Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2019 käsittelyyn siirretyt asiat

Kaupunginhallitus 444 30.11.2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2019 käsittelyyn siirretyt asiat 254/02.02.00/2015 Kaupunginhallitus 30.11.2015 444 Valmistelu: Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola Kuntalaisaloite talvikävelyreitistä Takajärven maastoon 458/12.04.02/2014 Kuntalaisaloite talvikävelyreitistä Takajärven maastoon 10.11.2014: "Olisi mukava, kun Kemissäkin olisi talvikävelyreitti Takajärven maastossa, kun lenkkipolku on talvella latuna. Joensuussa esimerkiksi talvilenkkipolut kulkevat varsinaisen ladun läheisyydessä sitä seuraten. Monet koiranulkoiluttajat ja ne, jotka eivät hiihdä, olisivat varmasti iloisia tämmöisestä vaihtoehdosta." Liikuntapalvelujen lausunto 26.2.2015: Liikuntapalvelut pitää aloitetta talvikävelyreitin perustamisesta erinomaisena. Järjestyssääntö kieltää yksiselitteisesti kävelyn ja koiran ulkoiluttamisen hiihtoladulla. Ongelmaa kuitenkin asian suhteen ilmenee. Nykyisellään ainoastaan meren jäällä ja tiepohjilla on mahdollista liikkua talvella koiran kanssa ulkoilutarkoituksessa. Aloitteessa esitetyltä Takajärven alueelta ei löydy reittiä, johon esitetty toive voitaisiin toteuttaa. Järven ympärysreitti ei tule kyseeseen, koska reitti yhtyisi suoraan olemassa olevaan latureittiin ja kulkisi lisäksi uimarannan kautta. Parhaana vaihtoehtona liikuntapalvelut näkee talvireitin toteuttamisen hyödyntämällä Rovan maastossa olevia vanhoja käyttämättömiä kilpalatupohjia. Ns. entisen Kiveliönmajan kohdalta lähtevän reitin käyttöönotto edellyttää ennen talvea reitin raivaamista ja talvella reitin kunnostaminen tapahtuisi latukoneella. Mikäli reitin käyttöönotto toteutetaan, edellyttää se liikuntapalvelujen ja yhdyskuntatekniikan palvelusopimuksen tarkistamista ja myös kunnossapitomäärärahan nostamista. Kaupunginhallitus merkitsi 16.3.2015 liikuntapalvelujen lausunnon tiedoksi ja saattoi sen aloitteen tekijän tietoon vastauksena kuntalaisaloitteeseen sekä päätti siirtää asian käsittelyn TA-käsittelyyn. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola:

Erillistä määrärahaa ei sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Liikuntapalvelut voi toteuttaa hankkeen kunnossapitomäärärahojensa puitteissa tilaamalla työn yhdyskuntatekniikalta. Hiihtolatu Kemin pohjoisen kaupunginosien käyttöön 383/12.04.02/2014 Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen Mauri Blomsterin kuntalaisaloite 4.10.2014: Kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa palveluita kunnan asukkaille. Palveluita tulee tarjota kuntalaisille tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Vapaa-ajan toiminnot ovat merkittävässä osassa siinä miten asukkaat viihtyvät kunnassa. Palvelujen saatavuus ratkaisee myös muuttoliikkeen kuntaan päin tai kunnasta pois. Asuinpaikkaa valitessa tärkeässä roolissa ovat myös liikuntapalvelut, joissa Kemillä on pääosin hyvä tarjonta. Karihaaran ja Paattion asuinalueet ovat alueita, jotka ovat talviliikunnan osalta suuresti puutteelliset. Hiihtoladut puuttuvat kokonaan. Myöskään minkäänlaisia ylläpidettyjä yhdysreittejä muille latuverkostoille ei ole. Voikin todeta, että nuo em. alueet ovat "hiihtoliikuntapussissa". On suositeltavaa minimoida autojen käyttöä kaupunkien alueilla. Kemin pohjoisosissa asuvat hiihdon harrastajat joutuvat eri liikennevälineitä käyttäen hakeutumaan muihin kaupunginosiin tavoittaakseen latuverkoston. Esitän, että Kemin kaupunginhallitus ryhtyy toimiin, jotta em. alueita palvelemaan rakennetaan hiihtoa palveleva valaistu latu tai valaistu yhdysreitti muuhun hiihtoreittiin. Liikuntatoimiston (Molander/Kotala) lausunto 20.4.2015: Kemin kaupungin liikuntapalveluiden vastuulla on talvisin yli 100 kilometriä hiihtolatuja eri kaupunginosissa. Hiihtolatujen rakentamisesta ja kunnossapidon operatiivisesta toteutuksesta vastaa Kemin kaupungin yhdyskuntatekniikka, jolta liikuntapalvelut ostaa investointimäärärahoilla uusien ulkoliikunta-palveluiden rakentamisen sekä vuosittaisen käyttösuunnitelman mukaisesti ulkoliikuntapalveluiden kunnossapidon. Kaupungin suosituin ja käytetyin ulkoilualue sijaitsee Rovan alueella, jonka reitistölle pääsee useasta eri lähtöpisteestä. Latureittiverkosto kattaa hyvin useimmat kaupunginosat, ainoastaan pohjoinen alue on ilman pysyvää latureittiverkostoa. Liikuntapalvelut on hyvin tietoinen aloitteessa esitetystä ongelmasta ja pitää kyseistä aloitetta hyvänä. Liikuntapalvelut on tehnyt esityksiä aloitteessa mainitun asian parantamiseksi. Kemin ohitustien rakentamisen yhteydessä, liikuntapalvelut esitti tien ylitystä tai alitusta Paattion kohdalle hiihto-

ja ulkoilureittiä sekä moottorikelkkareittiä varten. Edellä mainittu esitys olisi mahdollistanut yhdysreitin rakentamisen olemassa olevaan latuverkostoon Ristikankaan suuntaan. Liikuntapalvelut on selvittänyt myös valaistun kuntoradan rakentamista Karihaaran ja Paattion alueelle. Kyseisen alueen tiivis rakentaminen on vaikuttanut siten, ettei edellä mainitulta alueelta löydy yleiskaavassa riittävän suurta puistoaluetta valaistun kuntoradan rakentamiseksi ilman, että pitäisi ylittää vilkkaasti liikennöityjä katuja, kuten esimerkiksi Tornionkatua tai Aatonkatua. Aiempina vuosina on kunnostettu talvikautena hiihtolatu niin sanotulta Paattion kartanolta Vallitunsaaren laavulle. Sama reitti olisi kunnostettavissa tulevaisuudessakin siten, että lähtöpiste olisi Paattion puistossa Tornionkadun varressa, johon tulisi rakentaa lisäksi parkkipaikka. Yhdyslatu Kuivanuoro-Mustakari -ladulle olisi myös toteutettavissa, vaikka reitti pääosin kulkisi jäällä, joka on olosuhteiltaan ja kunnossapidon kannalta haastava. Aloitteessa esitetty hiihtoladun rakentaminen pohjoisen kaupunginosien käyttöön edellyttäisi investointimäärärahan myöntämistä hiihtoladun rakentamiseksi. Uusien latureittien talvikunnossapito edellyttäisi lisäksi liikuntapalvelujen ja yhdyskuntatekniikan palvelusopimuksen tarkistamista sekä siihen varatun määrärahan lisäämistä liikuntapalveluiden talousarvioon. Liikuntapalvelujen näkökulmasta edellä mainittujen talousarviomuutosten toteutuminen on haasteellista. Kaupunginhallitus päätti 4.5.2015 merkitä liikuntatoimiston lausunnon tiedokseen vastauksena Mauri Blomsterin kuntalaisaloitteeseen. Asiaa tarkastellaan vielä v. 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä kaupungin taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Investointimääräraha ei sisälly vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Vanhusneuvoston aloite Hyvä teko ikäihmisille 2016 182/02.05.01/2015 Valmistelu: vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Rauha Hannu 19.3.2015 Vanhusneuvosto tekee aloitteen Kemin kaupunginvaltuustoon "Hyvä teko ikäihmisille palkinnon" käyttöönotosta Kemin kaupungissa vuodelle 2016. Hyvän teon palkinnon tavoitteena on antaa julkista tunnustusta yksilölle tai yhteisölle, jotka itsenäisesti ja oma-aloitteisesti ovat kehittäneet vanhustyötä ja vanhusten elinympäristöä ottamalla käyttöön uusia, innovatiivisia toimintatapoja, jotka edesauttavat ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista. Valinnassa huomioidaan myös teon tai toimintatavan ajankohtaisuus, esimerkillisyys sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Toimintatapojen kehittäminen tapahtuu olemassa

olevilla voimavaroilla. Vanhustyön keskusliitto ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jakavat vuosittain hyvälle vanhusteolle tai hankkeelle palkinnon, jotka edistävät vanhustyötä. Vanhusneuvosto päätti 27.3.2015 antaa yllä olevan Hyvä teko ikäihmisille 2016 aloitteen kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuusto on 11.5.2015 päättänyt ottaa Hyvä teko -ikäihmiselle palkinnon käyttöön vuonna 2016. Kaupunginhallitus päätti 18.5.2015, että asia huomioidaan vuoden 2016 talousarvion valmistelussa ja saatetaan kehittämis- ja talousosaston sekä vanhusneuvoston tietoon. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Hyvä teko ikäihmiselle palkinto sisältyy vanhus- ja vammaispalvelujen vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Palkinnon yksityiskohdat päättää sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyessään vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kehittämiskävelyistä 2014 / Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen kehittämiskävelyissä esiin nousseet toimenpide-ehdotukset 464/00.04.02/2014 Valtuutettu Pertti Henttinen on esittänyt 17.11.2014 seuraavan aloitteen: Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteenaan, että vuoden 2014 aikana toteutetuissa Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen kehittämiskävelyissä esiin nousseet toimenpide-esitykset ja kehittämisehdotukset käsitellään tuottajalautakunnissa. Lautakunnat velvoitetaan antamaan vastineet omaa toimialaansa koskevista asioista kaupunginhallitukselle ja kävelyjen toteuttajille (Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke ja Luotolan Nuoret ry) siten, että vastineet ovat valmiita valtuuston vuoden 2015 talousarviokäsittelyyn mennessä. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2014 lähettää aloitteen kaupunginkanslian ja tuottajalautakuntien valmisteluun. Esiin nousevia seikkoja arvioidaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä toimialojen johtoryhmissä sekä kaupunginhallituksessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta 11.02.2015 Valmistelu: Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen ja vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Rauha Hannu Alla on Luotolan Nuorten sosiaali- ja terveystoimea koskeva koonti: "Rytikari:

Sosiaali- ja terveyspalvelut: - Omaishoitajien vastuu on liian suuri, sillä julkinen puoli ei ole oikealla tavalla mukana. Rytikarin neuvolapalvelut pitää säilyttää. Hepola: Koululle pitäisi saada pysyvä terveydenhoitaja, joka olisi tavattavissa joka päivä. Hepolan alueella asuu ns. ongelmallista asujaimistoa, mm. päihdeongelmaisia, jotka joidenkin asukkaiden mielestä pilaavat alueen maineen. Asukkaiden mielestä on hyvä, että Hepolaan muuttaa uusia asukkaita, mutta alueelle ei saisi keskittää isoa joukkoa heikompiosaisia kaupunkilaisia. Tällöin on riskinä, että levottomuus ja muut ongelmat alueella lisääntyvät. Hepolan rivitaloalue on joidenkin asukkaiden mielestä Hepolan ongelmallisin paikka sen rauhattomuuden vuoksi. Toisaalta, osa asukkaista ei ole kokenut minkäänlaista häiriötä vaikka asuu rivitalojen lähettyvillä. Heidän mielestään Hepola ei ole sen kummempi asuinalue kuin muutkaan Kemin alueet, sillä kaikilta alueilta löytyy myös niin sanottuja ongelma-asukkaita. Sekä Hepolan päiväkodin, että nuorisotilan sijaintia pidetään hyvänä. Päiväkodin ja Hepolan tien välisen puuston voisi raivata, sillä nyt päiväkoti jää piiloon. Tämä voisi vähentää myös päiväkodin pihalla tapahtuvaa ilkivaltaa. Asukkaita huolettaa terveydenhoitopalveluiden säilyminen alueella, sillä nykyinen terveydenhoitaja on jäämässä pian eläkkeelle. Kaupunginjohtaja kertoi, ettei ole kuullut minkäänlaista keskustelua siitä, että terveydenhoitajan vastaanotto loppuisi Hepolahden alueella. Asukkaat esittävät kysymyksen, voisiko terveydenhoitajan työnkuvaa mahdollisesti myös laajentaa ja että esim. Mareva-mittauksia voitaisiin tehdä paikan päällä. Tämä helpottaisi ikä-ihmisten arkea suuresti, kun ei tarvitsisi lähteä keskustaan asti mittauksiin. Tilaisuuteen osallistunut kaupunginvaltuutettu piti ehdotusta selvittelyn arvoisena." Valmistelu: Outi Kääriäinen Hepolan koululle (n. 230 oppilasta) on varattu 1/2 terveydenhoitajan työpanos Valtioneuvoston kouluterveysasetuksen ja Valviran ohjeen mukaisesti. Resursointi on samanlainen myös Kemin muilla samankokoisilla, toiminnallisesti ja oppilasainekseltaan samankaltaisilla kouluilla eli Kivikolla ja Takajärvellä. Resursointia tullaan lisäksi suhteuttamaan tuleviin koulujen remontteihin, mikäli oppilaita joudutaan siirtämään toiselle koululle väliaikaisesti. Muita resurssimuutoksia ei ole suunnitteilla, elleivät tarve ja kysyntä tule olennaisesti muuttumaan. Terveyspalvelut esittää, että Rytikarin toimipiste jatkaa toimintaansa toistaiseksi. Terveyspalvelut selvittää mahdollista uutta tilaratkaisua alueella, koska tällä hetkellä terveydenhoitaja työskentelee tiloissa yksin. Palvelun laajentaminen mm.

Marevan hoitoihin tullaan arvioimaan kokonaisuutena. Valmistelu: Rauha Hannu Omaishoitajien vastuu on liian suuri, sillä julkinen puoli ei ole oikealla tavalla mukana. Tällä hetkellä omaishoidon piirissä on 168 asiakasta, joista kehitysvammaisia on 24. Vuonna 2013 asiakkaita omaishoidon tuen piirissä oli yhteensä 192 asiakasta ja vuonna 2014 asiakkaita oli yhteensä 211. Tukipalvelujen myöntäminen perustuu yksilölliseen arviointiin. Omaishoitajien jaksamista voidaan tukea myöntämällä omaishoidettaville palveluseteli päivätoiminta Wilhelmiinaan. Päivätoiminnassa omaishoidettavat käyvät 1-3 kertaa viikossa. Tällä hetkellä asiakkaita on 12. Päiväsairaalaan omaishoidettavat ohjautuvat lääkärin lähetteellä. Asiakkaita tällä hetkellä on 54. Asiakkaat käyvät päiväsairaalassa 1-2 kertaa viikossa ja jotkut harvemmin. Päiväsairaalassa on ryhmät masennus-, psykosomatiikasta ja muistihäiriöistä kärsiville asiakkaille. Omaishoitajilla on mahdollisuus saada myös sijaishoitoa palvelusetelillä, keskimääräinen päätös on 2-3h/ viikko. Sijaishoidon palveluja käyttää tällä hetkellä 32 omaishoitajaa. Omaishoidettavien hoivaparkki kokoontuu Keskustan palvelutalolla kaksi kertaa kuukaudessa tiistaisin klo 10.00-14.00. Hoivaparkissa asiakkaita käy 6-10. Osuuskunta Gerbera vastaa hoivaparkin ohjauksesta ja mukana avustamassa on Lapin AMK:n opiskelijoita. Terveyspysäkin kautta omaishoitajat voivat tilata omaishoidettavilleen ulkoilua ja lyhytaikaista apua asiointikäynteihin (3,50/h). Omaishoitajille kuuluu lakisääteisesti 3 vapaapäivää/ kk (72h). Vapaapäivät on mahdollistettu järjestämällä hoidettavien intervallihoito Purolan Lampi- ja Purokodissa. Intervallipaikkoja on käytössä 15. Kehitysvammaisten ryhmälomitus on järjestetty iästä riippuen joko Kemiin Leipätehtaan toimintakeskuksessa tai Torniossa kaksi kertaa kuukaudessa pe klo 18.00-su klo 18.00. Lisäksi kesäaikaan järjestetään viiden päivän leirijakso Leipätehtaan toimintakeskuksessa. Ryhmälomitus ja leirijakso ostetaan Palvelusäätiön kautta ja palvelu on tarkoitettu alle 16-vuotiaille lapsille. Ryhmälomitusta järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 185 vuorokautta. Yli 16-vuotiaiden kehitysvammaisten omaishoidon vapaapäivät ja erityishuoltona järjestettävä osa- tai kokovuorokautinen hoito järjestetään Palvelukoti Apilassa. Hoitovuorokausia oli vuonna 2014 yhteensä 99. Omaishoitaja voi myös järjestää sijaishoitajan kotiin vapaiden ajaksi, jolloin kunnan kanssa tehdään toimeksiantosopimus sijaishoidosta. Tätä mahdollisuutta käytti vuonna 2014 yhteensä 6 omaishoitajaa. Omaishoidettavilla on myös mahdollisuus vaihtaa osa hoitopalkkiosta ilmaisiin hoitopäiviin (esim II- maksuluokka oikeuttaa I- maksuluokan rahakorvaukseen 384 /kk + 4 maksutonta intervallipäivää, III- maksuluokka oikeuttaa I- maksuluokan rahakorvaukseen 384 /kk + 7 maksutonta intervallipäivää). Osa omaishoidettavista saa myös kotihoidon palveluja.

Suurin osa omaishoitajista on iäkkäitä henkilöitä ja palvelutarve voi omaishoitajalla tai omaishoidettavalla muuttua nopeasti ja tilapäisen hoidon tarve voi tulla äkkiä. Päiväkeskus Wilhelmiinan toiminta on päättymässä vuoden 2015 lopussa ja vanhus- ja vammaispalveluiden täytyy suunnitella päivätoiminnan malli. Riittävät päivätoiminta mahdollisuudet tukevat kotona asumista ja omaishoitajien arkea ja jaksamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 11.2.2015 antaa yllä olevan lausuntonaan kaupunginhallitukselle vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitteeseen kehittämiskävelyistä. Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta 05.02.2015 Valmistelu: musiikinjohtaja Kummala, 21.1.2015 Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen alueella suoritettiin vuonna 2014 kehittämiskävelyitä, joista seurasi toimenpide-esityksiä ja kehittämisehdotuksia. Liitteellä olevat asiat tulee käsitellä tuottajalautakunnissa ja antaa aiheesta vastine, joita arvioidaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä toimialojen johtoryhmissä sekä kaupunginhallituksessa. Musiikkitoimen osalta, on todettava että Länsi-Pohjan jousikvartetti konsertoi myös ko. alueella niin koululais-, laitoskuin kausikonsertein. Esimerkiksi 18.3.2015 klo 19 on Rytikarin työväentalolla Länsi-Pohjan jousikvartetin Elokuvamusiikkikonsertti. Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta totesi 5.2.2015 vastineenaan Hepolan, Rytikarin ja Ajoksen kehittämiskävelyistä seuranneisiin toimenpide-esityksiin ja kehittämisehdotuksiin, että Länsi-Pohjan jousikvartetti konsertoi jatkossakin säännöllisesti myös toimintapaikkakuntiensa keskustojen ulkopuolella, jotta konserttien kautta saavutettava alueiden viihtyisyys toteutuisi kattavasti koko toiminta-alueella. Tekninen lautakunta 17.03.2015 Valmistelu: tekninen johtaja Mika Grönvall, 25.2.2015 Teknistä palvelukeskusta koskevat asiat kohdistuvat pääosin yhdyskuntatekniikan toimialaan. Yhdyskuntatekniikka on käsitellyt kehittämiskävelyssä esiin tulleita asioita yhdessä muiden teknisen palvelukeskuksen tulosalueiden kanssa ja laatinut toimenpideraportin joka on oheismateriaalina. Toimenpideraportti on käsitelty teknisen palvelukeskuksen johtoryhmässä 24.2.2015. Pääosa kehittämiskävelyssä ilmenneistä asioista kuuluvat ns. normaalin

ylläpidon piirin ja osa ko. töitä toteutetaan joka tapauksessa. Raportissa on myös esitetty asioita, joista laaditaan suunnitelma ja niiden mahdollinen toteuttaminen harkitaan ja päätetään erikseen. Lautakunta kävi asiasta keskustelua. Keskustelun aikana tuli esille, että kaupungissa olisi hyvä järjestää yhteistyössä kuntalaisten kanssa ns. siivouspäivä yleisten alueiden osalta. Ensio Moisanen esitti, että kaupunkilaisille tarjotaan jätelavan käyttämistä maksuttomasti yleisten alueiden siivoamiseen. Tekninen johtaja Mika Grönvall suhtautui asiaan myötämielisesti. Hän myös totesi, että mikäli ns. siivouspäivä järjestetään tulee se hoitaa suunnittelusti. Keskustelujen jälkeen lautakunta hyväksyi Ensio Moisasen esityksen yksimielisesti. Lisäksi todettiin, että ns. siivouspäivän järjestäminen annetaan yhdyskuntatekniikan tehtäväksi. Tekninen lautakunta päätti 17.3.2015 hyväksyä liitteenä olevan toimenpideraportin ja lähettää sen edelleen kaupunginhallituksen tiedoksi. Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Ensio Moisasen esityksen siitä, että kaupunkilaisille tarjotaan jätelavan käyttämistä maksuttomasti yleisten alueiden siivoamiseen ja, että yhdyskuntatekniikka järjestää ns. siivouspäivän. Liikuntatoimiston lausunto (Molander/Kotala) 7.4.2015: Liikuntapalvelut on käsitellyt aloitteessa esitettyjä kohtia, jotka koskevat liikuntapalveluiden toimialaa, ja päätynyt seuraaviin näkemyksiin: Rytikari/Hepola: 1. Lasten leikkikentän kunnostaminen (Rytikari) -Laitteet on uusittu/peruskorjattu kesällä 2014 2. Skeittipaikka Rytikariin -Mahdollisena paikkana voisi olla vanha urheilukenttä (leikkikentän ja tenniskentän takana) -Vaatisi alueen raivaamisen ja pohjatyöt sekä välineet -Kustannusarvio n. 15.000 3. Vanhalle leikkipuistoalueelle kuntoiluvälineitä aikuisille -Vastaava hanke kuin Hakalanpuistoon toteutuva Senioripuisto -Kustannusarvio 10.000 4. Avantouintipaikka Paavonkariin -Paikkana vaihtoehto olisi Paavonkarin uimaranta -Vaatisi lämmitettävän pukukopin, avantopumpun ja siihen sähköliittymän rakentamisen -Kustannusarvio/kausi 10.000 5. Hepolan kenttä

-Pelimaalit on kunnostettu syksyllä 2014 -Kentän valaistusteho on riittävä yleisöluisteluun ja jääpallon junioripeleihin -Katsomon tarve on pieni huomioiden kentällä järjestettävät ottelut. -Pukeutumistilat: Talviajaksi kentälle siirretään pukukoppi ja wc:t, jotka liikuntapalvelut kustantavat. Otteluissa on lisäksi käytettävissä koululta 2 pukeutumistilaa suihkuineen. 6. Minigolf-rata -Sijoituspaikkana olisi paras koulun lähiliikuntapaikan läheisyydessä -Kustannusarvio 9-väyläiselle radalle on 25.000-30.000 -Radan käyttäminen edellyttäisi myös välinevuokrauksen organisointia ja ylläpitohuolto, joihin liikuntapalveluilla ei ole olemassa olevia resursseja. 7. Kuntosalin vuorot -Liikuntapalvelut varaa jatkossa salivuoron erikseen myös naisille. 8. Lähiliikuntapaikan kunnossapito -Kuuluu palvelusopimuksen mukaisesti Yhdyskuntatekniikalle -Palloverkon rakentaminen ei ole välttämätöntä. Lähiliikuntapaikkojen areenoissa on reunat ja koulun kentälle on asennettu suojaverkko v.2015 alussa. 9. Frisbeegolf-rata: -Ajokseen valmistuu 18-väyläinen rata keväällä 2015 -Pienimuotoisen 9-korisen radan rakentamisen kustannusarvio 8.000 Ajos: 1. Ulkoliikuntapaikat -Kuntorata, kentät hoidossa/yhdyskuntatekniikka -Koripallotelineet voidaan sijoittaa olemassa olevan asfalttipintaisen tenniskentän päihin 2. Ajoksen uimaranta -liikuntapalvelut on erillisessä lausunnossaan ottanut kantaa Ajoksen uimarannan tarpeellisuuteen. Esitetyt aloitteet ovat kustannusarvioltaan vähintään 68 000 euroa. Liikuntapalveluiden vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan tai investointimäärärahoihin ei ole budjetoitu kyseistä summaa. Ehdotettuja aloitteita voidaan tarvittaessa viedä eteenpäin kulttuurilautakunnan käsiteltäväksi erillisillä investointiesityksillä syksyllä 2015. Ajoksen tenniskentän yhteyteen voidaan sijoittaa koripallokorit. Kaupunginhallitus 4.5.2015 ja kaupunginvaltuusto 11.5.2015 päätti merkitä tiedoksi toimialojen lausunnot asiaan vastauksena vasemmistoliiton aloitteeseen v. 2014 kehittämiskävelyistä.

Tulevia kustannuksia aiheuttaviin toimenpide-ehdotuksiin palataan v. 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä kaupungin taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Kaupunginhallitus päätti 18.5.2015, että valtuuston päätös saatetaan palvelualueiden tietoon pohdittaessa toimenpiteitä vuoden 2016 talousarvion valmistelussa. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Palvelualueet ovat ottaneet toimenpide-ehdotukset huomioon talousarvioesityksissään taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Talousarvion käyttösuunnitelman yhteydessä palvelualueet voivat vielä tarkentaa toimenpiteitään. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Missä on viikinkivene? 25/14.02.00/2015 Valtuutettu Harri Tauriainen on esittänyt 19.1.2015 seuraavan aloitteen: Kemin perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää seuraavan aloitteen: Kaupunginhallitus ryhtyy selvittämään takavuosina Kemille hankitun "viikinkiveneen" kohtaloa. Tietojemme mukaan Kemin kaupungille hankitun ja sittemmin kadonneen veneen kohtalo on epäselvä. Onko se uponnut? Jos kyseinen vene on vielä kaupungin hallinnassa, niin missä se on? Esitämme myös mikäli vene on olemassa ja kohtuullisessa kunnossa, niin tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää sitä Kemin kesämatkailussa. Kulttuurilautakunta voinee antaa asiasta myös lausunnon. Museoviraston lausuntoa ei ehkä tarvita. Kaupunginhallitus päätti 9.2.2015 lähettää aloitteen elinkeinotoimiston ja kulttuuritoimen valmisteltavaksi. Valmistelu: museotoimenjohtaja Kari Silvennoinen 9.6.2015 Kyseinen viikinkivene kuuluu Kemin kaupungin museotoimen/historiallisen museon kokoelmiin ja on säilytyksessä museon vuokraamassa venesuulissa. Veneeseen kuuluvat purjeet ja pelastusrenkaat ovat puolestaan säilytyksessä museon varastotiloissa. Vene on 1990-luvulta lähtien ollut käyttämättä ja "kuivalla maalla". Sen saattaminen vesillelasku kuntoon vaatii huomattavia kunnostustoimenpiteitä. Vene on pahasti ravistunut ja vaatii lisäksi myös tervauksen. Sen lisäksi purjeiden uusiminen on välttämätöntä. Kuivalle maalle sijoitettuna vene vaatii sille tehdyn katoksen.

Veneen käyttöönotto matkailukäyttöön vaatii näiden lisäksi mm. vartiointia ja säännöllistä huoltoa, johon museotoimella ei tällä hetkellä ole resursseja. Valmistelu: kehittämiskoordinaattori Oili Ruokamo 11.6.2015 Kemillä on kesään liittyvällä vesistömatkailulla kasvupotentiaalia. Aitojen ja autenttisten matkailutuotteiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Perämeren hyödyntäminen tuotekehityksessä mahdollistaisi tarjonnan laajentamisen ja uusien asiakkaiden saamisen kaupunkiin. Merellinen Kemi on kilpailuetu muuhun lappilaiseen tarjontaan nähden. Viikinkiveneelle yritetään etsiä yrittäjä ensi kaudelle. Vene vuokrattaisiin sillä ehdolla, että vuokraaja kunnostaa veneen sekä huolehtii siitä sovitulla tavalla. Kaupunginhallitus 16.6.2015 ja kaupunginvaltuusto 7.9.2015 päätti merkitä museotoimenjohtajan lausunnon tiedoksi vastauksena Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteeseen. Asiaan palataan v. 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti 14.9.2015 saattaa valtuuston päätöksen kehittämis- ja talousosaston tietoon. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Talousarvion valmistelun yhteydessä ei ole tullut esiin viikinkiveneen mahdollista vuokrausta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite ystävyyskaupungista 378/04.04.02/2014 Harri Tauriainen on esittänyt 29.9.2014 perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta seuraavan aloitteen: Kemin kaupungilla on ystävyyskaupunki toimintaa useiden eri kaupunkien kanssa. Kemin ystävyyskaupunkeja löytyy mm seuraavista maista: Ruotsi, Norja, Saksa, Slovakia, Unkari sekä pohjois- Irlanti. Venäjällä ystävyyskaupunkeja on jopa 2, Volgograd ja Severomorsk. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää aloitteena että Kemi ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia aloittaa ystävyyskaupunkitoiminta myös Amerikan yhdysvaltojen kanssa ja kaupunginkanslia ryhtyy selvittämään mahdollista halukasta ystävyyskaupunki kumppania Amerikan yhdysvaltojen kaupunkien joukosta. Valmistelu: Kansliajohtaja Jukka Vilen 5.8.2015

Harri Tauriainen esitti perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta valtuuston kokouksessa 29.9.2014 93 että Kemi ryhtyy selvittämään mahdollisuuksia aloittaa ystävyyskaupunkitoiminta myös Amerikan yhdysvaltojen kanssa ja kaupunginkanslia ryhtyy selvittämään mahdollista halukasta ystävyyskaupunki kumppania Amerikan yhdysvaltojen kaupunkien joukosta. Kaupunginkanslia on aloitteen johdosta lähestynyt Suomen Yhdysvaltain suurlähetystöä Washingtonissa ja Suomen pääkonsulia New Yorkissa. Ulkoasiainhallinnon viranomaiset Yhdysvalloissa eivät ole vastanneet kaupungin kahdesti heille lähettämään tiedusteluun onko heiltä saatavissa apua ystävyyskuntasuhteen muodostamiseen. Kolmanteen keväällä lähetettyyn kyselyyn onko viesti saapunut perille, saimme vastauksen, että viesti on saapunut perille, mutta vastausta tiedusteluun ei tähän päivämäärään mennessä ole saatu. Kaupunginkanslia on asian tiimoilta ollut yhteydessä myös Suomen Kuntaliiton kansainväliseen osastoon ja jos Kemin kaupunki päättää pyrkiä muodostamaan ystävyyskuntasuhteen johonkin Amerikan Yhdysvaltojen kaupunkiin, heiltä on saatavilla jonkin verran apua kumppanin etsimisessä. Kumppanin etsiminen ilman kaupunginvaltuuston periaatteellista päätöstä sitoutua yhteistyöhön ei ole tarkoituksenmukaista. Ystävyyskuntayhteistyö Yhdysvaltoihin on kustannuksiltaan nykyisiin Eurooppalaisiin ystävyyskaupunkeihin verrattuna sangen kallista. Kaupungin nykyiselle noin 20 000 euron vuotuiselle kansainvälisen toiminnan määrärahalle pienimuotoinen ja frekvenssiltään harvahko yhteistyö Yhdysvaltoihin on mahdollista. Toki on syytä pohtia, onko se tarkoituksenmukaista ja vastaako se myös mahdollisen uuden ystävyyskaupungin tavoitteita yhteistyölle? Kaupunginvaltuuston tulisikin tehdä periaatteellinen päätös, esittääkö kaupunki jollekin sopivaksi katsottavalle kaupungille Amerikan Yhdysvalloissa ystävyyskuntasuhteen muodostamista. Kaupunginhallitus päätti17.8.2015, että valtuustolle ei esitetä uusien ystävyyskaupunkisuhteiden muodostamista lähiaikoina. Vuoden 2015 loppuun mennessä arvioidaan olemassa olevien ystävyyskaupunkisuhteiden tilanne ja päätetään arvion pohjalta jatkotoimista vuodelle 2016. Kaupunginhallitus päätti antaa päätöksen valtuustolle tiedoksi vastauksena perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteeseen ystävyyskaupungista. Kaupunginvaltuusto päätti 7.9.2015 merkitä kaupunginhallituksen päätöksen tiedoksi vastauksena perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteeseen. Harri Tauriainen ehdotti perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta, että asian valmistelua jatketaan ja siitä tehdään päätös valtuuston vuoden 2016 talousarviokokouksessa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti perussuomalaisten ehdotuksen. Kaupunginkanslia / kansliajohtaja Jukka Vilén: Kemin kaupungilla on ystävyyskuntasuhteita seitsemään kaupunkiin: Luulaja Ruotsissa, Szekesfehervar Unkarissa, Liptovsky Mikulas Slovakiassa, Wismar Saksassa, Volgograd Venäjällä, Tromssa Norjassa ja Newtownards Pohjois-Irlannissa. ystävyyskaupunkitoiminta on ollut viime vuosina aktiivista kaikkien kaupunkien kanssa, Tromssaa lukuun ottamatta. Newtownyards on osallistunut Kemin kutsusta vierailuihin Kemissä, mutta muuten yhteistyö on ollut olematonta. Viime vuosina yhteistyö on aktivoitunut Wismarin ja Luulajan kanssa, joista on saatu paljon hyvää oppia niin strategisella kuin käytännön operatiivisella tasollakin kaupunkien kehittämiseen. Szekesfehervar ja Liptovsky Mikulas ovat olleet aktiivisia yhteistyössä mm. matkailun, liikunnan, kulttuurin ja oppilasvaihdon osalta. Volgogradin osalta ystävyyskuntasuhde oli hyvin aktiivinen vielä muutama vuosi sitten, mutta tällä hetkellä maailmanpolitiikan kireä tilanne on heijastunut myös kaupunkien väliseen yhteistyöhön ja suhteessa ollaan hiljaisemmassa vaiheessa. Suhdetta on kuitenkin ehdottomasti syytä ylläpitää ja kehittää jatkossa. Tromssan osalta yhteistyö ei ole edistynyt, vaikka olemme kutsuneet delegaatioita Tromssasta vierailulle Kemiin, Newtownardsin osalta ystävyyskuntasuhde vaikuttaa kovin yksipuoliselta ja siten siitä saatava hyöty jäänee vähäiseksi. Vaikka yhteistyötä Tromssaan ja Newtownardsiin ei juuri tällä hetkellä ole, ei suhteesta käytännössä koidu kustannuksiakaan. Ei ole poissuljettua, etteikö suhde em kaupunkeihin jossain vaiheessa aktivoituisi. Ystävyyskuntasuhteen katkaiseminen em kaupunkeihin on tämänhetkisen toiminnan aktiivisuuden kannalta perusteltua, vaatii kuitenkin perusteellista harkintaa ryhdytäänkö siihen käytännössä. Euroopassa Itämeren altaan ympärillä on paljon kaupunkeja, joilta Kemin kaupunki voisi kustannustehokkaasti saada oppia kaupungin kehittämisessä mm Smart City tai Circular Economy teemojen puitteissa. Yhdysvaltoihin ystävyyskuntasuhdetta muodostettaessa on syytä pohtia kuinka yhteneväiset kunnan toiminnot ja sen tarjoamat palvelut ovat Suomeen verrattuna ja mitä käytännön hyötyä yhteistyöstä voitaisiin saavuttaa. Yhdysvaltalaiseen kaupunkiin ystävyyskuntasuhdetta solmittaessa ei käytännössä voida edetä ennen kuin asiasta tehdään periaatepäätös valtuustossa. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite Tulevaisuus-työskentelyllä kohti elinvoimaista ja kilpailukykyistä Kemiä 28/00.01.02/2015 Valtuutettu Pekka Tiitinen on esittänyt 19.1.2015 seuraavan aloitteen:

Tulevaisuus-työskentelyllä kohti elinvoimaista ja kilpailukykyistä Kemiä Valtuuston tulee käynnistää Tulevaisuus-työskentely, jossa kunnan kilpailukykyä ja elinvoiman kehittämistä ideoidaan, pohditaan ja linjataan pitemmälle tulevaisuuteen kuin vain kahden kolmen vuoden päähän. Nykyinen näköalattomuus vaatii rinnalleen näkymää pidemmälle, yhteistä visiota tulevaisuuteen, jonka me itse haluamme rakentaa. Millaisena näemme kuntamme esim. 20 vuoden perspektiivillä? Mistä kunnan vetovoimatekijät muodostuvat? Millaisia yrityksiä ja asukkaita kunta houkuttelee? Miten täällä asutaan ja viihdytään? Miten kunta voisi kehittyä ja mitkä ovat kunnan kärkituotteet/palvelut tulevaisuudessa ja markkinoinnissa? Tarvitaan yhteisen tulevaisuuden tahtotila. Monia hyviä alkuideoita on jo aiemmissa valtuuston sekä lautakuntien kokouksissa ja työryhmissä tullut esille, mutta tulevaisuustyöskentelyllä niitä voidaan jalostaa ja kehittää kunnan tuleviksi vahvuustekijöiksi. Valtuuston hyväksymät kaupunkistrategia ja elinkeino- ja matkailustrategia antavat hyvän perustan, mutta eivät ole riittävä sisällöllinen pohja. Tulevaisuustyöskentelystä tulee rakentaa yhteistoiminnallinen kehitysprosessi, jossa on mukana päättäjien ja kunnan henkilöstön kanssa, kuntalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä - nykyisiä ja potentiaalisia uusia. Prosessiin tulisi kytkeä kuntademokratian toteuttaminen sekä kehittäminen ja korkeakouluja esim. ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon eri alojen opiskelijoita ja opettajia, joilla olisi mahdollisuus osallistua mm. tulevaisuuspajojen toteuttamiseen, tiedon tuottamiseen selvityksinä, opinnäytetöinä tai pohtia meidän kanssa mm. vetovoimatekijöitä ja markkinointia. Kehitysprosessiin voidaan haluttaessa hakea ulkopuolista rahoitusta esim. EU-ohjelmakaudella 2014 - Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Osa rahoituksista on tarkoitettu nimenomaan alueiden kehittämiseen, näistä pääosin rahoituspäätökset tehdään Lapin liitossa. Olemassa olevat yritysten tukipalvelut tehokkaampaan käyttöön. Uusi EU:n Horisontti 2020 -ohjelma rahoittaa lähes 80 miljardilla eurolla tutkimusta ja innovaatioita vuosina 2014 2020. Erityisfokuksessa ovat nyt pienet ja keskisuuret yritykset. Kunnallisia elinkeinopalveluja tulisikin erityisesti kehittää pienille ja keskisuurille yrityksille liittyen EU-rahoitteisiin hankkeisiin ja ohjelmiin sekä avustamiseen rahoituksen hakemisessa ja kehityshankkeissa tarvittavien verkostojen luomisessa. Myös Kolmannen sektorin mukaan otto hanke toiminnan käynnistäjäksi on huomioitava. Jotta uusi yrityksiä syntyy ja muuttaa Kemin alueelle, pitää lähtökohdat olla riittävän houkuttelevat. Tämän vuoksi elinkeinopalvelun tulisi kehittää valmiita

tuotepaketteja, joista löytyy tontteihin, infraan logistiikkaan yms liittyvät asiat valmiiksi kuvattuna. Näiden pakettien markkinointia pitää aktiivisemmin markkinoida sekä alueellamme, että sen ulkopuolella. Kunnan reagointivalmiuksia parannettava Tällä hetkellä Kemin kaupungin eri hallintoaloilla ollaan tilanteessa, jossa reagoiminen erilaisiin kehittämishankkeisiin kestää liian kauan. Kunnan toimintojen ja alueen kehittämisen näkökulmasta onkin tärkeää, että Kemin budjettiin varataan riittävästi rahaa kaupunkistrategian mukaiseen hanketoimintaan, joka on linjassa pääkehittämiskohteiden kanssa. Aihiot ja hanke esitykset voivat tulla sekä kunnalta, mutta erityisesti yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että 1. Valtuusto linjaa alueelliset pääkehittämiskohteet kevään 2015 aikana ja prosessi jatkuu myös tulevaisuudessa 2. Digipoliksen ja elinkeinopalvelujen tuloksellisuutta tehostetaan/seurataan uusien pk- yritysten luomisessa ja erilaisten rahoituskanavien hyödyntämisessä, Kemin yritysten tukimuodot ja mahdollisuudet tuotteistetaan (palvelupaketteja) ja myyntiä tehostetaan 3. Hanketoimintaan varataan riittävät resurssit vuoden 2016 ta-valmistelussa 4. aloite käsitellään ripeästi ja selvitetään ulkopuolisen rahoituksen hakemisen mahdollisuudet pikimmiten. Kaupunginhallitus päätti 9.2.2015 lähettää aloitteen kehittämis- ja rahoitusosaston / elinkeinopalvelujen sekä Digipolis Oy:n valmisteltavaksi. Valmistelu: kehittämisjohtaja Allan Mikkola, toimitusjohtaja Kimmo Heikka ja elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen 21.08.2015 Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen Tulevaisuustyöskentelyllä kohti elinvoimaista ja kilpailukykyistä Kemiä. Aloitteessa esitetään tulevaisuustyöskentelyn aloittamista ja sen rakentamista yhteistoiminnalliseksi kehitysprosessiksi, jossa osallisina olisivat päättäjien ja kaupungin henkilöstön lisäksi kuntalaisia, yrittäjiä ja yhteisöjä. Kehittämisprosessin rahoittamiseksi esitetään EU-rahoituksen hakemista. Edelleen aloitteessa toivotaan olemassaolevien yritysten tukipalveluiden tehokkaampaa käyttöä ja kaupungin reagointivalmiuksien parantamista. Valtuuston 25.11.2013 hyväksymässä Kemin kaupunkistrategiassa visiona on kaupungin elinvoimaisuus. Valtuuston strategiaryhmiä perustettaessa elinvoimateemaa pidettiin niin tärkeänä, että elinvoiman kasvattamisen pohdinta annettiin yhden ryhmän tehtäväksi. Elinvoimaryhmä on kokoontunut useaan kertaan kuluvan vuoden aikana ja käydyissä keskusteluissa on selkeästi noussut esille se ajatus, että elinvoiman kasvattaminen ei voi olla yhden tahon asia, vaan

kaikkien valtuuston strategiaryhmien tulisi ottaa se toimenpide- ohjelmien laadinnassa huomioon. Elinvoimaryhmä esittää yhdeksi vuoden 2016 toimenpiteeksi sosiaalidemokraattien aloitteessa mainitun osallistumisen lisäämisen valtuuston teemailtojen järjestämisellä kuntalaisten arkeen liittyvistä asioista. Sopivia teemoja voisivat olla päivähoito, koulu, asuminen, ympäristön siisteys jne. Kuntakokeiluhanke järjesti kuluvan vuoden keväällä elinvoimaseminaarin, jossa kaupungin elinvoimaan pureuduttiin työllisyyden näkökulmasta. Syyskuussa järjestetään uusi seminaari, jossa painopisteenä on tulevaisuuden suunnittelu. Ns. tulevaisuusdialogi-menetelmän avulla osallistujia valmennetaan toimintakykyisemmiksi monimutkaisessa, nopeasti muuttuvassa ja epävarmassa yhteiskunnassa. Molempien elinvoimaseminaarien tuloksena on tarkoitus luoda elinvoiman kasvattamiselle kehittämisprosessi, johon kaikkien tulee sitoutua. Samalla elinvoiman kasvamisen seurannalle tulee laatia mittareita, jotka ovat ensinnäkin luonteeltaan sellaisia, että niihin voidaan omalla toiminnalla vaikuttaa ja toiseksi sellaisia, jotka kannustavat. Aloitteessa esitetään hankerahoituksen hakemista tulevaisuustyöskentelyn tueksi. Uuden ohjelmakauden linjaukset ovat tiukentuneet siten, että pääsääntöisesti yhden kunnan omien hankkeiden läpimeno ei onnistu, jollei kyseessä ole pilottihanke. Ratkaisuna tähän problematiikkaan valmistelijat esittävät ennakoivan rakennemuutoshankkeen perustamista. Pilottihankkeen sisältö tuotetaan syksyn elinvoimaseminaarin sekä strategiaryhmien ideoinnin pohjalta. Aloitteessa esitetyistä toimenpiteistä sijoittumispalveluiden kehittäminen aloitettiin tammikuussa yhteistyössä elinkeinopalveluiden, teknisen palvelukeskuksen ja Digipoliksen edustajien kanssa elinkeinopalveluiden uudelleenorganisoinnin yhteydessä sovitun mukaisesti. Malli valmistuu syksyn aikana. Yrittäjien neuvonta- ja kehittämispalveluille on elinkeinotoimen ja Digipoliksen alueyritys- palveluiden tiiviin yhteistyön tuloksena muotoutunut selkeä toimintamalli, jonka keskiössä on asiakaslähtöisyys, oikean tiedon jakaminen ja nopea palvelu. Lisäksi malliin kuuluu yhteydenpito asiakkaaseen sen jälkeen, kun palvelun välitön tarve on väistynyt. Kaupunginjohtajan elinkeinoryhmä on aloittanut keskustan kehittämisprosessin suunnittelun. Ensimmäisenä toimenpiteenä suoritettiin elokuun puolessavälissä ns. keskustan elävyys- mittaus ja seuraavaksi toteutetaan laaja kysely, jonka avulla selvitetään vastaajien käsitys keskustan nykytilanteesta ja toiveet siitä, miten kehittämistä tulisi jatkaa. Edellä mainitut kartoitukset toimivat pohjana uuden keskustavision määrittelyssä. Matkailu Suomen nopeimmin kasvavana toimialana antaa merkittäviä

mahdollisuuksia Kemin elinvoiman kasvattamiseen. Vuonna 2011 valmistuneen Kemin matkailun master planin päivittäminen alkaa syyskuussa. Master plan linjaa jatkossa matkailun kehittämisen toimenpiteitä. Edelleen elinvoiman kasvattamista tulee edellyttää syksyn aikana solmittavissa kaupungin ja Digipolis Oy:n sekä kaupungin ja Kemin Matkailu Oy:n kehittämissopimuksissa. Kaupunginhallitus 31.8.2015 ja kaupunginvaltuusto 7.9.2015 päätti merkitä yllä olevan lausunnon tiedoksi vastauksena sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen. Vuoden 2016 kehittämis- ja hankeresursseihin palataan talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti 14.9.2015, että valtuuston päätös saatetaan kehittämis- ja talousosaston tietoon. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Aloitteeseen annetuissa lausunnoissa esitetyt toimenpiteet on huomioitu vuoden 2016 talousarvioesityksessä määrärahojen puitteissa. Valtuutettu Esko Särkelän ja viiden muun valtuutetun aloite määrärahan lisäämisestä Kemin uimahallin henkilöstön lisäämiseksi kahdella työntekijällä sekä määrärahasta koulutuksiin 346/12.04.01/2015 Valtuutettu Esko Särkelä on esittänyt 7.9.2015 seuraavan aloitteen: Määräraha Kemin uimahallin henkilöstön lisäykseen kahdella työntekijällä ja määräraha koulutuksiin 1 hlön määräaikainen työsopimus on jälleen katkolla 31.12.15, lupaa jatkoon ei ole saatu. Jonka johdosta oleva henkilökunta ei uskalla suunnitella mitään pysyviä toimintoja keväälle. Ei ole koskaan varmuutta saadaanko palkata työntekijää. Henkisesti erittäin stressaavaan vakituista henkilöstöä ajatellen, kun tulevaisuudesta ei tietoa. Viime vuoden vaihteessa olivat myös joutuneet tekemään uudet työvuorolistat, joissa olisi supistettu uimahallin aukioloaikaa, että olisivat saaneet ajalle vähimmäismääräisen pakollisen valvonta henkilökunnan vuoroon. Kaupunki vetkutteli silloinkin viimeiseen saakka antaa täyttölupaa Ja näin tehtiin uudet suunnitelmat kiireellä. - Kaupunki on kouluttanut kalliisti useita henkilöitä, jotka voisi työskennellä

uimahallilla. (Valvojalta kun vaaditaan mm. vauva- ja tenavauintiohjaajan tutkinto, Uimaopettajan-tutkinto, hengenpelastajan uinnin läpäisy, vesitreeniohjaajantutkinto, hydrospinning ohjaajan tutkinto) koulutusten jälkeisen sopimuksen jälkeen - työsopimusta ei ollakkaan saatu jatkaa, täyttölupa evätty. Tällähetkellä talossa työskentelee 1 sopimuksella oleva henkilö, joka on täysin koulutettu uimahallin tarpeisiin, mutta menetetäänkö hänet myös, kun ei saada lupaa jatkaa työsopimusta?? - Hallissa UPEA kuntosali, mutta ei ole resursseja, jotta saataisiin sinne ohjaaja paikalle. (asiakkaat kyselevät todella paljon ohjausta laitteisiin ja tämän palkkaamisella saataisiin salinkin käyttötaso uudelle asteelle) Voimassa oleva henkilökunta on ilmaissut halukkuuden kouluttautua kuntosaliohjaajiksi, mutta tarvittava raha puuttuu. Osa henkilökunnasta voisi koulutusten pohjalta jo toimia kuntosaliohjaajana, mutta valvonnasta ei voi irtaantua kun ei ole sitten valvontaa paikalla. Tällähetkellä 1 tekee lyhennettyä työaikaa ja on hetkiä jolloin allastiloissa on vain 1 valvoja, kun muiden työaika ei riitä sitä paikkaamaan. -Sairaslomien sattuessa, on muutaman kerran jouduttu perumaan koululaisopetukset, koska ei työntekijää. Asiakkaiden turvallisuus on aina varmistettava ja valvojan oltava paikalla, jolla ei saa olla valvontaa häiritseviä tekijöitä, kuten koululaisten ohjaus. -Maahanmuuttajat työllistävät henkilökuntaa todella paljon. Heitä pitää ohjeistaa kädestä pitäen hallin tavoille. Ja näin jälleen henkilökunnan vajauksella toisten turvallisuus joudutaan hetkellisesti kyseen alaistamaan. Tornion uimahalli on menossa v.2016 pidemmäksi aikaa remonttiin. Uudet, torniolaiset asiakkaat tuovat lisäpainetta ja tarvitaan henkilökuntaa. Samoin Tornion uimaseurat tulevat anomaan käyttövuoroja, mutta näillä olemassa olevilla aukioloajoilla emme pysty heille sitä tarjoamaan, kun kaikki kemiläiset uimaryhmätkään eivät mahdu harjoittelemaan. Aukioloaikojen lisäys, esim. viikonlopulla mahdollistais uusien uimareiden harjoittelumahdollisuuden. Kaksi työntekijää antaisi mahdollisuuden kehittää kemin uimahallin käyttökapasiteettia ja pystyisi vastaamaan kemin uimaryhmien ja tornion uimaseuran tuleviin puuttuviin tarpeisiin. Sekä lisäisi toki mahdollisuutta harrastajille. Kaupunginhallitus päätti 28.9.2015 lähettää aloitteen liikuntatoimen valmisteltavaksi. Asiaan palataan v. 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Liikuntatoimen (Molander / Jylkkä) lausunto 20.10.2015 Liikuntapalvelut tuottaa uimahallin palvelut omalla henkilöstöllään lukuun ottamatta kahviopalveluita. Lippukassan ja uinninvalvonnan/ohjatun liikunnan

osalta työntekijät ovat liikuntapalveluiden henkilöstöä. Siivoojat ja kiinteistönhoitajat ovat Tilapalvelun henkilöstöä. Uimahallin aukioloaika on n. 3.700 tuntia vuodessa ja jakaantuu kolmeen toimintajaksoon: - talvikausi syys-huhtikuussa, jolloin aukioloaika on 7 pv / viikko - toukokuussa aukioloaika on 6 pv / viikko - kesä-elokuussa aukioloaika on 5 pv viikko. Uimahallin kävijämäärä oli 157.509 henkilöä vuonna 2014. Uimahallin myynti- ja maksutulot olivat 490 500 euroa (TP 2014), jotka kattoivat reilusti koko liikuntapalvelujen palkkakulut. Uimahallin aukioloaikana on turvallisuuden ylläpitämiseksi määritelty minimimiehitys liikuntapalvelun henkilöstön osalta: lippukassa ja kaksi uimahallinhoitajaa. Edellä mainitut hoitavat työvuorossa lipunmyynnin, asiakaspalvelun, varaukset, uimaopetuksen, vesiliikunnanohjauksen ja uinninvalvonnan. Tämä vaatii 2,5 htv:n panoksen lippukassaan ja 5 htv:n panoksen uinninvalvontaan. Tällä hetkellä uimahallissa on vakinaisen työsopimuksen omaavia henkilöitä edellä mainituissa tehtävissä 6,5 htv eli 1 htv on määräaikaisen sopimuksen omaava henkilö, jonka työsuhde on katkolla 31.12.2015. Liikuntapalvelut on vuosien saatossa kurssittanut ja kouluttanut vakituista henkilöstöään lyhytkursseilla ja oppisopimuksella liikunnanohjaajiksi. Myös pidempiin sijaisuuksiin otettuja henkilöitä on koulutettu mm. aikuisten ja lasten uimaopettajiksi, vauva-, perheuinti- ja vesitreenienohjaajiksi sekä muihin lisenssillä suojattuihin ohjauspätevyyksiin. Viime vuosien aikana koulutus on rajautunut ensiaputaitojen ylläpitämiseen. Uimahallin henkilöstön lomat on sijoitettu yhtäaikaisesti pidettäväksi jaksoksi heinäkuulle, sijaishenkilöstön tarpeen minimoimiseksi. Tästä huolimatta talvilomat ja mahdolliset sairaslomat joudutaan sijaistamaan lähes 100 % ulkopuolisella sijaisresursseilla. Edellä mainittuun tarvitaan vuosittain n. 0,5 htv:n määrä. Kahden henkilön määrärahan varaaminen uimahallin henkilöstöresursseihin, vastaisi vaadittua henkilöstön minimimäärää. Henkilöstöresursoinnin avulla voitaisiin laajentaa kuntosalin ohjauspalveluja sekä perustaa uusia vesiliikuntaryhmiä. Liikunnanohjauksen ohella, uimahallissa olisi tarve ja mahdollisuus sekä henkilöstön motiivina kehittää liikuntaneuvontapalveluja ja aloitteleville kuntoilijoille perustettavia ryhmiä. Liikuntaneuvontapalvelun ja liikunnanohjauksen avulla olisi mahdollista tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä terveystoimen kanssa, sekä laajemmin muiden yhteisöjen ja yritysten kesken. Uusien henkilöstöresurssien avulla voidaan perustaa uusia liikuntaryhmiä ennaltaehkäisemään liikkumattomuuden, ikääntymisen ja syrjäytymisen tuomia

haasteita, Kemin kaupungin strategian mukaisesti. Liikuntapalvelujen näkemyksen mukaan, aloitteessa on esitetty hyvin uimahallin nykyisen henkilöstöresursoinnin tilanne ja sen vaikutukset uimahallin ja liikuntapalvelujen palvelutuotantoon. Aloitteen toteuttaminen varmistaisi uimahallin ja liikuntapalvelujen palvelutarjonnan laajuuden sekä edistäisi liikuntapalvelutarjontaa Kemin kaupungissa myös laadullisesti. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän palvelun kehittäminen olisi kokonaistaloudellisesti relevantti sijoitus kemiläisten monipuolisten liikuntamahdollisuuksien turvaamiseen ja terveyden edistämiseen jatkossa Nuoriso- ja liikuntajohtaja Matti Molander on 3.11.2015 toimittanut Meri-Lapin ympäristöpalvelujen uimahallin tarkastuskertomuksen. Kehittämis- ja talousosasto / kehittämisjohtaja Allan Mikkola: Vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisälly lisäyksiä uimahallin henkilöstöresursseihin. Lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta 51/05.08/2015 Valmistelu: Sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi Lapin aluehallintovirastosta on saapunut sosiaali- ja terveyslautakunnalle lastensuojelun määräaikojen valvontaan liittyvä valvontakirje 27.1.2015, joka on liitteenä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot toteuttavat valtakunnallisen lastensuojelun määräaikojen valvonnan toimeenpanon terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan lastensuojelulain mukaiseen tiedonkeruuseen perustuen. Ensimmäinen valtakunnallinen kysely koski 1.4.-30.9.2014 välistä aikaa. Valvira on toimittanut 19.12.2014 THL:n tekemän kyselyn tulokset Lapin aluehallintovirastolle valvontaa varten. Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kemin kaupungissa on otettu Lapin aluehallintovirastossa tutkittavaksi, koska kyselyn perusteella ilmeni, että lastensuojelun käsittelyajoissa on ollut viivytyksiä. 1.4.-30.9.2014 välisenä aikana lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika on ylittynyt 5 (1,9%) ilmoituksen osalta ja lastensuojelutarpeen selvitysaika on ylittynyt 16 (25,4%) selvityksen käsittelyssä. Aluehallintovirasto harkitsee sosiaalihuoltolain 56 ja 57 :ssä mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä, mutta ennen päätöksen tekemistä pyytää Kemin

kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitystä niistä korjaavista toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai joihin se on päättänyt ryhtyä voidakseen noudattaa lastensuojelulaissa säänneltyjä määräaikoja sekä ilmoittamaan yksilöidysti tammikuun 2015 lastensuojeluasioiden käsittelyajat. Hallintolain (434/2003) 34 :n mukainen selvitys tulee toimittaa Lapin aluehallintovirastoon viimeistään 16.3.2015. Asia voidaan määräajan jälkeen ratkaista, vaikka selvitystä ei ole annettu Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 11.2.2015 merkitä tiedoksi aluehallintoviraston valvontakirjeen ja selvityspyynnön sekä valtuuttaa sosiaalityönjohtajan, perhepalveluiden vastaavan sosiaalityöntekijän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan valmistelemaan ja antamaan selvityksen määräaikaan mennessä. Selvitys on tuotava tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan 1.4.2015 kokoukseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 01.04.2015 Valmistelu: Sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi Sosiaalityönjohtaja ja sosiaali- ja terveystoimen johtaja ovat antaneet asiassa liitteenä olevan selvityksen Lapin aluehallintovirastolle 11.3.2015. Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.05.2015 Valmistelu: Sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi Lapin aluehallintovirasto on antanut päätöksen koskien lastensuojelulain määräaikojen toteutumista Kemin kaupungissa. Päätös on liitteenä. Aluehallintovirasto antaa vastaisen varalle huomautuksen Kemin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle lastensuojeluasioiden lakisääteisten käsittelyaikojen ylittämisestä. Lisäksi aluehallintovirasto kehottaa lautakuntaa huolehtimaan alaistensa viranhaltijoiden tietojärjestelmien käytön osaamisesta sekä huolellisesta ja virheettömästä dokumentoinnista. Tarvittavat merkinnät lastensuojeluilmoitusten käsittelystä ja lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisesta tulee tehdä oikein tietojärjestelmään, jotta saatava tieto on luotettavaa. Aluehallintovirasto seuraa lastensuojelulain mukaisten määräaikojen toteutumista seuraavan THL:n toteuttaman valtakunnallisen tiedonkeruun avulla (aj. 1.10.2014-31.3.2015) ja ryhtyy sen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Aluehallintovirastolle 11.3.2015 annetun selvityksen mukaisiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.09.2015 Valmistelu: Sosiaalityön johtaja Arto Alajärvi