Palautekooste ja työryhmän vastine (2. vaihe): JHS XXX Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta 25.4.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 8 - Lappeenrannan kaupunki - Turun kaupunki - Puumalan kunta - Puumalan kunta - Yksityishenkilö - Kunnan Taitoa Oy - Espoon kaupunki - Keravan kaupunki 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 8 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 3 3.1 Suositus ei palvele kunnan omaa johtamista. Vertailukelpoisuutta kuntien kesken suositus parantaa oletuksella, että kaikki noudattavat kaikkia JHS-suosituksia 3.2 Kommenttikierrokselle 2 on lisätty Liite 2 myös tähän suositukseen kuten Maakuntien suosituksessakin oli jo kierrokselta 1 alkaen. Siitä olisi voinut mainita kommenttikierroksen 2 saatekirjeessä. Siitäkin huolimatta, vaikka liite olisi lisätty 1 palautekierroksen perusteella. 3.3 Kustannuslaskentasuosituksesta tulee haasteita nykyisille tietojärjstelmille ja vaatii paljon niiden kehittämistä. Tietotuotannon automatisointi ei onnistu kaikilta osin, suositus ei tue tätä. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 8 5 4 3 2 1 Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 4 4 4,0 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta 7 1 2,9 Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 2 5 1 3,1
5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 8 6. Vastustusperusteet 7. Muutosehdotukset suositusluonnoksen kappaleeseen 1. Johdanto 7.1 Viides kappale: "...kunnat ovat ottaneet käyttöönsä JHS kuntien tililuettelomallin...", ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...kunnat ovat ottaneet raportoinnissa käyttöönsä JHS kuntien tililuettelomallin..." 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Termit ja lyhenteet 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Suositukset 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Opastavat tiedot 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Viittaukset 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Liitteet 14. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 1. Kustannuslaskennan periaatteita ja käsitteitä
14.1 Johdantoyhteenvedosta viitaten suositus on tarkoitettu sovellettavaksi vuodesta 2020 alkaen. Tästä johtuen on epäloogista, että Maakuntiinn siirtyvien tehtävien osalta on erittäin paljon esimerkkejä kappaleessa 1. Esimerkkien pitäisi olla kuntaan jäävistä palveluluokista. Täällä jopa väitetään, että esimerkeissä olevat palo- ja pelastustoimi yms. ovat (JHS 200) palveluluokituksessa, siihen palveluluokitukseen, jossa ne ovat ei viitata johdantokirjeessä eli Maakunta. Esim. kohdasta, joka on epälooginen: "Samaa perusluokitusta noudatetaan kuntien ulkoisessa raportoinnissa, jossa palveluluokkia ovat esimerkiksi terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto." Kohta "...on syytä noudattaa kohtuullisuutta." ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...on syytä noudattaa olennaisuuden periaatetta." Sivun 1 viimeinen kappale ja sivun 2 ensimmäinen kappale ehdotetaan muutettavaksi sisällöllisesti kokonaan. Nykysisältö ei liity millään muotoa kunnan toimialaan vuoden 2020 jälkeen. Sivu 5 ja kappale: "Palvelu- sekä meno- ja tulolajiluokitus:" tulee sisällöllisesti muokata vastaamaan tosiasioita (kts edellinen kommentti). Kohdassa Vastuuyksikköluokitus (sivu 6), puhutaan tuotantoyksiköiden välisestä siirtohinnoittelusta. Ehdotetaan termi siirtohinnoittelu muutettavaksi kuvaavampaan muotoon. Kohdassa välisuorite (sivu 7) käytetään esimerkkejä, jotka eivät kuulu kunnan toimialaan 2020 jälkeen. Ehdotetaan esimerkki muutettavaksi. 15. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2. Kustannusten epäsuorat kohdennusmenetelmät 16. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.1 Jakolaskenta 17. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.2 Ekvivalenssilaskenta 17.1 Esimerkki tekstistä: Sairaalan lääkärit ja hoitajat suorittavat vaativuusasteeltaan erilaisia hoitotoimenpiteitä. Lääkärit aiheuttavat kustannuksia hoitajiin verrattuna suhteessa 1,5:1 eli lääkärikäynnistä aiheutuu kustannuksia 50% enemmän kuin hoitajakäynnistä. Laskentakaudella tehdään 120 lääkärikäyntiä ja 150 hoitajakäyntiä. Kustannuksia
syntyy seuraavasti: muuttuvat kustannukset 200 000 euroa ja kiinteät kustannukset 150 000 euroa. Tässä sama kommentti kuin kohdassa 1 - miksi esimerkkejä, jotka ovat Maakunnalle siirtyvistä tehtävistä? 18. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.3 Lisäyslaskenta 18.1 Esimerkki: Kohdistetaan sote-liikelaitoksen omat hallintomenot sen tuottamille palveluille. Suoran valinnan palvelut: oman tuotannon välittömät ulkoiset toimintamenot 4 miljoonaa (josta 3 miljoonaa henkilöstömenoja), asiakaspalveluiden ostot 8 miljoonaa. Yhteensä 12 miljoonaa. Kuuluuko nämä Kunnan kustannuslaskentaohjeeseen, vaikka kuinka olisi kyse kustannuslaskennan perusteista? 19. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.4 Toimintolaskenta 20. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.4.1 Toimintolaskennan periaate 20.1 Toisessa kappaleessa maininta Toimintolaskennan periaate ilmenee kuviosta. Mainittu kuvio olisi syytä liittää tähän yhteyteen, tai poistaa em. maininta. 21. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.4.2 Toimintolaskenta muihin menetelmiin verrattuna 22. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 1. Johdanto 23. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 2. Kustannuslaskennan periaatteita 23.1 Sivun 3 ensimmäisen kappaleen alusta "kirjanpidon ja talousarvion rakenne" korvataan "Sisäisen laskennan rakenne". Perustelu: Talousarvion rakenne lähtee organisaation rakenteesta. Kirjanpidon rakenne taas pohjautuu talousarvion rakenteeseen. Kustannuslaskennan tarpeet otetaan huomioon sisäisen laskennan rakenteessa. JHS-työssä on korostettu, että luokitukset ovat organisaatioriippumattomia. Nyt kehotettaisiin alistamaan talousarvio ja kirjanpito luokituksille.
24. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 3. Yleinen kustannuslaskentamalli 25. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 4. Resurssi- ja tuotospohjainen kustannusten jakaminen 26. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5. Ulkoisesti raportoitavien JHS-palveluluokkien kustannukset 26.1 Joss palvelutuotteille ja palveluluokille kohdistetaan sisäisen pääoman korkoa, niin se ei ole kirjanpidon kululajille kohdistettu meno (ei sisälly toimintakatteeseen). Mistä saadaan pääomakustannukset palveluluokillle (ei kulu, ei kirjanpidossa). Jos käyttöomaisuuskirjanpidossa tai kustannuslaskennassa, täsmäytys ulkoiseen tuloslaskelmaan ei onnistu 27. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.1 Palveluluokille kohdennettavat meno- ja tulolajit (kustannuslajiluokitus) Vastaajien määrä: 2 27.1 Kaikki toimittajarekisteri- ja ostoreskontrajärjestelmät eivät tue y-tunnuksen kautta tehtävää sektoriluokittelua. Tämä voidaan ratkaista esimerkiksi vastapuolitunnisteella. Y-tunnukseen perustuva suositus tulee poistaa. 27.2 Palveluluokille kohdennettavat sisäiset kululajit eritellään JHS-tilikartan mukaisiin tiliryhmiin, ei siis vain sisäisiin vuokramenoihin tai muihin sisäisiin eriin. Vyörytyserät raportoidaan omana eränään. Tämä helpottaisi täsmäyttämistä. Vain merkittävä siirtohinnan poikkeama tulisi vyöryttää palvelua käyttäneille yksiköille ja tähän pitäisi määritellä olennaisuuden raja joko prosentteina tai euroina. 28. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.2 Sisäiset erät JHS-palveluluokilla 28.1 Suosituksesta ei ilmene, mille palveluluokalle kirjataan ulkoiset menot ja sisäiset tulot silloin, kun esimerkiksi sisäiset tukipalvelumenot kohdennetaan sisäisinä myynteinä. Kun tukipalvelujen palveluluokkaa ei enää ole, niin mihin näiden tuotantokustannukset ja sisäiset tulot tilastoidaan? Samoin tilakeskuksen menot, jotka katetaan sisäisellä vuokralla, miten ilmoitetaan tilastossa? Ainoastaan ulkoiselle vuokraukselle on oma
palveluluokkansa. 29. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.3 Täsmäytys tuloslaskelmaan 30. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.4 Laskentakausi 31. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.1 Henkilöstökustannukset 31.1 Työllistettävien palkat, kohdistetaanko työllisyyspalvelut -palveluluokalle ja niihin saadut tuet samalle palveluluokalle Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset eläkemaksut - ei aiheudu tehdystä työstä vaan jo maksussa olevista eläkkeistä, ei siis palvelun tuottamisesta - kohdistamattomiin? - heikentää hinnoittelun läpinäkyvyyttä sekä itse tuotetun ja ostetun palvelun palvelun kustannusten vertailu (teenkö itse vai ostanko -päätöksentekotilanne) 32. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.2 Ulkopuoliset palveluostot 33. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 34. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.4 Avustusmenot 35. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.5 Kiinteistömenot ja vuokrat 36. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.6 Pääomakustannukset ja poistot Vastaajien määrä: 2 36.1 Laskennallista sijoitetun pääoman korkoa koskevat vaatimukset on poistettava. Tilastointi voi perustua ainoastaan todellisiin kuluihin. 36.2 Kustannuslaskennallinen erä, ei kirjanpidossa, ei toimintakatteessa. Ei toteutunut kustannus. Täsmäytys ulkoiseen kirjanpitoon?
37. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.7 Valmistus omaan käyttöön 38. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.8 Muut toimintakustannukset 38.1 Jos aiheuttamisperiaatetta ei voida soveltaa, kustannukset (pl. vuokramenot) jaetaan laskennallisesti eri palveluluokille muiden kustannusten suhteessa. Tarkoittaako palveluluokkien kustannusten suhteessa? 39. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.9 Ulkoiset myynnit, asiakasmaksut ja muut tulot 40. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 7.1 Hallintokustannukset Vastaajien määrä: 4 40.1 Jos vyörytyksen jakotekijät halutaan ilmoittaa pakottavina, tulee hallinnollisen työn yksinkertaistamiseksi kaikissa erissä käyttää samaa jakotekijää. Palkkamenojen tai ostojen käyttäminen yksittäisessä kohdassa ei johda kuin korkeintaan marginaaliseen eroon verrattuna siihen, että niissäkin käytetään käyttökustannuksia. 40.2 Toimialalautakunnat, kohdistetaanko palveluluokille? Ei mainittu kummassakaan listassa. 40.3 Vyörytysten teknisen ja automaattisuuden mahdollistamiseksi jakotekijöiden pitäisi olla summatietoja esim. toimintamenot. Käyttökustannukset jakotekijöinä sisältävät kahden summarivin yhteenlasketun arvon, mikä on teknisesti vaikea toteuttaa tietojärjestelmiin. Pitäisi myös välttää sellaisia jakotekijöitä esim. päätelaitteet, jotka eivät ole kirjanpitojärjestelmässä. Päätelaitteiden sijaan tulisi käyttää jakotekijänä esim. summatasoa ICT-menot. Hankintayksikön menojen jakotekijä ostot+aineet ja tarvikkeet ei ole myöskään relevantti, vaan jakaa sosiaali ja terveystoimelle liikaan menoja. 40.4 Ei jaettavissa hallinnon toimintojen listauksessa on johdon tuki, jota ei ole mainittu JHS 200 dokumentissa. Lisäksi listassa jaettavasta hallinnosta mainitaan että vyörytyksessä tulee käyttää määriteltyä jakotekijää. Tarkoittaako määritelty jakotekijä palvelutuotteiden jakotekijää jonka mukaan hallinnon kustannukset vyörytetään? 41. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 7.2 Sisäinen kaupankäynti ja vyöryttäminen
41.1 Tilivuoden aikana syntyneen yli- tai alijäämän vyöryttäminen palveluille voi johtaa ratkaisuun, jossa kunnan tuotteistaminen vähenee ja tukipalvejen menot vain vyörytytetään palveluille. Jos tukipalvelut on tuotteistettu ja ali- tai ylijäämään joudutaan tilivuoden lopussa oikaisemaan vyörytyksillä, tämä pitäisi pystyä toteuttamaan ilman lisälaskentaa tai raskasta manuaaliprosessia. 42. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 8. Palveluiden hinnoittelu 43. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 8.1 Omakustannusarvoon perustuva hinnoittelu 44. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 8.2 Markkinaperusteinen hinnoittelu 45. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 8.2.1 Markkinaperusteisen hinnoittelun kustannuspohja 46. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 8.2.2 Kohtuullisen tuoton määrittäminen