ja muut ovat palveluja, joita on mutta voitaisi käyttää enemmän. Toteuttaakseen kaiken kirjasto tarvitsisi enemmän resursseja sekä kirjahankintoihin että henkilökuntaan. Paljon voi kuitenkin toteuttaa jakamalla olemassa olevia resursseja uudelleen, suuntana on jo usean vuoden ollut siirtää määrärahoja lastenkirjojen hankintaan kasvavan kysynnän kohtaamiseksi. Kirjapaketit lähetettiin elokuusta alkaen. Myös kirjastoauton kuljettaja oli tyytyväinen uuteen järjestelmään, koska bussin oma kirjavaranto on selvästi riittämätön. Kaksi uutiskirjettä per lukukausi on lähetetty kaikille kouluille Tammisaaren kirjaston toiminta-alueella. 4.2 Opettajatapaaminen Karjaan kirjastossa ruotsinkieliset koulut Tapaamiseen osallistui viisi opettajaa kahdesta koulusta. Molemmilla kouluilla on kirjasto kävelyetäisyydellä, toisessa on myös koulukirjasto. Agneta Möller-Salmela hoiti päivän ohjelman ja siihen osallistui lasten kirjastonhoitaja Ghita Stolpe-Peltomäki Karjaan kirjastosta. Möller-Salmela inspiroi osallistujia ja kävi läpi erilaisia lukemiseen inspiroivia vihjeitä. Osallistujat osallistuivat eri harjoituksiin ja keskustelivat kirjastonhoitajan kanssa. Hän kertoi minkälaisia palvelumahdollisuuksia kirjasto voi tarjota (ohjaus tiedon haussa, kirjavinkkaus, kirjakassit, satutunnit, kiertokäynnit) ja yritti saada selville, mitä opettajat haluaisivat. 6

Toivomukset ja päätökset 1. Säännölliset kirjastokäynnit. Yksi ehdotus oli, että esim. vk 3 ja/tai vk 4 kävisi kirjastossa useammin, ehkä 1 kerran kuussa. Stolpe-Peltomäki osallistui myöhemmin opettajakokoukseen keskustellakseen asiasta lähemmin. 2. Kulttuuripolku, jolla on tietty ohjelma kaikille kunnan eka- ja neljäsluokkalaiselle, mainittiin. 3. Opettajat ottavat yhteyttä kirjastoon koulun eri lukuprojektien edellä, jos he haluavat ohjelmaa projekteihin. 4. Kirjasto jatkaa ekaluokkalaisten kutsumista tutustumaan kirjastoon syksyisin ja toisen kerran keväällä, eli kaksi käyntiä vuodessa. 5. Lisäksi eri vuosiluokat kutsutaan kouluvuoden aikana siten, että luokat tulevat tasaisesti vuoden aikana. Tavoitteena on, että luokat tulevat kerran vuodessa. Jos joku opettaja haluaa tulla tätä useammin, ajan voi hyvin varata siihen. 6. Opettajat innostuivat elämyshuoneesta ja varasivat tapaamisen Hangon kirjaston elämyshuoneeseen. Karjaan kirjastolla ei ole mahdollisuutta järjestää tällaista kaikkien sääntöjen mukaan, mutta siellä on kuitenkin monitoimihuone, jonka yksi nurkka on satunurkka. 4.3 Opettajatapaaminen Karjaan kirjastossa suomenkieliset koulut Suomenkieliseen tapaamiseen osallistui viisi opettajaa ja yksi koulunkäyntiavustaja neljästä koulusta. Tapaamiseen osallistui Agneta Möller-Salmelan lisäksi lastenkirjastonhoitaja Ghita Stolpe-Peltomäki Karjaan kirjastosta ja Eva Ljungqvist, Pohjan kirjastonhoitaja. Möller-Salmela puhui lukemisesta, ääneen lukemisesta ja lukemiseen innostamisesta. Tämä punainen lanka kulki läpi keskustelujen ja harjoituksien. Viimeisellä tunnilla kirjastonhoitajat kertoivat, mitä palvelumuotoja kirjastot voivat tarjota (kirjakasseja, kiertokävelyjä, kirjavinkkauksia ja satutunteja), sekä yrittivät selvittää koulujen toiveet. Toivomukset ja päätökset 1. Yhden koulun opettajat sanoivat olevansa kiitollisia siitä, että kirjasto on ottanut yhteyttä ja tarjonnut luokkavierailuja. Luokat tulevat mahdollisesti säännöllisemmin vierailemaan kirjastossa. 2. Toivottiin koulussa järjestettävää kirjavinkkausta esim. 1 3-luokkalaisille. Tämä pitäisi voida järjestää. 3. Toivottiin myös kirjavinkkausta maahanmuuttajien lapsille heidän omalla kielellään. 4. Yksi koulu varasi heti 5 6-luokkalaisille käynnin Karjaan kirjastoon lokakuuksi. 7

4.4 Opettajien tapaaminen Tammisaaren kirjastossa Tapaamiseen osallistui neljä opettajaa kolmesta koulusta. Lisäksi kolme opettajaa oli ilmoittautunut, mutta heille tuli este. Vielä yhdessä koulussa ollaan erittäin kiinnostuneita lisäämään yhteistyötä kirjaston kanssa. Lastenkirjastonhoitaja Lisa Strömsholm tapaa opettajat koulussa opettajankokouksessa. (Näin ei kuitenkaan tapahtunut.) Kaksi koulua sijaitsee lähellä kirjastoa, joista toinen on omatoimikirjasto, ja vierailee kirjastossa säännöllisesti. Suurimmalla osalla luokista on tapana osallistua kirjavinkkauksiin. Kolmannessa koulussa on koulukirjasto ja kirjastoauto vierailee joka toinen viikko. Joskus luokat vierailevat Tammisaaren kirjastossa. Näin tekevät lähinnä ylempien luokkien oppilaat, jotka voivat pyöräillä kirjastoon. Yksi opettajista opettaa myös vuosikursseja 7 9. Toivomukset ja päätökset 1. Kirjavinkkauksia myös yläasteen oppilaille, mutta nykyisellä henkilöstöresurssilla se ei valitettavasti ole mahdollista. 2. Kaksoiskappaleista ja luokkaseteistä keskusteltiin myös tässä ryhmässä. Päätöstä ei kuitenkaan tehdä ennen kuin nähdään, mikä tarve on sen jälkeen, kun kirjasto on liittynyt suurempaan Hellekimppaan ja kun tiedetään, kuinka moni koulu ottaa käyttöön sähköisen Ebban-koulukirjaston. 3. Opettajille tarkoitetusta kirjavinkkauksesta tiedusteltiin. Hyvänä ajankohtana pidettiin iltapäivää klo 15. Tilaisuudet toteutettiin keväällä, mutta niihin ei saatu juuri yhtään osanottajaa. 4. Toivottiin, että lastenosaston monitoimihuone tehtäisiin satumaisemmaksi ja innostavammaksi. Lastenkirjastonhoitaja selvittää, mitä talousarvion rajoissa voidaan tehdä muuttamatta huoneen käyttöä. Voitaisiin esim. käyttää verhoja, ja jotakin on myös tehtävä valaistukselle. Ei vielä toteutettu. 5. Teemaluetteloita, joita opettajat voivat käyttää opetuksessaan. Verkkokirjastoa ei ole päivitetty vähään aikaan. Toivottavasti voimme tehdä asialle jotakin Hellen aikana. 6. Uutuusluetteloita. Nykyisin uutuusluettelot ovat paperimuodossa lastenosastolla, mutta niitä ruvetaan lähettämän uutiskirjeiden mukana. 7. Elämysbussi on toivelistalla. Ehkä sellaisen voi lainata? 8. Kirjailijavierailut pitäisi muotoilla siten, että ne ottavat mukaan oppilaat sekä yhdistävät lukemisen ja kirjoittamisen. Vähemmän luentoja ja enemmän työpajoja. Useimpia kirjailijavierailuja ei järjestetä kirjaston toimesta, vaan Tammisaaren kirjallisuustapahtuma Bokkalaset järjestää ne. 8

4.4 Opettajien tapaaminen Inkoon kirjastossa Ohjelma oli sama kuin muissa tapaamisissa. Kunnan kaikki neljä koulua oli edustettuna. Tapaamiseen osallistui kirjastosta lastenkirjastonhoitaja Sonja Petrell-Auvinen. Toivomukset ja päätökset 1. Yksi kouluista saa säännöllisiä kirjavinkkauksia koulussa, kuten aikaisemminkin. 2. Toisen koulun ensimmäisen luokan oppilaat vierailevat kirjastossa joka kuukausi. Muiden vuosikurssien opettajat eivät ole osoittaneet kiinnostusta, mutta lastenkirjastonhoitaja keskustelee rehtorin kanssa. 3. Yhdessä koulussa sivukirjasto on samassa rakennuksessa, joten lapset lainaavat ahkerasti. Koulu käyttää huomattavassa määrin kirjaston palveluita teemaviikoilla jne. sekä kirjavinkkausta silloin tällöin. 4. Muutama opettaja ilmoittautui Agneta Möller-Salmisen lukemiseninnostajan kesäkurssille. 5. Yhdessä koulussa on otettu käyttöön ns. lukuvälitunnit ja lukudiplomit. Koulu aikoo vierailla kirjastossa kerran kuukaudessa ja se toivoo myös kouluvierailuja. 5. Päätösseminaari Päätösseminaari pidettiin 24.4. Karjaan kirjastossa. Hankkeeseen osallistuneiden kaikkien koulujen opettajat oli kutsuttu. Seminaarissa esiteltiin sähköistä koulukirjastoa Ebban sekä työkalua Lukulaukku, joka on kehitetty Paraisilla. 5.1 Ebban Ebbanin esitteli kirjastonhoitaja Mikael Gros, joka vastaa Ebbanin sisällöstä. Idea syntyi vuonna 2013, jolloin kouluilta kysyttiin, mitä ne tarvitsisivat lasten lukemisen tukemiseen. Koulut toivoivat kirjoja. Päädyttiin siihen, että e-kirjat olisi paras ja demokraattisin ratkaisu, koska kaikille oppilaille voidaan tällöin tarjota samoja kirjoja koulun koosta riippumatta. Ebbanin lisenssimalli perustuu Elib-u:hun, jota käytetään Ruotsissa kouluissa. Mikael Gros palkattiin vuonna 2014 rakentamaan kirjakokoelmaa. Ebban käynnistyi pilottihankkeella, minkä jälkeen palvelu levisi nopeasti Suomen ruotsinkielisiin kouluihin ja sitä voi nykyisin käyttää myös Ruotsissa. Seminaarin aikaan oli myyty 1 000 lisenssiä 100 kouluun. Kaikki lisenssimaksut menevät e-kirjojen maksamiseen; muutoin Ebban rahoitetaan rahastovaroin. E-kirjaston voi ostaa luokittain ja se maksaa 6,50 /oppilas/vuosi. Käyttäjät tarvitsevat internet-liittymän, jonkinlaisen näytön ja käyttäjätunnuksen. Ebbanissa kirjat on jaettu ikäluokittain ja kategorioittain. Teemaluettelot ja kirjatrailerit esittelevät kirjoja. Jos oppilaan on kuitenkin vaikeata löytää hyvä kirja, kirjastonhoitajan kanssa voi chattailla. 9

Opettajat toivoivat, että palveluun sisältyisi myös suomenruotsalaisia kirjoja. Gros kertoi, että neuvottelut kotimaisten kustantamoiden kanssa ovat käynnissä. Lisa Strömsholm otti seminaarin jälkeen yhteyttä kahteen kouluun, jotka käyttävät Ebbania, ja kysyi mahdollisuudesta saada kirjavinkkausta koskeva lisenssi. Molemmissa kouluissa oltiin silti epävarmoja lisenssin uusimisesta, mutta se kuitenkin uusittiin, ja kirjavinkkausohjelmistoon kuuluu nykyisin Ebbanissa olevia kirjoja. 5.2 Lukulaukku Lotta Dammert Sarlinska skolanista, Susanne Båge Malms skolasta sekä it-pedagogi ja entinen opettaja Sebastian Ducander esittelivät Lukulaukkua (Läsväskan) eli oppilaiden lukemista seuraavaa työkalua. Työkalu on kehitetty koulun ja kirjaston yhteistyönä, ja sitä on käytetty syksystä 2017 lukien. Jolanda Raitio on kirjaston puolelta työskennellyt hankkeen parissa. Lukulaukku toimii siten, että oppilaat itse seuraavat lukemistaan. Laukku sisältää lukuisia kilpailu- ja peliosioita parantamaan lukemisen kiinnostavuutta. Oppilaat voivat nimettöminä kirjoittaa arvosteluja, joita muut voivat lukea, ja he voivat saada vinkkejä. Opettajille on myös materiaalia, ja kirjaston henkilökunta voi antaa tietoa ja vihjeitä oppilaille lukutoimiston (läsebyrån) kautta. Erityisesti ylempien luokkien opettajien eduksi on, että he voivat nähdä jokaisen oppilaan aikaisemman lukuhistorian sekä sovittaa opetus sen mukaan. Opettajat ovat lukemisen ohjaajia (läseledare) ja vanhemmat lähilukijoita (medläsenärer). Oppilaat voivat myös kirjoittautua kuuntelemaan ääneen lukemista. Lukemisen myötä lukukuume (läsfeber) nousee ja oppilaat lähestyvät lukutavoitettaan (läsmål). Lukulaukkua ei tähän asti ole saanut Paraisten ulkopuolella. 6. Tulos ja jatko On vielä liian aikaista tehdä joitakin johtopäätöksiä vierailujen tai lainauksien määrästä ja siitä, ovatko ne lisääntyneet, erityisesti kun toimintaa ovat häirinneet järjestelmän vaihto ja organisaation muutokset syksyllä 2018. Voimme kuitenkin todeta, että olemme saaneet paremman yhteyden opettajiin ja että yhteistyö on parantunut. Aivan kuten ennenkin jotkut opettajat käyvät oppilaidensa kanssa kirjastossa säännöllisesti, kun taas toisilla ei ole aikaa tai mielenkiintoa. Jotkut ongelmat on ollut helppo ratkaista, kuten ruveta lähettämään uutiskirjeitä sekä parantaa sivukirjastojen kokoelmia. Tenholan ja Bromarvin sivukirjastojen määrärahojen jaossa varat on kohdistettu lastenkirjallisuuden hyväksi siten, että ne paremmin vastaavat lainauksien jakoa lasten ja aikuisten kirjallisuuden välillä. Siirtolainat ovat lisääntyneet. Myös Tammisaaressa lastenkirjallisuuden määrärahaa on nostettu useana peräkkäisenä vuotena, mikä on parantanut erityisesti suosittujen teosten saantia. Kirjapaketteja on toimitettu kyläkouluihin joko säännöllisesti, kerran kuukaudessa tai tarvittaessa. Paketit kerätään Tammisaaren kirjastossa ja ne toimitetaan kirjastoauton mukana. Tammisaaren alueella uutiskirjeet lähetetään kaikille luokanopettajille ja äidinkielenopettajille kaksi kertaa lukuvuodessa. Uutiskirje sisältää tietoa siitä, mitä kirjastossa tapahtuu, tietokirjallisuusvihjeitä opettajille sekä ehdotuksia verkkoresursseiksi, 10

uutuusluetteloiksi ja lastenkirjojen suosituimmiksi luetteloiksi. Kyseiset uutuusluettelot ovat olleet arvostettuja. Tämän lisäksi kirjastonhoitaja lähettää entiseen tapaan muistutuksia mahdollisuudesta varata kirjastokäyntejä. Opettajien kirjavinkkaus pidettiin keväällä 2018 vuosikursseittain, mutta osanotto jäi hyvin laimeaksi. On edelleen vaikeata saada koko opettajakunta sitoutumaan yhteistyöhön. Tässä rehtorit ja sivistystoimenjohtaja ovat avainasemassa. Joissakin kouluissa on otettu käyttöön lukudiplomi sekä tehty opintokäynti Hangon kirjaston elämyshuoneeseen. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli nostaa esille uusia toimintamuotoja ja malleja siitä, kuinka koulut ja kirjastot voisivat tehdä pitkäjännitteisempää ja järjestelmällisempää yhteistyötä. Tämä ei toteutunut. Hanke olisi pitänyt ankkuroida paremmin koulun henkilöstön ja koulujen johdon keskuuteen, ennen kuin hanke käynnistettiin. Nyt tuloksesta tuli epäsuhtainen eikä hankesuunnitelmaa toteutettu kokonaan. Emme onnistuneet saamaan mukaan niin monta opettajaa kuin olimme toivoneet. Toinen asia, joka ei mennyt suunnitelmien mukaisesti, oli se, että työmäärästä tuli kirjaston henkilöstölle huomattavasti suunniteltua suurempi, koska etukäteen oli vaikeata arvioida, kuinka paljon aikaa kuluu suunnitteluun ja raportointiin. Lukas-yhteistyö päättyi syksyllä 2018, ja kirjastot liittyivät sen sijaan Helle-kirjastokimppaan, joka on 12 länsi- ja uusmaalaisen kunnan yhteistyö. Nähtäväksi jää, kuinka tämä tulee käytännössä vaikuttamaan lastenkirjaston toimintaan. Toisaalta kokoelman määrä kasvaa ja näin ollen opettajien on helpompi tilata ryhmilleen luokkasettejä tai osaluokkasettejä. Toisaalta on vaarana, että suosittujen teosten, joita yleensä varataan, lainauspaine kasvaa, mikä puolestaan merkitsee sitä, että tylsät kirjat jäävät hyllyyn. On kuitenkin epätodennäköistä, että lastenkirjoja varataan niin paljon. Eri kirjastojen lastenosastojen yhteistyön laajuudesta ei vielä ole päätetty, mutta toivomme yhteisiä hankkeita, kokemusten vaihtoja ja verkkosisältöä. 11