Palautekooste: JHS XXX Maakuntien kustannuslaskenta

Transkriptio

1 Palautekooste: JHS XXX Maakuntien kustannuslaskenta Organisaatio Vastaajien määrä: 29 - Valtori - Valtioneuvoston kanslia - Liikenne- ja viestintäministeriö - Konneveden kunta - Valtiokonttori - Etelä-Savon maakuntaliitto - Kunnan Taitoa Oy - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ( Eksote) - Espoon kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi - Tilastokeskus - Valtiontalouden tarkastusvirasto - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Ilmatieteen laitos - Kansaneläkelaitos - KSSHP - Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi - Säkylän kunta - Keravan Kaupunki - Loviisan kaupunki - Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Sodankylän kunta - Työ- ja elinkeinoministeriö - Päijät-Hämeen liitto - CGI / WFLG - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - KEHA-keskus - Pirkanmaan liitto - THL - Maa- ja metsätalousministeriö 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: Yleiskommentit Vastaajien määrä: 22 - Periaatteellisella tasolla yksinkertaiset ja selkeät mallit ovat paras lähtökohta. Ei turhia nyansseja eikä liian tarkka laskentaa. - Valtioneuvoston kanslialla ei ole asiasta lausuttavaa. Sinänsä kannatettavaa, että kuntien kustannuslaskentaa pyritään yhtenäistämään. - Suositusluonnos on selkeä ja toimiva - Liite 1 sisältää perusasiat kustannuslaskennasta, eikä siihen ole suuremmin kommentoitavaa. Teorioista ei käsitellä esimerkiksi uudemman polven aikaperusteista toimintolaskentaa tai pohdita tuotetun arvon merkitystä lopputuloksessa. Toki on syytä olla realistinen esimerkiksi järjestelmien ja resurssien käytön suhteen, mutta toisaalta laskennankin tulee elää ajassa tarpeiden muuttuessa. Liitteen 2 menettelyohjeet ovat pääsääntöisesti selkeitä. Ohjeistus ei vastaa siihen, miten maakunnat pystyvät hallitsemaan kokonaisuuden, joka sisältää suorite-/tuoteperusteista laskentaa, palveluluokittaista laskentaa ja muita tasoja kuten episodit tai sote-tietopaketit. Lisäksi ei ole täysin selvää, tuleeko tilastokeskukselta muita laskentavaateita. On syytä varmistaa, että ohjeen viimeinen versio on varmasti synkronoitu erilaisten odotusten ja vaatimusten kanssa. - Suositus on tarpeellinen ja tärkeä. Kustannuslaskennan merkitystä ja tämän suosituksen sisältöä on tuotava esiin Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelmassa. Taitoan kommentit on koottu useamman asiantuntijan ryhmässä - kommentit annetaan keskitetysti yhden henkilön nimissä.

2 - Ohjeen kohta liite 2, vaatii muutosta. Muuten ohje hyväksyttävissä. - Tuleeko maakuntien palvelukohtaiseen raportointiin tukipalveluiden palveluluokkia? Se vaikuttaa oleellisesti myös kustannuslaskentaohjeisiin. - Maakuntien päättäjien on tärkeää tietää, miten maakunta järjestää toimintansa mahdollisimman kustannusvaikuttavasti. Tämä voi tarkoittaa mm., että osa tuotteista ja palveluista (suoritteet) kannattaa hankkia markkinoilta ja osa tuottaa itse. Rationaaliset valinnat edellyttävät hyvää kustannustietoisuutta ja päätöstä mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ei ja sen mukaan sopeuttaa toimintaa (oma tuotanto, hankinnat sopivalla aikajänteellä). Tällaisen tiedon suhteen liitteessä (1. Kustannuslaskennan perusteet) mainituista kustannusten kohdentamiseksi esitetyt neljä vaihtoehtoa poikkeavat toisistaan. Kun kustannuslaskenta yleensä on järkevää rakentaa johdonmukaiseksi läpi organisaatioiden ja kun tavoitteena on myös hyvä vertailtavuus maakuntien välillä, suosituksessa voisi esittää suositeltavin kustannusten kohdentamisen vaihtoehto. Sitä ei esitetä. Kustannuslaskennan tietojen hyödyntämisessä pitää esimerkiksi huomioida loppusuoritteille ajettavat kiinteät kustannukset. Nämä pitää huomioida, kun arvioidaan palveluiden tuottamistavan eroja oman toiminnan tai hankinnan väliltä. Palveluostojenkin tilanteessa julkisen sektorin tuotannolle jää usein varsin merkittävät kiinteät kustannukset, jotka voivat kenties hieman pienentyä, mutta usein vain marginaalisesti. Tätä ei välttämättä vertailuasetelmassa huomioida, etenkin jos ohjeistus ohjaa tarkastelemaan oman tuotannon kokonaiskustannuksia vertailulukuna. Edellä sanottuunkin viitaten jää epäselväksi, miksi suosituksen ensisijaiseksi kohderyhmäksi mainitaan taloushallinnon ja laskentatoimen ammattilaiset. Viimeksi mainittujen voidaan odottaa olevan hyvin selvillä kustannuslaskennan perusasioita. Heille taas teoreettista esitystä enemmän hyötyä voisi tulla ennakoitavissa olevien kustannuslaskennallisten ongelmien tarkastelusta kuten vyörytysperusteista, jäljitettävyyden varmistavista dokumentointiohjeista, tietojen laskennan lähtötietojen oikeellisuuden ja eheyden varmistamisesta, suoritekohtaisten katteiden vaihtelun hyväksyttävyydestä jne. Lainsäädännön kautta maakunnilla on samoja tehtäviä. Kuitenkin suosituksessa pidetään tarpeellisena jättää paljon liikkumavaraa kustannuslaskentaan maakuntien erilaisuuden takia. Suurehko liikkumavara on ristiriidassa se tavoitteen kanssa, että maakuntia tulee voida vertailla keskenään taloudellisten tietojen ja niistä johdettavien tunnuslukujen avulla ja että laskennan tulee tukea myös maakuntien yhdenmukaista ulkoista talousraportointia. Jos visiona on, että kaikki maakunnat käyttävät yhtenäisiä laskentapuitteita, - järjestelmiä ja ohjelmistoja, on vaikea nähdä perustetta kustannuslaskennassa suurelle liikkumavaralle ylipäätään. - Yleisesti perusasiat ihan normaaleja kustannuslaskennan tavoitteita ja tehtävissä. Ei suuria muutosesityksiä. Uudistuksen määrä ja laatu sekä laajuus huomioon ottaen ensimmäisten kuukausien aineiston laatu tullee olemaan vaihtelevaa sekä uusista että vanhoista asioista johtuen. Vanhojen kuntien, kuntayhtymien jne tilinpäätökset & muut lopetustoimet tammikuussa 2020 vievät varsin monen työaikaa, joten työaikakirjaukset moninaisempia kuin maakunnan toiminta. Tammikuun voisi siis siirtää harjoittelukuukaudeksi. Asian voisi kirjoittaa huomattavasti lyhyemmin. sisältää paljon perusasioita, kuten "ostolaskujen sisällöistä sopimista", luokitukset niin ja näin. Taloustilastoluokat jne on vuosikymmeniä viety järjestelmiin. Nojaa paljon teknologian hyödyntämiseen, haaste on saada meidät ihmiset sitä käyttämään oikein joka tasolla. Vie myös rahaa alkuvaiheessa. - Ilmatieteen laitoksella ei ole Maakuntien kustannuslaskentasuositukseen kommentoitavaa. - Kela ei ota kantaa luonnoksen sisältöön, mutta kannatta yhtenäisten toimintamallien voimaansaattamista. Kustannuslaskentamenetelmien uudistaminen, yhtenäistäminen ja selkeyttäminen on hyvä asia, mutta suosituksessa tulee korostaa koko uudistuksen läpinäkyvää ja ymmärrettävää raportointia. Olisi suotavaa, että uudistus vähentää kustannuslaskentamenetelmiin liittyvää tulkintaa, siten että samat kustannuserät kirjataan kaikissa maakunnissa samalla tavalla. Erityisen tärkeää tämä on vertailujen ja yhteismitallisuuden mahdollistamiseksi. - Kaikki toisiinsa liittyvät suositukset pitäisi saada yhtä aikaa kommentoitavaksi - Tarvetta vielä enemmän konkreettisille esimerkeille ja laskelmille. - Yleisesti ottaen suositukset ihan hyviä. Ensimmäisestä ehdotuksesta on menty paljon eteenpäin. Ehkä yksittäisiä muutosehdotuksien sijasta olisi hyvä jos suosituksissa painotettaisiin vielä enemmän suositusten luonnetta ulkoisen raportoinnin välineenä. Varsinaiseen tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan pitäisi sitä toteuttavalla organisaatiolla olla paljon tätä ohjeistusta syvällisempi näkemys kustannuslaskennan paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista. - Pääpiirteissään kustannuslaskennan suosituksessa mainittujen periaatteiden mukaan on yhteisössämme toimittu. Yleinen huomautus on, että välillä suosituksessa käytetään sanaa "laskentakohde" ja välillä sanaa

3 "palveluluokka samaa tarkoittavana asiana mm. kohdassa 43. Muutosehdotuksen liitteen 2 kappaleessa 7.1. Hallintokustannusten jakaminen. - Kustannuslaskentasuositus on tarpeellinen. Rakennerahastojen välittävät toimielimet (jatkossa mm. maakunnat) ovat velvollisia käyttämään hankehallinnointiin kokonaan sähköisiä rakennerahastojen tietojärjestelmiä (EURA 2014, Tuki2014). Välittävät toimielimet toimivat osassa rakennerahastohankkeita sekä hankkeen tuensaajana että rahoittajana (ns. itse toteutetut hankkeet). Erityisesti näiden hankkeiden osalta maakuntien tulee varmistaa, että niiden kustannuslaskenta ja kirjanpito tuottavat itse toteutetuilta rakennerahastohankkeilta edellytetyt ja rakennerahastojen tietojärjestelmiin tarvittavat tiedot. Kuluvalla ohjelmakaudella ( ) Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014) määrittelee käytössä olevat kustannusmallit, joiden käytön tulee olla mahdollista myös maakunnissa itse toteutetuissa hankkeissa ( Uusia kustannusmalleja voidaan ottaa käyttöön myös kesken ohjelmakauden, joten valmius uusien mallien käyttöönottoon tulee olla myös jatkossa. Seuraavan ohjelmakauden (2021 +) osalta käyttöön otettavista kustannusmalleista tiedetään vasta myöhemmässä vaiheessa. Maakuntien tulee mahdollistaa seuraavan ohjelmakauden kustannusmallien muodostaminen itse toteutettavissa hankkeissa komission ja uuden lainsäädännön edellyttämällä tavalla. - Maakuntien kustannuslaskenta suositus sekä Kuntien ja kuntayhtymien vastaava suositus tulisi vastata toisiaan. - Kustannuslaskennan yhtenäistämiseksi suositus on hyvin tarpeellinen. Muutamiin kohtiin on kommentteja. - Maakuntien kustannuslaskentasuositus on tarpeellinen. Suosituksessa ei saa antaa liikaa vaihtoehtoja, muuten menetetään maakuntien välinen vertailtavuus. Kustannuslaskentasuosituksen pitäisi olla mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen ja velvoittava, jotta maakunnista on mahdollista saada riittävän yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa. Miten saadaan palkka- ja henkilöstökulut palveluluokille? Tuleeko maakunnille palveluluokittainen työajanseuranta? Vyörytetäänkö hallintokustannukset palveluluokille niille kohdistuneen työajan / kustannusten mukaisesti? - Maakuntien yhtenäisen kustannusten kohdistamisen näkökulmasta on hyvä, että tehdään yhteinen JHS. On kuitenkin huomioitava seuraavat seikat: Kustannusten kerääminen tuotteiden kautta pitäisi olla ohjeistuksessa mukana. Sote-tuottajaorganisaatiossa ei ole luokituksen mukaista kustannuspaikkarakennetta eikä tuotekohtainen kirjanpidon kustannusten näin ollen seuranta ole mahdollista. Kustannuspaikkarakenteet tehdään toiminnan organisoinnin mukaisesti ei tilastoinnin. Palveluluokitus toimii vain erillisenä raportointidimensiona. Käytännössä tiedot on kerättävä tuotteiden laskennallisten kustannusten kautta ja jaettava tilikartan mukaisille riveille laskennallisilla jakosäännöillä. Palveluluokituksissa pyydetään esh:n avo- ja vuodeosastotoiminta ilmoittamaan erikseen. Jako ei vastaa eshtuottajan organisaatiota. Taloudellinen ja toiminnallinen tuottavuus edellyttää avo ja vos integraatiota. Toimintojen lokeroiminen omiksi kirjanpidollisiksi kokonaisuuksiksi ei ole sujuvan potilashoidon kannalta mahdollista. Avo-, vos- ja leikkaustoiminta ovat toisiaan tukevaa potilashoitoa ja niitä tuotetaan samojen henkilöiden toimesta. Vaatii merkittävää erillisseurantaa, jotta kustannukset voidaan laskennallisesti kohdistaa, koska ei ole toiminnan kautta saatavissa. Kustannukset olisi tarkoituksenmukaista ilmoittaa jälkilaskennan kautta. Kuukausittainen raportointi ei tule kyseeseen tahdin ollessa liian tiuha. Kustannukset eivät jakaudu tasaisesti kaikille kuukausille (esim. kesäsulut, lomarahat elokuussa, influenssakausi, liukastumismurtumat jne) jolloin kuukaudet eivät ole vertailukelpoisia. Jälkilaskenta on tarkoituksenmukaista tehdä lähtökohtaisesti tilinpäätöksen yhteydessä. - THL:n mielestä maakuntien JHS-kustannuslaskenta-suositus on tarpeellinen, jotta maakuntien ulkoisesti raportoimat taloustiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Kustannuslaskenta tulisi pyrkiä myös automatisoimaan mahdollisimman pitkälle, mitä myös kustannuslaskentaohjeistuksessa korostetaan. THL kiinnittää erityistä huomiota siihen, että suosituksen mukaan maakuntien liikelaitosten kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina. Nettokustannuksia ei voida käyttää tuottavuus- ja vaikuttavuusseurannassa eikä myöskään yksityisen sektorin tuottamien palvelujen vertailussa. Palveluluokitusten tulisi olla sellaisia, että ne tukevat automaattista kustannuslaskentaa eivätkä ne saisi aiheuttaa kohtuutonta kustannuslaskentatyötä siitä saatavaa hyötyyn nähden.

4 THL korostaa myös, että sekä brutto- että nettokustannukset tulee raportoida. - Eräiden menoerien osalta on tarve palvelujakoa tarkempiin kustannustietoihin. Esimerkiksi EU-rahoitteisten viljelijätukien osalta EU edellyttää palvelujakoa tarkempaa kustannusseurantaa. Missä yhteydessä ministeriöiden on mahdollista tuoda esille omat palveluluokkatasoa tarkemmat tietotarpeet huomioon otettavaksi ja sisällytettäväksi maakuntien seurantakohdteiden määrittelyyn? Pohdittavana seikkana se, miten maakunnissa seurataan ja myöhemmin raportoidaan eräiden ministeriöiden erillismomenttien määrärahoja (esimerkiksi eri vuosien siirtomäärärahojen käsittely)? 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen ,67 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla , ,6 Yhteensä ,73 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: Vastustusperusteet Vastaajien määrä: 1

5 7. Muutosehdotukset suositusluonnoksen kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 8 - Kappaleen kohtaan:... muodossa valtionkonttorin ilmoituspalveluun Korjaus: Valtiokonttorin (ilman n-kirjainta, iso alkukirjain) - Kolmannessa kappaleessa todetaan: "Suositus ei myöskään ota kantaa siihen, miten maakunta oman kustannuslaskentansa toteuttaa käytännössä. Lähtökohtana on kuitenkin, että vähintään ulkoista raportointia tukeva kustannuslaskenta toteutetaan mahdollisimman automatisoidusti osana tietojärjestelmiä." Edelleen neljännessä kappaleessa todetaan: "Suosituksen pääasiallinen tehtävä on tukea maakunnista kerättävien palvelukohtaisten kustannustietojen yhdenmukaisuutta ja antaa yhtenäiset perusteet palveluiden hinnoittelulle. Suositus tukee kuitenkin näiden tavoitteiden lisäksi maakuntien kustannustietojen vertaamisesta ja tuottavuuden laskentaa, siltä osin kuin kustannuslaskentasäännöt yhtenäistävät edellä mainittuja toimia koskevien tietojen laskentaa." Sisällöllisesti nämä kohdat ovat osittain ristiriitaisia ja toisensa kumoavia, josta syystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lause: "Suositus ei myöskään ota kantaa siihen, miten maakunta oman kustannuslaskentansa toteuttaa käytännössä..." poistetaan. - Ei muutosehdotuksia - "Laskennan fokus tukee tässä yhteydessä maakuntien ulkoista raportointia ja antaa osaltaan valmiudet yhtenäisen ja vertailukelpoisen taloustiedon tuottamiselle" --> Onko järkeä ylläpitää erilaisia määrittelyitä sisäisessä laskennassa? Voisiko tavoite olla, että malli olisi kustannusten käsittelyn osalta yhtenäinen myös siinä? Esim. poistojen käsittelystä kahta mallia - Kustannuslaskennan termit eivät ole ymmärrettäviä, jos ne eivät kohtaa maakunnan palvelututannon reaalimaailmaa. Se taas on yritetty kuvata maakuntien viitearkkitehtuurissa. Nämä tulisi yhdenmukaistaa/ yhteensovittaa, vähintään keskeisimpien termien osalta (esim palvelu). Määrärahojen riittävyyden näkökulmasta kirjanpidosta saatavan tiedon lisäksi tulee seurata rahan sidontaa, joka esim. työnvälitys- ja yrityspalveluiden (tulevat kasvupalvelut) näkökulmasta tarkoittaa sitä, että silloin kun esim. hankintapäätös tai palkkatuki ja starttipäätös tehdään, niin tätä varten tulee varata raha eli sitoa rahaa. Sidontatieto kuvaa paremmin kuluvan vuoden toimintaa kun taas maksatustieto perustuu menneen tapahtuman analysointiin. Sidonnan ja maksatuksen välinen viive voi olla työnvälitys- ja yrityspalveluissa jopa 0,5-1 vuosi. Mahdollisimman reaaliaikaista tietoa rahatilanteesta tarvitaan sekä sisäisen että ulkoisen laskennan näkökulmasta. Ministeriötasolla tarvitaan valtakunnallista tietoa siitä, kuinka paljon minäkin vuonna sidotaan rahaa eri palveluihin esim. palkkatukipäätöksiin, koulutuksiin jne. Myös päätöksiä tekevillä virkamiehillä tulee olla päätöstä tehdessään reaaliaikainen tieto siitä onko rahaa vielä jäljellä kyseistä päätöstä varten. - Alkuun voisi lisätä lyhyen kuvauksen siitä, mitä kustannuslaskennalla tarkoitetaan. Suosituksen tehtävät (kappale 4) voisi siirtää kappaleeksi 2. Ulkoisen raportoinnin käsitettä tulee avata samoin kun XBRL:ää - Johdanto -luvussa olisi syytä vielä hahmotella menettely, miten varmistetaan taloustietojen luotettavuus ja yhtenäisyys maakuntien välillä? Olisi hyvä, että myös jatkossa jonkun tahon vastuulla olisi varmistaa/koordinoida yhtenäiset käytännöt ja kehittämisen sekä vastaisi koordinoidusti maakunnilta kerättävien tietojen tuottamisesta ja yhteenvedosta (vrt. ELYjen Keha-keskus). 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala Vastaajien määrä: 5 - Ei muutosehdotuksia - Koskee maakuntia ja maakuntien liikelaitoksia. Eikö pitäisi koskea myös yksityisiä niiltä osin kuin tuottavat palveluita maakunnalle (tietotarpeen takia ja yhdenvertaisen kohtelun takia) - Tiedolla johtamisen näkökulmasta on oleellista tehdä linjauksia raportoinnissa erillisrahoituksen ja yleiskatteellisen rahoituksen osalta; koskeeko suositus molempia vai ainoastaan toista. Jos koskee molempia, on maakunnan luotava kyvykkyys vastata erillisrahoituksen rahoitusehtoihin ja raportointivelvoitteisiin muulla kuin ulkoisella raportoinnilla. Se taas on koko maakuntatieto-ohjelman peruslogiikan vastainen kaikki raportointi jota maakunnalta saa edellyttää, tulee XBRL:llä valtiokonttorin raportointikantaan. Jos suositusluonnos tulee koskemaan nimenomaan valtionkonttorin raportointikantaan raportoitavia tietoja

6 merkityksessä ulkoinen raportointi, silloin pitää edellyttää, että suosituksen soveltamisala kattaa sekä erillisettä yleiskatteellisen rahoituksen. Miten muuten erityisrahoitus raportoitaisiin? Jos 'ulkoinen raportointi' määritellään raportoinniksi Valtiokonttorin raportointikantaan, mitä termiä käytetään sellaisesta ulkoisesta raportoinnista, joka tehdään muulle taholle kuin raportointikantaan? Seuraavat kohdat yhdessä: Lähtökohtana on kuitenkin, että vähintään ulkoista raportointia tukeva kustannuslaskenta toteutetaan mahdollisimman automatisoidusti osana tietojärjestelmiä. + maakunnat toimittavat ulkoisen raportoinnin kustannustiedot XBRL-muodossa valtionkonttorin ilmoituspalveluun ja että maakunnat ovat ottaneet käyttöönsä JHS-Maakuntien tililuettelomallin sekä JHS-Maakuntien palveluluokituksen. -> Kommentti; jos näin mennään, on erillissrahoitus myös ulkoisen raportoinnin piirissä? Erillisrahoituksen ehdot tulee kuitenkin huomioida laskennan ja muun ulkoisen raportoinnin järjestämisessä silloin. Vastaavasti sisäisen laskennan järjestämisessä tulee kyetä huomioimaan erillisrahoituksen ehdoin maakunnan itselleen osoittaman rahoituksen erityispiirteet (esimerkkinä maakunta rahoittaa itse maakunnan omaa rakennerahastohanketta, ja esittää hankkeen maksatushakemuksen maakunnan omalle välittävälle toimielimelle). 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Termit ja lyhenteet Vastaajien määrä: 4 - Ei muutosehdotuksia - Huom. Kuntien vastaavan suosituksen osalta vastaava menettely, että Termit ja lyhenteet erilliseen liitteeseen (1). 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Suositukset Vastaajien määrä: 5 - Ei muutosehdotuksia - Koko suositus ei ota kantaa mahdolliseen valtuusseurantaan? Osa erillisrahoituksesta on ministeriöiltä lähtiessään maakunnalle myöntämisvaltuutta, mutta maakunnalta ei siis lainkaan saisi vaatia valtuusseurantaa? Työvoima- ja yrityspalveluissa tehdään tällä hetkellä päätöksiä sekä myöntämisvaltuudella että eduskuntaehdolla. Myöntämisvaltuuden käyttöä tulee seurata. Onko tulevilla maakunnilla käytössä jonkinlainen myöntämisvaltuus tai vastaava menettely tulevalle/tuleville vuosille tehtyihin sidontoihin? Mikäli ei ole, niin tämä tulee ottaa huomioon yleiskatteellista rahaa allokoitaessa. Lisäksi yleiskatteellisen rahan määrää arvioitaessa tulee huomioida se, että vuosina 2018 ja 2019 tehdään sidontoja myöntämisvaltuudella ja eduskuntaehdolla vuosille Monien tietojen osalta on tarve palvelujakoa tarkempiin kustannustietoihin. Esimerkiksi EU-rahoitteisten viljelijätukien osalta EU edellyttää palvelujakoa tarkempaa kustannusseurantaa. Missä yhteydessä ministeriöiden on mahdollista tuoda esille omat palveluluokkatasoa tarkemmat tietotarpeet? 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Opastavat tiedot - Ei muutosehdotuksia 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Viittaukset Vastaajien määrä: 4

7 - Ei muutosehdotuksia - Pitäisikö viittauksissa mainita myös Maakunta-asetus (joka ohjaa tilinpäätöskaavoja)? 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Liitteet - Ei muutosehdotuksia 14. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 1. Kustannuslaskennan periaatteita ja käsitteitä Vastaajien määrä: 9 - Ensimmäisessä kappalleessa Aiheuttamisperiaate todetaan:"...on syytä noudattaa kohtuullisuutta." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...on syytä noudattaa olennaisuuden periaatetta." Kirjanpidon meno- ja kulukäsitteet -kappaleessa todetaan:"...joka on käytetty kunnan palvelutuotannossa." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...joka on käytetty maakunnan palvelutuotannossa." Kustannuskäsite -kappaleessa todetaan: "...eli tulonodotuksen tai tuotannontekijän käytön mukaan." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...tai taloudellisen pitoajan mukaan." - palvelu- sekä meno- ja tulolajiluokitus: "Samaa perusluokitusta noudatetaan maakuntien ulkoisessa raportoinnissa, jossa palveluluokkia ovat esimerkiksi terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto. Nämä pääluokat sisältävät osatehtäviä, kuten esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito." -> Onko tämä linjassa "JHS XXX Maakuntien palveluluokitus" -suositusluonnoksen termien kanssa, jossa esim. sosiaali- ja terveydenhuolto on tehtävä, joka jakaantuu tarkempiin palveluihin? - Laskentakausi käsite on perinteisesti kalenterikuukausi 1-28/30/31 pv kutakin kuukautta. Käsite itsessään yksiselitteinen. Kalenterikuukauden sisältö taas ei ole yksiselitteinen. On hyvin erilaisia aikoja sulkea kuukausi. osa sulkee esim 4. työpäivä, osa 24. työpäivä ja näitä sitten verrataan yhdenmukaisina. Vuositasolla tasottuuhan se kutakuinkin, mutta kuukausien sisältä on eri. Suositus kuukauden sulkemispäiväksi kiitos! Ei sillä väliä että se sataprosenttisen oikein olisi, vaan olisi riittävä laskujen tulolle ja olisi kaikilla sama. - Ristiriita poistojen käsittelyssä. EI ole järkeä ylläpitää kahta mallia poistojen osalta Maakuntien kirjanpidossa sekä sisäisessä laskennassa menot ja tulot tulee ryhmitellä vähintään kahdessa ulottuvuudessa eli palveluittain sekä meno- ja tulolajeittain. Samaa perusluokitusta noudatetaan maakuntien ulkoisessa raportoinnissa, jossa palveluluokkia ovat esimerkiksi terveydenhuolto, palo- ja pelastustoimi sekä ympäristöterveydenhuolto. Nämä pääluokat sisältävät osatehtäviä, kuten esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Maakunta voi talousarviossa ja muussa sisäisessä laskennassa käyttää palveluluokituksesta poikkeavaa luokitusta, kunhan siitä on kuitenkin saatavilla ulkoisen raportoinnin edellyttämät tiedot. --> Tiliöinti palveluittain edellyttää järjestelmään uutta laskentatunnisteen ulottuvuutta. Se on iso muutos / vaatii rahoitusta kustannusten kattamiseksi Termi välisuorite on avattu tavalla, joka ei ole mitenkään linjassa vallalla olevan kustannuslaskentakäytännön (KPP) kanssa, jossa välisuoritteita ovat käynnit, hoitopäivät, kuvantamisen tutkimukset yms. Loppusuorite/tuote on yhden tai useamman päivän kestoinen hoitojakso tai avohoitokäynti - Termit aiheuttamisperiaate ja erillis- ja yhteiskustannukset; määritelmissä Erillisrahoituksessa kuten rakennerahastotoiminnassa on tarkentavia säädöksiä aiheuttamis- ja kohdentamisperusteesta, jotka tulisi nostaa esille? Käytännössä tämä tarkoittaa RR-hankkeille kohdennettavien välittömien ja tukikelpoisten kustannusten erillään pitoa RR-toiminnasta aiheutuvien kustannusten kustannusseurannasta. Koskee erityisesti rakennerahastojen välittävien toimielinten kokonaiskustannusten seurantaa, mikä on sisällöllisesti eri asia kuin välittävien toimielinten tekniseen tukeen (=erityisrahoitusta) kohdennettavissa olevat tukikelpoiset kustannukset. Sama toistuu maakunnan tai sen alaisen liikelaitoksen itse toteuttaessa erillisrahoitteista (esim EU- tai rakennerahasto-) hanketta; hankkeelle kohdennettavat kustannukset rahoituspäätöksen mukaisesti voivat sisältää sekä erillis- että hankkeelle hankepäätöksessä yksilöityjä vyörytettäviä yleiskustannuseriä, mutta on eri asia kuin hankkeen todellisten kokonaiskustannusten seuranta ja siinä noudatettavat tukikelpoiset

8 vyörytysperusteet. Termi asiakasryhmäluokitus; Maakuntien viitearkkitehtuurissa käytetään eri termiä, asiakassegmentti. Termit asiakassegmentti ja asiakasryhmäluokitus tulisi määritellä, ovatko sama vai eri asia/koodisto. Erikoissairaanhoidon DRG-luokitus on käsitykseni mukaan suoriteluokitusjärjestelmä (vrt ei asiakasryhmäluokitus? Myös liitteesä 2 kuvataan DRG-luokitus lähinnä suoriteluokituksena, ei asiakasryhmäluokituksena). Maakunnat voivat käyttää kustannuslaskennassaan toimintolaskennan periaatteita, jossa kustannukset kohdennetaan ensin välisuoritteille/toiminnoille ja toisessa vaiheessa lopputuotteille ja palveluille sen mukaan miten välituotteita ja toimintoja on käytetty tuotannossa. Tätä välisuoriteperusteista kustannusseurantaa voidaan myös käyttää esimerkiksi DRG-tuotteiden laskutuksen perusteena sekä seurata DRG-perusteisesti toiminnan tuottavuutta. Liitteissä 1 ja 2 on siis todennäköisesti ristiriita DRG-luokituksen osalta, onko asiakasryhmä- vai suoriteryhmä? Pyydän siis tarkistamaan termin asiakasryhmäluokitus, olisiko korvaava termi suoriteryhmäluokitus yllä olevalle sanalliselle kuvaukselle parempi? Perustelu: Palvelut kohdennetaan asiakkaille palvelutarpeeseen perustuen. Palvelut toteutuvat suoritteina, ja suoritteiden kustannuslaskennasta tässä lienee kyse? On eri asia kun on kyse eri asiakasryhmien toteutuneista kustannuksista; ne lasketaan asiakassegmentteihin kohdentuvista yksittäisten suoritteiden kokonaiskustannuksista asiakasryhmien toteutuneiksi kustannuksiksi. Yhteen asiakassegmenttiin kuuluvalle voi toteutua yksittäisiä palveluja useista palveluryhmistä, muistakin kuin sote- ja erikoissairaanhoidon toteutuneista suoritteista. hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut ovat varsinaista palvelutoimintaa tukevia hallintoon sisältyviä tukitoimintoja kuten taloushallinto, henkilöstöhallinto, ict-palvelut ja muut hallinnon tukitoimet. Kommentti; Maakuntien viitearkkitehtuurissa on luvussa 3 kuvattu maakunnan yleis- ja tukikyvykkyysalueet. Ehdotan hallinnon tukipalvelut termin kuvausmäärityksen ja siitä johdettavan tietorakenteen yhteensovittamista viitearkkitehtuurissa kuvattuihin yleis- ja tukikyvykkyyselementteihin. - Käsite Laskentatunniste puuttuu (löytyy Kunnan vastaavasta suosituksesta). Käsite Laskentakohde on selvitetty ok. Laskentatunniste muodostuu laskentakohteista. - Kohta vyörytyserät: vyörytettävät erät eivät sisälly talousarvion määrärahaan? Miten vyörytyseräiä saavat yksiköt voivat pysyä budjetissa, jos vyörytyseriä ei budjetoida? Miten toimintaa voi suunnitella realistisesti, jos budjetoinnin ohi tulee jotakin vyörytyseriä ilman budjetointia ja vaikutusmahdollisuutta niihin? Sisäisiä vyörytyksiä täytyy budjetoida edelleen. Eri organisaatioiden välillä vyörytykset saattavat olla erilaisia, ja ne vaikeuttavat mm. eri toimijoiden kustannusten vertailua. - Lyhyt johdanto selkeyttäisi tämän kappaleen esitystä. Nyt tämä kokonaisuus koostuu käsiteotsakkeista, joihin sisältyy myös kustannuslaskennan periaatteita. Lukija odottaa kuitenkin jotain tekstiä myös periaatteista. Siksi tuo johdanto voisi selkeyttää esitystä. Käsitteisiin voisi lisätä nettokustannukset, laskentatunnisteen, ulkoisen raportoinnin, XBRL. 15. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2. Kustannusten epäsuorat kohdennusmenetelmät Vastaajien määrä: 6 - Kustannuslaskenta ja paperilla tulevan tiedon katoaminen lukien lienee aika haastava yhdistelmä, joskin kannatettava tavoite. sitä pitäisi tehdä jos peruskunnissa aikana. Yhdessä yössä se ei muutu. Määräaika? - "On suositeltavaa, että sisäisten tukipalveluiden osalta käytetään mahdollisimman paljon tuotteistukseen perustuvaa suoriteperusteista sisäistä laskutusta" -->Nykyisten operatiivisten järjestelmien valmius ei ole sillä tasolla, että onnistuisi automaattisesti. Tämän toteutuminen vaatisi uusia tietojärjestelmiä - Kappaleessa 2 ja sen alaluvuissa esitellään neljä eri epäsuoreaa kohdennusmenetelmää, mutta ei anneta selkeää suositusta siitä, mitä menetelmää pitäisi ensisijaisesti käyttää eri kohdennustilanteissa. Jos maakunnat käyttävät samantapaisten palvelujen kustannusten epäsuoraan kohdentamiseen eri menetelmiä,

9 maakuntien välinen vertailu vaikeutuu. Suosituksessa pitäisi vähintäänkin tuoda esiin, kuinka herkkiä menetelmät ovat toisiinsa nähden (eli kuinka paljon kustannuslaskenta tuottaa eroja käytettäessä eri menetelmiä samaan toimintaan). Myös seurantakohteet eri maakunnissa tulisi olla samat, jotta maakuntien välinen vertailtavuus ja valtakunnallinen tilastointi olisi mahdollista. - (Vastaava kappale ja alakappaleet pitäisi olla myös Kunnan vastaavassa suosituksessa) 16. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.1 Jakolaskenta - Selvää tekstiä 17. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.2 Ekvivalenssilaskenta Vastaajien määrä: 4 - Tässä saattaa tulla joka maakuntaan erisuuruiset painotuskertoimet ja niitä sitten verrataan keskenään. Yksinkertaiset suositukset ja yksi vaihtoehto? - Ekvivalenssilaskennalle ei nähdä mitään järkeviä sovellustapoja ja toivotaan ettei mitään tilastoja raportoida sen kautta. Esimerkiksi terveydenhuollossa lääkäri- ja hoitajakäyntien ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden eroissa kustannus on vain yksi tekijä. Ekvivalenssilaskenta voi ehkä peilata lyhyellä tähtäimellä kustannustehokkuutta mutta se ei tee käynneistä aidosti yhteismitallisia. Yhteismitallisuus on haaste jolle ei ole vielä löydetty tyydyttävää vastausta. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon laskema drg-piste toimii mittarina vain hyvin pienellä aikavälillä mitattuna, sillä lähtökohtaisesti se ei pysty ottamaan huomioon hyötyä joka muuttuu kun toimintaa muutetaan kevyemmäksi. Sama ongelma on myös ekvivalenssilaskennan osalta. 18. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.3 Lisäyslaskenta - Esimerkki:... halllintoa jaetaan vain kolmelle eri laskentakohteelle -> kolmelle eri palvelulle Esimerkki: Vaihe1: selkeämmin, mitkä ovat siis yleishallinnon=keskushallinnon kokonaismenot ja tulot ja mikä osa niistä on ruokapalvelun menot ja tulot. Vaihe2: loppuosa hallinnosta (siis 4milj e?) jaetaan.. Vaihe3: Onko "jaettavien palveluiden" tässä oikea termi? -> eikös nämä ole palveluja, joille kohdistetaan keskushallinnon kuluja? Vaihe5: Esimerkin voisi laskea loppuun asti (kerrotaan laskentakohteiden välittömät kustannukset yleiskustannuslisillä). 19. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2.4 Toimintolaskenta Vastaajien määrä: Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen Toimintolaskennan periaate - Toimintolaskentaan voisi myös lisätä käytännön esimerkin. Se selkeyttäisi asiaa. 21. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen Toimintolaskenta muihin menetelmiin verrattuna

10 Vastaajien määrä: Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 5 - Yhtenäistäminen on hyvä tavoite. Käytännössä yksi toimija katkaisee kuukauden 4. työpäivä, toinen 24. työpäivä ja muut sillä välillä. Vertaaminen sitä yhdenmukaisempaa mitä yhtenäisemmät käytännöt. Suositus kuukauden katkolle! Toivon mukaan tammikuusta 2020 ei odoteta täysin luotettavaa työajan seurantaa ihmistä vaihtaa työnantajaa, organisaatiorakenne vaihtuu, koodit uusia jne. Ilmaisua " kun määrärahat ovat riittävät ei tehdä seurantaa" voisitte miettiä uudestaan. Kustannuslaskenta puuttuu monesti senkin takia kun määrärahat eivät ole olleet riittävät. Kiinnostus kustannustehokkuutta kohtaan on kyllä ollut jatkuvaa. - "Suositus sallii jossain määrin erilaiset kohdennustavat, kunhan lopulta päästään riittävällä tarkkuudella vertailukelpoiseen lopputulokseen, riippumatta organisaatiokohtaisista eroista". -Tämä on tärkeä. Pitäisikö olla tiukempi? Ks. edellä kommentti kophdassa Johdannon ensimmäiseen kappaleeseen voisi lisätä: JHS-palveluluokitusten mukaisten kustannusten vertailukelpoisuus edellyttää sen, että palveluluokat ovat yksiselitteisiä ja toisensa pois sulkevia. Palveluluokkien pitää olla myös sellaisia, että kustannuslaskennan automatisointi on mahdollista. 23. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 2. Kustannuslaskennan yleisiä periaatteita Vastaajien määrä: 5 - Neljännessä kappaleessa todetaan: "Tukipalveluyhtiön tulee silloin tuottaa ulkoisen raportoinnin kustannustiedot näiden periaatteiden mukaisesti." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...kustannustiedot näiden periaatteiden ja toimeksiantajan (asiakas) määrittelyjen mukaisesti." - Avatatkaa käsitettä DRG-tuote ymmärrettävään muotoon. Sadat ja tuhannet lukijat menevät googlaamaan mistä kyse. - Käytetty termiä DRG-tuotteet ja DRG-perusteisesti. Käsitettä DRG ei kuitenkaan selvitetty tässä, eikä Liite1:n käsitteistössä. - Kaikilta osin ei ole mahdollista kohdistaa välittömiäkään kustannuksia suoraan laskentakohteille mikäli tässä mielellään laskentakohteena mm. palveluluokituksen luokka tai tuote. Kirjaukset myös välittömien kustannusten osalta usein käytännössä kustannuspaikkatasolle, mutta ei tarkimmalle laskentakohdetasolle. Laskentakohdetaso vyörytyksin. 24. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 3. Yleinen kustannuslaskentamalli - Kuviossa vaikuttaa siltä, että JHS-palveluluokkien kautta kohdistetaan kustannukset Sote-tietopaketeille. Sote-tietopaketit kuitenkin koostuvat hienojakoisemmasta tiedosta kuin palveluluokat, joten joko ensin kohdistus tietopaketeille ja niiden alahierarkioille tai erillinen kohdistus tietopaketeille ja niiden alahierarkioille. 25. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 4. Resurssi- ja tuotospohjainen kustannusten jakaminen - Numeroi esimerkit. 26. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5. Ulkoisesti raportoitavien JHS-palveluluokkien kustannukset

11 - JHS-palveluluokituksen osalta tulee huomioida, että 1. kommenttikierroksella ollut versio ei vastaa todellista toimintaa esh:ssa. Osittain keinotekoinen rakenne voi aiheuttaa benchmarkingissa sen ettei maakuntien ilmoittamat tiedot ole vertailtavissa mikäli kohdentaminen vaatii liiallista laskentasäännöstä taustalla ja kustannusten kohdistamisessa käytetään eri tarkkuustasoja. 27. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.1 Järjestäjä- ja tuottajanäkökulma sekä hallinnon jakaminen Vastaajien määrä: 5 - Ilmoitetaanko nettokustannukset, kustannukset vai molemmat? Tekstissä käytetään termejä sekavasti - (Eikö tämä vastaava luku voisi olla myös Kunnan vastaavassa suosituksessa?) Raportoidaanko siis maakuntien liikelaitoksen tiedot palvelukohtaisesti erillisinä vai yhdistettynä maakunnan antamaan raportointiin (kaikki maakunnan palveluluokat erikseen ja yhteensä)? Lauseet "Palvelukohtaiset kustannukset raportoidaan liikelaitoksittain." ja "Jokainen liikelaitos erotetaan tunnisteella omaksi tilastoyksiköksi xbrl-taksonomiassa" viittaisivat siihen, että liikelaitoksista annetaan erilliset palveluluokittaiset raportit. Toisaalta tekstissä mainitaan, että "Liikelaitosten palvelukohtaiset nettokustannukset tulee olla summattavissa siten, että saman maakunnan kaikkien liikelaitosten yhdistetty palveluluokitus kuvaa maakunnan kokonaisuutta". Kirjoitusvirhe: "Maakuntien keskuhallintoa ei jaetaan eteenpäin..." -> ei jaeta - Maakuntien välillä voi syntyä eroja palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toimintamalleissa. Mikäli toiminta poikkeaa laajuudeltaan merkittävästi voi tämä heikentää maakuntien välistä vertailtavuutta. Järjestämisen kustannukset kohdistavat myös ulkoiseen palvelutuotantoon. Olisi hyvä täsmentää vielä hallinnon kustannusten kohdistamisessa. 28. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.2 Palveluluokille kohdennettavat meno- ja tulolajit (kustannuslajiluokitus) Vastaajien määrä: 8 - Kululajien erittely automaattisesti Tilastokeskuksen sektoriluokituksen mukaisesti edellyttää tietojärjestelmien kehittämistä (y-tunnusluokitus pitäisi rakentaa järjestelmään). Tällä hetkellä käytössä olevalla tietojärjestelmällä ei mahdollinen. - "Mikäli sisäinen hinta sisältää katetta tai se poikkeaa muutoin tukipalvelun toteutuneista kustannuksista, pitää palvelukohtaiset kustannukset oikaista toteutuneita vastaavaksi silloin kun palveluluokille kohdennettavat kustannukset vääristyvät toteutuneista merkittävästi. Mikäli tukipalveluyksikkö perii katetta vääristyvät palvelukohtaiset kustannukset eri palveluluokkien välillä." --> Miten tämä suhtautuu siihen, että valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan palvelut maakunnan omalle suoran valinnan palveluille pitää hinnoitella markkinaehtoisesti (kate) "Nettokustannus on ainoa palveluiden kustannusten vertailukelpoinen mittari eri maakuntien välillä. " --> Jos tavoitellaan vertailukelpoisuudesta, se heikkenee siitä, että maakunnat päättävät itse omista maksuistaan (esim. asiakasmaksut, palveluiden myöntämiskriteerit (harkinnanvaraiset)). Ja jos vähennetään asiakasmaksut, ei saada hoidon kustannuksia "Palveluluokan nettokustannus kuvaa kyseisen palvelun verorasitetta (maakunnan kirjanpidossa valtionosuudet) ja myös oman maakunnan asukkaille järjestettyä osuutta (myyntitulot vähennetty). " --> Jos asiakasmaksut vähennetään, ei kerro maakunnan asukkaille järjestettyä osuutta (tuotantokustannusten näkökulmasta katsottuna) - Mm. tässä kohdassa puhutaan merkittävästä vääristymästä. Onko tarpeen määritellä mikä on merkittävää? - Suosituksessa mainittu, että "sektoriluokitus tulisi rakentaa järjestelmään y-tunnuksen avulla". Aiemmin ja muissakin suosituksissa korostettu Vastapuolitunnistetta eli eikö paremminkin pitäisi sanoa, että "Sektoriluokitus tulisi rakentaa järjestelmään vastapuolitunnisteen avulla". Huom. Y-tunnuksella ei voida päätellä kuitenkaan kaikki vastapuolia raportointia varten;

12 esim. kotitaloudet, liikelaitokset, taseyksiköt. Jossakin on myös konsernia varten ylläpidettävä tietoutta, että tietyt y-tunnukset ovat tietyn organisaation tyttäriä, osakkuusyhteisöjä jne. eli toimitaan kuitenkin konserniin luetteloitujen vastapuolitunnisteiden avulla. - Sisäisen katteen eliminoiminen on haastava, koska käytännössä sisäinen laskutus saattaa pitää sisällään pienen katteen, joka hajautuu eri tehtäville. Tukipalvelujen laskutus ei vastaa ja ei ole suoran kohdistettavissa palveluluokille. Oikaisu käytännössä mahdollista vain tilinpäätöstilanteessa. Maakuntien eri tavalla järjestää tukipalvelut on olennaista merkitystä. Mikäli yhtiöitetty sisältää todennäköisesti hinta katetta tukipalveluyhtiön toiminnan kehittämiseksi. Tämä saattaa vaikuttaa vertailtavuuteen maakuntien välillä, koska kustannuslaskennan kohteena ei ole maakuntakonserni kokonaisuutena. Maakunnilla ei liene sisäisiä vuokramenoja ja -tuloja? - Osana maakuntalain 13 neuvotteluprosessia sektoriministeriöt toimittavat tiedot tehtäväkokonaisuuksien kustannuksista VM:lle. Jotta kustannustiedot olisi mahdollista toimittaa ja niitä voitaisiin hyödyntää maakuntien kanssa käytävissä keskusteluissa, maakuntien tulisi kattavasti ja luotettavasti kohdentaa kustannukset oikeille palveluille. 29. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.3 Sisäiset erät JHS palveluluokilla Vastaajien määrä: 4 - "Sisäiset erät (sisäiset ostot ja myynnit, vyörytykset) ovat organisaation omien yksiköiden välisiä eriä, jotka eliminoidaan esimerkiksi koko maakunnan ulkoisessa tuloslaskelmassa. Palvelukohtaisia kokonaiskustannuksia ja palveluiden hinnoittelun pohjana käytettäviä omakustannushintoja laskettaessa sisäisiä eriä ei kuitenkaan pääsääntöisesti oikaista vaan ne sisällytetään kustannuksiin. Sisäisten erien osalta on kuitenkin huomioitava, että saman palveluluokan väliset sisäiset erät on aina eliminoitava. Eli jos kaksi sisäistä kaupankäyntiä käyvää yksikköä kuuluu samaan palveluluokkaan, ei näiden välistä sisäistä ostoa ja myyntiä ilmoiteta ko. palveluluokalle. Sisäinen osto eliminoidaan, sisäinen myynti eliminoidaan ja vain ulkoinen tuotantokustannus raportoidaan kyseisellä palveluluokalla. Eli palveluluokan kustannuksia laskettaessa kustannuksista eliminoidaan samaan palveluluokkaan kuuluvien yksiköiden väliset sisäiset erät, jotta nämä erät eivät näy kahdenkertaisina kyseisen palveluluokan kustannuksissa." --> Eivätkö tulisi oikein huomioitua niin, että huomioidaan myös sisäiset erät (meno, tulo), tällöin eurot vain yhteen kertaan ja oikeassa paikassa, kun kerta tarkistellaan nettokustannuksia. Jos ei tarkastella nettokustannuksia vaan tuloja ja menoja erikseen, silloin pitää eliminoida. Palveluluokkatietoa on pystyttävä raportoimaan myös yksiköittäin ja jos vain ulkoinen meno jää, näkyy se väärässä paikassa (ei sillä yksiköllä, joka kustannuksen aiheuttaa) - THL:n toteaa, että nettokustannukset eivät mahdollista tuottavuuden ja vaikuttavuuden seurantaa. Suosituksessa todetaan, että nettokustannus on ainoa palveluiden kustannusten vertailukelpoinen mittari eri maakuntien välillä. Suosituksessa ei kuitenkaan perustella mitenkään, mihin tämä väittämä perustuu. Kustannuksiin pitäisi sisällyttää kaikki kulut. Nyt maakuntien liikelaitosten kuluista vähennetään suosituksen mukaisesti mm. asiakasmaksut. Se on merkittävää esim. vanhusten laitospalveluiden ja yleensäkin pitkäaikaispotilaiden osalta. Hinnoittelu on eri asia ja siinä yhteydessä vähennetään asiakasmaksut ja pyritään laskemaan valtion rahoittamille palveluille tuotekustannukset. Suosituksessa todetaan, että joitakin kululajeja tulee eritellä Tilastokeskuksen sektoriluokitukseen perustuen. Nämä kululajit olisi syytä luetella. THL ehdottaa, että tässä yhteydessä sovitaan myös selkeät ylläpitovastuut sektoriluokituksesta. Tarvetta on myös joidenkin sisäisten tukipalvelujen kustannusten ilmoittamisesta esim. laboratorio- ja kuvantamispalveluiden osalta. Tämä onnistunee kokonaiskustannusten osalta erillisen tiedonkeruun kautta hyödyntäen XBRL-taksonomiaa. 30. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.4 Täsmäytys tuloslaskelmaan Vastaajien määrä: 6 - Kappaleen kohtaan: Valtionkonttorin ilmoituspalvelu sisältää Korjaus: Valtiokonttorin (ilman n-kirjainta)

13 - Tarkennus termehin. Täsmäyttämisessä tulee huomioida, että täsmäytys ei tehdä toimintakatteeseen vaan katteeseen + suunitelman mukaisiin poistoihin (5.4. kohdan ensimmäinen lause, että palvelukohtaisten nettokustannusten tulee täsmätä tuloslaskelman toimintakatteeseen). - "Palvelukohtaisten nettokustannusten tulee täsmätä tuloslaskelman toimintakatteeseen" --> Eikö rahoituskulut pitäisi sisältyä? Miksi halutaan jättää rahoituserät yms. tarkastelun ulkopuolelle? Näitä on myös yksityisellä tuottajalla. Jos eivät mukana, eivät kerro koko kuvaa. Esim. Asiakaspalvelujen ostojen hinnat sisältävät sen tuottajan rahoituskulut "Valtion rahoitusta, rahoitustuottoja ja kuluja, satunnaisia eriä sekä arvonalentumisia ei kohdenneta palveluluokille. Palveluluokkakohtaiset nettokustannukset tarkistetaan vertaamalla niitä maakunnan tuloslaskelmaan." --> Miksi ei rahoitustuottoja ja kuluja kohdenneta? - Vuositasolla toteutettavissa. 31. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 5.5 Laskentakausi Vastaajien määrä: 4 - Ohjeen tekstikohta 'varauma 22.1 Laskentakauden pituuteen voi tulla vielä muutoksia'. Myös oman toiminnan seurantatapeiden vuoksi lähivuosina tulee tarpeelliseksi tuottaa tietoa myös vuotta lyhyemmistä jaksoista, mikä aiheuttaa muutoksia nykyisiin kirjauskäytäntöihin (mm. jaksotukset). - Erityisen tärkeää huomioida, että laskentaväli olisi yksi vuosi, joka antaa oikean kuvan. Tässä huomioitava raportointisykli ja vuoden aikana tapahtumat poikkeamat volyymeissä. Jälkilaskenta tuotemielessä koko vuoden tasolla antaa oikean todellisen kuvan. Mikäli sisäisiä ajureita tai yleiskustannuslisä voi tässä syntyä mahdollisia ristiriitoja. 32. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6. Kululajikohtaiset jakotekijät Vastaajien määrä: Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.1 Henkilöstökustannukset Vastaajien määrä: 6 - Liite 2, s. 10: "Henkilöstökustannuksista vähennetään maakunnan saamat henkilöstökorvaukset kuten sairaus-, äitiyspäivärahat ja vanhempainpäivärahat ja korvaukset oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä." -> Koskeeko tämä ohje korvausten vähentämisestä henkilöstökustannuksista myös ulkoista kirjanpitoa/raportointia? Onko se maakuntien kirjanpidon ohjeistuksen mukainen? Tuleeko ohjeistuksen mukaan nämä kaikki erät netottaa henkilöstökustannuksista? - Tilanne, jossa kaikki henkilöt kirjaavat mobiiliteknologialla kaiken toimintansa kaikille laskentakohteille ei liene käytännön tavoite? Ei ainakaan toimine käytännössä. Tähän liittyy koulutus ja koska henkilöitä päästään kouluttamaan uuteen systeemiin. Kohdan 6 mukaisesti hallinto jakautuu omille kohteilleen, jotka jaetaan lopputuotteille laskennallisesti toiminee - palkat pääsääntöisesti kirjataan kustannuspaikalle ja muut dimensiot tarkoittavat jakotekijöitä ja laskentasääntöjen muodostamista. Palveluluokituksen mukainen kustannuslaskenta toteutettava erillisenä kirjanpidosta luotettavamman tiedon saamiseksi. Jakotekijöiden ja sääntöjen ylläpito erillisinä omasta sisäisestä laskennasta, joka ei välttämättä vastaa JHS-palveluluokitusta suoraan. - Merkittävä osa maakuntien kustannuksista muodostuu henkilöstökustannuksista. Tämän kustannuserän kohdentaminen edellyttää eri maakunnissa samoin perustein tehtävää yhdenmukaista ja kustannusseurannan kannalta riittävän yksityiskohtaista työajan käytönseurantaa. 34. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen Henkilötyövuoden laskentakaava Vastaajien määrä: 6 - k = henkilön kokoaikaisuutta kuvaava kerroin (käytetään silloin kun pkpv mitattu työpäivinä) - jos henkilö on kokoaikainen ja tekee normaalia työaikaa (36,75 tuntia/vko) kerroin on k = 36,25/36,25 = 1.

14 Normaali työaika määritetään alakohtaisesti. Korjaus: k=36,75/36,75 Työtunteja on päivässä normaalin työajan mukaan 7,25 tuntia. Teoreettinen työtuntimäärä on siten vuodessa 1595h (220*7,25h). Korjaus: Työtunteja on päivässä normaalin työajan mukaan 7,35 tuntia h (220*7,35h). HTV = 110 / 220 * (20/36,25) = 0,28 Korjaus: (20/36,75) - Laskentakaava poikkeaa tietojärjestelmässä olevasta vuosien varrella kokemukseen perustuvasta parannetusta versiosta. Tietojärjestelmässä laskenta tapahtuu alla kuvatun mukaisesti: Laskenta tapahtuu työntekijän päivästä seuraavasti: Jokaisen palvelujakson jokaiselle päivälle tulee kuutioon yksi rivi. Tälle riville lasketaan työpanos = 1 * työaikaprosentti (mikäli työaikaprosentti on tyhjä, niin käytetään 100%). Tämän jälkeen lasketaan montako kalenteripäivää valitussa ajanjaksossa on, ja jaetaan painotettu työpanosrivien summa kalenteripäivien lukumäärällä. Rivillä on aina sen päivän tiedot, esimerkiksi mahdolliset poissaolot, kustannuspaikka, perusyksikkö jne. Näiden avulla ne saadaan kohdistettua organisaatiossa oikein, ja lisäksi se mahdollistaa sekalaiset rajaukset kuten palkattomien poissaolojen huomioimatta jättäminen. Esimerkkinä henkilö jonka palvelujakso on alkanut , ja loppuu Hänellä on työaikaprosentti 80%. Raportilla valittu tammikuu. Laskenta tässä tapauksessa: (16 * 0,8) / 31 0,413 HTK. Kun näin lasketaan HTV niin vuoden kaikki päivät huomioidaan samalla kaavalla. Eli vuoden aikana kaikki toteutuneet päivät palvelujaksojen perusteella, ja kalenteripäivien lukumäärä. Jos sama luku halutaan näyttää HTK:na niin kaava on HTK = HTV * 12. Koska kyseessä on suhteellinen luku, ja se huomioi valitun ajanjakson kalenteripäivät, niin luvut ovat verrattavissa oli valintana sitten kuukausi, tai puoli vuotta. - Meillä käytössä laskentatapa missä käytetään kalenteripäiviä - Esitetty malli vastaa aika hyvin vakiintunutta tapaa laskea henkilötyövuosi, ainakin julkisella sektorilla. Tätä voisi nyt suosituksia laadittaessa miettiä myös vähän toisella tapaa. Nyt yksi ihminen tekee käytännössä noin 0,91 henkilötyövuotta, toisin sanoen yhden henkilötyövuoden tekemiseen tarvitaan 1,1 ihmistä. Henkilötyövuodet voisi laskea myös niin että yksi henkilö tekisi vuodessa yhden henkilötyövuoden. Tämä tekisi helpompaa esimerkiksi investointien tai uusien toimintojen suunnittelusta. Nyt esitetyllä malilla 5 henkilötyövuoden tekemiseen pitää palkata 5,5 henkilöä. Tai 15 henkilövuoteen tarvitaan 16,5 henkilöä. Laskenta muuttuisi helpommaksi, jos henkilötyövuoden käsiteltäisiin yksi yhteen. Nähdäkseni se helpottaisi myös henkilötyövuoden hinnan laskentaa, kun voidaan käyttää henkilön vuosikulua suoraan ilman ylimääräistä kertolaskua. 35. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.2 Ulkopuoliset palveluostot Vastaajien määrä: 6 - Ajatus yksityisen palvelutuottajan raportointivelvollisuudesta on kannatettava. Varmistettava, että on realistinen käytännössä. Käsite "ostoihin sisältyvä valvonta" on syytä määritellä tarkemmin. - Asiakaspalveluostojen saaminen vertailukelpoiseksi vastaavan oman tuotannon kanssa edellyttää tukipalvelujen (mm. hallinnon kustannusten) kustannusten kohdistamista myös ostopalveluille. TÄtä tukevaa lisäohjeistusta tarvitaan. - Nykytilassa pääasiassa toimitaan siten että toiminnan kustannuspaikat jaettu palveluluokkiin ja jokaiselle tavoite saada oma lasku. Kustannuspaikkatiliöinnin kautta osto kirjautuu palveluluokkaan. Miettikää miten laskuttaja saisi laskulleen palveluluokan? Pitäisikö olla tuoteryhmänä. Hyvä että riittävä tarkkuus riittää ja konstit vapaat. - Katso kohta Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat

15 - Täsmennys minkä tason tavaraa pitää seurata varaston kautta. Kaikkia aineita ja tarvikkeita ei hankita varastoon eikä siten käsitellä varastokirjanpidossa. 37. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.4 Avustusmenot Vastaajien määrä: 5 - Katso kohta 14 - Sisäistä avustusta ei kirjata mihinkään palveluluokkaan. Kirjataanko sitten yleishallintoon? - Avustukset sisältävät kotitalouksille sekä yhteisöille maksetut tuet ja avustukset sekä avustukset omille yhtiöille. Kommentti: onko termi avustusmeno oikea? Kyseiseen ryhmään sisältynee valtionavustuksia, valtiontukia, pääomasijoitustoimintaa, kansalaisille maksettavia etuuksia (harkinnanvarainen toimeentulotuki, jota maakunta myöntää ja maksaa), sekä konserniavustuksia mahdollisesti maakunnan konsernitoimijalle? Valtionhallinnossa on käytössä termi siirtotalouden menot ja budjettisanastossa on termi valtionavut, vastikkeettomat menot tms. Avustusmenot tulee jakaa aina avustetun toiminnan luonteen mukaan palveluluokille. Avustusmenoja ei jaeta sen mukaan mikä hallinnollinen yksikkö avustuksen on antanut. Kommentti; pyydän tarkistamaan tämän lauseen, koska suuri osa avustusmenoista rahoitetaan erityisrahoituksella, jossa erillään pito muusta maakunnan myöntämästä avustustoiminnasta on hallintojärjestelmän keskeisin vaatimus, eli avustusmenot on avustuksen myöntäneen yksikön ja rahan lähteen mukaisesti erityisesti kohdennettava myöntäneen hallinnollisen yksikön mukaan. Erityisesti lisäksi on pidettävä erillään avustuksen myöntö ja maksaminen tapauksissa, joissa maakunta on myöntänyt erityisrahoituksen maakunnan omaan palvelutuotantoon tai järjestämistehtävään. 38. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.5 Kiinteistömenot ja vuokrat - Toisessa kappaleessa todetaan: "Monia eri laskentakohteita palvelevien kiinteistöjen yhteiset tilat jaetaan myös kiinteistöön liittyvien palveluiden neliömäärien suhteessa." Ehdotetaan em. kohta poistettavaksi, koska kiinteistöön liittyvien palveluiden suhteellinen neilömäärä ei kerro mahdollisten yhteisten tilojen käytöstä aiheuttamisperiaatteen nojalla mitään. - "Tyhjillään olevista kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia ei tulisi kohdentaa palveluille." --> Mihin ne sitten kohdistetaan? Ei täsmää muuten maakunnan tuloslaskelmaan 39. Muutosehdotukset liitteen 2 kappaleeseen 6.6 Pääomakustannukset ja poistot - Viimeisessä kappaleessa todetaan: Yleisellä tasolla pääomakustannusten etenkin pääomakoron käsittely kustannuslaskennassa riippuu aina laskentatilanteesta. Pääomakustannuksen suuruus saattaa poiketa kirjanpidon mukaisesta poistosta tietyissä sisäisen laskennan tilanteissa. Ulkoisen raportoinnin laskennassa esimerkiksi palvelukohtaisiakustannuksia laskettaessa käytetään kuitenkin aina kirjanpidon mukaisia poistoja." Em. kohdassa pääomakoron määräytymistä ei eritellä kuin, että riippuu laskentatilanteesta. Kuitenkin kohdassa 8.1 puhutaan korvauksesta sitoutuneelle pääomalle ja todetaan seuraavaa: "Laskentakorkokantana käytetään maakunnan lainojen keskikorkoa, jos laskentapohjana käytetään tasearvoa. Jos käytetään nykyarvoa laskentapohjana, niin korkona voi käyttää 3%, joka vastaa pitkän aikavälin reaalikorkoa." Ehdotetaan muutettavaksi kohtaa 8.1 vastaavaksi johdonmukaisuuden vuoksi. - "Palveluluokille raportoitavissa kustannuksissa huomioidaan kirjanpidon mukaiset poistot, jotka noudattavat