Vaikuttavuusinvestointihanke Tulosperusteiset työllistämispalvelut Tilaaja: Työ- ja elinkeinoministeriö PROJEKTISUUNNITELMA 13.12.2018 Tarjoaja: Epiqus Oy (Y-tunnus: 2653618-8)
SISÄLLYSLUETTELO Sisa llysluettelo Suunnitelma rahaston perustamisesta ja hallinnoinnista 1 Varainhankintasuunnitelma 4 Suunnitelma palveluntuotannon sisa llo ksi 6 Suunnitelma palveluntuotannon ja rjesta misesta 9 Suunnitelma tyo paikkojen hankkimiseksi 12 Kuvat Kuva 1: ohjelman tyo kokonaisuuksien aikataulutus. 1 Kuva 2: alkukartoitus. 6 Kuva 3: ohjelman alueellinen kattavuus (alustava suunnitelma). 9
SUUNNITELMA RAHASTON PERUSTAMISESTA JA HALLINNOINNISTA Suunnitelma rahaston perustamisesta ja hallinnoinnista Hankkeen aikataulu Hankkeen aikataulua ohjaa Tilaajan ma a rittelema toimintajakso, jolloin tyo llista mista edista va t interventiot toteutetaan ja aikaan saadut tulokset mitataan. Ta ma n viitekehyksen puitteissa ohjelman toteutus etenee ao. kuvassa esitetyissa ja sen alla ja sennetyissa tyo kokonaisuuksissa. Kuva 1: ohjelman työkokonaisuuksien aikataulutus. SIB-rahasto: Rahaston perustaminen tapahtuu la hes va litto ma sti sopimuksen allekirjoittamisen ja lkeen. Varainhankinta alkaa heti kun Finanssivalvonta myo nta a markkinointiluvan, mihin yleensa menee noin 3-4 kuukautta mukaan luettuna markkinointimateriaalien tuottaminen Tarjoajan toimesta ja tarkastaminen Finanssivalvonnan toimesta. Tarjoaja uskoo tekeva nsa rahaston ensimma isen sulkemisen noin 2-4 kuukauden kuluttua markkinointiluvan myo nta misesta, ja sen viimeisen sulkemisen vuoden 2019 lopussa. Rahaston hallinnointi jatkuu tyo kokonaisuutena hankkeen loppuun asti. TE-yhteistyö: Ohjelman ka yta nno n toteutus edellytta a la heista yhteistyo ta alueellisten TEtoimistojen kanssa. Tarjoaja tekee yhdessa Tilaajan kanssa alueelliset sopimukset TEtoimistojen kanssa ohjelmaan osallistumisesta ja asiakasohjauksen toteutuksesta. Sopimukset pyrita a n tekema a n mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ohjelman alussa. Uusia alueita voidaan kuitenkin ottaa ohjelmaan mukaan 2021 loppuun saakka. Asiakasohjauksen koordinointi tapahtuu yhteistyo ssa TE-toimistojen kanssa. Se sisa lta a uusien asiakkaiden ohjaamisen ohjelmaan, mutta myo s ohjelmassa olevien asiakkaiden tilannepa ivitykset TEtoimistoille viranomaispa a to sten tms. tueksi. Interventiot: Ohjelman palvelutuotanto organisoidaan niin, etta Tarjoaja hankkii varsinaiset interventiot ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Interventioiden hallinnointi kattaa palvelujen hankinnan ja allokoinnin, toiminnan valvonnan, ohjauksen ja raportoinnin seka sidosryhmien hallinnan. Ta ma n osan tyo sta tekee Tarjoaja pa a sa a nto isesti itse ja se kesta a koko Sivu 1
SUUNNITELMA RAHASTON PERUSTAMISESTA JA HALLINNOINNISTA toimintajakson ajan. Asiakkaiden kartoitusjaksot ja interventioiden koulutus- ja tyo llista misjaksot tekeva t palveluntuottajat. Kartoitusjaksoilta otetaan aloittajia ohjelmaan arviolta viimeisen mittauskauden alkuun saakka. Aloituksen nopeuttamiseksi Tarjoaja on valmis aloittamaan interventiot heti kun ensimma iset sopimukset alueellisten TE-toimistojen kanssa on solmittu, vaikka rahaston ensimma ista sulkemista ei viela silloin olisi tehty. Palveluntuottajien valmiutta samaan Tarjoaja ei voi taata, mutta esim. vastaavanlaista Epiqus Kotouttaminen I Ky 1 -rahastoa aloittaessa ta ma onnistui, ja Tarjoaja pita a siksi aikaistetun aloituksen onnistumisen todenna ko isyytta Rahaston yhteydessa korkeana. Rahaston perustaminen Tarjoaja tulee perustamaan Epiqus Tyo llista minen I Ky -nimisen kommandiittiyhtio -muotoisen ja AIFMD 2 -rekistero idyn 3 seka mahdollisuuksien mukaan myo s EuSEF 4 -rekistero idyn rahaston ( Rahasto ) hankkeen rahoitusinstrumentiksi. Tarjoaja itse on jo Finanssivalvonnan valvoma seka AIMFD- etta EuSEF-rekistero ityna, ja on jo aiemmin perustanut kaksi vastaava SIB rahastoa. Tarjoajalla on hyvia kokemuksia SIB rahaston rakenteen ja rahastosopimuksen pa a piirteiden tekemisesta mahdollisimman samanlaisiksi pa a omasijoitusrahastojen kanssa, ja Tarjoaja tulee ka ytta ma a n ta ta samaa kaavaa myo s Rahastossa. Koska Rahasto sijoittaa useiden alueellisten TE-toimistojen kanssa tehtyjen sopimusten rahoittamiseen Tilaajan kanssa tehdyn hankintasopimuksen toimiessa puitesopimuksena, voitaisiin kunkin ta llaisen sopimuksen ympa rille perustaa yksitta inen SIB johon Rahasto sijoittaisi. Mm. kustannustehokkuussyista Tarjoaja pyrkii kuitenkin siihen, etta na ma yksitta iset SIBit eiva t olisi erillisia oikeushenkilo ita, vaan ne pyrita a n toteuttamaan pelka sta a n kunkin relevantin alueellisen TE-toimiston ja Rahaston va lisella sopimuksella. Rahasto tulee solmimaan: Toteutuskumppanisopimuksen kunkin osallistuvan alueellisen TE-toimiston kanssa. Na ma tulevat olemaan mahdollisimman samanlaisia reiluuden vuoksi, mutta eiva t identtisia, koska on odotettavissa, etta mm. kohderyhmien halutussa koostumuksessa voi olla eroavaisuuksia eri alueiden va lilla. Tarjoaja on tarpeen mukaan osapuolena na issa sopimuksissa. Palveluntuotantosopimuksen kunkin osallistuvan palveluntuottajan kanssa. Na ma kin 1 Huom: Tarjoaja on lupautunut ohjaamaan 31.12.2019 asti Epiqus Kotouttaminen I Ky:o o n asiakkaiksi kaikki sellaiset oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat, jotka eiva t ole Suomen kansalaisia. Ta ha n asiakasryhma a n kuuluvat pitka aikaistyo tto ma t eiva t siis vuoden 2019 aikana voi tulla ta ssa projektisuunnitelmassa kuvatun ohjelman asiakkaaksi. 2 Direktiivi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista. 3 Mika li toiminta-olosuhteiden tai sa a ntelyn muutoksen tai omistusja rjestelyn tai muun vastaavan muutoksen seurauksena toimiluvan ka ytto rekistero innin sijaan osoittautuu (myo hemmin) tarpeelliseksi, tuodaan ta ssa kuvattu rahoitusinstrumentti mahdollisuuksien mukaan Tarjoajan 5.12.2017 pa iva tyn osallistumispyynno n Liite 3 Alihankkijat -osiossa alihankkijaksi nimetyn FIM Pa a omasijoitus Oy:n toimiluvan piiriin. 4 Eurooppalaiset yhteiskunnalliseen yritta jyyteen erikoistuneet rahastot. Sivu 2
SUUNNITELMA RAHASTON PERUSTAMISESTA JA HALLINNOINNISTA tulevat olemaan mahdollisimman samanlaisia reiluuden vuoksi, mutta eiva t identtisia, koska mm. palvelusisa llo ssa on odotettavissa eroavaisuuksia eri palveluntuottajien va lilla. Tilaajan ja Tarjoajan va lista sopimusta ta ydenta va n sopimuksen era iden hallinnointiin ja maksuliikenteeseen liittyvien asioiden suhteen. Rahasto tullaan normaalista pa a omasijoitusrahastosta poiketen rekistero ima a n arvonlisa verovelvolliseksi, ja siihen liiteta a n tarvittaessa syo tto rahasto kotimaisten sa a tio iden ja julkisen sektorin toimijoiden sijoittamisen helpottamiseksi. Rahaston hallinnoin Pa a omasijoitusalalla vallitsevien ka yta nto jen mukaisesti Tarjoaja tulee tekema a n sijoituspa a to kset, salkunhoidon ja riskienhallinnan itse ilman ulkoistuksia. Ta ma n lisa ksi Tarjoaja tuottaa myo s Rahaston administraatiopalvelut sisa isesti ainakin Rahaston alkuvaiheessa. SIB-markkinoiden aikaisesta kehitysvaiheesta johtuen Tarjoaja on kehitta nyt omat seuranta- hallinnointi- ja raportointisysteeminsa seka sisa iseen ka ytto o n etta myo s sijoittajiin (kotimaisiin ja ulkomaisiin), Suomen Pankkiin, Finanssivalvontaan ja Verohallintoon pa in. Na ma on havaittu toimiviksi ja todistettu yhteensopiviksi raporttien saajien omien systeemeiden kanssa Tarjoajan jo hallinnoimissa SIBeissa. Tarjoaja pyrkii toteuttamaan reaaliaikaista tulosten seurantaa ja analytiikkaa, joka toimii seka Ohjausryhma tyo skentelyn etta palveluntuottajien ja toteutuskumppanien kanssa tehta va n operatiivisen yhteistyo n pohjana. Ta ma numerojohtaminen on rahaston hallinnoijan ta rkein osallistumistapa interventiohallinnointiin/palvelutuotantoon ja ta rkein linkki rahaston ja palveluohjelman va lilla. Rahaston ammatillisten palveluiden tuottajiksi on alustavasti valittu: Lakiasiat: HPP Asianajotoimisto Oy. Tilintarkastus: Ernst & Young Oy. Varainhankintatuki: FIM Pa a omasijoitus Oy. Hyva n hallinnointitavan mukaisesti Rahastossa tulee olemaan alkuvaiheessa kvartaaleittain kokoontuva sijoittajaneuvosto, joka vaalii sijoittajien etua rahaston hoidossa. Sivu 3
VARAINHANKINTASUUNNITELMA Varainhankintasuunnitelma Pääomatarve Tarjoaja on arvioinut tarjouspyynno n mukaisen ohjelman pa a omatarpeet ka ytta en mallinnuksessa seuraavia oletuksia: Kohderyhmän jakauma: neutraali 5 Asiakasmäärä: 3 000 Työllistämistulos: 1 350 (45%) Palvelutuotannon kustannukset: 13M Pääoman kierrätys: 1,63x Rahastonhoidon kustannus: 350 000/v asiakashankintajaksolla, 250 000/v sen ja lkeen Rahaston pa a omatarpeen odotusarvoksi saatiin 8M. Ta sta tulisi kutsua Rahastoon 25% vuoden 2019 kuluessa, 45% vuoden 2020 kuluessa, ja 30% vuoden 2021 loppuun mennessa. Pa a omatarve on herkka monille muuttujille, joihin liittyy etuka teen arvioituna huomattavaa epa varmuutta (esim. asiakasma a ra ja tyo llista mistulos). Ta ma n epa varmuuden edellytta ma kontingenssi huomioon ottaen Tarjoaja asettaa Rahaston alustavaksi tavoitekooksi 11M. Tarjoaja arvioi 8 % vuosittaisen tavoitetuoton riitta va ksi, ja tulee mitoittamaan Rahaston parametrit ta ma n mukaisesti. Varainhankinta Tarjoaja on aiemmin nostanut onnistuneesti pa a oman mm. Euroopan suurimpaan SIBiin 6. Tarjoajan osakkaat Jussi Savukoski ja Jussi Nyka nen ovat vastanneet Tarjoajan aiempien SIBien varainhankinnasta, ja na ma samat resurssit tulevat vastaamaan myo s Rahaston varainhankinnasta. Lisa ta kseen entisesta a n Rahaston toimitusvarmuutta, Tarjoaja ka ytta a tarpeen mukaan FIM Pa a omasijoitus Oy:ta ( FIM ) alihankkijana varainhankinnassa. FIM on osa S-Pankki-konsernia, ja sen 100 ammattilaista vastaavat konsernin varainhoitoliiketoiminnasta. Rahaston koosta johtuen varainhankinta tullaan ulottamaan missiovetoisten sijoittajien lisa ksi myo s institutionaalisiin finanssisijoittajiin. Tarjoaja tulee hankkimaan tarvittavan pa a oman kuudesta la hteesta : Suomalaiset institutionaaliset sijoittajat: Tarjoaja on vuodesta 2014 esitellyt vaikuttavuusinvestointia suomalaisille ela kerahastoille, vakuutusyhtio ille, ammattiyhdistyksille, jne. Monet na ista tahoista tutustuivat vastaavaan sijoitustuotteeseen yksityiskohtaisesti Epiqus Kotouttaminen I Ky -sijoitusmahdollisuutta evaluoidessaan, ja ovat nyt valmiimpia tekema a n sijoituspa a to ksia. Suomalaiset yksityis- ja perhetoimisto-sijoittajat: Tarjoaja on oman verkostonsa kautta la hella useita Suomen johtavia yksityis- ja perhesijoittajia, ja on hankkinut jo 5 Samat riskiryhmien painotukset kuin valtakunnallisesti keskima a ra isessa tyo tto myyspopulaatiossa. 6 Epiqus Kotouttaminen I Ky, jonka sijoitussitoumukset ovat 14 162 626 euroa. Sivu 4
VARAINHANKINTASUUNNITELMA aiempiin SIBeihinsa pa a omia na ista la hteista. Suomalaiset missiovetoiset sijoittajat: vaikka suomalaisten sa a tio iden ja ja rjesto jen missiotavoitteet suuntautuvatkin etupa a ssa kulttuuri- ja opetustoimeen, on Tarjoajan alustavien tiedusteluiden perusteella monilla niista vahva tahtotila sijoittaa Rahastoon varainhoitotoimintansa kautta. Tarjoajan viime vuosina Verohallinnolta saamat ennakkopa a to kset syo tto rahastojen ka yto sta SIB-sijoittamiseen helpottavat na iden sijoittajien mukaan tuloa. Suomalaiset julkisen sektorin sijoittajat: Tarjoaja ei ensisijaisesti pyri hankkimaan suomalaista julkista pa a omaa, koska se ei ole ta ysin SIBin hengen mukaista. Tarjoaja ka y kuitenkin esittelema ssa Rahaston myo s relevanteille kotimaisille julkisen sektorin rahoittajille. Ulkomaiset yksityisen sektorin sijoittajat: Tarjoajaa pideta a n yhtena Euroopan merkitta vimmista vaikuttavuusinvestointirahastonhoitajista. Ta sta johtuen Tarjoaja on saanut yhteydenottoja yksityisen sektorin sijoittajilta EU alueelta myo s vain Suomessa vaikuttavuutta tuottavien sijoituskohteiden suhteen. Ulkomaiset julkisen sektorin sijoittajat: mm. Euroopan Investointirahasto on jo ilmaissut alustavan mielenkiintonsa Rahastoa kohtaan, ja on jo sijoittajana Tarjoajan hallinnoimassa Epiqus Kotouttaminen I Ky -rahastossa. Rahaston EuSEF-rekistero inti mahdollistaisi pa a oman keruun vapaasti koko Euroopan Unionin alueella, seka myo s asiasta kiinnostuneiden ei-ammattimaisten sijoittajien mukaantulon, mika li sijoitettu summa on yli 100 000 euroa. Sivu 5
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON SISÄLLÖKSI Suunnitelma palveluntuotannon sisa llo ksi Toimivan tyo llista miseen johtavan palvelun tulisi alkaa tyo nantajien etsimisesta, heida n tarpeidensa kartoittamisesta ja yhteistyo n sopimisesta. Ilman tyo paikkoja ei tapahdu tyo llistymisia. Palvelun ytimessa on tiivis alueellinen tyo nantajayhteistyo, jolla tuetaan seka yrityksia tyo voiman saatavuustarpeissa ja rekrytoinneissa, etta tyo nhakijoita tyo llistymisprosessissa. Palvelutuottajat etsiva t yhteistyo yrityksille ta sma rekrytoinnin kautta osaajia, seka valmentavat ja kouluttavat tyo voimaa ta ytta ma a n tyo nantajien tarpeita. Tyo nantajaa tuetaan paitsi rekry- ja tyo llista misprosesseissa, myo s tyo paikalla valmennuksellisin keinoin. Tavoitteena on joustavien työllistämiskynnystä madaltavien toimintamallien kehittäminen ja soveltaminen. Rekrykoulutuksia ja muita kohdennettuja koulutuksia ja rjesteta a n yhteistyo ssa tyo nantajien kanssa niille aloille, joilla tyo voiman tarve on suuri, ja joilla koulutukseen osallistujien edellytykset kehittya ja tyo llistya koulutuksen kautta ovat merkitta va t. Asiakkaan na ko kulmasta hankkeen palveluntuotanto ta hta a tyo llistymiseen avoimille tyo markkinoille. Toiminnan sisa lto ra a ta lo ida a n yksilo kohtaisesti riippuen siita, miten kaukana asiakas on tyo markkinoilta. Jokainen asiakas aloittaa palvelun osallistumalla alkukartoitukseen, jossa selviteta a n asiakkaan tilanne tyo llista misen na ko kulmasta. Alkukartoituksen tuloksena asiakas siirtyy joko varsinaiseen palveluun, tai ha nta autetaan ohjautumaan sopivalle koulutuspolulle. Vaihtoehtoisesti asiakkaille, joiden tyo kunto ei riita tyo skentelyn aloittamiseen, voidaan suositella jotain muuta tukipalvelua. Palveluun voi osallistua, jos edella mainittujen tukipalveluiden ja lkeen asiakkaan tila on parantunut ja tyo llistyminen on realistinen vaihtoehto. Alkukartoituksen pa a ma a ra on varmistaa, etta asiakasta palvellaan tarvela hto isesti, jolloin palvelun tarve ja tarjonta kohdentuvat oikein. Hyvin tehty alkukartoitus tuottaa asiakkaille parhaan mahdollisen suunnitelman yksilo llisesta tyo llistymispolusta. Kuva 2: alkukartoitus. Sivu 6
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON SISÄLLÖKSI Alkukartoituksen pa a tavoite on motivoida asiakasta la htema a n mukaan varsinaiseen palveluun. Kartoitusjakson aikana asiakas sitoutetaan osallistumaan ohjelman sisa lto o n ja pa a ma a ra a n eli tyo llistymiseen. Kartoitusjakso on innostava, motivoiva ja eteenpa in katsova, jotta mahdollisimman moni asiakas valitsee varsinaisessa palvelussa aloittamisen. Varsinaisen palvelun keskeinen la hestymistapa tyo llista miseen on yhdista a motivointia, aktivointia, sitouttamista seka valmiuksien kehittämistä tavoitteeseen pa a semiseksi. Palvelua toteutetaan yksilo llisten tarpeiden mukaan non-stop periaatteella, eli asiakas voi aloittaa palvelun mina hetkena hyva nsa. Palvelu on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen prosessi, jonka avulla edisteta a n asiakkaan sijoittumista avoimille tyo markkinoille (ml. oppisopimus ja vuokratyo suhde), yritta jyyden, ammatillisen koulutuksen (ml. osatutkinnot ja muut lyhyet koulutukset) tai kuntoutuksen aloittaminen. Palvelutuotannon sisa lto ja painotukset vaihtelevat palvelutuottajittain, mutta se koostuu pa a osin seuraavista elementeista : yksilo keskeiset valmennukset (uravalmennus, tyo ho nvalmentajan ohjaukset, jne.); motivointivalmennukset; ryhma valmennukset ja -tyo pajat; rekrytilaisuudet; digitaaliset menetelma t (esim. online valmennusympa risto t); ammattiin kohdistetut pienryhma t; tukiverkostot ja -ryhma t (esim. vertaistukiryhma t); tuki tyo paikalla; tyo ssa oppimismahdollisuudet; seka avoimien markkinoiden tyo llista mismahdollisuuksien yhteistyo muotoinen kartoitus. Asiakkaille ra a ta lo ida a n heita parhaiten tukeva palvelukokonaisuus, ja palvelukokonaisuuden toteutumista seuraa mahdollisuuksien mukaisesti koko tyo llistymispolun ajan henkilo kohtainen valmentaja. Valmentajan antama yksilo ohjaus on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jonka pa a tavoitteena on tyo llistyminen ja toissijaisena tavoitteena koulutukseen tai muuhun palveluun hakeutuminen, tai tarvittavien taitojen oppiminen itsena isen tyo nhaun mahdollistamiseksi. Ohjaus on aina luottamuksellista keskustelua ohjattavan kanssa, ja siina korostuu hyva ksyva ilmapiiri, rohkaisu ja empatia. Yksilo ohjauksen menetelmina ka yteta a n mm. avointa ohjauskeskustelua, puolistrukturoituja haastatteluja, yhdessa osallistujan kanssa tehta via kartoittavia ja arvioivia tehta via, asiakkaan itse tekemia arviointitehta via, seka erilaisia seuloja. Osalle asiakkaista tarjotaan koulutusta tai uudelleenkoulutusta, jonka tavoitteena on tyo llistyminen hankkeen aikana. Erityisesti nuoret ilman ammattia olevat voivat saada ta sma koulutuksia haluamilleen aloille. Koulutuksissa suoritetaan tarpeen mukaan osatutkintoja aloilta, joilta tarjotaan opintojen pa a tteeksi to ita. Hankkeessa hyo dynneta a n onnistuneiden KEKO-, F.E.C-, Rekry- ja Ta sma koulutusten malleja. Sivu 7
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON SISÄLLÖKSI Koulutuksilla pyrita a n vastaamaan tyo ela ma n muutoksiin ja osaamistarpeiden monialaisuuteen. Koulutusta ja valmennusta vieda a n mahdollisimman paljon tyo paikoille ja niissa hyo dynneta a n huomattavassa ma a rin digitaalisia ratkaisuja. Osaamisen na ytto ihin perustuvia malleja, opinnollistamista, joustavia muuntokoulutuksia ja monialakoulutuksia korostetaan. Tyo nantajia tuetaan mm. oppisopimusten solmimisessa, palkkatuen monipuolisessa ka yto ssa ja omien tyo paikkavalmentajien kouluttamisessa. Asiakas tyo llisteta a n kohdeyritykseen heti kun ha n on siihen valmis. Tarvittaessa koulutus jatkuu tyo sopimuksen solmimisen ja lkeen. Yhdessa tyo nantajan kanssa arvioidaan asiakkaan suoriutuminen, osaaminen ja osaamisen kehittyminen ja muun tuen tarve 1-6 kuukauden mittaisella arviointijaksolla. Asiakkaalle laaditaan henkilo kohtainen tyo llista misen ja lkeinen osaamis- ja kehittymissuunnitelma, ja ma a ritella a n riitta va valmennuksellinen tuki. Sivu 8
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON JÄRJESTÄMISESTÄ Suunnitelma palveluntuotannon ja rjesta misesta Tarjoaja sitoutuu toteuttamaan interventioita viidella tai useammalla TE-toimisto-alueella. Palvelutuottajaverkoston koko mitoitetaan varmistamaan ta ma n tavoitteen toteutuminen. Toimittaja tavoittelee ekosysteemia, jossa on eri kokoisia palvelutuottajia. Osa palvelutuottajista on valtakunnallisia ja osa paikallisia. Na in saavutetaan riitta va peitto, mutta samaan aikaan varmistetaan paikallinen asiantuntijuus tyo markkinoiden tilanteesta seka myo s sujuva yhteistyo paikallisten TE-toimistojen kanssa. Palvelutuotannon odotetaan aluksi tapahtuvan ainakin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Ha meen ja Pohjois-Karjalan TE-toimistojen alueella. Mahdollisia muita alueita lisa ta a n hankkeen aikana. Kuva 3: ohjelman alueellinen kattavuus (alustava suunnitelma). Palvelutuottajilta vaaditaan kykya ja tahtoa tehda avointa yhteistyo ta toistensa kanssa. Avoimeen yhteistyo ho n kuuluu mm. tyo paikkojen tarjoaminen kaikille samalla alueella toimivien palvelutuottajien asiakkaille. Palveluntuottaja-yhteistyo n ytimessa on operaatiokeskus 7, jonka toimintaan kaikki kyseisella alueella toimivat palveluntuottajat osallistuvat. Operaatiokeskus seuraa hankkeen etenemista, jakaa parhaiten toimivia ka yta nto ja 7 Selvyyden vuoksi: operaatiokeskus ja Ohjausryhma ovat eri ka sitteita. Operaatiokeskus on operatiivinen nopean tapaamissyklin yhteistyo mekanismi pa ivitta isille palveluntuotantoasioille, kun taas Ohjausryhma on hallinnollinen hitaamman tapaamissyklin yhteistyo mekanismi ohjelmatason asioille. Sivu 9
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON JÄRJESTÄMISESTÄ palveluntuottajien kesken, hallinnoi yhteista tyo paikkapankkia, jota ka ytta en toimijat voivat ehdottaa omia asiakkaitaan toisen palvelutuottajan avoimiin tyo paikkoihin, arvioivat tarvetta hyo dynta a ns. Tyo kalupakissa olevien toimijoiden palveluita jne. Tavoitteena on saada palvelutuottajat oppimaan toisiltaan ja tuoda esiin toimivimmat palvelumallit. Kaikkien etu on, etta hanke onnistuu ja mahdollisimman moni asiakas tyo llistyy pysyva sti. Tavoitteen saavuttamiseksi on va ltta ma to nta, etta palvelutuottajat eiva t toimi vain omissa siiloissaan. Palvelutuottajat valitaan seuraavilla kriteereilla : referenssit onnistuneista pidempa a n tyo tto mina olleiden tyo llista misesta ; riitta va ma a ra tyo llista misvalmiita yritysasiakkuuksia; aktiivisuus ja halukkuus tyo llista a tulosperusteisesti; innovatiivisuus ja halukkuus kokeilla uusia tyo llistymismalleja; maantieteellinen kattavuus; yrityksen koko ja maine; halukkuus tehda yhteistyo ta muiden palvelutarjoajien kanssa; seka erikoistuminen erityisryhmiin, kuten korkeasti koulutetut, vaikeassa tyo llistymisasemassa olevat, yritta jyydesta kiinnostuneet ja nuoret. Palveluntuottajien valinnassa pyrita a n olemaan ennakkoluuloton ja luova. Palveluntuottajia rohkaistaan kokeilemaan uusia innovatiivisia tyo llista mismalleja ja jakamaan onnistuneita kokemuksiaan muiden palveluntuottajien kanssa. Palveluntuoajien vaihtuminen Tarjoajan kokemus aiemmista SIB-hankkeista on, etta palveluntuottajaverkosto ela a hankkeen aikana. Uusia palveluntuottajia tulee mukaan hankkeeseen koko toimintajakson ajan ja osa palveluntuottajista lopettaa omasta tai Tarjoajan aloitteesta. Luonnollinen rotaatio palveluntuottajaverkostossa na hda a n positiivisena asiana. Rotaatio mahdollistaa uusien palveluntuotantomallien kehittymisen ja takaa sen, etta palveluntuottajaverkosto kokonaisuutena saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset. Tarjoaja vaatii palveluntuottajilta hyvia tuloksia, joita seurataan sa a nno llisesti. Ensisijaisesti Tarjoaja ka ytta a tulosohjaukseen asiakkaiden allokointia. Tarjoaja ohjaa suhteessa enemma n asiakkaita parhaiten suoriutuville palveluntuottajille, mutta a a rimma isissa tapauksissa yhteistyo huonosti suoriutuvan palveluntuottajan voidaan lopettaa kokonaan. Koska palveluntuotanto on suunniteltu olevan niin maantieteellisesti, kuin kohderyhmitta inkin kattava ja riitta va n pa a llekka inen, ei yhden palveluntuottajan lopettaminen useimmiten vaadi korvaavan palveluntuottajan etsimista. Joissain tapauksissa, kuten maantieteellisen kattavuuden heikentyessa, joudutaan turvautumaan korvaavaan palveluntuottajaan. Tarjoaja tavoittelee sopimuksen tekemista 2-3 valtakunnallisen palvelutuottajan kanssa, jotka voivat tarvittaessa korvata mahdollisen alueellisen palvelutuottajan lopettamisesta aiheutuvan katkoksen palvelutuotannossa. Tarjoajan kokemukset Epiqus Kotouttaminen I Ky:sta ovat osoittaneet, etta halukkaiden palveluntuottajien ma a ra on noin kolme kertaa suurempi, kuin mukaan otettavien palveluntuottajien ma a ra. Tarjoaja ka y koko ajan keskusteluja Sivu 10
SUUNNITELMA PALVELUNTUOTANNON JÄRJESTÄMISESTÄ potentiaalisten palveluntuottajien kanssa, jotta ylla tta viin muutoksiin voidaan varautua nopeasti. Tarjoajalla on jo olemassa selkea prosessi palveluntuottajien kartoittamisessa ja valinnassa. Uuden palveluntuottajan valinta, sopimusneuvottelut ja aloittaminen tapahtuu yleensa 2-3 kuukauden aikana. Palveluntuottajakoalition valinnassa ja hallinnoinnissa pideta a n tavoitteena kattavaa palvelutuottajaverkostoa, joka saavuttaisi seuraavat pa a ma a ra t: kyky toimia kaikilla alueilla, jotka on mainittu hankinnan kohteen kuvauksessa; kattava toimialapeitto, jolloin tyo llistymismahdollisuuksia voidaan tarjota mahdollisimman monelta eri toimialalta; palvelutuottajien erilaisuus palvelun sisa llo ssa, jotta Tarjoaja voi jatkuvasti analysoida, mitka tyo llista mismallit toimivat parhaiten; eri tyyppisten palvelutuottajien edustus (erikokoisia yrityksia, alalla pidempa a n toimineita ja uudempia, yksityisia ja julkisia toimijoita jne.); seka palvelutuottajien hyva yhteishenki ja toisiaan ta ydenta va t palvelukokonaisuudet. Sivu 11
SUUNNITELMA TYÖPAIKKOJEN HANKKIMISEKSI Suunnitelma tyo paikkojen hankkimiseksi Tarjoajalla on jo seka suoraan etta Epiqus Kotouttaminen I Ky:n laajan palveluntuottajaverkoston kautta saatuna valmiit kontaktit suureen joukkoon mahdollisia tyo nantajia, joista monien kanssa on onnistuneesti tyo llistetty pitka a nkin tyo tto ma na olleita. Valmiiden yrityskontaktien lisa ksi seka hankkeen palvelutuottajat, etta Tarjoaja itse tulevat etsima a n aktiivisesti uusia tyo llistymismahdollisuuksia mm. kontaktoimalla tyo nantajia positiivisen rakennemuutoksen alueilta ja aloilta, seka identifioimalla piilotyo paikkoja. Palveluiden tuottamisen tueksi tullaan laatimaan myo s alueellisia analyyseja tyo tto myydesta, tyo voiman tarpeesta ja kohtaanto-ongelmista. Palvelutuottajaverkosto ja Tarjoaja itse toimivat yritysmaailman rajapinnassa ja kykeneva t saamaan nopeasti oikeaa tietoa yritysten tarpeista. Tarjoaja tukee palveluntuottajia yrityskontaktoinnissa ja tyo paikkojen etsimisessa, mutta itse tyo llista mistoimet tapahtuvat palvelutuottajien toimesta. Suomessa on ta lla hetkella eritta in hyva tyo markkinatilanne. Usealla alueella kamppaillaan tyo voimapulan kanssa ja avoimia tyo paikkoja on tarjolla enemma n, kuin koskaan edellisen kymmenen vuoden aikaan. Onnistunut tyo llista minen vaatii kuitenkin molempien osapuolten tarpeiden yhteensovittamista, joten keskittyminen vain toisen osapuolen tarpeisiin ei riita. Tuloksia syntyy, kun molemmat osapuolet ovat tyytyva isia ja heida n toiveita on kuunneltu tasapuolisesti. Tarjoaja na kee tyo llistymistoimien kohdalla kaksi erilaista la hestymistapaa: push- ja pull-mallit. Push-malli on asiakkaan tarpeista ja toiveista la hteva toimintatapa. Siina pyrita a n kartoittamaan asiakkaan tyo llistymistoiveet mm. sijainnin ja toimialan suhteen. Sen ja lkeen asiakkaalle pyrita a n lo yta ma a n omia toiveita vastaava tyo paikka. Pull-mallin toimintatapa la htee yritysten tarpeiden ma a rittelyssa, joka ja lkeen pyrita a n luomaan tyo llista misputkia eli toimintamalleja, joilla ta yteta a n yritysten tyo voimatarpeet. Tarjoaja pyrkii tasapainottelemaan molempien toimintatapojen va lilla, jotta niin asiakkaiden kuin yritysasiakkaiden tarpeet tulisi ta ytetyksi. Mallit eiva t ole toisiaan poissulkevia, silla asiakkaalle voidaan tarjota jo olemassa olevia tyo paikkoja silla va lin, kuin ha nelle etsita a n tyo paikkaa toivealalta. Sivu 12