Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta. Jarmo Linjama MaaMet-seminaari

Transkriptio

1 Maatalouden kuormittamien jokien jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta Jarmo Linjama MaaMet-seminaari

2 Sekalaisessa järjestyksessä lyhyesti mm. näistä aiheista Kuka Miksi Mitä Missä Ongelmia Tuloksia Johtopäätöksiä

3 Automaattimittaajia Sykessä: Projektit, esim. MaaSää, CatchLake Pysyvästi kymmenillä paikoilla (mittapadot, joet, järvet) Ely-keskukset, esim. VAR-ely (TEHO ja TEHO Plus) Pyhäjärvi-Instituutti Konsultit AMKK:t Vesiensuojeluyhdistykset Metla VAPO Metsäkeskus Tapio Kuva: VAR-ely

4 Miksi mitataan? Tarkempaa tietoa prosesseista ja kuormituspiikeistä Tietoa kuormituslähteistä ja niiden eroista Mallien kalibrointi Kaukokartoituksen taustadata Kuormituslaskennan tarkentaminen

5 Mitä analysoidaan/mitataan? Esim. pienet valuma-alueet: johtokyky, ph, alkaliteetti, sameus, kiintoaine, PO 4 -P, Tot-P, Tot-N, NO 3 -N, NH 4 -N, Ca, Mg, Na, K, SO 4, Cl, DOC, Fe, Mn, F, Al Näistä antureilla mitattavissa johtokyky ph sameus NO 3 -N DOC TOC

6 Sameus Kuormituksen kannalta kiinnostavin parametri Korreloi hyvin kiintoaineen sekä partikkeli- ja kokonaisfosforin kanssa Nitraatti- ja DOC/TOC-mittauksia useilla paikoilla Ulkopuolinen havainto?

7 Perusasioiden äärellä valunta [l/s/km 2 ] + pitoisuudet [mg/l] kuormitus valuma-alueelta [kg/ha/v] Löytäneenoja, Kokemäki Huopakinoja, Pattijoki

8 Puttaanjoen mittausasema Lannanlevityksen vesistövaikutukset Haettiin peltovaltaista aluetta, jossa mahdollisimman paljon eläimiä/km 2 Puttaanjoki laskee Mietoistenlahteen, etäisyys mereen noin 7 km

9 Kotieläinten tuottaman lannan typpi ja fosfori [kg/pelto-ha] Varsinais- Suomessa 2006 N tot : Vehmaa 70 kg/ha Vakka-Suomen ka 14,6 kg/ha P tot : Vehmaa 18 kg/ha Vakka-Suomen ka 7,1 kg/ha Lähde: LOSra

10 Puttaanjoki, jatkoa S::canin anturi, nitraatti ja sameus Lisäksi pinnankorkeus sekä veden ja ilman lämpötila Vesinäytteitä vuodesta 1976, nykyisin noin 20 kpl/vuosi

11 Puttaanjoki, kalibrointiyhtälöt Raudan saostuminen aiheuttanut ongelmia Laitteiston siirto Hirvijoelle Nousiaisiin

12 Laajoki, Mynämäki, metsä- ja suovaltainen alue Laskee Mietoistenlahteen, humuspitoinen vesi S::canin anturi: NO 3 -N, TURB, DOC, w, Tw Teräsputkiasennus laiturin päässä Anturi ylös talveksi

13 Laajoki, kalibrointiyhtälöitä

14 Savijoki Tarvasjoella, S::can 2007 alkaen Peltovaltainen alue, 15,4 km 2 Nitraatti, sameus, pinnankorkeus, veden ja ilman lämpötila Rosteriputki laiturin päässä, huolto helppoa, johdot turvassa Anturin asento ja syvyys säädettävissä Automaattinen puhdistus paineilmalla

15 Vantaanjoki, Pitkäkoski Kuvat Sirkka Tattari Kuvat Sirkka Tattari

16 Pitkäkosken anturidataa

17 Korpijoen pieni valuma-alue, Kiuruvesi Mittapato vuodesta 1958 MaaMet-kohde Keskisuuri turvemaajoki Ekologiselta tilaltaan tyydyttävä Kiuruveden reitin latvoilla, laskee välttävässä tilassa olevaan Osmanginjärveen Peltoa 9% alueesta Metsämaiden ojitusintensiteetti korkea

18 Korpijoen anturi ( ) Anturina YSI 6600 EDS (happi, lämpötila, pinnankorkeus, ph, sähkönjohtokyky, sameus) Käyttövirta aurinkopaneelista

19 Korpijoki, sameusdataa 4/2008 Sameuden (ja havainnontekijän) vuorokausirytmin vaikutus kuormituslaskentaan?

20 Automaattilaitteiden ongelmia Ongelmien määrä käyttötuntia kohti pieni Kokemusta monenlaisista ongelmista Akku- ja modeemiongelmat Heikko kenttä Datan (esim. tekstiviestit) häviäminen Ohjelmavirheet Anturin likaantuminen tai jäätyminen Kompressorin rikkoutuminen Ilkivalta, ukkonen, eläimet (majavat, hiiret, ampiaiset, kotilot )

21 Helmi Kotilainen VARELY Anturin puhdistus ja suojaus talvella työlästä mutta välttämätöntä Kuvat: VARELY

22 Kesällä huollon tarve korostuu

23 Tuloksia, nitraattipitoisuuden vaihtelu, Puttaanjoki ja Laajoki

24 Tuloksia, Savijoki TN ja TP, kg/kk, periodimenetelmä ja on-line

25 Tuloksia, Savijoki, kiintoaine kg/kk

26

27 Helmi Kotilainen VARELY Yhteenvetoa: Mittauspaikka valittava huolella (riittävä syvyys, jäätyminen, jäänlähtö, ilkivalta, verkkovirta ) Anturi valittava kohteen mukaan (valo, ravinteet, verkkovirta, budjetti, automaattiputsaus vai ei Säännöllinen kalibrointi, huolto ja dokumentointi äärimmäisen tärkeää

28 Yhteenvetoa: Vesinäytteitä tarvitaan edelleen (antureiden kalibrointi, mallit, kaukokartoitus, viralliset pitoisuudet, liukoinen fosfori + parikymmentä muuta analyysia ) Automaattidatan virheenkorjauksessa asennus ja huolto ykkösasemassa

29 Yhteenvetoa ja tulevaisuuden tarpeita Sensorit tarkentavat pelto- ja metsävaltaisten alueiden prosessien eroja ja tarkentavat kuormituksen ajallista vaihtelua Toimenpiteiden vaikutusten arviointi toistaiseksi vaikeaa Pitäisikö näytteenottimia lisätä joillakin alueilla?

30 Yhteenvetoa ja tulevaisuuden tarpeita Datankorjausohjelma: automaattidatan graafinen korjaus Hertan vedenlaatutietojen avulla Kaikkien toimijoiden automaattidata samaan paikkaan kaikkien saataville Ajan ja veden virratessa tieto lisääntyy ja toisaalta tutustutaan yhä uusiin ongelmiin