Pääsihten palsta Hannu Sipilä Sotilaseläkejärjestelmää pitää joustavoittaa Sotilaseläkejärjestelmä poikkeaa perusteiltaan yleisestä eläkejärjestelmästä välttämättömän puolustuspoliittisen näkökulman vuoksi. Kyse on ensisijaisesti puolustusjärjestelmän suorituskyvystä, ei yksilöiden etuisuuksista. Ammattisotilaita varten on säädetty fyysiset eroamisiät, jotka tuottavat riittävällä tavalla välttämätöntä ja suorituskykyistä ammattisotilasreserviä poikkeusoloihin tarkoitetuille sodan ajan joukoille. Ikärakennetta hallitaan myös sen takia, että rauhan aikana on palveluksessa kulloinkin osaamiseltaan ja iältään riittävästi sijoituskelpoisia ammattisotilaita. Sotilaseläkejärjestelmä ei ole sosiaalipolitiikkaa, vaan puolustuspolitiikkaa. Kuten Ammattisotilaiden sotilaseläkejärjestelmä ja sotilaallinen suorituskyky -työryhmämuistiossa todetaan, sotilaseläkejärjestelmään liittyy yleisestä järjestelmästä poikkeavia tyispiirteitä. Niiden perusteena ovat olleet järjestelmän käyttöönotosta lähtien puolustusjärjestelmän rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä suorituskykyyn liittyvät puolustuspoliittiset syyt. Puolustusjärjestelmä rakentuu henkilöstön osalta osaamiseltaan, fyysiseltä iältään ja taidoiltaan sotakelpoiseen kantahenkilökuntaan ja reserviin. Sotilaallisen suorituskyvyn kannalta tarvitaan tyisesti kenttäkelpoisia ammattisotilaita sodan ajan johtajina sekä teknisesti pitkälle kehittyneiden ase- ja johtamisjärjestelmien käytön johtajina ja kunnossapidon osaajina. Sotilaita voi verrata urheilijoihin. Kaikki ymmärtävät, että Jari Kurria tai Jarmo Myllystä ei lähetetä jääkiekkomaaotteluun naapuria vastaan. Monelle hieman vaikeampaa on ymmärtää, että sotilaita ei kannata lähettää maaotteluun naapuria vastaan kovin vanhoina. Vastapuolen joukkue on nimittäin täynnä nuorta voimaa. Valmentajana menee vähän kokeneempi ja vanhempikin, mutta johtoporrasta ei tarvita yhtä monta kuin itse pelaajia. Ja jos Mika Häkkinen ei enää pärjää formulakisoissa, niin myös nelikymppiset Hornet-lentäjät ovat yli-ikäisiä varsinaisiin alasampumiskilpailuihin. Jäsenkyselyn tuloksia Upseliitto teki jäsenilleen kyselyn sotilaseläkkeistä kesän aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille 4345 jäsenelle, joiden sähköpostiosoite on Upseliiton jäsenrekistssä. Kuukauden aikana kyselyyn tuli 2418 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 55,7 %. Otos edustaa hyvin upseereita ja kertoo sangen luotettavasti upseen kannan esitettyihin kysymyksiin. Sotilaseläkkeellä olevia upseereita vastasi kyselyyn 570 kpl. Heistä 28 % oli jäänyt sotilaseläkkeelle heti kun se oli mahdollista. Vastaavasti 17 % oli palvellut pakolliseen eläköitymisikänsä saakka. Loput 55 % oli jäänyt eläkkeelle tässä välissä. Väittämästä Olisin halunnut palvella pidempään Puolustusvoimissa / Rajavartiolaitoksessa oli täysin 15 % ja jonkin verran 27 % evp-upseereista. Vielä virassa olevista vastaajista 7 % oli täysin ja 17 % jonkin verran ä vaitteestä Haluaisin palvella Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa pidempään kuin nykyinen pakollinen eroamisikä. Ylivoimainen enemmistö on kuitenkin väitteestä. Vastaukset kertovat siitä, että yksittäisten upseen tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Upsen elämäntilanne on aina yksilöllinen Upseen vapaista tekstivastauksistakin kävi ilmi, että osa haluaa eläkkeelle mahdollisimman nuorena ja 26
Olisin halunnut palvella pidempään Puolustusvoimissa / Rajavartiolaitoksessa 14 27 20 15 24 Haluaisin palvella Puolustusvoimissa / Rajavartiolaitoksessa pidempään kuin nykyinen pakollinen eroamisikä 7 17 9 23 44 Ei osa haluaisi jatkaa pidempään kuin on mahdollista. Syitä yksilöllisiin ratkaisuihin on lähes yhtä paljon kuin upseereita. Niihin vaikuttavat muut työmahdollisuudet, varallisuus, harrastukset, terveydentila, puoliso ja perhe, asumisjärjestelyt jne. Yksilön kannalta paras mahdollinen tilanne olisi tietysti se, että eläköitymisiän voisi valita mahdollisimman joustavasti. Taustalla vaikuttaa se, että vuosien 1995, 2005 ja 2009 eläkeuudistukset ovat myöhentäneet sotilashenkilöstön eläk keellesiirtymistä ja vanhentaneet ikäjakaumaa. Ikäjakauman muuttuminen vaikuttaa heikentäväs ti puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän toimintaan sekä sotilaalliseen suorituskykyyn. Ikärakenteen muutoksesta johtuen tehtäviä vapautuu hitaammin. Seurauksena on, että normaaliajan tehtäväkierto hidas- Olen halukas siirtymään toiseen työpaikkaan kesken sotilasuran 7 27 11 23 35 Ei Sotilaseläkkeelle jäätyäni haluan ensijiaisesti 52 5 43 Olla eläkkeellä. Opiskella. Aloittaa uuden työn. Uskon löytäväni helposti uuden työn jäätyäni sotilaseläkkeelle. 21 33 8 20 7 10 Ei En ole kiinnostunut hakeutumaan töihin eläkkeellä. SotilasAikakausLehti 8 2013 27
Jäin sotilaseläkkeelle 28 55 17 Heti eläkeoikeuden saavutettuani. Ennen pakollista eroamisikää. Pakollisen eroamisiän saavutettuani. Olen ollut töissä sotilaseläkkeelle jäätyäni 26 22 16 36 En lainkaan. Tilapäisesti. Osa-aikaisesti. Kokopäiväisesti. tuu, jolloin harjaantuminen vaativampiin poikkeusolojen tehtäviin hidastuu. Koska sotilasvirkojen määrää ei ole varaa lisätä, eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen aiheuttaa sen, että tehtäviä avautuu vähemmän. Tämä puolestaan johtaa siihen, että palvelukseen ei voida ottaa riittävästi nuorehkoja henkilöitä. Ikärakenne vääristyy edelleen tämän seurauksena. Sotilaallisen suorituskyvyn kannalta onkin perusteltua, että voi massaolevaa eroamisikäjärjestelmää ei muuteta eroamisikää nostamalla tai esimerkiksi yksilöläh töisesti joustavoittamalla eroamisikää elinaikakertoimen vaikutusten kompensoimiseksi. Upseliitto ei olekaan koskaan vaatinut upseereille oikeutta jatkaa työuriaan pelkän oman halun perusteella, koska sillä heikennettäisiin sotilaallista suorituskykyä niin yksilöiden toimintakyvyn kuin johtajareservin tuottamisjärjestelmän osalta. Mielestäni järjestelmän pitäisi kuitenkin mahdollistaa työuran jatkaminen upselle, joka niin sopii työnantajan kanssa yhdessä. Jos halua ja tarvetta on molemminpuolisesti, pakollisen eläkeiän pitäisi joustaa jonkin verran. Joustavuus on kaikkien etu 43 % upseereista aikoo mennä töihin jäätyään sotilaseläkkeelle ja 5 % aloittaa opiskelun. Vapaissa vastauksissa kävi lisäksi ilmi, että annettujen vaihtoehtojen lisäksi monella on suunnitelmissa vapaaehtoistyö esim. laisten järjestöjen parissa. Työ hakeminen voi hyvinkin onnistua, sillä omien kokemustensa perusteella evp-upseereista lähes 80 % on sitä, että upsen työkokemusta ja osaamista arvostetaan työnhaussa. Vain 26 % evp-upseereista ei ole ollut lainkaan töissä sotilaseläkkeellä. Kokopäivätöissä on ollut 36 %. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa, koska suuri osa vastaajista on jäänyt eläkkeelle nuorempina kuin nykyupset. Kun maa- ja mvoimien upseen eläk on tulevaisuudessa vähintään 55 vuotta, voi uuden työn löytäminen olla entistä vaikeampaa. Lehdet ovat täynnä kirjoituksia ikäsyrjinnästä ja siitä, kuinka yli viisikymppisiä ei enää kutsuta työhaastatteluihin saati valita työhön. Tällä hetkellä kuitenkin vielä yli puolet virassa olevista upseereista arvelee löytävänsä helposti uuden työn jäätyään sotilaseläkkeelle. Töiden tarjonta vaih- Upseliitto on harkinnut mallia, jossa upse voisi omasta aloitteestaan erota sotilasvirasta 48-55 vuotiaana. Ennen pakollista eroamisikää eronneille maksettaisiin sotilaseläkettä, mutta vasta 55 vuoden iästä alkaen. Pidän järjestelmää tavoittelemisen arvoisena. 41 38 8 7 6 Ei 28
Upsen työkokemusta ja osaamista arvostetaan työnhaussa. 41 37 8 5 2 7 Ei En tiedä /en osaa sanoa. telee paljon taloudellisten suhdanteiden mukaan. Miten taataan järjestelmän toimivuus? Kuten upset hyvin tietävät, vuoden 1993 alusta siirryttiin sotilaseläkejärjestelmään, jonka mukaisesti upsen virasta voi päästä eläkkeelle aikaisintaan 55-vuotiaana. Vuoden 1993 jälkeen palvelukseen tulleille järjestelmään sisältyy mahdollisuus erota palveluksesta jo 48 ikävuoden jälkeen. Tällöin oikeus sotilaseläkkeeseen alkaisi 55-vuotiaana. Sotilashenkilöstön eroaminen ennen 55 vuoden ikää perustuu puolustusjärjestelmämme tarpeelle muodostaa pidemmälle koulutettu reservi, jota voidaan käyttää myös ylemmissä esikunta- ja johtotehtävissä. Vastaavasti sen tarkoituksena on pitää puolustusvoimissa kulloinkin palveluksessa olevien sotilaiden ikärakenne riittävän nuorena. Sotilaseläkejärjestelmän muutoksesta annetun hallituksen esityksen yleisperusteluissa on mainittu, että eläkkeen voisi saada myös edunsaaja, joka eroaa 48 vuotta täytettyään, sitten kun hän täyttää 55 vuotta. Perustelujen mukaan tällaisille edunsaajille on tarkoitus maksaa tietyn suuruinen eroraha tai toistuvaiskorvaus. Lainsäädäntöä tältä osin ei vielä ole toteutettu. Moni upse toi esille tekstivastauksissa, että joustavaa eläkkeelle jäämistä pitäisi tukea esim. erorahajärjestelmällä tai osittaisella sotilaseläkkeellä. Uusi siviilityökin voi loppua näinä rakennemuutosten aikoina. Lentäjillä voisi olla vastaava jousto, mutta suhteutettuna heidän alhaisempaan sotilaseläkänsä. Vastaajista lähes 80 % piti joustavaa mallia tavoittelemisen arvoisena. Jotta järjestelmä toimisi, tulisi sen tueksi kehittää jo lain perusteluissa mainittu eroraha tai toistuvaiskorvaus. Sotilaseläkejärjestelmällä tulisi houkutella henkilöstöä eroamaan johtajareservin tuottamisen kannalta oikeaaikaisesti. Tällaisessa järjestelmässä upset voisivat hakea uutta työtä pitkän aikaa ja lähteä siihen silloin kun tilaisuus tarjoutuu. Nykyinen joustamaton järjestelmä johtaa tulevaisuudessa siihen, että oikeus sotilaseläkkeeseen ja pakollinen eroamisikä virasta tulevat vastaan samana päivänä. Onnistuneen työnhaun ajoittaminen juuri n päivään tai edes piakkoin eläkkeelle jäämisen jälkeen on valtaosalle mahdotonta. Mikäli järjestelmässä ei ole taloudellista tukea, joustavuus häviää ja valtaosa jatkaa työntekoa pakolliseen eroamisikään asti. Puolustusjärjestelmän tehokkuuden ja yksittäisten upseen kannalta joustavalla mallilla olisi monia hyviä puolia. Ensinnäkin se tuottaisi upsereserviä täyttämään sodan ajan tehtäviä, joihin tarvitaan ammattiupse. Lisäksi se tuottaisi valtiolle lisää verotuloja, koska entistä useampi upse pääsisi toiseen työhön eläköitymisajankohdan joustavuuden ansiosta. Virassa olevien upseen ikärakenne ja sodan ajan suorituskyky paranisivat. Yksilöille olennaista olisi joustavuuden ja valintamahdollisuuksien lisääntyminen. Poimintoja upseen antamasta vapaasta palautteesta seuraavalla aukeamalla >>>. SotilasAikakausLehti 8 2013 29
Poimintoja upseen antamasta vapaasta palautteesta: Nykyinen sotilaseläkejärjestelmä on mielestäni operatiivisista sekä urakierron, henkilöstösuunnittelun ja palvelussuhteen etujen kannalta ttäin toimiva. Järjestelmä mahdollistaa myös toisen työuran, ja uskon että mikäli pysyn terveenä voisin työskennellä ainakin 10-12 vuotta eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. (komentajakapteeni, mvoimat) Ehkä tavoiteltava vaihtoehto voisi olla malli, jossa työntekijä ja työnantaja voisivat sopia viran jatkamisesta esimerkiksi 3 vuotta, mikäli intressit ovat yhteiset ja työkyky sen sallii. (kenraali/eversti, Rajavartiolaitos) Pakollisen eroamisiän nostaminen on kaksipiippuinen asia. Monella esim. minun ikäisellä ja asemassa olevalla olisi vielä virtaa ja laaja-alaista kokemusta jatkaa PV:n palveluksessa. Haasteena on urakierron hidastuminen ja nuorempien upseen heikkenevä mahdollisuus päästä eteenpäin, jos pakollista eromisikää nostetaan ja muodostetaan ns. tulppa. (kenraali/eversti, ilmavoimat) Luodaan vapaaehtoinen mahdollisuus jatkaa uraa upselle, hyvin kannustimin (palkka ja/tai eläkeprosentin nosto). (kapteeniluutnantti, mvoimat) tulevaisuus näyttää synkältä: aiemmin eläkkeelle päästiin 50-vuotiaina ja jopa 65 % eläkkeellä kun nykyisin 55-vuotiaina ja alle 60 %. (kadetti, mvoimat) Liiallinen eroamisiän nosto heikentää puolustusvoimien suorituskykyä oleellisesti. (komentaja, mvoimat) Sotilaita pitäisi aiempaa aktiivisemmin ja paremmilla taloudellisilla kannustimilla kannustaa aikaiseen eläköitymiseen. 50-vuotias on nykyään enää harvoin oikeasti kenttäkelpoinen niin kuin SA-tehtävä edellyttäisi. (luutnantti, mvoimat) Erittäin suuri osa suihkulentäjistä (noin 95 %) saa työstään pysyvän vamman tai haitan. En näe mitään järkeä nostaa lentäjien eläkä, koska he ovat uhranneet terveytensä työuralle ja pienikin lisärasite eläkeiän kynnyksellä saattaa johtaa oireiden kroonistumiseen. (kapteeni, ilmavoimat) Olen aikaisemmin pitänyt alhaista eläkä ttäin tärkeänä tekijänä, mutta näkemykseni on muuttunut. Perusteena on joutuminen eläkkeelle jo 55-vuotiaana, jolloin ansiotaso putoaa ja tosi asiassa esim. laaja-alaista kokemusta omaavan ye-upsen (eversti-kenraali) työllistyminen vastaavan tason tehtävään ei olesiviilissä itsestään selvyys tai edes helppoa. En pidä mielekkäänä vaihtoehtona vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviä yms. (majuri, ilmavoimat) En usko, että eläkeiän nosto toisi puuttuvaa välilevyä takaisin selkääni. (kapteeni, ilmavoimat) Olen nyt kolmekymppinen ja toivon, että en olisi kovasti yli kuusikymppinen, kun lähden sotilasvirasta eläkkeelle. Johan siinä jo naapurivalloissa nauretaan harmaalle upsestollemme! Toki on ymmärrettävää, että everstit ja kenraalit palvelevat pitempään kuin lähempänä kenttää olevat. (yliluutnantti, maavoimat) Käsitykseni mukaan eläkeiän nostaminen heikentäisi reservin johtajamäärää ja siten rapauttaisi järjestelmää. (majuri, maavoimat) Haluaisin, että sotilaseläkejärjestelmään saadaan joustoa pakollisen eroamisiän suhteen - pitäisi olla mahdollista jatkaa 58-vuotiaaksi, jos itse haluaa ja puolustusvoimilla on tarjota osaamista vastaava tehtävä. (majuri, maavoimat) Minulle oli tarjolla verraten korkeapalkkainen (2 x evl palkka) tehtävä siviilissä ulkomailla ennen eläkeiän ja sotilaseläkeoikeuden täyttymistä, mutta nyt on oltava takalautaan saakka (55 v), jotta ylipäätään saan sotilaseläkettä - tosin alennettuna tulee sekin. Siis, jos minulle olisi tarjottu mahdollisuutta erota 48-vuotiaana, olisin sen varmasti tehnyt. (everstiluutnantti, maavoimat) Talo on täynnä huru-ukkoja, joita ei tarvita ja puutetta on nuorista upseereista. Eläkeiän laskeminen johonkin lähelle 40 vuotta on ainoa järkevä toimenpide. Pakollinen eroamisikä on kohdallaan, kun se on 55 vuotta. (majuri, pääesikunta tai sen Palveltuani kenttätehtävissä Kosovossa, Bosniassa ja Afganistanissa, voin todeta että fyysisen suorituskyvyn vaatimustaso on tällä hetkellä aivan liian alhainen. Todellisen kenttäpalveluksen vaatimukset ovat jotain ihan muuta kuin Power Point -arki. Tämä luonnollisesti hämärtyy osalta upseereistakin. (majuri, pääesikunta tai sen 30
Minulle eläkkeellelähtö on joutumista, ei pääsemistä ja näin sen havaintojeni mukaan kokevat ystävänikin. (kenraali/eversti, pääesikunta tai sen Pakollisesta eroamisiästä pitäisi kyetä siirtymään mielekkääseen henkilökohtaiseen sopeutettuun palvelukseen uran loppuvaiheessa siten, että sekä aikaisin eläkkeelle jääminen että pitempään palveleminen olisivat kummatkin realistisia vaihtoehtoja. (everstiluutnantti, Rajavartiolaitos) Sotilaseläkejärjestelmän todelliset perusteet on koulutettava päätöksentekijöille. Pian meillä on 62-vuotiaita majureita esikunnat täynnä ja upsekaarti ukkoutunut kriisitilanteessa toimintakyvyttömäksi. Pakollinen eroamisikä tulisi laske 50 vuoteen pl. everstin ja sitä ylemmät tehtävät. (everstiluutnantti, pääesikunta tai sen Nykyjärjestelmä ei anna mahdollisuutta joustavaan työnantajan vaihtoon eläke-edut säilyttäen, edes osittain. Tämä tekee tilanteenmukaisen työpaikan vaihdon vaikeaksi. 55-65 vuotiaita työttömiä on Suomi pullollaan vuonna 2028, jolloin minun pitäisi ryhtyä työnhakijaksi. Vähänkin joustavuuden omalta kohdaltani poistaa se tosiasia, että oikeus sotilaseläkkeeseen täyttyy n aikaan pakollisen eroamisiän kanssa. (majuri, pääesikunta tai sen 55 vuotta voi olla vähän ongelmallinen eläköitymisikä; liian nuori olemaan tekemättä mitään ja liian vanha luomaan uutta uraa. (everstiluutnantti evp) Sotilaseläkejärjestelmä on sitouttanut minut Rajavartiolaitokseen. Olen kokenut sen kaksipuoliseksi sopimukseksi. Sen vuoksi olen luopunut useasta työtarjouksesta, joissa palkkakin olisi ollut huomattavasti valtion mak parempi. Jos noin 20 vuoden jälkeen järjestelmä romutetaan ja ilmoitetaan että eläk on sama kuin muuallakin niin valtion toiminta täyttää mielestäni petoksen tunnusmerkistön. (everstiluutnantti, Rajavartiolaitos) Kaikki päätökset joita tehdään sotilaseläkkeiisiin liittyen jatkossa on tehtävä siten että ne ovat tiedossa uralla aloitettaessa. Toista kertaa ei tule tapahtua yhden yön ihmettä jossa palveluksessa oleville ilmoitetaan sotilaseläkkeen noususta yksipuolisella tiedotteella. (kenraali/eversti, pääesikunta tai sen Sotilaseläke ei ole sosiaalipoliittinen vaan turvallisuuspoliittinen kysymys. (kapteeni, pääesikunta tai sen Upseliiton malli eläkkeestä 48-55 -vuotiaana on nomainen järjestelmä. Mikäli haluaa työskennellä vielä upsen uran jälkeen toisella sektorilla niin tämä antaa siihen muutaman tärkeän lisävuoden. Monilla upsen ura on taputeltu tuossa 48 vuoden iässä ja alkaa lopun odottelu. Elinaikaleikkuri syö eläkettä jo niin vahvasti, että on mielekästä miettiä toista työtä eläkkeen jatkoksi. (majuri, Rajavartiolaitos) Sotilaseläkejärjestelmää ei tule saa käsitellä vain eläkejärjestelmänä, vaan osana suomalaista puolustusratkaisua. Yksittäistä palikkaa ei voi irrottaa kokonaisuudesta muuttamatta myös järjestelmän muita osia. Eläkejärjestelmän muutosta vaativan on samalla vaadittava yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan maanpuolustuksen muuttamista. (kenraali/eversti evp) SotilasAikakausLehti 8 2013 31