Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2015/2089(INI) 10.6.2015 TARKISTUKSET 1-119 Mietintöluonnos Anneleen Van Bossuyt (PE557.205v01-00) aiheesta Kohti parempaa sisämarkkinasääntelyä (2015/2089(INI)) AM\1062676.doc PE557.282v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_NonLegReport PE557.282v01-00 2/60 AM\1062676.doc
1 Anna Maria Corazza Bildt Johdanto-osan 1 a viite (uusi) ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista 1 ja 8. toukokuuta 2013 annetun komission seurantavastauksen, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0054. 2 Ulla Tørnæs Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; 3 Kaja Kallas Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että yli 20 vuotta virallisen perustamisensa jälkeen sisämarkkinoissa on edelleen puutteita pääasiassa siksi, että B. toteaa, että yli 20 vuotta virallisen perustamisensa jälkeen sisämarkkinoiden puitteet ovat edelleen epäyhtenäiset AM\1062676.doc 3/60 PE557.282v01-00
jäsenvaltiot eivät ole täysimääräisesti saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöä tai panneet täytäntöön unionin lainsäädäntöä; pääasiassa siksi, että jäsenvaltiot eivät ole täysimääräisesti saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöä tai panneet täytäntöön unionin lainsäädäntöä; 4 Anneleen Van Bossuyt Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. toteaa, että erityisiä välineitä olisi vahvistettava, tarkasteltava uudelleen tai edistettävä tehokkaammin, jotta voitaisiin vaikuttaa myönteisesti siihen, että yrityksille luodaan kilpailukykyinen sääntely-ympäristö, tuetaan kasvua ja työpaikkojen luomista ja parannetaan kuluttajien luottamusta unionin lainsäädäntöön; 5 Anna Maria Corazza Bildt Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. toteaa, että digitaalinen innovointi on nopeampaa kuin politiikka ja yrittäjät edistävät digitaalistrategiaa; toteaa, että on ensisijaisen tärkeää laatia tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat säännöt, jotka ovat lähtökohtaisesti digitaalisia; PE557.282v01-00 4/60 AM\1062676.doc
6 Olga Sehnalová, Christel Schaldemose Johdanto-osan D a kappale (uusi) D a. toteaa, että kuluttajien oikeudet ja kuluttajalainsäädännön asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden täytäntöönpano ja valvonta ovat olennaisia, jotta saavutetaan kuluttajansuojan korkea taso EU:ssa; 7 Olga Sehnalová, Christel Schaldemose Johdanto-osan D b kappale (uusi) D b. toteaa, että vuonna 2015 järjestetyssä Euroopan kuluttajafoorumissa, johon kokoontuu keskeisiä eurooppalaisia ja kansainvälisiä päätöksentekijöitä, yksi tärkeimmistä prioriteeteista oli lainsäädännön entistä paremman täytäntöönpanon ja valvonnan merkitys; 8 Dennis de Jong GUE/NGL-ryhmän puolesta 1 kohta AM\1062676.doc 5/60 PE557.282v01-00
1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi hyödytettävä unionin kansalaisia, työntekijät ja kuluttajat mukaan luettuina, ja samalla stimuloitava kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 9 Christel Schaldemose 1 kohta 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvä lainsäädäntö voi edistää kilpailukykyä, kestävien työpaikkojen luomista, kasvua, korkeaa kuluttajansuojan tasoa, ja sen olisi tehtävä se Euroopan taloutta edistämällä; 10 Olga Sehnalová 1 kohta 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn PE557.282v01-00 6/60 AM\1062676.doc
parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, korkeaa kuluttajansuojan tasoa ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 11 Igor Šoltes 1 kohta 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 1. katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parantamisen olisi oltava etusijalla unionin toimielimissä ja niiden olisi kannettava siitä yhteisesti vastuuta; katsoo, että hyvän lainsäädännön olisi edistettävä kilpailukykyä, työpaikkojen luomista ja älykästä ja osallistavaa kasvua siten, että se pikemminkin edistää kuin heikentää Euroopan taloutta; 12 Christel Schaldemose 2 kohta 2. katsoo, että parempi sääntely liittyy kokonaisuudessaan toimintapoliittiseen sykliin, jossa kaikki osatekijät edistävät vaikuttavaa ja tehokasta sääntelyä; 2. katsoo, että parempi sääntely liittyy kokonaisuudessaan toimintapoliittiseen sykliin, jossa kaikki osatekijät ja kaikki siihen osallistuvat toimielimet edistävät vaikuttavaa ja tehokasta sääntelyä; palauttaa tässä yhteydessä mieliin AM\1062676.doc 7/60 PE557.282v01-00
avoimuuden ja tiedonsaannin merkityksen; pitää valitettavana, että vaikka Euroopan parlamentin asiakirjat ovat kansalaisten saatavilla, neuvoston asiakirjat eivät ole ja niiden saatavuus on rajoitettua jatkossakin; 13 Christel Schaldemose 3 kohta 3. katsoo, että toissijaisuusperiaate on olennainen tekijä ja sen on oltava politiikan suunnittelun lähtökohta; 3. katsoo, että toissijaisuusperiaate on yksi monista tärkeistä osatekijöistä, joka olisi otettava huomioon sisämarkkinoiden hallinnoinnissa; 14 Evelyne Gebhardt 3 kohta 3. katsoo, että toissijaisuusperiaate on olennainen tekijä ja sen on oltava politiikan suunnittelun lähtökohta; 3. katsoo, että toissijaisuusperiaatteen on oltava tärkeä osa politiikan suunnittelua; Or. de 15 Igor Šoltes 3 kohta PE557.282v01-00 8/60 AM\1062676.doc
3. katsoo, että toissijaisuusperiaate on olennainen tekijä ja sen on oltava politiikan suunnittelun lähtökohta; 3. katsoo, että toissijaisuusperiaate on olennainen tekijä ja se on otettava huomioon politiikan suunnittelussa; 16 Igor Šoltes 4 kohta 4. palauttaa mieliin, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja tarvittaessa alueellisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa; katsoo, että parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; 4. palauttaa mieliin, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja tarvittaessa alueellisilla edustajakokouksilla on siinä oma roolinsa; muistuttaa, että toissijaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että politiikasta pitäisi päättää sopivimmalla institutionaalisella tasolla joko Euroopan tasolla, kansallisella tasolla tai alueellisella tasolla; katsoo, että parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; 17 Christel Schaldemose 4 kohta 4. palauttaa mieliin, että vastuu 4. palauttaa mieliin kansallisten ja AM\1062676.doc 9/60 PE557.282v01-00
toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja tarvittaessa alueellisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa; katsoo, että parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; tarvittaessa alueellisten parlamenttien roolin; katsoo, että kansallisten ja alueellisten parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; 18 Ulla Tørnæs 4 kohta 4. palauttaa mieliin, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja tarvittaessa alueellisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa; katsoo, että parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; 4. palauttaa mieliin, että vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta ulottuu komissiota, neuvostoa ja parlamenttia laajemmalle ja että kansallisilla ja tarvittaessa alueellisilla parlamenteilla on siinä oma roolinsa; katsoo, että parlamenttien panokselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ja se olisi otettava huomioon toissijaisuusmekanismin yhteydessä ja myös poliittisessa vuoropuhelussa; kannustaa tämän vuoksi komissiota aloittamaan kunkin parlamentin kanssa vuosittain käytävän keskustelun kansallisten parlamenttien ja komission välisen vuoropuhelun tehostamiseksi; 19 Anneleen Van Bossuyt 4 a kohta (uusi) PE557.282v01-00 10/60 AM\1062676.doc
4 a. korostaa, että unionin toimielimillä sekä kansallisilla ja soveltuvin osin alueellisilla parlamenteilla on edelleen paljon tehtävää toissijaisuuskulttuurin luomiseksi kaikkialle Euroopan unioniin; on vakaasti sitä mieltä, että toissijaisuusperiaatteen täysi tunnustaminen edellyttää entistä tehokkaampaa lähestymistapaa; 20 Evelyne Gebhardt 5 kohta 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin" menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; Poistetaan. Or. de 21 Igor Šoltes 5 kohta AM\1062676.doc 11/60 PE557.282v01-00
5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat joskus liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava riittävästi aikaa vastaamiseen ja samalla olisi vältettävä viivästyttämästä unionin päätöksentekoprosessia sekä tarvittavan tai kiireellisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa; 22 Ulla Tørnæs 5 kohta 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen, jotta voidaan parantaa toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tarkastusten tulosten laatua; kannustaa kansallisia parlamentteja vaihtamaan näkemyksiä ja kokemuksia olennaisista perusteista, joiden mukaisesti ne arvioivat toissijaisuusperiaatetta; PE557.282v01-00 12/60 AM\1062676.doc
23 Christel Schaldemose 5 kohta 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat joskus liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että kansallisilla parlamenteilla on aikaa pohtia ja koordinoida keskenään sitä, onko ehdotettu unionin lainsäädäntö yhdenmukainen toissijaisuusmekanismin kanssa; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen, jotta varmistetaan, että keltaisen kortin menettely toimii Lissabonin sopimuksen tarkoitusten mukaisesti; 24 Kaja Kallas 5 kohta 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; 5. toteaa, että kansalliset parlamentit eivät voi aina pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa, johdonmukaisuutta olemassa olevan lainsäädännön kanssa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia toissijaisuusmekanismin kautta myönnetyn ajan puitteissa; katsoo, että sen vuoksi parlamenttien olisi toimittava aktiivisemmin kuulemismenettelyissä ja niiden olisi tarvittaessa hyödynnettävä olemassa olevaa keltaisen kortin menettelyä, jos toimet eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia; AM\1062676.doc 13/60 PE557.282v01-00
25 Anna Maria Corazza Bildt 5 kohta 5. toteaa, että toissijaisuusmekanismin määräajat ovat liian lyhyitä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenteilla on aina aikaa pohtia yksityiskohtaisesti täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; katsoo, että sen vuoksi parlamenteille olisi annettava enemmän aikaa vastaamiseen; katsoo, että olisi otettava käyttöön myös entistä vahvempi punaisen kortin menettely, jonka mukaan olisi mahdollista hylätä ehdotukset, koska ne eivät ole suhteellisuusperiaatteen mukaisia; 5. toteaa, että parlamenteilla on aina oltava riittävästi aikaa pohtia täytäntöönpanoa tai muita käytännön asioita koskevia näkökohtia; korostaa tarvetta tehostaa kansallisten parlamenttien kanssa käytävää vuoropuhelua lainsäädäntöprosessissa ennakkoon ja jälkikäteen; 26 Ulla Tørnæs 5 a kohta (uusi) 5 a. katsoo, että kansalliset parlamentit voivat osallistua entistä enemmän Euroopan unionin päätöksentekoon olemalla ennakoivampia toimijoita; ottaa huomioon, että on mahdollista pyytää komissiota laatimaan uutta tai muuttamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä, jos kolmasosa kaikista parlamenteista kannattaa tätä; toteaa, että jos ehdotus toimitetaan komissiolle, komissio on velvollinen vastaamaan PE557.282v01-00 14/60 AM\1062676.doc
asianmukaisesti pyyntöön ja esittämään perustelunsa toimenpiteiden toteuttamiselle tai niistä pidättymiselle; 27 Evelyne Gebhardt 6 kohta 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 6. haluaa varmistaa, että unionin tason sääntelyssä noudatetaan suhteellisuusperiaatetta sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita lainsäädäntöä laadittaessa; Or. de 28 Christel Schaldemose 6 kohta 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 6. katsoo, että kaikkien lainsäädäntöprosessiin osallistuvien toimielinten olisi yhdessä otettava vastuu sen varmistamisesta, että paremman sääntelyn, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon EU:n lainsäädäntöä laadittaessa; AM\1062676.doc 15/60 PE557.282v01-00
29 Anna Maria Corazza Bildt 6 kohta 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate otetaan huomioon asiaa koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa; katsoo lisäksi, että prosessissa olisi pyrittävä yksinkertaisuuteen, avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen; 30 Igor Šoltes 6 kohta 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely on tarpeellista, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 31 Ulla Tørnæs 6 kohta PE557.282v01-00 16/60 AM\1062676.doc
6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 6. katsoo, että jos unionin tason sääntely voidaan osoittaa tarpeelliseksi ja EU:n tasolla saavutetaan lisäarvoa, toimielinten olisi yhdessä sitouduttava varmistamaan, että suhteellisuusperiaate sekä yksinkertaisuuden, avoimuuden, johdonmukaisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteet otetaan huomioon lainsäädäntöä laadittaessa; 32 Christel Schaldemose 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomista, kilpailukykyä, innovointia ja kasvua; katsoo, että sillä olisi myös suojeltava kuluttajia; pitää tehokasta vaikutusten arviointia yhtenä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten on parasta laatia lainsäädäntöä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; palauttaa mieliin, että vaikutusten arviointien tarkoituksena on arvioida lainsäädäntöehdotuksen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä seurauksia; AM\1062676.doc 17/60 PE557.282v01-00
33 Evelyne Gebhardt 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön olisi edistettävä kestävien ja korkealaatuisten työpaikkojen luomista, kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä voidaan suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa myös, että kaikissa vaikutusten arvioinneissa on pyrittävä arvioimaan lainsäädäntöehdotuksen sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä seurauksia; Or. de 34 Ulla Tørnæs 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi oltava selvää näyttöä EU:n tason lisäarvosta ja sillä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo myös, että jos vaikutusten arvioinnilla ei voida osoittaa selvää EU:n PE557.282v01-00 18/60 AM\1062676.doc
tason lisäarvoa, jolla on myönteinen vaikutus kansalaisiin ja yrityksiin, lainsäädäntö olisi peruttava; 35 Igor Šoltes 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kestävää kehitystä, joka perustuu tasapainoiseen talouskasvuun, kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, innovointia ja korkeaa kuluttajansuojan tasoa, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 36 Kaja Kallas 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi voitava edistää kilpailukykyä, innovointia, kasvua ja työpaikkojen luomista, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja AM\1062676.doc 19/60 PE557.282v01-00
saavuttamiseksi; niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 37 Dennis de Jong GUE/NGL-ryhmän puolesta 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön olisi hyödytettävä unionin kansalaisia, työntekijät ja kuluttajat mukaan luettuina ja samalla sen olisi stimuloitava kilpailukykyä, innovointia ja kestävää kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 38 Olga Sehnalová 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön olisi hyödytettävä kansalaisia ja kuluttajia ja sillä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille PE557.282v01-00 20/60 AM\1062676.doc
parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 39 Anna Maria Corazza Bildt 7 kohta 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännöllä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 7. katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön olisi hyödytettävä kansalaisia ja sillä olisi edistettävä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua, ja pitää tehokasta vaikutusten arviointia tärkeänä välineenä, jonka avulla poliittisille päätöksentekijöille voidaan antaa tietoa siitä, miten sääntelyä on parasta suunnitella näiden tavoitteiden ja niihin liittyvien sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi; 40 Anneleen Van Bossuyt 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota ja neuvostoa pohtimaan yhdessä parlamentin kanssa sitä, miten voidaan parhaiten varmistaa, että yksinkertaistaminen on jatkuva prosessi, koska toimet näillä aloilla hyödyttävät kuluttajia ja pk-yrityksiä; AM\1062676.doc 21/60 PE557.282v01-00
41 Christel Schaldemose 8 kohta 8. katsoo, että jotta vaikutusten arvioinnit olisivat välineinä tehokkaita, ne olisi laadittava vankan tutkimustiedon perusteella; katsoo, että tieteellisen tiedon huolellisen tarkastelun olisi oltava osa vaikutuksenarviointimenettelyä ja että sen avulla olisi erityisesti perusteltava, miten ja miksi politiikkavalinnat on tehty valmisteluvaiheissa, koska tämä helpottaa poliittista prosessia; 8. katsoo, että jotta vaikutusten arvioinnit olisivat tehokkaita, niiden olisi perustuttava kattaviin, objektiivisiin ja täydellisiin tietoihin ja näyttöön; kehottaa sen vuoksi komissiota noudattamaan aidosti holistista lähestymistapaa vaikutusten arvioinneissa eikä keskittymään pelkästään kilpailukykyyn; katsoo, että tieteellisen tiedon huolellisen tarkastelun avulla voidaan tehdä tietoon perustuva poliittinen päätös ja perustella, miten ja miksi politiikkavalinnat on tehty valmisteluvaiheissa; 42 Anna Maria Corazza Bildt 8 kohta 8. katsoo, että jotta vaikutusten arvioinnit olisivat välineinä tehokkaita, ne olisi laadittava vankan tutkimustiedon perusteella; katsoo, että tieteellisen tiedon huolellisen tarkastelun olisi oltava osa vaikutuksenarviointimenettelyä ja että sen avulla olisi erityisesti perusteltava, miten ja miksi politiikkavalinnat on tehty valmisteluvaiheissa, koska tämä helpottaa poliittista prosessia; 8. katsoo, että jotta vaikutusten arvioinnit olisivat välineinä tehokkaita, ne olisi laadittava vankan tutkimustiedon perusteella; katsoo, että tieteellisen tiedon huolellisen tarkastelun olisi oltava osa vaikutuksenarviointimenettelyä ja että sen avulla olisi erityisesti perusteltava, miten ja miksi politiikkavalinnat on tehty valmisteluvaiheissa, koska tämä helpottaa poliittista prosessia; katsoo lisäksi, että vaikutusten arvioinneissa on otettava huomioon digitaalinen vallankumous ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävän PE557.282v01-00 22/60 AM\1062676.doc
lainsäädännön tarve; 43 Evelyne Gebhardt 9 kohta 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; Poistetaan. Or. de 44 Christel Schaldemose 9 kohta 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi tehtävä tarvittaessa lainsäädäntöprosessin alussa, jos huomattavia muutoksia on tehty poliittisen päätöksentekoprosessin aikana, jotta se vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien tekemiä valintoja; korostaa, että olisi laadittava selkeät ja avoimet säännöt, joissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti tällaiset täydentävät vaikutusten arvioinnit olisi tehtävä; korostaa, että lainsäädäntövallan käyttäjien eikä vaikutusten arviointien tekijöiden olisi tehtävä poliittiset AM\1062676.doc 23/60 PE557.282v01-00
päätökset; 45 Kaja Kallas 9 kohta 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja tarkistetaan aina, kun lainsäädäntöehdotusta muutetaan huomattavasti lainsäädäntöprosessin ratkaisevissa vaiheissa; katsoo kuitenkin, että tällaiset menettelyt eivät saisi pidentää poliittista päätöksentekoprosessia; 46 Ulla Tørnæs 9 kohta 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; 9. korostaa, että on olennaista, että vaikutusten arvioinnit tehdään poliittisen syklin kaikissa vaiheissa, ja kannustaa siksi Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tekemään vaikutusten arvioinnit ennen kuin hyväksytään huomattavia muutoksia, joita alkuperäinen vaikutuksen arviointi ei kata; katsoo, että vaikutusten arviointi on nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa siten lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa PE557.282v01-00 24/60 AM\1062676.doc
tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; 47 Anna Maria Corazza Bildt 9 kohta 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; 9. korostaa, että ehdotukseen liitetty vaikutuksen arviointi olisi nähtävä muuttuvana asiakirjana, jota päivitetään ja joka vastaa lainsäädäntövallan käyttäjien neuvottelujen eri vaiheissa tekemiä valintoja ennen lopullisen poliittisen päätöksen tekemistä; korostaa kuitenkin, että on tärkeää, että tämä ei johda pidempiin ja entistä monimutkaisempiin lainsäädäntöprosesseihin; 48 Anna Maria Corazza Bildt 10 kohta 10. pitää tarpeellisena, että kaikkien kolmen toimielimen yhteiselle elimelle annetaan valtuudet tarkastella itsenäisesti vaikutusten arviointeja ottaen mallia Alankomaiden ja muiden jäsenvaltioiden kokemuksista; katsoo, että tällainen elin voisi koostua riippumattomien asiantuntijoiden ryhmästä ja siihen voisi kuulua edustajia kustakin toimielimestä; Poistetaan. AM\1062676.doc 25/60 PE557.282v01-00
49 Igor Šoltes 10 kohta 10. pitää tarpeellisena, että kaikkien kolmen toimielimen yhteiselle elimelle annetaan valtuudet tarkastella itsenäisesti vaikutusten arviointeja ottaen mallia Alankomaiden ja muiden jäsenvaltioiden kokemuksista; katsoo, että tällainen elin voisi koostua riippumattomien asiantuntijoiden ryhmästä ja siihen voisi kuulua edustajia kustakin toimielimestä; Poistetaan. 50 Christel Schaldemose 10 kohta 10. pitää tarpeellisena, että kaikkien kolmen toimielimen yhteiselle elimelle annetaan valtuudet tarkastella itsenäisesti vaikutusten arviointeja ottaen mallia Alankomaiden ja muiden jäsenvaltioiden kokemuksista; katsoo, että tällainen elin voisi koostua riippumattomien asiantuntijoiden ryhmästä ja siihen voisi kuulua edustajia kustakin toimielimestä; 10. pitää tarpeellisena vaikutustenarviointilautakunnan riippumattomuuden tehostamista ja sen roolin selkeää määrittelyä, mikäli tällainen elin on perustettava; PE557.282v01-00 26/60 AM\1062676.doc
51 Christel Schaldemose 10 a kohta (uusi) 10 a. muistuttaa, että SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n toimielimet ovat velvollisia käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten kanssa; 52 Evelyne Gebhardt 11 kohta 11. toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia ja niitä olisi laajennettava käsittämään vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että tämä on yhtä tärkeää johdetun oikeuden kannalta, koska se vaikuttaa suuresti sisämarkkinoiden sääntelyn täytäntöönpanoon ja edellyttää siksi suurempaa avoimuutta ja valvontaa; Poistetaan. Or. de 53 Christel Schaldemose 11 kohta AM\1062676.doc 27/60 PE557.282v01-00
11. toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia ja niitä olisi laajennettava käsittämään vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että tämä on yhtä tärkeää johdetun oikeuden kannalta, koska se vaikuttaa suuresti sisämarkkinoiden sääntelyn täytäntöönpanoon ja edellyttää siksi suurempaa avoimuutta ja valvontaa; 11. toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia, läpinäkyviä ja merkityksellisiä ja että niihin olisi otettava mukaan laaja sidosryhmien joukko; katsoo, että kuulemista olisi laajennettava käsittämään vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että johdetun lainsäädännön suurempi avoimuus ja parempi valvonta ovat myös tärkeitä; 54 Dennis de Jong GUE/NGL-ryhmän puolesta 11 kohta 11. toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia ja niitä olisi laajennettava käsittämään vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että tämä on yhtä tärkeää johdetun oikeuden kannalta, koska se vaikuttaa suuresti sisämarkkinoiden sääntelyn täytäntöönpanoon ja edellyttää siksi suurempaa avoimuutta ja valvontaa; 11. toistaa kantansa, että kuulemisista olisi tehtävä avoimia ja niitä olisi laajennettava käsittämään kaikkien sidosryhmien vaikutustenarviointiluonnoksia koskevat lausunnot; katsoo, että tämä on yhtä tärkeää johdetun oikeuden kannalta, koska se vaikuttaa suuresti sisämarkkinoiden sääntelyn täytäntöönpanoon ja edellyttää siksi suurempaa avoimuutta ja valvontaa; 55 Anneleen Van Bossuyt 11 a kohta (uusi) PE557.282v01-00 28/60 AM\1062676.doc
11 a. korostaa vaikutusten arviointeja koskevien institutionaalisten puitteiden merkitystä; pitää tärkeänä, että vaikutustenarviointiprosessi nähdään yhteisenä toimena, joka johtaa rehelliseen ja moitteettomaan arviointiin, johon kukin toimielin voi luottaa koko prosessin aikana, lopullisesta tekstistä käytävät neuvottelut mukaan luettuina; 56 Anna Maria Corazza Bildt 13 kohta 13. katsoo, että laaja kuuleminen on tärkeää erityisesti standardointitoimiin osallistuvien asiantuntijaryhmien kaltaisten epävirallisten ryhmittymien osalta; katsoo, että näiden ryhmien asianmukainen tasapaino, asiakirjojen ja aineiston julkistaminen sekä kaikkien sidosryhmien ottaminen vaikuttavalla tavalla mukaan tämän alan politiikan kehittämiseen on tärkeä innovointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista edistävä tekijä erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman kannalta; 13. katsoo, että laaja ja asianmukainen kuuleminen on olennaista lainsäädäntöprosessissa; katsoo, että asiakirjojen ja aineiston julkistaminen sekä kaikkien sidosryhmien ottaminen vaikuttavalla tavalla mukaan tämän alan politiikan kehittämiseen on tärkeä innovointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista edistävä tekijä erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman kannalta; 57 Igor Šoltes 13 kohta AM\1062676.doc 29/60 PE557.282v01-00
13. katsoo, että laaja kuuleminen on tärkeää erityisesti standardointitoimiin osallistuvien asiantuntijaryhmien kaltaisten epävirallisten ryhmittymien osalta; katsoo, että näiden ryhmien asianmukainen tasapaino, asiakirjojen ja aineiston julkistaminen sekä kaikkien sidosryhmien ottaminen vaikuttavalla tavalla mukaan tämän alan politiikan kehittämiseen on tärkeä innovointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista edistävä tekijä erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman kannalta; 13. katsoo, että laaja kuuleminen on tärkeää erityisesti standardointitoimiin osallistuvien asiantuntijaryhmien kaltaisten epävirallisten ryhmittymien ja olennaisten sidosryhmien osalta, mukaan luettuina työmarkkinaosapuolet, ympäristö- ja sosiaalijärjestöt sekä alue- ja paikallisviranomaiset; katsoo, että näiden ryhmien asianmukainen tasapaino, asiakirjojen ja aineiston julkistaminen sekä kaikkien sidosryhmien ottaminen vaikuttavalla tavalla mukaan tämän alan politiikan kehittämiseen on tärkeä innovointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista edistävä tekijä erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimintasuunnitelman kannalta; 58 Kaja Kallas 13 a kohta (uusi) 13 a. korostaa, että pienillä yrityksillä ei ole usein aikaa ja resursseja osallistua säännöllisiin kuulemisiin; katsoo, että komission olisi pyrittävä löytämään käyttäjäystävällisiä ja innovatiivisia tapoja auttaa pk-yrityksiä ja uusyrityksiä; 59 Evelyne Gebhardt 14 kohta PE557.282v01-00 30/60 AM\1062676.doc
14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; Poistetaan. Or. de 60 Igor Šoltes 14 kohta 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; Poistetaan. 61 Christel Schaldemose 14 kohta 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; 14. katsoo, että olisi noudatettava holistista lähestymistapaa sidosryhmien kuulemiseen, jonka olisi oltava koko lainsäädäntösyklin ajan pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; AM\1062676.doc 31/60 PE557.282v01-00
62 Ulla Tørnæs 14 kohta 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; suhtautuu myönteisesti sääntelyn parantamista koskevassa ohjelmassa tehtyyn komission uuteen ehdotukseen RET-foorumin perustamisesta; uskoo vakaasti, että tämä ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, joka koskee eri sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioiden viranomaisten asiantuntijat, yritykset, työmarkkinaosapuolet, pk-yritykset ja kansalaisyhteiskunta, on rakentava tapa vaikuttaa suoraan EU:n toimielimiin erityisesti siinä mielessä, että otetaan huomioon tarve vähentää sääntelyyn liittyviä ja hallinnollisia rasitteita; korostaa, että foorumin on oltava erittäin avoin, ja kannustaa tekemään foorumista muiden kansallisten sidosryhmäfoorumien tavoin verkkovälineen kuten Tanskassa; 63 Anna Maria Corazza Bildt 14 kohta 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin 14. katsoo, että kuuleminen on pikemminkin jatkuva prosessi kuin PE557.282v01-00 32/60 AM\1062676.doc
tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sidosryhmäfoorumin perustamista; tilapäistä toimintaa; muistuttaa kehottaneensa komissiota harkitsemaan sääntelyn parantamista ja byrokratian vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamista; 64 Olga Sehnalová, Christel Schaldemose 14 a kohta (uusi) 14 a. katsoo, että julkistamalla julkiset kuulemiset kaikilla virallisilla kielillä sekä parantamalla niiden saatavuutta ja ymmärrettävyyttä lisätään kuulemismenettelyihin osallistumista ja niiden avoimuutta; 65 Anna Maria Corazza Bildt 15 kohta 15. pitää sisämarkkinalainsäädännön täysimääräistä ja asianmukaista täytäntöönpanoa erittäin tärkeänä, jos sisämarkkinoita halutaan hyödyntää täysimääräisesti; ilmaisee huolensa siitä, että täytäntöönpanotavoitteita ei aina saavuteta; 15. pitää sisämarkkinalainsäädännön täysimääräistä ja asianmukaista täytäntöönpanoa erittäin tärkeänä, ja katsoo, että olisi käytettävä selkeitä indikaattoreita; ilmaisee huolensa siitä, että täytäntöönpanotavoitteita ei aina saavuteta; AM\1062676.doc 33/60 PE557.282v01-00
66 Anneleen Van Bossuyt 15 a kohta (uusi) 15 a. katsoo, että koska komissio pyrkii vähentämään lainsäädäntötoimiaan, tämän ansioista voidaan keskittyä enemmän toimintapoliittisiin aloitteisiin, minkä ansiosta on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia syvempiin pohdintoihin, millä voidaan edistää asianomaisten sidosryhmien osallistumista; 67 Christel Schaldemose 15 a kohta (uusi) 15 a. korostaa vastaavuustaulukoiden merkitystä asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnassa; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan omat vastaavuustaulukkonsa ja julkaisemaan ne; 68 Christel Schaldemose 16 kohta 16. korostaa, että kansallisen Poistetaan. PE557.282v01-00 34/60 AM\1062676.doc
lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan myös käytännön täytäntöönpano on tärkeää; 69 Igor Šoltes 16 kohta 16. korostaa, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan myös käytännön täytäntöönpano on tärkeää; 16. korostaa, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan tärkeää on myös se, miten laadukkaasti säädökset saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, käytännön täytäntöönpano sekä ongelmat tai haasteet, jotka voivat liittyä niihin asianomaisten sidosryhmien todellisessa elämässä; 70 Ulla Tørnæs 16 kohta 16. korostaa, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan myös käytännön täytäntöönpano on tärkeää; 16. korostaa, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista ja täytäntöönpanoa koskevat viralliset tavoitteet eivät ole ainoita tärkeitä seikkoja vaan myös käytännön täytäntöönpano on tärkeää; kannustaa sen vuoksi ottamaan käyttöön kaksi vuosittain vahvistettua AM\1062676.doc 35/60 PE557.282v01-00
täytäntöönpanon päivämäärää, jotta voidaan yksinkertaistaa menettelyä ja kansallisten viranomaisten sekä yritysten ja liike-elämän on helpompi noudattaa lainsäädäntöä; 71 Anneleen Van Bossuyt 16 a kohta (uusi) 16 a. katsoo, että ennakkovaroitukset ja etenemissuunnitelmat voivat auttaa varoittamaan asianomaisia henkilöitä esiin nousevista kysymyksistä ja toimintapoliittisista päätöksistä, jotka ovat heidän kannaltaan olennaisia ja voivat olla vaikeita jäljittää; 72 Christel Schaldemose 17 kohta 17. katsoo, että jos täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamia lukuisia etuja halutaan hyödyntää, olisi pyrittävä oppimaan yksittäisten asetusten täytäntöönpanokokemuksista ja niistä johtuvista käytännön haasteista, jotta varmistetaan, että pyrkimyksiä ja tavoitteita ei tee tyhjiksi se, että täytäntöönpano on heikkoa tai epäyhtenäistä jäsenvaltioissa; 17. katsoo, että täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamien lukuisten etujen toteutumisen vuoksi olisi pyrittävä oppimaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta saaduista parhaista käytännöistä ja kokemuksista, jotta voidaan varmistaa, että erityislainsäädännön pyrkimyksiä ja tavoitteita ei menetetä jäsenvaltioiden heikon tai epäyhtenäisen täytäntöönpanon vuoksi; PE557.282v01-00 36/60 AM\1062676.doc
73 Kaja Kallas 17 kohta 17. katsoo, että jos täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamia lukuisia etuja halutaan hyödyntää, olisi pyrittävä oppimaan yksittäisten asetusten täytäntöönpanokokemuksista ja niistä johtuvista käytännön haasteista, jotta varmistetaan, että pyrkimyksiä ja tavoitteita ei tee tyhjiksi se, että täytäntöönpano on heikkoa tai epäyhtenäistä jäsenvaltioissa; 17. katsoo, että jos täysin toimivien sisämarkkinoiden tarjoamia lukuisia etuja halutaan hyödyntää, komission ja parlamenttien olisi työskenneltävä yhdessä, jotta ne oppisivat yksittäisten asetusten täytäntöönpanokokemuksista ja niistä johtuvista käytännön haasteista ja jotta varmistetaan, että pyrkimyksiä ja tavoitteita ei tee tyhjiksi se, että täytäntöönpano on heikkoa tai epäyhtenäistä jäsenvaltioissa; 74 Anneleen Van Bossuyt 17 a kohta (uusi) 17 a. kehottaa komissiota tarkastelemaan aloitteita, joilla edistetään sitä, että asianomaiset osapuolet itse käyttävät kuulemisia eivätkä ainoastaan heidän edustajansa kansallisissa pääkaupungeissaan tai Brysselissä; katsoo, että tämä vaikuttaisi myönteisesti siihen, että tunnistetaan täytäntöönpanoa ja valvontaa koskevat kysymykset, joita voi tulla esiin paikan päällä, kun säännöksiä sovelletaan; AM\1062676.doc 37/60 PE557.282v01-00
75 Dennis de Jong GUE/NGL-ryhmän puolesta 18 kohta 18. katsoo, että olisi myös laadittava analyyseja, joilla tunnistetaan ylisääntelytapaukset joista aiheutuu samanlaisia haasteita ihmisille ja yrityksille, kun nämä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n tasolta tulevaa lainsäädäntöä; Poistetaan. 76 Christel Schaldemose 18 kohta 18. katsoo, että olisi myös laadittava analyyseja, joilla tunnistetaan ylisääntelytapaukset joista aiheutuu samanlaisia haasteita ihmisille ja yrityksille, kun nämä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n tasolta tulevaa lainsäädäntöä; 18. katsoo, että ylisääntely olisi terminä määriteltävä tarkasti ja olisi selvennettävä, että ylisääntelyllä ei viitata tapauksiin, joissa jäsenvaltiot käyttävät oikeuttaan soveltaa muun muassa kuluttajansuojaa koskevia tiukempia normeja; pitää valitettavana, että ylisääntelystä voi aiheutua kansalaisille ja yrityksille unionin lainsäädännön ymmärtämistä ja soveltamista koskevia haasteita; kehottaa jäsenvaltioita selventämään ja määrittelemään täytäntöönpanoasiakirjoissa, mitä unionin lainsäädäntö on ja mitkä ovat kansalliset vaatimukset; PE557.282v01-00 38/60 AM\1062676.doc
77 Anna Maria Corazza Bildt 18 kohta 18. katsoo, että olisi myös laadittava analyyseja, joilla tunnistetaan ylisääntelytapaukset, joista aiheutuu samanlaisia haasteita ihmisille ja yrityksille, kun nämä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n tasolta tulevaa lainsäädäntöä; 18. katsoo, että tarvitaan vahvempia toimenpiteitä, joilla tunnistetaan ja korjataan ylisääntelytapaukset, jotka aiheuttavat haasteita kansalaisille ja yrityksille, kun nämä pyrkivät ymmärtämään ja soveltamaan EU:n tasolta tulevaa lainsäädäntöä; 78 Ulla Tørnæs 19 kohta 19. kehottaa komissiota tehostamaan toimia, joilla parannetaan, vakiinnutetaan ja tehdään tunnetuksi ohjeita voimassa olevista sääntelymenetelmistä ja välineistä, joilla edistetään unionin lainsäädännön soveltamisen seurantaa ja jotka ovat sellaisenaan erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta; 19. kehottaa komissiota tehostamaan toimia, joilla parannetaan, vakiinnutetaan ja tehdään tunnetuksi ohjeita voimassa olevista sääntelymenetelmistä ja välineistä, joilla edistetään unionin lainsäädännön soveltamisen seurantaa ja jotka ovat sellaisenaan erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta; pitää valitettavana, että palvelujen laatu poikkeaa huomattavasti jäsenvaltioiden keskuudessa sekä priorisoinnin että resurssien puutteesta johtuen; kehottaa siksi tehostamaan hallintopuitteita EU:n tasolla, jotta voidaan parantaa näiden välineiden ja palvelujen toimivuutta; AM\1062676.doc 39/60 PE557.282v01-00
79 Ulla Tørnæs 19 a kohta (uusi) 19 a. kehottaa komissiota perustamaan jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisista koostuvia pakollisia täytäntöönpanoryhmiä, jotta edellä mainitut tavoitteet saavutetaan; katsoo, että nämä täytäntöönpanoryhmät voivat olla hyödyllinen keino keskustella siitä, miten kansallisen lainsäädännön osaksi saatettua EU:n lainsäädäntöä voidaan soveltaa ja miten asiaa koskevia artikloja olisi tulkittava, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön entistä parempi koordinointi ja yhdenmukaisempi soveltaminen; 80 Anna Maria Corazza Bildt 19 a kohta (uusi) 19 a. katsoo, että vaihtoehtoinen ja verkkovälitteinen riidanratkaisu ovat tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden parantamisen kannalta keskeisiä välineitä; korostaa, että niiden avulla kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat voivat ratkaista kustannustehokkaasti ja yksinkertaisesti riitansa ilman tuomioistuinkäsittelyä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietämystä näistä tärkeistä välineistä; PE557.282v01-00 40/60 AM\1062676.doc