1. Kuinka monella tavalla joukon kaikki alkiot voidaan järjestää jonoksi? Tähän antaa vastauksen: tuloperiaate ja permutaatio

Samankaltaiset tiedostot
TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Kombinaatio, k-kombinaatio

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT MAA6 KERTAUS

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

811120P Diskreetit rakenteet

8.2. Permutaatiot. Esim. 1 Kirjaimet K, L ja M asetetaan jonoon. Kuinka monta erilaista järjes-tettyä jonoa näin saadaan?

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

811120P Diskreetit rakenteet

Todennäköisyys. Antoine Gombaud, eli chevalier de Méré?.? Kirjailija ja matemaatikko

Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo.

Johdatus matematiikkaan

1. Matkalla todennäköisyyteen

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin Yliopisto Harjoitus 1, ratkaisuehdotukset

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Todennäköisyyslaskenta

30A02000 Tilastotieteen perusteet

8. Kieliopit ja kielet

Kanta ja dimensio 1 / 23

Otanta ilman takaisinpanoa

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 3 / vko 10

Todennäköisyys (englanniksi probability)

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

(b) Tarkista integroimalla, että kyseessä on todella tiheysfunktio.

4.3. Matemaattinen induktio

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Todennäköisyyslaskenta I

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

Todennäköisyyslaskenta I. Ville Hyvönen

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

Määritelmiä. Nopanheitossa taas ω 1 = saadaan 1, ω 2 = saadaan 2,..., ω 6 = saadaan

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Todennäköisyyslaskenta

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 3 / vko 39

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Diskreetti derivaatta

7 TODENNÄKÖISYYSLASKENTAA

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Avaruuden R n aliavaruus

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

1. Matkalla todennäköisyyteen (kertausta TN I)

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

1. laskuharjoituskierros, vko 4, ratkaisut

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Lukumäärän laskeminen 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

Varma tapahtuma, Yhdiste, Yhdistetty tapahtuma, Yhteenlaskusääntö

Todennäköisyyslaskenta IIa, syyslokakuu 2019 / Hytönen 2. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT

Todennäköisyyslaskenta I

Johdatus matematiikkaan

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I

(x, y) 2. heiton tulos y

Matriisit. Määritelmä 1 Reaaliluvuista a ij, missä i = 1,..., k ja j = 1,..., n, muodostettua kaaviota a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n A =

Koodausteoria, Kesä 2014

Kuinka määritellään 2 3?

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

Vastaavasti, jos vektori kerrotaan positiivisella reaaliluvulla λ, niin

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Aiheet: Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyyslaskennan peruslaskusäännöt Avainsanat:

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 1

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

} {{ } kertaa jotain

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 6 (8 sivua) OT. 1. a) Määritä seuraavat summat:

Suotuisien tapahtumien lukumäärä Kaikki alkeistapahtumien lukumäärä

Vastauksia. Topologia Syksy 2010 Harjoitus 1

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

3.7 Todennäköisyysjakaumia

Transkriptio:

TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Kombinatoriikka Todennäköisyyksiä (-laskuja) varten tarvitaan tieto tapahtumille suotuisien alkeistapausten lukumäärästä eli tapahtumaa vastaavan osajoukon alkioiden lukumäärästä. Kombinatoriikalla eli kombinaatio-opilla tarkoitetaan niitä laskusääntöjä, joilla äärellinen joukko voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin ja laskea näiden lukumääriä. Kombinatoriikka voidaan jakaa kolmeen osaan: 1. Kuinka monella tavalla joukon kaikki alkiot voidaan järjestää jonoksi? Tähän antaa vastauksen: tuloperiaate ja permutaatio 2. Kuinka monta k:n alkion järjestettyä jonoa on n:n alkion joukolla? Tähän antaa vastauksen: k-permutaatio 3. Kuinka monta k:n alkion osajoukkoa on n:n alkion joukolla? Tähän antaa vastauksen: k-kombinaatio Lisäksi (myöh.) tarkastellaan toistokoetta ja binomitodennäköisyyttä. Tuloperiaate ja permutaatio Esimerkki 1: Maastopyörässä on kolme etuhammasratasta ja 7 takahammasratasta. Kuinka monta erilaista välitystä eli vaihdetta pyörässä on? 1. eturatas 2. eturatas 3. eturatas 1. 7. takaratas 1. 7. takaratas 1. 7. takaratas Yhteensä: 3 7 = 21 vaihdetta. 1

Esimerkki 2: Pelicansin pelaaja valmistautuu toiseen finaaliotteluun. Hän voi valita luistimet kahdesta mahdollisesta (joko Bauer tai Easton), mailan kolmesta mahdollisesta (Bauer, Koho tai Reebok) ja kypärän kahdesta mahdollisesta (Reebok tai Bauer). Kuinka monta erilaista vaihtoehtoa Puumalli hänellä on? luistimet Bauer Easton maila Bauer Koho Reebok Bauer Koho Reebok kypärä R. B. R. B. R. B. R. B. R. B. R. B. Yhteensä: 2 3 2 = 12 Tuloperiaate (yleisesti): Tuloperiaatetta voidaan kuvata prosessiksi eri valintoja. Jos jokin prosessi voidaan suorittaa k eri vaiheessa siten, että 1. vaiheessa on n 1 kappaletta eri vaihtoehtoja, 2. vaiheessa on n 2 kappaletta eri vaihtoehtoja, jne. k. vaiheessa on n k kappaletta eri vaihtoehtoja, niin koko prosessi voidaan tehdä n 1 n 2 n 3 n k 1 n k eri tavalla. Huom! Toisten vaiheiden valinnoilla ei ole vaikutusta toisten vaiheiden valintoihin. Tulkinta: Saatava luku on eri vaiheissa esiintyvien valintamahdollisuuksien tulo. 2

Esimerkki 3: Kuinka monta erilaista veikkausriviä on olemassa? Yhden veikkauskohteen tulos valitaan joukosta T = 1, x, 2 ja kohteita on yhteensä 13 kpl. Yksi veikkausrivi vastaa prosessia, jossa on 13 eri vaihetta. Kussakin vaiheessa tehdään valinta kolmesta eri vaihtoehdosta. Näin ollen erilaisia veikkausrivejä on tuloperiaatteen nojalla kappaletta. 3 3 3 3 yht.13 kpl = 3 13 = 1 594 323 Tuloperiaate (toistuville valinnoille): Edellinen esimerkki voidaan yleistää. Jos valintaprosessi suoritetaan aina samasta joukosta, niin eri vaihtoehtotapoja suorittaa prosessi on tällöin joukon alkioiden lukumäärä korotettuna potenssiin vaiheiden lukumäärällä. Muistisääntönä: Ei se noppa muista, minkä tuloksen se antoi viime kerralla. (Siis vaikka valinnat tehdään joka vaiheessa samasta joukosta, niin eri vaiheiden valinnat eivät riipu toisistaan.) Esimerkki 4: Nopassa on 6 silmälukua (tahkoa) ja noppaa heitetään 4 kertaa. Erilaisia silmälukujonoja on 6 6 6 6 = 6 4 = 1296 kappaletta. 1. Heiton eri 2. Heiton eri 3. Heiton eri 4. Heiton eri 3

Määritelmä, kertoma: Luonnollisen luvun n N kertoma on tulo n! = 1 2 3 n. Lisäksi asetetaan 0! = 1. (Negatiivisille kokonaisluvuille ei ole määritelty kertomaa.) Esimerkki 5: 7! 4! = 1 2 3 4 5 6 7 = 5 6 7 = 210 1 2 3 4 Määritelmä, permutaatio: Äärellisen joukon permutaatio on tämän joukon alkioista muodostettu järjestetty jono, jossa jokainen alkio esiintyy täsmälleen yhden kerran. Joukon alkioiden asettamista eri järjestykseen sanotaan permutoimiseksi. Lause, Permutaatioiden lukumäärä: Jos äärellisen joukon A alkioiden lukumäärä on n, niin joukon A permutaatioiden lukumäärä on n! (Laskimessa! on usein SHIFT+). Tod: Jonon ensimmäinen jäsen voidaan valita n eri tavalla, toinen jäsen n 1 tavalla ja näin jatkaen viimeinen jäsen yhdellä tavalla. Siis n (n 1) 2 1 = n! Esimerkki 6: Tikkurilan lukion todennäköisyyskurssin MAA06.52 ryhmässä on 29 opiskelijaa. Kuinka moneen eri jonoon heidät (teidät ) voidaan järjestää? Vastaus: Jonon ensimmäinen jäsen voidaan valita 29 eri tavalla, toinen 28 eri tavalla jne. ja viimeinen yhdellä tavalla, joten yhteensä jonoja on kappaletta. 29! 8,8417 10 30 4

Esimerkki 7: Bussipysäkillä on 5 naista ja 4 miestä. Kuinka monella eri tavalla he voivat asettua jonoon, jossa a) Nainen on alussa ja lopussa b) kaikki miehet ovat peräkkäin toisen päädyn nainen a) Päädyissä olevat naiset voidaan valita 5 4 = 20 eri tavalla. Jonon keskellä olevat henkilöt, 4 miestä ja 3 naista (yhteensä 7), voidaan järjestää 7! = 5040 eri tavalla. Tuloperiaate antaa: 20 5040 = 100 800 b) Pelkät miehet voidaan asettaa 4! = 24 eri tavalla peräkkäin. Ajatellaan miehet yhtenä muodostettavan jonon yksikkönä, jolloin jonossa on 5 + 1 = 6 yksikköä. Näin ollen erilaisia jonoja tulee 6! = 720 kappaletta ja tuloperiaate antaa: toisen päädyn nainen = miehet, 4 kpl = nainen, 1kpl 4! 6! = 24 720 = 17 280 Tässä siis vain muutama vaihtoehto k-permutaatiot eli variaatiot Määritelmä, k-permutaatio: Äärellisen joukon k-permutaatio on jono, jossa on k kappaletta tämän joukon alkiota. Erityisesti n-alkioisen joukon permutaatio ja n-permutaatio ovat samat. Esimerkki: Olkoon äärellinen joukko A = a, c, f, t, h, n, u, w, d, jolloin mm. seuraavat jonot ovat tämän joukon 3-permutaatioita (tässä ei ole kaikki mahdolliset, vain muutama). A 3 = a, c, f, A 3 = t, h, n, A 3 = u, w, d A 3 = (a, f, c), A 3 = (c, a, f), A 3 = (a, w, h) Huomautus: Havaitse, että k-permutaatioissa jonon alkioiden järjestyksellä on väliä. Joukosta A (esimerkki yllä) muodostetut 3-permutaatiot A 3 = a, c, f, A 3 = (a, f, c), A 3 = (c, a, f) ovat kaikki eri jonoja, siis eri 3-permutaatioita. Laskimesta permutaatioiden lukumäärän antaa näppäin npr. 5

Lause, k-permutaatioiden lukumäärä: Jos äärellisen joukon A alkioiden lukumäärä on n, niin tämän joukon A k-permutaatioiden lukumäärä on n! n k!. Tod: Jonon, jossa on k alkiota, ensimmäinen jäsen voidaan valita n eri tavalla, toinen jäsen n 1 tavalla ja näin jatkaen viimeinen jäsen eli k:nnes jäsen n (k 1) yhdellä tavalla. Siis n (n 1) n k 2 n k 1 yhteensä k kappaletta lavennus n k! lla = n! n k! A 5! 5 2! = 5! 3! = 4 5 = 20 6