Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke
Esityksen sisältö Metsätalouden kuormituksen merkitys vesistöille Metsätalouden vaikutukset pintavesistöihin, pohjaveteen ja pienvesiin Vesistömuutosten merkitys ihmisen kannalta
Metsätalouden kuormituksen merkitys vesistöille Metsätalous laaja-alaisin kuormittaja Uusien tutkimustulosten perusteella metsätalouden vesistökuormitus on aikaisemmin luultua suurempaa ja pitkäaikaisempaa Vuosina 2015-2016 metsätalouskäytössä olevien alueiden kiintoaineen ja kokonaisravinteiden kuormitus oli 2-2,7-kertaa suurempia kuin luonnontilaisilla alueilla (Finér ym. 2018) Turvemaiden ojitus lisää ravinnekuormitusta vielä 60 vuotta ojituksen jälkeen ja kuorma on sitä suurempi mitä enemmän aikaa ojituksesta on kulunut (Nieminen ym. 2017) Metsätalous riski erityisesti metsävaltaisilla vesistöalueiden latvaosilla sekä vaelluskalavesistöissä
Kaakkois-Suomen herkät vesistöalueet Alueellisessa vesienhoidon toimenpideohjelmassa määritetyt metsätaloustoimille herkimmät vesistöalueet (Ihaksi ym. 2016)
Metsätalouden vaikutukset pintavesistöihin Veden lämpötila nousee varjostuksen vähetessä Vesikasvit ja leväkukinnat lisääntyvät Happipitoisuus laskee Vesistö rehevöityy Vesi samenee Vesi tummuu Vesi happamoituu Metallipitoisuudet kasvavat Kiintoainetta kasautuu pohjalle Vesistön umpeenkasvu nopeutuu Lajisto muuttuu
Vesistöjen tummuminen Haminan Luomijärven veden orgaanisen kokonaishiilen ja väriluvun kehitys 1 m syvyydessä.
Metsätalouden vaikutukset pohjaveteen Vaarana pohjaveden laadun pilaantuminen Öljy- ja muut kemikaalipäästöt työkoneista Aineiden huuhtoutuminen (maanmuokkauksen yhteydessä) ja veden imeyttäminen maaperään (pintavalutus, kivennäismaahan kaivetut ojat ja laskeutusaltaat) voi lisätä pohjaveden ravinne- ja humuspitoisuuksia (erityisesti nitraatti) Vaarana pohjaveden määrän muutos Kunnostusojitus saattaa purkaa pohjavettä pohjavesimuodostumasta, etenkin ojitus pohjavesialueen reuna-alueella Pintavedet ja maaekosysteemit voivat olla riippuvaisia niihin purkautuvista pohjavesistä
Kaakkois-Suomen pohjavesialueet
Pienvedet Lammet, lähteiköt, (purot), norot, fladat, kluuvit Pohjavesivaikutteisuus yleistä ja tärkeää pienvesille Lajisto monipuolista, paljon uhanalaisia lajeja luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneen pienveden tilaa ei saa heikentää uhkana kuormituksen lisäksi pohjaveden purkautumisen väheneminen Kuva: Kymijoen kuvapankkihanke
Vesistömuutoksien merkitys ihmisille Vesistön virkistyskäyttö- ja maisema-arvon lasku vesistön varren asuin- ja lomakiinteistöjen arvon aleneminen vaikutus myös matkailuun Metallit kertyvät kalojen kautta ihmisiin, tummien ja rehevien vesistöjen kaloissa on myös vähemmän terveellisiä omega-3 rasvahappoja (Taipale ym. 2016) Pohjavesi juoma- ja talousvettä
Kiitos!
Lähteet: Leena Finér, Tapio Tuukkanen, Tuija Mattsson, Mika Nieminen, Sirpa Piirainen ja Sirkka Tattari. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko tuottaa uutta tietoa hajakuormituksesta. Vesitalous 2/2018. Taina Ihaksi, Tiina Ahokas, Heidi Rautanen, Visa Niittyniemi, Marja Kauppi, Jouni Törrönen, Esa Houni, Pekka Ojanen, Jukka Höytämö, Markus Tapaninen. Vesien tila hyväksi yhdessä. Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016 2021. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 2/2016. http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi Mika Nieminen, Tapani Sallantaus, Liisa Ukonmaanaho, Tiina M. Nieminen ja Sakari Sarkkola. Nitrogen and phosphorus concentrations in discharge from drained peatland forests are increasing. Science of the Total Environment 609 (2017): 974 981. S. J. Taipale, K. Vuorio, U. Strandberg, K. Kahilainen, M. Järvinen, M. Hiltunen, E. Peltomaa ja P. Kankaala. Lake eutrophication and brownification downgrade availability and transfer of essential fatty acids for human consumption. Environment International 96 (2016):156-166.