EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta /2252(INI) TARKISTUKSET 1-55 Helga Stevens (PE v01-00) vuosikertomuksista toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (2014/2252(INI)) AM\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 AM_Com_NonLegOpinion PE v /29 AM\ doc

3 1 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz -1 kohta (uusi) -1. on sitä mieltä, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka kuuluu enimmäkseen jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että EU:n tehtävänä on ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan koordinointi, laatimalla suuntaviivoja ja varsinkin ohjeellisia asiakirjoja työmarkkinoille; kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan keskusteluja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tämän politiikan alalla; 2 Enrique Calvet Chambon 1 kohta 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; 1. ilmaisee huolensa siitä, että kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi osallistuminen unionin lainsäädäntöprosessiin on lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; on sitä mieltä, että on välttämätöntä määritellä AM\ doc 3/29 PE v01-00

4 asianmukaiset kriteerit, joilla arvioidaan kummankin periaatteen noudattamista, jotta varmistetaan, ettei niiden soveltamisessa ylitetä perussopimusten määräyksiä ja vaaranneta yhtenäisen Euroopan rakentamista; Or. es 3 Evelyn Regner, Brando Benifei, Mercedes Bresso 1 kohta 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit ovat entistä kiinnostuneempia ja ovat osallistuneet entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin viime vuosina, sillä tämä on lisännyt tietoisuutta perusperiaatteista, joille EU on perustettu, kuten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä sekä EU:n toimintapolitiikasta ja politiikanteosta kansallisissa yhteyksissä; 4 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 1 kohta 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten PE v /29 AM\ doc

5 toimielinten välisissä yhteyksissä; välisissä yhteyksissä; 5 Ulla Tørnæs, Martina Dlabajová, Marian Harkin 1 kohta 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; panee kuitenkin merkille, että tässä asiassa on vielä työtä; ehdottaa siksi, että komissio järjestäisi vuosittaisen keskustelun kunkin kansallisen parlamentin kanssa kyseisessä parlamentissa vahvistaakseen komission ja kansallisten parlamenttien välistä vuoropuhelua; 6 Rina Ronja Kari 1 kohta 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; 1. on ilahtunut, että kansalliset parlamentit osallistuvat entistä tiiviimmin unionin lainsäädäntöprosessiin, sillä tämä on myönteisesti lisännyt tietoisuutta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista toimielinten välisissä yhteyksissä; katsoo kuitenkin, että ponnisteluja kansallisten parlamenttien lainsäädäntöprosessiin AM\ doc 5/29 PE v01-00

6 osallistumisen lisäämiseksi on vahvistettava; 7 Ulla Tørnæs, Martina Dlabajová, Marian Harkin 1 a kohta (uusi) 1 a. muistuttaa, että Maastrichtin sopimuksen 5 artiklan mukaisesti Euroopan unioni voi toimia ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita; 8 Ulla Tørnæs, Martina Dlabajová, Marian Harkin 1 b kohta (uusi) 1 b. korostaa, että toissijaisuusperiaate on merkittävä keino vallankäytön tasapainottamiseksi ja aidon eurooppalaisen lisäarvon takaamiseksi ja siten kasvun ja työllisyyden edistämiseksi; korostaa, että toissijaisuusperiaatetta noudatettaessa on tärkeää ottaa huomioon työmarkkinaosapuolten rooli ja varmistaa niiden itsenäisyys jäsenvaltioiden tapojen ja perinteiden mukaisesti; on sitä mieltä, että toissijaisuusperiaatteen loukkaamisesta voi olla suunnittelemattomia seurauksia, kuten Euroopan kansalaisten vähentynyt PE v /29 AM\ doc

7 luottamus Euroopan unionia kohtaan, ja että toissijaisuusperiaatteen loukkaamista on siksi vältettävä; 9 Brando Benifei 1 a kohta (uusi) 1 a. korostaa, että toissijaisuusperiaate on liittovaltioille ominainen piirre, koska nämä poliittiset entiteetit saavat legitiimiytensä kansan itsemääräämisoikeudesta, jossa mikään hallinnon taso ei ole toisen alainen, vaan kaikki ovat tasavertaisia; 10 Dominique Martin, Joëlle Mélin 1 a kohta (uusi) 1 a. pitää valitettavana, että "ennakkovaroituskynnyksen" saavuttaminen, varsinkin lyhyessä ajassa, on vaikeaa, mikä johtuu joidenkin kansallisten parlamenttien valppauden puutteesta; Or. fr AM\ doc 7/29 PE v01-00

8 11 Dominique Martin, Joëlle Mélin 1 b kohta (uusi) 1 b. ehdottaa, että kansallisille parlamenteille tiedotetaan enemmän niiden erioikeuksista; Or. fr 12 Enrique Calvet Chambon 2 kohta 2. pitää tärkeänä alueellisia parlamentteja, erityisesti niitä, joilla on lainsäädäntövaltaa, sekä niiden alueellisia vaikutuksia ja läheisyyttä kansalaisiin ja kehottaa tarvittaessa lisäämään niiden osallistumista ennakkovaroitusjärjestelmään; 2. huomauttaa, että alueellisten parlamenttien, erityisesti niiden, joilla on lainsäädäntövaltaa, osallistuminen ennakkovaroitusjärjestelmään sen ollessa mahdollista, voi lisätä sitä vaaraa, että EU:n tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä lainsäädäntöehdotuksia vastustetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden perusteella; Or. es 13 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 2 kohta 2. pitää tärkeänä alueellisia parlamentteja, erityisesti niitä, joilla on 2. pitää tärkeänä parlamentteja sekä niiden alueellisia vaikutuksia ja läheisyyttä PE v /29 AM\ doc

9 lainsäädäntövaltaa, sekä niiden alueellisia vaikutuksia ja läheisyyttä kansalaisiin ja kehottaa tarvittaessa lisäämään niiden osallistumista ennakkovaroitusjärjestelmään; kansalaisiin ja kehottaa tarvittaessa lisäämään niiden osallistumista ennakkovaroitusjärjestelmään; 14 Evelyn Regner 2 kohta 2. pitää tärkeänä alueellisia parlamentteja, erityisesti niitä, joilla on lainsäädäntövaltaa, sekä niiden alueellisia vaikutuksia ja läheisyyttä kansalaisiin ja kehottaa tarvittaessa lisäämään niiden osallistumista ennakkovaroitusjärjestelmään; 2. ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) 15 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 2 a kohta (uusi) 2 a. kehottaa kansallisia parlamentteja antamaan perusteltuja lausuntoja komission lainsäädäntöasiakirjoista sekä muista EU:n lainsäädännön laatimista edeltävistä asiakirjoista, jotta ne pystyisivät vaikuttamaan tehokkaammin EU:n tuleviin aloitteisiin ja lainsäädäntöön; AM\ doc 9/29 PE v01-00

10 16 Evelyn Regner 2 a kohta (uusi) 2 a. muistuttaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii muilla kuin sen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla vain silloin ja siinä määrin kuin suunnitellun toimen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla; toteaa, että toissijaisuus voi johtaa paitsi unionin toiminnan laajentamiseen sen toimivallan puitteissa olosuhteiden sitä vaatiessa ja myös, päinvastoin, toiminnan rajoittamiseen tai vähentämiseen silloin kun se ei enää ole perusteltua; korostaa, että toissijaisuus ei tässä yhteydessä koske vain EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä suhdetta vaan myös alue- ja paikallistasoja; 17 Helga Stevens 2 a kohta (uusi) 2 a. korostaa, että toissijaisuusperiaatteen on aina oltava kaiken politiikan suunnittelun lähtökohtana; PE v /29 AM\ doc

11 18 Tatjana Ždanoka 3 kohta 3. huomauttaa, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta; 3. pitää myönteisenä sitä, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta; 19 Enrique Calvet Chambon 3 kohta 3. huomauttaa, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta; 3. korostaa, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta, ja että on mahdollista, että komissio peruuttaa ehdotuksen; ilmaisee huolensa niistä kielteisistä vaikutuksista, joita tämän sekä monen muun ehdotuksen peruuttamisella voi olla vahvan Euroopan unionin rakentamiseen pitkällä aikavälillä; Or. es AM\ doc 11/29 PE v01-00

12 20 Brando Benifei, Evelyn Regner, Mercedes Bresso 3 kohta 3. huomauttaa, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta; 3. huomauttaa, että vuonna 2012 kansalliset parlamentit käynnistivät ensimmäisen kerran keltaisen kortin menettelyn toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin yhteydessä vastauksena ehdotukseen asetukseksi, joka koskee työtaisteluoikeuden harjoittamista suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapautta; huomauttaa kuitenkin, että komission mukaan toissijaisuusperiaatetta ei ollut loukattu; 21 Dominique Martin, Joëlle Mélin 3 a kohta (uusi) 3 a. pitää valitettavana, että 13 perustellusta lausunnosta ja keltaisen kortin kynnyksen saavuttamisesta huolimatta komissio päätti säilyttää ehdotuksen asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta; toteaa, että eri parlamenttien esittämät eriävät perustelut eivät vakuuttaneet komissiota, mikä korostaa parlamenttien välisen yhteistoiminnan vähäisyyttä sekä menettelyn riittämättömyyttä; Or. fr PE v /29 AM\ doc

13 22 Dominique Martin, Joëlle Mélin 3 b kohta (uusi) 3 b. muistuttaa, että kansalliset parlamentit edustavat Euroopan kansalaisia, ja pyytää siksi, että perustellut lausunnot ja keltaiset kortit otetaan paremmin huomioon tulevaisuudessa ja että komissio kunnioittaa jäsenvaltioiden mielipiteitä; Or. fr 23 Tatjana Ždanoka 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; Poistetaan. 24 Enrique Calvet Chambon 4 kohta AM\ doc 13/29 PE v01-00

14 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; Poistetaan. Or. es 25 Evelyn Regner 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; Poistetaan. 26 Brando Benifei, Mercedes Bresso 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen yleisen poliittisen vastustuksen takia, eikä toissijaisuusperiaatteen loukkaamisen vuoksi, mikä osoittaa, että on tarpeellista PE v /29 AM\ doc

15 välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; parantaa työmarkkinasuhteiden ylikansallista puolta koskevaa unionin politiikkaa ja ponnisteluja SEUT:n 9 artiklan sekä SEUT:n sosiaalipolitiikkaa koskevan X osaston mukaisesti; 27 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; ( ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) Or. pl 28 Jérôme Lavrilleux 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; kehottaa eri toimijoita aloittamaan asiasta uuden toimielinten välisen keskustelun konsensuksen aikaansaamiseksi; AM\ doc 15/29 PE v01-00

16 Or. fr 29 Helga Stevens 4 kohta 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; 4. toteaa, että komissio lopulta perui ehdotukseen, ja pitää sitä osoituksena vaikeudesta löytää yhteisymmärrystä EU:n tasolla siinä, miten eri jäsenvaltioissa yritysten ja työntekijöiden välille syntyviä työmarkkinariitatilanteita kannattaisi käsitellä; huomauttaa, että tässä yhteydessä on tarpeen ottaa toissijaisuusperiaate paremmin huomioon; 30 Evelyn Regner, Ole Christensen 4 a kohta (uusi) 4 a. korostaa, että keltainen kortti sekä ammattiliittojen ja muiden sidosryhmien voimakas vastustus, jotka lopulta johtivat komission Monti II -ehdotuksen poisvetämiseen, perustuivat laajalti ymmärrykseen siitä, että ehdotuksesta ei seuraisi riittäviä takeita perus- ja sosiaalisille oikeuksille; arvostelee komissiota tässä yhteydessä siitä, ettei se vieläkään ole antanut yhtään uutta ehdotusta varmistaakseen reilun kilpailun, yhdenvertaisen kohtelun ja työntekijöiden oikeudet; PE v /29 AM\ doc

17 31 Tatjana Ždanoka 4 a kohta (uusi) 4 a. pitää valitettavana sitä, että komission ehdotus asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta ei riittänyt luomaan oikeusvarmuutta kaikille toimijoille; muistuttaa komissiota siitä, että täysimittainen sidostyhmien kuuleminen on tärkeää näin arkaluonteisissa asioissa; 32 Dominique Martin, Joëlle Mélin 4 a kohta (uusi) 4 a. katsoo, että se, että komissio perui tämän ehdotuksen, kuvastaa kansallisten parlamenttien valvontamenettelyn merkitystä eurooppalaiselle lainsäädäntöprosessille; Or. fr 33 Rina Ronja Kari 4 b kohta (uusi) AM\ doc 17/29 PE v01-00

18 4 b. kehottaa komissiota antamaan ennakkotietoa säädöksien oikeusperustan valinnasta, koska se helpottaa yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa; 34 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 4 a kohta (uusi) 4 a. panee merkille, että vuonna 2013 kansalliset parlamentit käyttivät toisen kerran oikeuttaan "keltaisen kortin" menettelyyn toissijaisuusperiaatteen valvontamenettelyn yhteydessä, mikä osoittaa kansallisten parlamenttien kasvavaa kiinnostusta, roolia ja lisäarvoa EU:n lainsäädännön kehittämisessä; 35 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 4 b kohta (uusi) PE v /29 AM\ doc

19 4 b. korostaa, että keltaisen kortin menettelyä, joka on EU:n päätöksentekoon vaikuttava keino, voitaisiin vahvistaa tehokkaasti aikaisemmalla, kansallisten parlamenttien kantoja koskevalla tiedonvaihdolla; kannustaa siksi kansallisia parlamentteja vaihtamaan mielipiteitä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen arvioinnissa käytettävistä arviointimenetelmistä ja niiden laajuudesta; 36 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 4 c kohta (uusi) 4 c. on sitä mieltä, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden merkitys ei ole selvä ja siksi kansalliset parlamentit tulkitsevat sitä eri tavoin, minkä seurauksena sopimukseen pääseminen on vaikeaa, eivätkä niiden päätökset aina ole kyseisten periaatteiden mukaisia; pitää myönteisenä sitä, että komissio on laatinut yhteiset kriteerit toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisen arvioimiseksi; kehottaa kansallisia parlamentteja ja muita toimielimiä käyttämään näitä kriteerejä parantaakseen kyseisten periaatteiden noudattamisen arviointia ja koordinointia sekä toissijaisuuden valvontamekanismin tehokkuutta; AM\ doc 19/29 PE v01-00

20 37 Helga Stevens 4 a kohta (uusi) 4 a. katsoo, että kansallisten ja soveltuvin osin alueellisten parlamenttien lausuntoja olisi tarkistettava, erityisesti ottamalla käyttöön punaisen kortin menettely, jolla ehdotuksia voitaisiin hylätä sillä perusteella, että ne eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia; 38 Rina Ronja Kari 4 a kohta (uusi) 4 a. toteaa, että kansalliset parlamentit olivat vähällä näyttää "keltaista korttia" Euroopan syyttäjänvirastoa koskevan ehdotuksen yhteydessä; katsoo, että niissä tapauksissa, joissa keltaisen kortin menettelyä tukee usea kansallinen parlamentti, olisi komission seurantaviestinnässään vastattava kaikkiin näiden parlamenttien vastalauseisiin; 39 Enrique Calvet Chambon 5 kohta PE v /29 AM\ doc

21 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia; Poistetaan. Or. es 40 Jutta Steinruck 5 kohta 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia; Poistetaan. 41 Evelyn Regner, Maria Arena 5 kohta 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia; 5. kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa todetaan, "pienet ensin" -periaatteen tarkoituksena ei ole vapauttaa mikro- ja pk-yrityksiä lainsäädännön noudattamisesta, eikä sitä saa käyttää tähän tarkoitukseen, vaan AM\ doc 21/29 PE v01-00

22 pikemminkin lainsäädäntöä laadittaessa on pidettävä mielessä, että sitä sovelletaan myös pieniin yrityksiin; korostaa, että tämä lähestymistapa ei saisi heikentää lainsäädännön aiottua tavoitetta eikä terveyden, turvallisuuden ja työllisyyden korkeaa tasoa; 42 Tatjana Ždanoka 5 kohta 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia; 5. katsoo, että pienet ensin -periaate saattaisi olla keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, jos keskitytään järkevään sääntelyyn, joka voidaan panna täytäntöön siten, että varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset pk- ja mikroyrityksille, joilla on vähemmän hallinnollisia valmiuksia kuin suurilla yrityksillä; torjuu kaikki yritykset myöntää mikro- tai pk-yrityksille automaattisesti poikkeuksia EU:n lainsäädännöstä; muistuttaa kaikkia toimijoita siitä, että Käsiteollisuuden ja pienten ja keskisuurten yritysten eurooppalainen liitto UEAPME katsoo, että pk- tai mikroyrityksiä koskeva pääsääntöinen poikkeus EU:n lainsäädännössä olisi vastoin pk-yritysten etua; 43 Aldo Patriciello PE v /29 AM\ doc

23 5 kohta 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia; 5. on vakaasti sitä mieltä, että pienet ensin -periaate on keskeinen osa toimintaprosessia ja sillä voi olla merkittävä rooli työpaikkojen luomisessa ja kasvussa, koska se alentaa yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ja liiallista byrokratiaa; Or. it 44 Jutta Steinruck 5 a kohta (uusi) 5 a. toteaa, että lainsäädännöllä voi olla erilainen vaikutus suuriin yrityksiin ja pkyrityksiin, mikä olisi pidettävä mielessä lainsäädäntöä laadittaessa; painottaa, että kaikilla työntekijöillä on oikeus korkeimpaan mahdolliseen työterveyden ja -turvallisuuden suojeluun riippumatta työnantajan koosta, työsopimuksen laadusta tai siitä, missä jäsenvaltiossa työpaikka sijaitsee; 45 Dominique Martin, Joëlle Mélin 5 a kohta (uusi) 5 a. pitää hämmästyttävänä sitä, että AM\ doc 23/29 PE v01-00

24 sääntelyn purkamista on esitetty tärkeimmäksi keinoksi tukea pk-yrityksiä; toteaa, että nykyinen kriisi lisää niiden veropolitiikasta ja joskus varsin sitovista hallinnollisista normeista johtuvia vaikeuksia kansallisella tasolla; Or. fr 46 Dominique Martin, Joëlle Mélin 5 b kohta (uusi) 5 b. muistuttaa, että nämä uudistukset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että ne ovat tietoisia siitä, mitä uudistuksia tarvitaan; Or. fr 47 Evelyn Regner 5 a kohta (uusi) 5 a. korostaa, että toissijaisuus- ja suhteellisuustapausten on oltava erittäin hyvin perusteltuja, eikä niitä saa käyttää tekosyynä estämään unionin tason lainsäädäntää tai heikentämään EU:n sosiaalista vuoropuhelua; PE v /29 AM\ doc

25 48 Jutta Steinruck 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 6. panee merkille vaikutustenarviointien ratkaisevan tärkeän merkityksen päätöksenteon tukivälineenä lainsäädäntömenettelyssä ja painottaa, että toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen liittyvät kysymykset on tässä yhteydessä otettava asianmukaisesti huomioon; Or. de 49 Tatjana Ždanoka 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 6. panee merkille, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä ja vaikutustenarviointeja; katsoo kuitenkin, että komission ja parlamentin vaikutustenarviointeja olisi pidettävä pelkästään välineenä, joka auttaa tekemään perusteltuja poliittisia päätöksiä, eivätkä ne koskaan saisi korvata poliittisia päätöksiä tai aiheuttaa viivästyksiä lainsäädäntöprosessissa. 50 Enrique Calvet Chambon AM\ doc 25/29 PE v01-00

26 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 6. pitää asianmukaisena, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia, viitaten kaiken aikaa asianmukaisiin kriteereihin, joilla arvioidaan molempien periaatteiden noudattamista. Or. es 51 Ulla Tørnæs, Martina Dlabajová 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia; muistuttaa tässä yhteydessä, että komission jokaisella ehdotuksella olisi oltava eurooppalaista lisäarvoa ja myönteinen vaikutus Euroopan kansalaisten elämään sekä Euroopan kilpailukykyyn ja työllisyyteen; vaati siksi, että tehdään parempia ja PE v /29 AM\ doc

27 kunnianhimoisempia vaikutustenarviointeja kautta toimintapoliittisten syklien ja että vaikutustenarviointien on todistettava ehdotuksella olevan aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja myönteinen vaikutus Euroopan kansalaisten elämään sekä Euroopan kilpailukykyyn ja työllisyyteen; ehdottaa, että jollei tätä myönteistä vaikutusta voida vaikutustenarvioinneilla todistaa, on kyseinen ehdotus peruttava. 52 Evelyn Regner 6 kohta 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia. 6. pitää myönteisenä, että komissio painottaa entistä enemmän toimintapoliittisia syklejä, ja pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkastelemaan järjestelmällisesti komission vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan parlamentin tekemiin vaikutusten ennakkoarviointeihin sisältyvää analyysia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lainsäädäntöprosessia; huomauttaa, että kunnollisen vaikutustenarvioinnin on katettava myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät seuraukset sekä lainsäädännön puuttumisen seuraukset; painottaa, että vaikutusarvioinnit eivät voi korvata poliittisia arviointeja ja päätöksiä. 53 Dominique Martin, Joëlle Mélin AM\ doc 27/29 PE v01-00

28 6 a kohta (uusi) 6 a. muistuttaa, että kansalliset parlamentit osallistuvat hyvin vähän unionin toimintapolitiikan laatimissykleihin, eivätkä kansojen valitsemat parlamentit ole lainkaan edustettuina Euroopan unionin toimielimissä. Or. fr 54 Enrique Calvet Chambon 6 a kohta (uusi) 6 a. on sitä mieltä, että tarvitaan keskustelua EU:n toimivallasta ja että toimivallan muuttamisen ansiosta EU voisi toimia aloilla, joilla sillä ei vielä ole yksinomaista toimivaltaa, ja toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevat riidat vähentyisivät; huomauttaa, että Euroopan yhdentymishankkeen vahvistamisen onnistuminen pitkällä aikavälillä riippuu siitä, että näitä periaatteita sovelletaan niillä aloilla, joilla niitä tarvitaan. Or. es 55 Agnieszka Kozłowska-Rajewicz 6 a kohta (uusi) PE v /29 AM\ doc

29 6 a. pitää myönteisenä komission meneillään olevaa, voimassa olevan lainsäädännön tarkistamista, joka keskittyy aloille, joilla on toissijaisuusperiaatteen mukaista huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa, koska liiallisesta sääntelystä saattaisi koitua enemmän vahinkoa yrityksille ja työllisyydelle; on sitä mieltä, että EU:n toimielinten olisi otettava toissijaisuusperiaate useammin huomioon. AM\ doc 29/29 PE v01-00