Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Samankaltaiset tiedostot
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Toimintamallitarkastelu jatkuvatoimiset vedenlaatuasemat

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Jatkuvatoimiset mittaukset kaivosvesien tarkkailussa valvojan näkökulmasta

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

JatkuvaLaatu valtakunnallisen mittausverkoston suunnittelu jatkuvatoimisille vedenlaatumittauksille

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

TASO-mittausasemien kalibrointi

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö Aineistojen käyttökelpoisuus, laadunvarmistuksen edistäminen ja tiedon avoimuus

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Laatukäsikirja jatkuvatoimisille vedenlaadun mittauksille

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta. Jarmo Linjama MaaMet-seminaari

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

YMPÄRISTÖSEURANNAT Ympäristömelu ja ilmanlaatu. Jani Kankare

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Radonin mittaaminen. Radonkorjauskoulutus. Ylitarkastaja Tuukka Turtiainen

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Kenttämittaukset ja jatkuvatoiminen monitorointi laboratorioanalyysien rinnalla

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa mahdollisuudet ja haasteet

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Jatkuvatoiminen leväpitoisuuden mittaus kosteikkovedestä

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

AQUARIUS. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n tiedotuslehti 1/2012. Kenttämittaukset

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Transkriptio:

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien verkosto Mittauspaikka Vuosi Aurajoki (Halinen) 2009 Loimijoki (Rutavan pato) 2009 Eurajoki (Vuojoen kartano) 2009 Yläneenjoki 2012 Eurajoki (Kuurnamäki) 2013 Paimionjoki 2016 Kokemäenjoki 2016 Uskelanjoki 2016 Kiskonjoki Perniönjoki Merikarvianjoki 2017 2017 2017 2 1

Mitattavat muuttujat: happi, sähkönjohtokyky, lämpötila, sameus, nitraatti, orgaaniset hiiliyhdisteet (TOC ja DOC) Muuntoyhtälöiden avulla lasketaan kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuutta Optisia mittareita Kaikki asemat jokikohteita Mittaukset ympärivuotisia Mittarit mittaavat vedessä (vettä ei pumpata rannalle) Mittarit kiinnitetty rannan tuntumaan (huolto, vesiliikenne) 3 Kokemäenjoki, kivilaituri Asennusratkaisuja Eurajoki, Kuurnamäki, laituri Uskelanjoki, rannan puupaalutus 4 2

Vedenlaadun seurantojen kehittäminen Julkaisuja: Tarvainen, Kotilainen, Suomela 2015. Uudet menetelmät vesistöjen seurannassa mahdollisuudet ja haasteet. http://www.doria.fi/handle/10024/120174 Tarvainen, Kotamäki, Tattari 2017. Vesinäytteenoton ajoitus tärkeää vedenlaatumittareiden käytössä ja ravinnekuormituksen tarkentamisessa. Vesitalous 1: 28-34. Tarvainen, Suomela 2017. Toimintamallitarkastelu jatkuvatoimiset vedenlaatuasemat. http://www.doria.fi/handle/10024/134706 Tattari, Koskiaho, Tarvainen 2015.Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen: Käytännön opas. http://www.doria.fi/handle/10024/120177 5 Käytännön kokemuksia epävarmuustekijöistä mittauksen eri vaiheissa Mittarin valinta tilaajan asiantuntemus, kilpailutus (laitteiden ominaisuudet, laatu, puhdistusmekanismit jne.) mittauskohteen taustaselvitykset mittariin liittyvän epävarmuuden minimointi Mittausaseman paikan valinta edustavuus, sähkönsaanti, huollon vaivattomuus, jääolot Käytännössä mittauspaikka on usein kompromissi 6 3

Mittauspaikan valinnan vaikutus tuloksiin Uomakampanja, Hirvijoki, Nousiainen 8.9.2015 SYKEn vedenlaatumittari 7 Vesinäytteiden tuloksia 1000 950 Hirvijoki, Nousiainen 940 940 940 940 NO3-N ug/l 900 850 800 750 700 Ranta 50 cm Uoman keskelta, 50 cm Vastaranta, 50 cm Uoman keskeltä, n. 1,5 Sameus FNU 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 130 130 130 130 Ranta 50 cm Hirvijoki, Nousiainen Uoman keskelta, 50 cm Vastaranta, 50 cm Uoman keskeltä, n. 1,5 8 4

Mittauspaikan valinnan vaikutus tuloksiin Jokikohteissa huomioitava meriveden vaikutus Sähkönjohtokyvyn mittaaminen hyödyllistä Riski suurin alhaisen virtaaman aikaan vähäinen vaikutus kuormitukseen Mittauspaikan yläpuolella koskiosuus talvella alijäähtynyttä vettä, voi jäätyä mittariin ja vaikuttaa tuloksiin (harvoin esiintyvä haitta) 9 Mittausaseman huolto Mittareiden säännöllinen puhdistus avovesikaudella => laadukkaat mittaustulokset Nopea reagointi virhetilanteissa tai epäselvissä tilanteissa, syiden selvittäminen, riistakamera Vertailuvesinäytteet tulosten laadunvarmistamiseksi Tarvainen, Kotamäki, Tattari 2017. Vesinäytteenoton ajoitus tärkeää vedenlaatumittareiden käytössä ja ravinnekuormituksen tarkentamisessa. Vesitalous 1: 28-34. 10 5

Vesinäytteiden osuvuus eri vedenlaatutilanteisiin Eurajoki Vuojoki Nitraatti vesinäytteiden osuvuus parempi Sameus sameuden huiput jäävät näytteenoton ulkopuolelle Automaattinen vesinäytteenotin piikkien metsästykseen 11 Mittausaineistojen käsittely Kalibrointiyhtälöiden muodostaminen toimijoilla erilaisia käytäntöjä => epävarmuus? Asiantunteva laadunvarmistus, virheellisten mittausten tunnistaminen, kalibrointiyhtälöt yms. Jatkuva laadunvarmistus vähentää epävarmuutta tulosten oikeellisuudesta, syiden selvittäminen pitkän ajan jälkeen vaikeaa Joskus tulosten luotettavuus selviää vasta myöhemmin Vesinäyte sameus 350 300 250 200 150 100 50 y = 3,4095x - 26,396 R² = 0,9471 Sameus FNU 0 0-50 20 40 60 80 100 120 Mittari sameus 12 6

Yhteenveto Toimiva ketju laitteen oikeaoppisesta asennuksesta, huollosta ja kalibroinnista, laadukkaiden laboratorioanalyysien kautta asiantuntijan tekemiin johtopäätöksiin takaa mittauksen onnistumisen, jolloin myös tulosten käyttöarvo on hyvä. Jääkö automaattimittauksille vielä haasteita? Mitattavien muuttujien määrä Mittareiden puhdistusmekanismien kehittäminen Mittauskäytännöt, toimintamallit 13 Kiitos.. 14 7