Palautekooste (1. vaihe): JHS XXX Kuntien kustannuslaskenta

Transkriptio

1 Palautekooste (1. vaihe): JHS XXX Kuntien kustannuslaskenta Organisaatio 7 - Liikenne- ja viestintäministeriö - Kokkolan kaupunki - Valtiokonttori - Lappeenrannan kaupunki - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky. - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky. - Kunnan Taitoa Oy - Tampereen kaupunki - Jyväskylän kaupunki - Kansaneläkelaitos - Tilastokeskus - Espoon kaupunki - Sastamalan kaupunki/taloushallinto - Keravan kaupunki - Yksityishenkilö (virkamies) - CGI / WFLG - Rauman kaupunki 2. Yhteyshenkilön tiedot 7 3. Yleiskommentit 2 - Suositus pääpiirteissään huomioi kuntien erilaisuuden, joka johtuu mm. kokoeroista ja erilaisista organisaatioista. Suositus ei ole liian yksityiskohtainen. - Jakoa varsinaisen ohjeen ja liitteen välillä voisi miettiä tarkemmin. Varsinaisesta ohjeesta tulisi käydä ilmi mm. kuka toimittaa tiedot, millä aikataululla ja minne. Myöskin termien määrittely voisi olla liitteessä. Liitteestä taas tuoda perusmääritykset varsinaiseen ohjeeseen. Liitteen liitteinä olevat esimerkkilaskelmat ovat aika yksinkertaisia ja ainakin esimerkissä pääomakoroista on vain perinteinen laskelma käyttöomaisuuskirjanpidosta ilman sovellusta palveluluokkiin kohdistamisesta. Näiden visuaalisen ilmeen voisi yhtenäistää ja poistaa ruudukot taustalta. - Varsinaisen ohjeen ja liitteen välistä jakoa voisi tarkastella tarkemmin. Ohjeessa tulisi näkyä tiedot siitä kuka toimittaa, mitä, kenelle ja millä aikataululla. Nämä tiedot ovat nyt liitteessä. Ohjeessa olevien termien selitykset voisi siirtää liitteellä. Liitteen lopussa olevat esimerkkilaskelmat ovat aika yksinkertaisia. Ainakin esimerkki pääoman koroista sisältää vain käyttöomaisuuskirjanpidon peruslaskelman ilman soveltamista jakoon palveluluokille. Laskelmien visuaalisen ilmeen voisi yhtenäistää ja ottaa ruudukot taustalta pois. - Suositus on tarpeellinen ja tärkeä. Kustannuslaskennan merkitystä ja tämän suosituksen sisältöä on tuotava esiin Automatisoidun talousraportoinnin koulutusohjelmassa. Kustannuslaskennan merkitys lisääntyy entiseen verrattuna vuoden mittaankin raportoinnissa vuodesta 2020 alkaen. Liitteet on syytä myös otsikoida niin, että erottaa onko kyse maakunnan vai kunnan kustannuslaskentasuosituksen liitteistä. Taitoan kommentit on laadittu yhteistyössä useamman Taitoan asiantuntijan kesken. - Kuntien kustannuslaskentasuositus liittyy olennaisesti kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus -suositukseen (JHS 200) sekä Kuntien ja kuntayhtymien XBRL-taksonomiaan (JHS 194). Kaikki kolme suositusta olisi tullut saada kuntiin kommentoitavaksi samanaikaisesti siinä vaiheessa kun niihin ei ole tekeillä enää merkittäviä

2 muutoksia. Kustannuslaskentasuositus on osittain ristiriidassa palveluluokkasuosituksen (JHS 200) kanssa kuntien sisäisten tukipalveluiden osalta. Palveluluokkasuosituksen mukaan kuntien tulisi raportoida tukipalveluita tuottavien yksiköiden osalta vain ulkoisiin asiakkaisiin kohdistuvaan toimintaan liittyvät tulot ja menot omina erillisinä palveluluokkinaan. Kaikki muu tukipalveluiden osuus tulisi raportoida osana kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyviä palveluluokkia. Nyt palautekierroksella olevassa kustannuslaskentasuosituksessa annetaan kuitenkin ymmärtää, että tukipalvelut tulisivat olemaan omina erillisinä palveluluokkinaan, joihin voidaan kohdistaa kaikki tukipalveluiden tulot ja menot, ulkoiset ja sisäiset erät eriteltyinä. Vastaavasti kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyvä osuus tukipalveluiden menoista voidaan esittää tukipalveluita käyttäneellä palveluluokalla sisäisenä eränä. Sisäisten tukipalveluiden osalta raportoinnin tulisi olla kustannuslaskentasuosituksen mukaista ja palveluluokka -suositusta tulisi tarkistaa tältä osin. Jotta kustannuslaskenta suosituksen osalta voidaan kommentoida tietojen tuottamismahdollisuuksia, pitäisi olla tiedossa myös lopulliset palveluluokituksen mukaiset tukipalvelujen luokat ja niiden kuvaus, mikäli niihin on tulossa vielä muutoksia. Tukipalveluiden raportointi palveluluokkasuosituksen mukaisesti edellyttäisi huomattavia muutoksia kirjauskäytäntöihin sekä laskennan rakenteisiin. Lisäksi palveluluokkasuosituksen mukainen raportointi edellyttäisi siirtohinnoitteluun perustuvien tukipalvelujen kuten liikelaitosten laskutuksen oikaisua tilinpäätösvaiheessa vastaamaan eurolleen tilinpäätöksen mukaista toteumaa. Muut merkittävimmät haasteet kustannuslaskennan automatisoinnin kannalta liittyvät palvelukohtaisten tietojen täsmäyttämiseen tuloslaskelmaan ja vaatimukseen esittää sitoutuneen pääoman korko osana palveluluokkien kustannuksia. Suosituksen tulisi keskittyä määrittelemään pakolliset vaatimukset palveluluokkakohtaisten kustannusten laskemiseksi. - Kuntien kustannuslaskentasuositus liittyy olennaisesti kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus -suositukseen (JHS 200) sekä Kuntien ja kuntayhtymien XBRL-taksonomiaan (JHS 194). Nämä kaikki kolme suositusta olisi tullut saada kuntiin kommentoitavaksi samanaikaisesti. Nyt kustannuslaskentasuositus on ristiriidassa palveluluokkasuosituksen (JHS 200) kanssa kuntien sisäisten tukipalveluiden osalta. Palveluluokkasuosituksen mukaan kuntien tulisi raportoida tukipalveluita tuottavien yksiköiden osalta vain ulkoisiin asiakkaisiin kohdistuvaan toimintaan liittyvät tulot ja menot omina erillisinä palveluluokkinaan. Kaikki muu tukipalveluiden osuus tulisi raportoida osana kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyviä palveluluokkia. Nyt palautekierroksella olevassa kustannuslaskentasuosituksessa annetaan kuitenkin ymmärtää, että tukipalvelut tulisivat olemaan omina erillisinä palveluluokkinaan, joihin voidaan kohdistaa kaikki tukipalveluiden tulot ja menot, ulkoiset ja sisäiset erät eriteltyinä. Vastaavasti kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyvä osuus tukipalveluiden menoista voidaan esittää tukipalveluita käyttäneellä palveluluokalla sisäisenä eränä. Sisäisten tukipalveluiden osalta raportoinnin tulisi mielestämme olla nimenomaan kustannuslaskenta-suosituksen mukaista ja palveluluokka -suositusta tulisi tarkistaa tältä osin. Tukipalveluiden raportointi palveluluokkasuosituksen mukaisesti edellyttäisi huomattavia muutoksia kirjauskäytäntöihin sekä laskennan rakenteisiin. Lisäksi palveluluokkasuosituksen mukainen raportointi edellyttäisi siirtohinnoitteluun perustuvien tukipalveluiden (Jyväskylässä liikelaitosten) hinnoittelun oikaisua tilinpäätösvaiheessa vastaamaan eurolleen tilinpäätöksen mukaista toteumaa. - Kela ei ota kantaa luonnoksen sisältöön, mutta kannatta yhtenäisten toimintamallien voimaansaattamista. Kustannuslaskentamenetelmien uudistaminen, yhtenäistäminen ja selkeyttäminen on hyvä asia, mutta suosituksessa tulee korostaa koko uudistuksen läpinäkyvää ja ymmärrettävää raportointia. Olisi suotavaa, että uudistus vähentää kustannuslaskentamenetelmiin liittyvää tulkintaa, siten että samat kustannuserät kirjataan kaikissa maakunnissa samalla tavalla. Erityisen tärkeää tämä on vertailujen ja yhteismitallisuuden mahdollistamiseksi. - Kuntien kustannuslaskentasuositus, kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus-suositus sekä Kuntien ja kuntayhtymien XBRL taksonomia suositukset olisi pitänyt julkaista antaa kommentoitavaksi yhtä aikaa. Ristiriidat eri suositusten välillä (JHS-palveluluokat ja JHS-kustannuslaskenta). Palveluluokkasuosituksen mukaan kuntien tulisi raportoida tukipalveluita tuottavien yksiköiden osalta vain ulkoisiin asiakkaisiin kohdistuvaan toimintaa liittyvät tulot ja menot omina erillisinä palveluluokkina. Kaikki muu toiminta tulee raportoida osana kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyviä palveluluokkia. Kustannuslaskentasuosituksen mukaan tukipalvelut olisivat olemaan erillisiä palveluluokkia, joihin voidaan kohdistaa kaikki tukipalvelujen tulot ja menot, ulkoiset ja sisäiset eriteltyinä. Vastaavasti kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan sisältyvä osuus tukipalvelujen menoista voidaan esittää tukipalveluja käyttäneellä palveluluokalla sisäisenä eränä.

3 Tarkastuslautakunta on sekä yleishallinnon palveluluokassa, että demokratiakustannuksissa. Vaalien palveluluokassa on keskusvaalilautakunta ja lisäksi demokratiakustannuksissa. JHS-suosituksiin perustuva raportoinnin ohjeistus on yleisellä tasolla. Näiden lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita (vrt. Tilastokeskuksen ohjeet), jotta kuntien omilta tulkinnoilta vältytään ja kuntien raportointi saadaan vertailukelpoiseksi. Osa suosituksen ohjeista on ristiriidassa raportoinnin automatisoinnin kanssa. Osa vaatimuksista on sellaisia, etteivät ne ole joko kustannuksiltaan tai teknisesti toteutettavissa tietojärjestelmiin. Pääomakustannusten koron laskentaan ei ole valmista tietojärjestelmäratkaisua, eikä sitä välttämättä saada automatisoitua. Onko tarpeen tilastoida sisäistä korkoa muiden kuin toimitilojen osalta? Sisäinen korko on osa sisäistä vuokraa toimitiloissa. Pitääkö se erottaa omaksi eräkseen raportoinnissa? Tietojärjestelmäselvittelyä ja -muutoksia vaativat mm. käyttöomaisuuden luokittelua palveluluokkiin, hallinnon vyörytysten vaiheistus, sisäisten erien ylijäämän vyörytys sisäisten ostojen suhteessa ja sektoriluokkien raportointi. Hinnoittelun oikaisu eurolleen tilinpäätöslukuja vastaavaksi tilastointia varten ei ole järkevää. Raportoinnin automatisointi edellyttäisi sisäisen katteen eliminoinnin toteuttamista sisäisellä laskutuksella, mikä on suuressa kunnassa laaja manuaaliprosessi. Muulla tavalla toteutettuna vaatisi myös manuaalista jälkilaskentaa. Osa laskennasta tulee jäämään raskaaksi manuaalityöksi - Suositus on tietojen vertailtavuuden varmistamiseksi tarpeellinen ja on käyttöönotettavissa, kunhan koko ketju tuotteistuksesta laskentajärjestelmiin saadaan yhteen sovitettua sekä sisäisen että ulkoisen kustannuslaskennan tarpeisiin. Tietojärjestelmäpuolelle tarvitaan kuitenkin vielä tuotekehittelyä ja helposti käyttöön otettavia ratkaisumalleja. Luettavuus ja ymmärrettävyys: Joiltakin kohdin tekstejä voisi vielä täsmentää ja selkiyttää. Asiasisältö muutoin sinänsä ymmärrettävä. - Opas oli hyvä ja selventävä, mutta uskon että kunnilla on paljon opettelemista termistöjen kanssa ja paljon työtä järjestellä raportointi vaatimuksia vastaavaksi. - Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta on tärkeää ja kannatettavaa hankkeen tavoite yhtenäistää kustannuslaskentakäytäntöjä mahdollisimman luotettavan ja vertailukelpoisen taloustiedon tuottamiseksi. Rahoituksen määräämiseksi tarvittavan tiedon lisäksi ministeriö tarvitsee luotettavaa ja ajantasaista taloustietoa arvioinnin ja ohjauksen tarpeisiin. Kannatettavaa ehdotuksessa on myös pyrkimykset kustannuslaskennan automatisoimiseen ja sähköiseen tiedonsiirtoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta tärkeää on myös, että kerättävät kustannustiedot ja laskentakäytännöt olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten toiminnan järjestäjien kesken. Kustannuslaskennan suositusluonnosta valmisteltaessa on tärkeää seurata ja ottaa huomioon valtiovarainministeriön asettaman Julkisen hallinnon talousseurannan ja raportoinnin sääntelyn kehittämisryhmän linjaukset sekä muu hallinnonaloilla tapahtuva tietojärjestelmien kehittämistyö päällekkäisen työn välttämiseksi. Tässä yhteydessä olisi lisäksi tärkeää selvittää eri tiedonkeruujärjestelmien tuottamien tietojen yhdistelemiseksi tarvittavien rajapintojen toimivuus sekä TK:n ylläpitämän esi- ja perusopetuksen, perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä lukiokoulutuksen toiminnoittaisia kustannustietoja sisältävän erilliskyselyn kustannuslaskentaan liittyvät kysymykset (taulukko 41). - Kunnan ja maakunnan vastaavat luonnokset pitäisi noudattaa samoja periaatteita.

4 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen ,71 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla ,35 Yhteensä ,69 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen 7 6. Vastustusperusteet Ei vastauksia. 7. Muutosehdotukset suositusluonnoksen kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 6 - Korjataan kappaleessa mainittu Valtionkonttorin Valtiokonttorin (ilman n-kirjainta) - Määriteltävä tarkemmin kuka toimittaa, mitä ja kenelle sekä aikataulu. Tiedot löytyvät nyt liitteestä, mutta voisivat olla myös ohjeessa. - Lisätään tiedot siitä kuka toimittaa, mitä, kenelle ja millä aikataululla. - Kolmannessa kappaleessa todetaan: "Suositus ei myöskään ota kantaa siihen, miten kunta oman kustannuslaskentansa toteuttaa käytännössä. Lähtökohtana on kuitenkin, että vähintään ulkoista raportointia tukeva kustannuslaskenta toteutetaan mahdollisimman automatisoidusti osana tietojärjestelmiä." Edelleen neljännessä kappaleessa todetaan: "Suosituksen pääasiallinen tehtävä on tukea kunnista kerättävien palvelukohtaisten kustannustietojen yhdenmukaisuutta ja antaa yhtenäiset perusteet palveluiden hinnoittelulle. Suositus tukee kuitenkin näiden tavoitteiden lisäksi kuntien kustannustietojen vertaamisesta ja tuottavuuden laskentaa, siltä osin kuin kustannuslaskentasäännöt yhtenäistävät edellä mainittuja toimia koskevien tietojen laskentaa." Sisällöllisesti nämä kohdat ovat osittain ristiriitaisia ja toisensa kumoavia ja suosituksen merkitystä vähentäviä, josta syystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lause: "Suositus ei myöskään ota kantaa siihen, miten kunta oman kustannuslaskentansa toteuttaa käytännössä..." poistetaan.

5 - Ulkoinen raportointi termi saatetaan ymmärtää kunnissa eri tavoin, tulisi käyttää esim. viranomaisraportointi termiä. Suosituksen tehtävä ei ole ohjeistaa kuntien palvelujen hinnoittelua sen sijaan tulisi keskittyä palvelukohtaisen kustannustiedon tuottamiseen. - Tavoite "Lähtökohtana on kuitenkin, että vähintään ulkoista raportointia tukeva kustannuslaskenta toteutetaan mahdollisimman automatisoidusti osana tietojärjestelmiä." on kunnianhimoinen sekä haastava, sillä kunnat ovat tässä eri kehitysvaiheissa ja jotkut hyvinkin pitkällä omissa laskentatavoissaan. 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala Vastaajien määrä: 2 - Tähän voisi tarkentaa myös julkishallinnolle talous- ja kustannuslaskentapalveluita tuottavat palveluntuottajat yhdeksi kohderyhmäksi. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Termit ja lyhenteet Vastaajien määrä: 6 - Nämä voisi siirtää liitteeseen. - Siirretään liitteeseen. - Termien avaaminen siten että niiden käyttö eri suosituksissa olisi yhteneväinen vähentäisi suosituksen tulkinnanvaraisuutta esim. hallinnon tukipalvelut hallinnon tukipalvelut ovat varsinaista palvelutoimintaa tukevia hallintoon sisältyviä tukitoimintoja kuten taloushallinto, henkilöstöhallinto, ict-palvelut ja muut hallinnon tukitoimet. Määritelmä on varsin tulkinnanvarainen, tässä kohtaa voitaisiin viitata esim. Espoon pilotissa laadittuun kunnan johtamisen viitearkkitehtuurikuvaukseen. Termeihin tulisi lisätä selitys termille laskentakohde. - Hallinnon tukipalvelut termiä tulisi enemmän avattava että mitkä ovat hallinnon tukitoimia. Muutama nimeltä mainittu toiminta olivat ok, mutta lopussa mainittu "muut hallinnon tukitoimet" jätti hämmennystä. Termi kustannuslaskennan kustannus olisi parempi korvata esim. kustannuksen määritelmä kustannuslaskennassa. Liitteessä puhuttiin siirtohinnoittelusta, mutta sitä ei oltu selitetty tässä osiossa. - Vrt. Maakunnan vastaava suositus. Termit ja lyhenteet on viety Liitteeseen1. Kunnan suosituksessa pitäisi tehdä samoin. Tässä kunnan suosituksessa on myös huomattavasti vähemmän termejä ja lyhenteitä kuin maakunnan vastaavassa. Laskentakohde termi puuttuu (löytyy maakunnan suosituksen termeistä). Laskentakohde on osa Laskentatunnistetta. 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Suositukset 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Opastavat tiedot 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Viittaukset 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Liitteet Vastaajien määrä: 2

6 - Liitteet pitäisi olla samalla tavoin kuin Maakunnan vastaavassa suosituksessa: Liite1: Kustannuslaskennan perusteet Liite2: Kustannuslaskenta eri käyttötapauksissa. 14. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 1. Johdanto 15. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2. Kustannuslaskennan periaatteita Vastaajien määrä: 3 - Neljännessä kappaleessa todetaan: "Tukipalveluyhtiön tulee silloin tuottaa ulkoisen raportoinnin kustannustiedot näiden periaatteiden mukaisesti." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "...kustannustiedot näiden periaatteiden ja toimeksiantajan (asiakas) määrittelyjen mukaisesti." Kappale kymmenen: Mikäli kustannukset kohdentuvat lukuisille eri laskentakohteille (esimerkiksi hallinto), inhimillisen virheen mahdollisuus on suuri ja suora kohdentaminen vaatisi tositteen käsittelijältä huomattavaa manuaalista työtä, voidaan kustannukset kirjata kirjanpidossa karkeasti ja kohdistaa kustannuslaskentasovelluksessa tarkemmalla tasolla. Ehdotetaan muutettavaksi sana: kustannuslaskentasovelluksessa Uusi muotoilu: kustannuslaskentaosiossa tai kustannuslaskentasovelluksessa Perustelu: kustannuslaskenta voi olla erillinen järjestelmä tai perusjärjestelmän integroitu osa. - Suosituksen kohta jota kommentoidaan: Kirjanpidon ja talousarvion rakenne tulisi muodostaa siten, että ne tukevat kustannuslaskentaa ja toimivat mahdollisimman pitkälle valmiina tietovarastona kustannuslaskennan tarpeisiin. Talousarvion rakenne noudattelee kunnan organisaatiota ja lautakuntajakoa eikä välttämättä ole yhtenäinen palveluluokituksen kanssa. Mikäli lauseella viitataan palveluluokituksen mukaiseen kustannuslaskentaan, tässä ei voida ottaa kantaa siihen miten kunnan palvelut organisoidaan. Loputkin kustannuslaskennan periaatteet olisi lukijaystävällisempää esittää tässä suosituksessa ja poistaa viittaus toiseen suositukseen. Suosituksessa tulisi keskittyä ohjaamaan kustannuslaskentaa eikä kirjanpitoa vrt. kirjata termin käyttö kappaleessa. Kirjanpidon rakenteen ei voida edellyttää palvelevan kustannuslaskentaa vaan kustannuslaskenta voidaan toteuttaa myös muilla tavoin. - Riippuen tietojärjestelmästä, niin tiliöitäessä laskentatunnisteiden sallittu maksimimäärä voi olla hyvin rajattu, eikä kaikkia nykyjärjestelmillä siten saada. 16. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 3. Yleinen kustannuslaskentamalli Vastaajien määrä: 3 - Kustannukset voidaan kohdentaa ensin kirjanpidosta palvelutuotteille, välisuoritteille, toiminnoille, kustannuspaikoille tai muille organisaation hierarkiatasoille. Luokituksen rakenne tulisi rakentaa niin, että jokainen oma laskentakohde voidaan ryhmitellä suoraan johonkin palveluluokkaan. Silloin kustannukset kohdennetaan vain kertaalleen. Lause" Luokituksen rakenne tulisi rakentaa niin, että jokainen oma laskentakohde voidaan ryhmitellä suoraan johonkin palveluluokkaan. " Muotoiltava selkeämmin mitä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sitä, että oma palvelutuotehierarkia on rakennettava niin, että kukin tuote voidaan kohdistaa yhteen palveluluokkaan vai tarkoitetaanko sitä, että organisaation tarkka laskentatunnistehierarkia on laadittava niin, että tuote voidaan kohdistaa yhteen palveluluokkaan vai tarkoitetaanko vielä jotain muuta? - Kulu- ja tuottolajit on määritelty kappaleessa 5.2 ei Viitaten edellisiin, niin kaikissa kunnissa ei ole selkeätä tuotteistamista tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kun kunnan toiminta pienenee, on syytä kuntien yhtenäistää selkeämmin yhtenäisiä tuotteita vertailtavuuden takaamiseksi. Lisäksi kuviossa on kirjoitusvirhe "kohdennetus." Viitaten kuvioon myös siinä mielessä, että on hyvä korostaa tässä haettavan mahdollisuuden erilaisiin raportointiulottuvuuksiin -> kustannuksia voi tarkastella organisaatiotasoittain, tuotteittain, palveluluokittain. Nykyisin kustannukset kirjataan helposti organisaatiotasolle, joista sitten erillislaskennalla yritetään koota tuotteita sekä palvelukohtaisia tietoja kootummin.

7 17. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 4. Resurssi- ja tuotospohjainen kustannusten jakaminen - Kappaleessa käytetään termiä "siirtohinnoittelu". Ehdotetaan em. termin vaihtamista kuvaavammaksi, jolloin se on selkeästi erotettavissa siirtohinnoittelusta, jolla tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoimien hinnoittelua, jonka tarkoitus on jakaa kansainvälisesti toimivien yhtiöiden verotettava tulo eri maiden kesken. Esim. sisäinen tuotehinnoittelu olisi selkeämpi termi tässä yhteydessä. 18. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 5. Ulkoisesti raportoitavien JHS-palveluluokkien kustannukset Vastaajien määrä: 5 - Kappaleesta tulisi käydä selkeästi ilmi, että laskentakohde on palveluluokka. Viimeinen kappale asiakaspalvelujen ostojen kohdentamisesta on tarpeeton. Keskushallinto terminä epäselvä ja eroaa kuntien välillä. Ei voida ohjeistaa keskushallinto termiä käyttäen ellei termiä ole tarkasti määritelty suosituksen kappaleessa 3. Tämän kappaleen ohjeistus ristiriidassa kappaleen 7. kanssa. - "Ulkoisessa raportoinnissa on varmistettava, että myös keskitettyjen palveluiden kustannukset tulevat kohdennetuksi aiheuttamisperiaatetta noudattaen palveluluokille. Valtaosa hallinnosta ja niin sanotut hallinnon tukipalvelut jaetaan myös palveluluokille, vain kunnan keskushallinto sekä demokratiakustannukset kohdennetaan omalle hallinnon palveluluokalleen eikä niitä jaeta muille palveluille." -> Onko tämä linjassa nykyisen "JHS 200 Kuntien palveluluokitus" -suosituksen kanssa? Vai onko palveluluokitukseen tulossa muutoksia? Tilastokeskuksen kommenteissa on oletettu, että palvelukohtaisesti raportoitaviin tietoihin tulee tukipalvelut-palvelu, jota ei ole vielä nykyisessä JHS-palveluluokituksessa. - Jos hallinnon tukipalvelujen kustannukset jaetaan palveluluokille, mutta keskushallinnon ja demokratian kustannuksia ei, niin pitäisi tarkemmin määritellä mikä on keskushallintoa. Pitäisi olla viittaus kohtaan 7.1 jossa selvitetään demokratiakustannuksia ja mitä hallintokustannuksia jaetaan. - Voisiko Maakunnan vastaavasta suosituksesta tuoda kappaleen 5.1 Järjestäjä- ja tuottajanäkökulma sekä hallinnon jakaminen myös tähän Kunnan suosituksen liitteeseen? 19. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 5.1 Palveluluokille kohdennettavat meno- ja tulolajit (kustannuslajiluokitus) Vastaajien määrä: 7 - Kolmannen kappaleen viimeiseesä lauseessa todetaan:"...vääristyvät toteutuneista merkittävästi.", muutettavaksi muotoon:"...vääristyvät toteutuneista kustannuksista olennaisesti." Viimeisen kappaleen viimeinen lause:"...-tiedosto ladataan vuosittain kunnan tietojärjestelmään." Ehdotetaan muutettavaksi muotoon:"...-tiedosto ladataan vuosittain tietojärjestelmään." - Termiä palvelu ei tulisi käyttää synonyyminä palveluluokka termille. Kappaleessa toistetaan samoja asioita eri kappaleissa. Pysyviin vastaavin sitoutuneen pääoman korot ei ole omana eränä kaupunkien tuloslaskelmakaavalla kuten muut mainitut erät ja sen raportoiminen osana palveluluokkien kustannuksia vaatii kaupungin muusta ulkoisesta raportoinnista poikkeavan laskentajärjestelmän rakentamista tietojärjestelmiin ainoastaan palveluluokkaraportointia varten. Ko. raportointivaatimuksesta tulisi tässä vaiheessa luopua. Tukipalveluja myyvien liikelaitosten hinnoittelussa on huomioitu liikelaitokselle mahdollisesti asetettu tulostavoite, jolloin hinnat sisältävät sisäistä katetta tulostavoitteen saavuttamiseksi. Sisäisen katteen eliminointi vaatimuksesta liikelaitosten laskutuksen kohdalla tulisi luopua, koska se aiheuttaa paljon manuaalista työtä (=sisäisten katteiden oikaiseminen suoriteperusteisesta laskutuksesta) pelkästään palveluluokkalaskentaa varten. Suosituksen teksti on ristiriidassa JHS 200 Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus suosituksen kanssa tukipalvelujen palveluluokkien kuvauksen suhteen. Palveluluokkasuosituksen mukaan kuntien tulisi raportoida

8 tukipalveluita tuottavien yksiköiden osalta vain ulkoisiin asiakkaisiin kohdistuvaan toimintaan liittyvät tulot ja menot omina erillisinä palveluluokkinaan. Kaikki muu tukipalveluiden osuus tulisi raportoida osana kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyviä palveluluokkia. Kustannuslaskentasuosituksessa annetaan kuitenkin ymmärtää, että tukipalvelut tulisivat olemaan omina erillisinä palveluluokkinaan, joihin voidaan kohdistaa kaikki tukipalveluiden tulot ja menot, ulkoiset ja sisäiset erät eriteltyinä. Vastaavasti kunnan varsinaiseen palvelutoimintaan liittyvä osuus tukipalveluiden menoista voidaan esittää tukipalveluita käyttäneellä palveluluokalla sisäisenä eränä. Sisäisten tukipalveluiden osalta raportoinnin tulisi olla kustannuslaskentasuosituksen mukaista ja palveluluokka -suositusta tulisi tarkistaa tältä osin. Tukipalveluiden raportointi palveluluokkasuosituksen mukaisesti edellyttäisi huomattavia muutoksia kirjauskäytäntöihin sekä laskennan rakenteisiin. Tilastokeskuksen vaatima sektoriluokitus tulisi olla esitettynä suositustekstissä, muuten vaatimukseen on vaikea ottaa kantaa. - Vain merkittävä siirtohinnan poikkeama tulisi vyöryttää palvelua käyttäneille yksiköille ja tähän pitäisi määritellä olennaisuuden raja. - Sektoriluokituksen erottelu Y-tunnuksen avulla on hyvä tavoite, mutta toistaiseksi ainakaan kaikki laskentajärjestelmät eivät tue tätä menettelyä. Sektoriluokitus tulee silloin hoitaa kirjanpidon tileillä tai laskentatunnisteilla kuten tähänkin asti. - Ohjeessa määritellään että jos sisäinen hinta sisältää katetta niin kustannukset tulisi oikaista toteutuneita vastaaviksi silloin kun palveluluokille kohdennettavat kustannukset vääristyvät toteutuneista merkittävästi. Milloin kustannukset vääristyvät merkittävästi? Jos oikaisu tehdään kirjanpitoon, niin voi vaikuttaa kunnan sisäiseen raportointiin (jos sisäisessä raportoinnissa edellytetään yksiköltä tiettyä tulosta). Palveluiden oston luokittelu y-tunnuksen perusteella on asia, johon tietojärjestelmät eivät välttämättä pysty tai edellyttää isojakin muutoksia järjestelmiin. JHS 192 Kuntien tililuettelomallissa ei ole mainintaa sijoitetun pääoman korosta, joten tämä tarvitsee lisäohjeita tai päivityksiä. - vrt. numerointi maakunnan suositus Suosituksessa mainittu, että "sektoriluokitus tulisi rakentaa järjestelmään y-tunnuksen avulla". Aiemmin ja muissakin suosituksissa korostettu Vastapuolitunnistetta eli eikö paremminkin pitäisi sanoa, että "Sektoriluokitus tulisi rakentaa järjestelmään vastapuolitunnisteen avulla". Huom. Y-tunnuksella ei voida päätellä kuitenkaan kaikki vastapuolia raportointia varten; esim. kotitaloudet, liikelaitokset, taseyksiköt. Jossakin on myös konsernia varten ylläpidettävä tietoutta, että tietyt y-tunnukset ovat tietyn organisaation tyttäriä, osakkuusyhteisöjä jne. eli toimitaan kuitenkin konserniin luetteloitujen vastapuolitunnisteiden avulla. - Tilastokeskuksen y-tunnus/sektoriluokitus-tiedoston lataus vuosittain ei riitä, koska uusia palveluntuottajiia/tavarantoimittajia tulee jatkuvasti markkinoille. Nämähän ei olisi silloin tietojärjestelmissä, eikä ostolaskutietojen kirjaus automatisoidusti onnistu. Ongelma on myös yksityishenkilöiden kanssa (huomioi EU-direktiiviasioihin erityisesti jos sotua käytetään tunnisteena (henkilötietojen suojaus näissä)). Lisäksi ulkomaalaiset yritykset ovat oma haasteensa, miten saataisiin ne tunnistettua selkeästi automatisoidussa prosessissa. Vaikeuksista huolimatta ajatus on sinänsä kannatettava. 20. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 5.2 Sisäiset erät JHS palveluluokilla Vastaajien määrä: 5 - Suosituksen teksti on ristiriidassa JHS 200 Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus suosituksen kanssa tukipalvelujen palveluluokkien kuvauksen suhteen. Mikäli palveluluokitusta (JHS 200) ollaan päivittämässä palveluluokituksen lopulliset tukipalvelujen luokat ja niiden kuvaus pitäisi olla tiedossa jotta voidaan ottaa kantaa kappaleen 5.2 tekstiin. Sisäisten erien eliminoinnin automatisointi raportoinnissa on haasteellista. Se edellyttänee palveluluokkatiedon viemistä omaksi erilliseksi laskentatunnisteeksi kirjanpitojärjestelmään tai erillisten sisäisten tilien perustamista tätä varten. - Saman palveluluokan välisten sisäisten erien eliminointi on palveluluokan kustannusten oikeellisuuden kannalta perusteltua. Sisäisten erien eliminoinnin automatisointi raportoinnin puolella on kuitenkin haasteellista. Se edellyttänee palveluluokkatiedon viemistä omaksi erilliseksi laskentatunnisteeksi kirjanpitojärjestelmään tai erillisten sisäisten tilien perustamista tätä varten. Tällöin palveluluokkien kustannusten johtaminen pelkästään sisäistä

9 kustannuslaskentaa varten perustettuja laskentakohteita ryhmittelemällä ja yhdistelemällä ei ole riittävä. Jyväskylän tapauksessa järjestelmätoimittajan kanssa tehtyjen selvittelyjen perusteella palveluluokan ottaminen omaksi laskentatunnisteeksi on todettu kalliiksi ratkaisuksi. - Sisäisten erien eliminoiminen saman palveluluokan sisällä tulee aiheuttamaan ongelmia. - vrt. numerointi maakunnan suositus 21. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 5.3 Täsmäytys tuloslaskelmaan Vastaajien määrä: 7 - Korjataan kappaleessa mainittu Valtionkonttorin Valtiokonttorin (ilman n-kirjainta) - Kappaleen teksti on osittain vaikeasti tulkittava ja epäselvä. Tulisi tarkentaa mitä täsmätään (esim. palveluluokilla raportoidut ulkoiset tulot, ulkoiset menot ja poistot yhteensä) ja mihin täsmätään virallisen tuloslaskelman toimintakate ja poistot (ulkoinen) (sisältää peruskaupungin ja liikelaitosten ulkoiset erät) vai esim. pelkkä peruskaupungin talousarvion toteutumavertailun toimintakate + poistot (liikelaitosten ylijäämän verran parempi toimintakate). Lisäksi voitaisiin avata miten kappaleessa mainittu täsmäytys aiotaan Valtionkonttorin ilmoituspalvelussa toteuttaa eli mihin tietoihin verrataan. Epäselväksi jää myös liikelaitosten tuloslaskelman täsmäytys. Täsmäyttämisen edellytyksenä on, että kaikki kaupungin kustannukset ja tuotot on mahdollista kohdistaa jollekin palveluluokalle. Lisäksi täsmäyttäminen kuvatulla tavalla ei ole mahdollista mikäli liikelaitoksena toimiva sisäinen tukipalveluyksikkö laskuttaa sisäisesti kustannuksia jotka vastapuoli aktivoi taseeseen. Sisäisten katteiden aktivointi johtaa siihen että ulkoisen tuloslaskelman toimintakate ei täsmää sisäiset erät sisältävän tuloslaskelman toimintakatteeseen. - Tarvitaanko suositukseen alla olevaa kappaletta ja miten kappaleessa mainittu täsmäytys aiotaan Valtionkonttorin ilmoituspalvelussa toteuttaa? "Vain palveluluokille kohdistettujen ulkoisten menojen tulee täsmätä tuloslaskelman toimintakatteeseen (ja poistoihin), koska tuloslaskelmassa sisäiset erät on eliminoitu. Yksittäisen liikelaitoksen palveluluokkakohtaisten kulujen ja tuottojen tulee täsmätä kyseisen liikelaitoksen tuloslaskelmaan, jonka lisäksi koko kunnan yhteenlaskettujen palvelukohtaisten kulujen ja tuottojen tulee täsmätä koko kunnan tuloslaskelmaan." Ulkoisten menojen lisäksi liene myös ulkoisten tulojen tulee täsmätä tuloslaskelman mukaisiin tuloihin ja menoihin. Miten yksittäisen liikelaitoksen luvut ovat eroteltavissa palveluluokkakohtaisesta raportoinnista? Toimintakatteen täsmäytyksen osalta lienee riittävää, että kunnan (ml. liikelaitokset) palveluluokkien yhteenlaskettujen nettokustannusten tulee täsmätä kunnan tuloslaskelman toimintakatteeseen. - Palvelukohtaisten ulkoisten kulu- ja tuottolajien summan tulee täsmätä tuloslaskelmaan vastaaviin eriin. Esimerkiksi palveluluokkien ulkoiset palvelujen ostot yhteensä on yhtä suuret kuin tuloslaskelman palvelujen ostot. Käyttötalouden palveluluokkakohtaisten tietojen käytettävyys ja luotettavuus kärsivät huomattavasti, mikäli ainoastaan nettokustannukset täsmäävät toimintakatteeseen. - Suosituksessa todetaan: Suunnitelman mukaiset poistot jaetaan myös palveluluokille, joten palveluluokkien yhteenlaskettujen sumu-poistojen tulee myös täsmätä tuloslaskelmaan. Vain palveluluokille kohdistettujen ulkoisten menojen tulee täsmätä tuloslaskelman toimintakatteeseen (ja poistoihin), koska tuloslaskelmassa sisäiset erät on eliminoitu. Suosituksessa sanotaan myös, että sisäisen tukipalvelujen poistot laskutetaan osana palveluhintoja, tällöin palveluluokkien yhteenlasketut poistot eivät vastaa tuloslaskelman poistoja. Tai sitten palveluhinnoista pitää kirjata poistojen osuus erikseen tai vyöryttää ne palveluluokille omalle menolajille. - vrt. numerointi maakunnan suositus 22. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 5.4 Laskentakausi

10 Vastaajien määrä: 2 - vrt. numerointi maakunnan suositus 23. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.1 Henkilöstökustannukset Vastaajien määrä: 4 - Liite 1, s. 7-8: "Henkilöstökustannuksista vähennetään kunnan saamat henkilöstökorvaukset kuten sairaus-, äitiyspäivärahat ja vanhempainpäivärahat ja korvaukset oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämisestä lähtökohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaisesti." -> Koskeeko tämä ohje korvausten vähentämisestä henkilöstökustannuksista myös ulkoista kirjanpitoa/raportointia? Onko se kuntien kirjanpidon ohjeistuksen mukainen? Tuleeko ohjeistuksen mukaan nämä kaikki erät netottaa henkilöstökustannuksista? - Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut ja varhe-maksut poistuvat vuonna Eläkemenoperusteisen maksun tilalle on tulossa euromääräinen tasausmaksu, jonka kohdentaminen henkilön työyksikön perusteella (aiheuttamisperiaate) ei enää onnistu. Näiden kohdennus on tarkoituksenmukaista tehdä jatkossa palkkamenojen suhteessa. Varhe-maksun tilalle on tulossa työkyvyttömyyseläkemaksu, joka on tämän hetkisen tiedon mukaan osa työnantajan eläkevakuutusmaksuprosenttia. Myös työkyvyttömyyseläkemaksun koihdentuisi tätä kautta palkkamenojen suhteessa. - Viitataan, että eläkevakuutusmaksut kohdistetaan kustannuspaikoille yms -> olisiko parempi muotoilu, että kohdistetaan laskentakohteille (koska tieto moniulotteista ja laskentakohteita on kustannuspaikat, tuotteet yms) 24. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.2 Ulkopuoliset palveluostot Vastaajien määrä: 2 - Muiden palveluiden ostojen ryhmittely on esitetty vanhan tililuettelosuosituksen mukaisena. Uuden JHS 192 suosituksen tilit ovat mm. - toimisto- ja asiantuntijapalvelut - ict-palvelut - rahoitus- ja pankkipalvelut - painatukset, ilmoitukset ja markkinointi - posti- ja kuriiripalvelut - jne 25. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 26. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.4 Avustusmenot Vastaajien määrä: 2 - Hieman ristiriitaisesti sanottu valtionosuuden käsittelyn kannalta peruskunnan ja liikelaitoksen välillä. Ohjeiden mukaan valtionosuus välitetään peruskunnasta liikelaitokseen juuri avustuksena. Tarkennettava lausetta mikäli se tekstiin halutaan jättää, voisiko olla esim. toiminta-avustus. - "Palveluluokilla ei saa olla sisäisiä avustuksia. Mikäli kunnan keskushallinto antaa avustuksen esimerkiksi liikelaitokselleen ei tätä menoa kirjata minkään palveluluokan avustukseksi." -> Ehdotus täsmennyksestä: Kunnan sisäinen avustusmeno- ja tulo kuuluvat samalle palveluluokalle, joten ne on eliminoitava raportoitavista palvelukohtaisista/käyttötalouden tiedoista. 27. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.5 Kiinteistömenot ja vuokrat Vastaajien määrä: 5 - Tyhjien vuokratiloja ei tule kohdistaa mihinkään. Onko näille oma palveluluokka? Täsmäytys kirjanpitoon ei

11 onnistu kokonaiskustannusten osalta, jos näitä ei viedä mihinkään. - Tyhjien tilojen vuokrakustannuksia ei saanut sisällyttää. Onko näille joku oma palveluluokka vai miten tehdään täsmäytys toimintakatteeseen? - Ensimmäisessä kappaleessa todetaan: "Monia eri laskentakohteita palvelevien kiinteistöjen yhteiset tilat jaetaan myös kiinteistöön liittyvien palveluiden neliömäärien suhteessa." Ehdotetaan em. kohta poistettavaksi, koska kiinteistöön liittyvien palveluiden suhteellinen neilömäärä ei kerro mahdollisten yhteisten tilojen käytöstä aiheuttamisperiaatteen nojalla mitään. Pitäisi olla aiheuttamisperiaatteen mukaan. Esim. palvelutalo, jossa eri palvleuluokkien asiakkaita, osa on niin huonokuntoisia, että ei pääse ruokasaliin koskaan ruokailemaan. Miksi palvelulle pitäisi neliöiden perusteella kohdistaa kuitenkin kulut ihan kuin kaikki kykenisivät toimimaan samalla tavalla. Painokertoimet lasketaan organisaatiokohtaisesti. Ei voine olla vain organisaatiokohtaisesti tarkoitetaanko palvelukohtaisesti? Vai mitä tarkoitetaan? Tarkennettava. - Kappaleen teksti on epäselvä ja ristiriitainen vuokratulojen kohdistamisen sekä tyhjillään olevien kiinteistöjen kustannusten kohdistamisen suhteen. - Tähän olisi hyvä lisätä ohje, miten tyhjien tilojen kustannukset käsitellään. Jäävätkö kaupungin omassa käytössä olleet tyhjät tilat (ulkoisen) tilavuokrauksen palveluluokan kuluksi silloin, kun käytössä on keskitetty tilahallinto ja sisäinen vuokrausjärjestelmä. Miten tyhjiäksi jäävien tilojen kustannusten kanssa menetellään, jos käytössä ei ole keskitettyä tilahallintoa, vaan tilojen ylläpitokustannukset kohdistuvat suoraan yksiköille/palveluluokille? 28. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.6 Pääomakustannukset ja poistot Vastaajien määrä: 4 - Suosituksessa esitetään laskennallisen koron määrittämistä palvelun pääomakustannuksena. Kyseessä ei olisi todellinen kunnan kirjanpidossa oleva kulu, mikä on ristiriidassa koko muun suosituksen kanssa. Laskennallisen koron laskeminen ja esittäminen olisi erittäin työlästä, koska menoa ei ole kirjanpidossa. Laskentaa tehtäisiin hyvin eri tavoin ja tieto ei olisi vertailukelpoista. Tiedolla ei ole perusteltua käyttötarkoitusta. Suosituksesta tulee poistaa kokonaan kappale, joka käsittelee laskennallisen koron määrittämistä. - Toisessa kappaleessa todetaan:"...suunitelman mukaiset poistot sekä pysyviin vastaaviin sitoutuneen pääoman korot." Ehdotetaan muutettavaksi siten, että alkaen: "...sekä pysyviin vastaaviin sitotuneen pääoman korot." -maininta poistetaan. Kappale neljä: Käyttöomaisuuskirjanpito voidaan kuitenkin valjastaa palveluluokkien kustannuslaskentaan lisäämällä hyödykkeiden kirjaamisen yhteyteen kohta, jossa valitaan mihin palveluluokkaan kyseinen hyödyke kuuluu. Ehdotetaan valjastaa termin tilalle kytkeä - termiä. - Erillisen automatisoidun raportoinnin rakentaminen pääomakustannusten laskentaa varten on huomattavan työläs ja kallis toteuttaa. Antaako tiedon tilastointi lisäarvoa siinä määrin, että sen raportointia kunnilta jatkossa edellytetään? - Erillisen automatisoidun raportoinnin rakentaminen pääomakustannusten laskentaa varten olisi huomattavan työläs ja kallis toteuttaa. Antaako tiedon tilastointi lisäarvoa siinä määrin, että sen raportointia kunnilta jatkossa edellytetään? 29. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.7 Valmistus omaan käyttöön 30. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.8 Muut toimintakustannukset - Kappale yksi: myyntisaamisista saadut luottotappiot ehdotetaan muutettavaksi muotoon aiheutuneet luottotappiot. Vuokramenot tulee aina jakaa vähintään neliömäärien mukaan (tarkemmin kpl 6.5). Muutosehdotus: Vuokramenot tulee jakaa aiheuttamisperiaatteen mukaan (tarkemmin klp 6.5). 31. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 6.9 Ulkoiset myynnit, asiakasmaksut ja muut tulot

12 - Työllistämistuki jaetaan työllistettyjen palkkamenojen suhteessa. Uusi muotoiluehdotus: Työllistämistuki kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan. 32. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 7.1 Hallintokustannukset Vastaajien määrä: 8 - Lista jaettavasta hallinnosta vaatii tarkennusta. Tarkennus on tehtävä vastaavilta osin myös JHS200-luokitukseen. Todettakoon esimerkiksi, että ylimmän virkamiesjohdon työstä kohdistuu merkittävä osa hallitus- ja valtuustotehtäviin. Ylimmän virkamiesjohdon kulut kuuluisivat yleishallintopalveluihin, pois lukien toimialajohto. - Silloin hallintopalveluiden jakaminen perustuu hallintopalvelusuoritteeseen esimerkiksi laskujen määrään tai ICT-päätemääriin. Termin päätemääriin tilalle ehdotetaan termiä työasema. Kuvaa paremmin nykyaikaa eli voi olla kannettava työasema tai pöytätyöasema. ICY -palvelukeskuksilta tarkoittanee ICT-palvelukeskusta. - Suosituksen kohta jota kommentoidaan: Vyörytettävät hallinnon kustannukset jaetaan laskentakohteiden ulkoisten toimintamenojen perusteella, koska sisäisiin menoihin on jo kohdennettu hallintomenoja. Myös ostopalvelut ja poistot lasketaan jakotekijään, koska sekä ostot että investoinnit sitovat hallintoresurssia. Vyörytysten automatisointi edellä kuvatulla määrityksellä järjestelmässä on haastavaa ja jopa mahdotonta mikäli vyörytyssäännön laskemiseksi järjestelmän pitäisi pystyä erottamaan ulkoiset ja sisäiset menot. Käytännössä vyörytysperusteena voisi olla esim. talousarvion perustuvat ulkoiset menot jne. - Ohjeistuksen mukaan palveluille jaettaisiin myös sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole mihinkään tiettyyn palveluun liittyviä: esim. kunnanjohtaja, talousjohtaja. Ohje on sellaisenaan ristiriidassa julkisyhteisöjen COFOG-luokituksen kanssa. COFOG ohjeistaa kohdistamaan yleishallintoon kustannukset, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tehtävään. Ehdotus: Kunnan ylintä virkamiesjohtoa (kunnan-/kaupunginjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja yms.) ei jaeta palveluille. "Lista jaettavasta hallinnosta (yleis- ja toimialahallinto ja hallinnon tukipalvelut)" ->Tarkoittaako tämä, että myös ulkoisessa kirjanpidossa/raportoinnissa listassa mainitut palvelut tulee jakaa/kohdistaa palveluluokille? Ja jos, niin onko se linjassa "JHS 200 Kuntien palveluluokitus" -suosituksen kanssa? - Hallintokustannukset on sekavasti kirjoitettu. Demokratiakustannusten osalta pitäisi kertoa mihin palveluluokkaan ne raportoidaan. Jos ei raportoida omana palveluluokkana ja jätetään pois muiden palveluluokkien nettomenoista, niin täsmäytys ei onnistu toimintakatteeseen niin, että kaikkien palveluluokkien nettokustannukset vastaavat kunnan toimintakatetta. Jaettaviin halllinnon ksutannuksiin pitäisi lisätä kunnan rahoitus ja taloussuunnittelu. - Jaettavat kustannukset voisi vielä selvyyden vuoksi ryhmitellä 1. Varsinaiset hallintokulut (listan kaksi ensimmäistä kohtaa, jotka ohjeluonnoksen mukaan kohdistetaan myös tukipalveluille) 2. Hallinnon tukipalvelut (loppuosa listasta) Käytetäänkö hallintokulujen jaossa ensisijaisesti vyörytystä ulkoisten bruttotoimintamenojen suhteessa ja tukipalveluissa myyntiä/kohdennusta aiheuttamisperiaatteella (vrt kappale 5 ja 7.2.)? Tämä kaipaa vielä tarkennusta. ICT-kustannusten jako tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan aíheuttamisperiaatteella suoraan palveluluokille (esim. laitevuokrat ja tietojärjestelmien kustannukset). Yhteisten, suoraan kohdentumattomien ICT-kulujen (esim. runkoverkko ja yleiset ICT-kehittämiskulut) jako voisi tapahtua ensisijaisesti työasema/päätemäärän mukaan ja vasta toissijaisesti toimintamenojen suhteessa. - JHS 192 suosituksessa ei ole sisäisen laskutuksen ja vyörytyksen erittelyä - Listaan voisi lisätä henkilöstön kehittämisen (on muutakin kuin koulutusta). Taloushallintoon voisi lisätä myyntireskontran. Lisäksi voisi lisätä sisäisen tarkistuksen. 33. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 7.2 Suoriteperusteinen ja vyörytykseen perustuva jako Vastaajien määrä: 5 - Kappaleessa käytetään termiä "siirtohinnoittelu".

13 Ehdotetaan em. termin vaihtamista kuvaavammaksi, jolloin se on selkeästi erotettavissa siirtohinnoittelusta, jolla tarkoitetaan samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoimien hinnoittelua, jonka tarkoitus on jakaa kansainvälisesti toimivien yhtiöiden verotettava tulo eri maiden kesken. Ehdotetaan uudeksi termiksi sisäinen hinnoittelu. Termi "sisäinen kate" kuvattava. Tarkoittanee voittoa tässä dokumentissa eikä liity kustannusvastaavuuden saavuttamiseen. - Kappaleen teksti on ristiriidassa kappaleen 5.2 tekstin kanssa sisäisten katteiden oikaisuvaatimukseen liittyen. Kappaleiden sisällön tulisi olla yhteneväisiä siten, että vain merkittävä siirtohinnan poikkeama tulee vyöryttää palvelua käyttäneille yksiköille. Ja liikelaitosten osalta sisäisiä katteita ei tarvitsisi oikaista ollenkaan. Hinnoittelun oikaisu eurolleen tilinpäätöslukuja vastaavaksi tilastointia varten ei ole järkevää. Tämä aiheuttaisi myös ylimääräistä laskennan rakentamista raportoinnin automatisointia ajatellen. - Kappaleessa mainitaan seuraavaa: "Siirtohinnat voivat lyhyellä tähtäyksellä olla katteellisia, mutta pitkässä juoksussa hinnan pitäisi vastata toiminnan todellisia kustannuksia. Mikäli tilivuoden aikana huomataan, että sisäinen siirtohinta poikkeaa keskitetyn yksikön kustannuksista, vyörytetään mahdollinen ylijäämä sisäisten ostojen suhteessa palvelua käyttäneille yksiköille. Vastaavasti toimitaan mahdollisen alijäämän tapauksessa." Kappaleessa 5.1 (Palveluluokille kohdennettavat meno- ja tulolajit) mainitaan puolestaan seuraavaa: "Mikäli keskitettyjen tukipalvelujen kustannuksia kohdennetaan palveluluokille suoriteperusteisesti (sisäinen osto ja myynti) ja sisäinen hinta sisältää katetta pitää palvelukohtaiset kustannukset oikaista toteutuneita vastaavaksi silloin kun palveluluokille kohdennettavat kustannukset vääristyvät toteutuneista merkittävästi. Kappaleiden sisällön tulisi olla yhteneväisiä siten, että vain merkittävä siirtohinnan poikkeama tulee vyöryttää palvelua käyttäneille yksiköille. Hinnoittelun oikaisu eurolleen tilinpäätöslukuja vastaavaksi tilastointia varten ei ole järkevää. Tämä aiheuttaisi myös ylimääräistä laskennan rakentamista raportoinnin automatisointia ajatellen. - Muutosehdotus: Jos aiheuttamisperiaatetta ei voida soveltaa, tietojärjestelmämenot jaetaan laskennallisesti eri palveluluokille ICT-toimintamenojen suhteessa. - Kunnan suosituksessa ko.luvun otsikkona on Suoriteperusteinen ja vyörytykseen perustuva jako, maakunnan vastaavassa suorituksessa ko.luvun otsikkona on Sisäinen kaupankäynti ja vyöryttäminen. -> otsikoiden yhtenäistäminen maakunnan ja kunnan vastaavan suosituksen välillä. 34. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 8. Kustannuslaskentaa ohjaava lainsäädäntö Vastaajien määrä: 2 - Tämä kohta pois, kun ko.tiedot on jo esitetty ns. yleisosassa kohdassa 6 viittaukset. Vastaavaa kappaletta ei ole myöskään maakunnan vastaavassa suosituksessa. Maakunnan vastaavassa suosituksessa on kappale 8: Palveluiden hinnoittelu ja alakappaleet 8.1 ja 8.2. Eikö nuo samat voisi laittaa myös tähän kuntien suositukseen?