TUTKIMUSRAPORTTI. Hakalan koulu Poikkikatu Kotka

TUTKIMUSRAPORTTI Hakalan koulu Poikkikatu 7 48900 Kotka Työ nro T9001-06 Kotka 2.8.2017 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH. 05-2255 500 WWW. INSINOORISTUDIO. FI E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI

T9001-06 Tutkimusraportti 1 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEOSITTAIN... 4 3.1 Ulkoseinät... 4 3.1.1 Rakennetyypit... 4 3.1.2 Havainnot ja mittaukset... 5 3.1.3 Ulkoseinät... 6 3.1.4 Rakenteiden tiiveys... 9 3.1.5 Johtopäätökset... 10 3.1.6 Toimenpide-ehdotukset... 11 3.2 Väliseinät... 11 3.2.1 Rakennetyyppi... 11 3.2.2 Havainnot ja mittaukset... 12 3.2.3 Johtopäätökset... 12 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset... 12 3.3 Välipohja... 12 3.3.1 Rakennetyypit... 12 3.3.2 Havainnot ja mittaukset... 12 3.3.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset... 12 3.3.4 Johtopäätökset... 12 3.3.5 Toimenpide-ehdotukset... 13 3.4 Alapohja... 13 3.4.1 Rakennetyypit... 13 3.4.2 Havainnot ja mittaukset... 14 3.4.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset kohteessa... 15 3.4.4 Alapohjarakenteiden mikrobinäytteet... 15 3.4.5 Rakenteiden tiiveysmittaus... 16 3.4.6 Johtopäätökset... 17 3.4.7 Toimenpide-ehdotukset... 17 3.5 Yläpohja... 18 3.5.1 Rakennetyyppi... 18 3.5.2 Havainnot ja mittaukset... 18 3.5.3 Johtopäätökset... 18 3.5.4 Toimenpide-ehdotukset... 18 3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia... 18 3.6.1 Johtopäätökset... 20 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset... 20 3.7 Rakennuksen painesuhteet... 21 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 21 3.7.2 Johtopäätökset... 21 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset... 22 4 YHTEENVETO... 22

T9001-06 Tutkimusraportti 2 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkijat Antti Ahola (rakennetekniikka) Johanna Lampinen (iv, paine-erot) Otto Koski (tutkimusassistentti) Juho Riisiö (tutkimusassistentti) Tutkimuksen tilaaja Kotkan kaupunki / Tekniset palvelut Kaupunginarkkitehti Leila Hietala Kauppakatu 3 B 2. krs. 48100 KOTKA Tutkimuksen kuvaus Hakalan koulun tutkimuksessa selvitettiin koulun ja liikuntasalirakennuksen olemassa olevia rakenteita, rakenteiden mikrobiologista kuntoa ja mahdollisten vaurioiden sekä ilmanvaihdon vaikutus sisäilmaan. Sisäilman laatuun viittaavia aistimuksia tai oireita on koettu koulurakennuksen ensimmäisen kerroksen C-osassa sekä liikuntasalirakennuksessa. Koulussa oppilaita ja henkilökuntaa on yhteensä noin 230 240 henkeä, joista noin neljällä oppilaalla on esiintynyt sisäilman laatuun viittaavia oireita. Lisäksi luokassa 131 on esiintynyt poikkeavaa hajua, jonka takia tilan käyttöä on rajoitettu. Tutkimuksien perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakennusmateriaalien Materiaalinäytteenotto mikrobiologisen kunnon laboratorioon, jossa suoraviljely (Hagem, DG18, M2, THG) määrittäminen Asbestimääritys sisäkaton sementtikuitulevyistä Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveyden selvittäminen Hetkellinen paine-ero ulkovaipan yli Rakenneavaukset Kasvatus, laskenta ja tunnistus * Materiaalinäytteenotto laboratorioon, jossa asbestimääritys polarisaatiomikroskoopin ja dispersiovärjäyksen avulla* Pintakosteusmittaukset, Tramex Moisture Encounter Viiltomittaukset, Rotronic HygroLog Merkkiainemittaukset, 5 % vetykaasulla ja Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisimella Hetkelliset mittaukset, TSI Velocicalc Plus. Rakenteiden ja niiden kunnon tutkiminen tekemällä rakenteisiin erikokoisia reikiä. 12.6.-21.6.2017 5.6.-6.7.2017 5.6.-6.7.2017 5.6.-6.7.2017 5.6.-6.7.2017 5.6.-6.7.2017 ja 31.7.2017 5.6.-6.7.2017

T9001-06 Tutkimusraportti 3 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden määritys Paine-eroseuranta ulkovaipan yli * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos Visuaalinen tarkastus, ilmanvaihtolaitteiston avaukset pistokoeluontoisesti Paine-eroseuranta, HKInstruments DPT ja TinyTag. 18.7.2017 18.-31.7.2017 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Hakalan koulu Poikkikatu 7 48900 Kotka Rakennuksen omistaja Kotkan kaupunki Rakennuksen käyttötarkoitus Koulu Rakentamisvuosi ja tehdyt korjaukset v. 1960-luku 90-luvun jälkeen tehdyt remontit Toimenpiteet Vuosi Tekninen työ ja käytävät (ikkunat) 1994 1995 Liikuntasalin remontti 2008 Yläpihan salaojat 2008 Pystyviemärit ja keittiösalin remontti 2009 Ikkunat 2009 Vesikatto 2010 Terv.hoit. WC:t 2010 Alakatot 2012 Pohjaviemärit C-osa 2015 Kerrosluku 1-kerroksinen, kellarillinen Pääasiallinen runkomateriaali Kantavana runkona teräsbetonirakenteiset pilarit ja palkit. Perustamistapa Betonianturat Ulkoseinä Kiviaineinen runko, käytävien osalta pystytolppainen puurunko Välipohja Teräsbetoniholvi

T9001-06 Tutkimusraportti 4 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Alapohja Maanvastainen betonilaatta, vinyylilaatta, maali tai muovimatto. Kuvaamataidon tiloissa on puukoolattu lattia. Vesikatto Pulpettikatto, vesikatteena konesaumapeltikate Kuvaus lvi-järjestelmistä Koneellinen, tilakohtainen tulo-poisto ilmanvaihto Käytettävissä olleet asiakirjat: - Pohjapiirustukset 1960 - Sokkeli- ja rakenneliittymäpiirustukset 1960 - Luokkahuonekerroksen työpiirustus 1968 3 HAVAINNOT JA JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEOSITTAIN 3.1 Ulkoseinät 3.1.1 Rakennetyypit ovat seuraavat sisältä ulospäin lukien US1 1.krs. ulkoseinät, muut paitsi käytävät - maali - betoni 150 mm - siporex 250 mm - rappaus - maali US2, 1.krs. käytävien ulkoseinät - Luja-levy tai vastaava 12 mm - Höyrynsulku- / rakennusmuovi - puinen pystyrunko + villa 125 mm - rakennuslevy 3 mm - ilmarako - betoni 80 mm US3, kellarikerroksen maanvastaiset seinät - tasoite 40 mm - tiili 130 mm - villa 50 mm - bitumisively - betoni 160 mm

T9001-06 Tutkimusraportti 5 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 US 4, sokkelit välipohjan kantavan laatan ja kantavien palkkien tasossa välipohjallisilla alueilla - betoni - toja-levy (lastuvillasementtilevy) 80 mm - betoni 120 mm US5, sokkelit muilla kuin välipohjallisilla alueilla - betoni - pehmyt villa n. 50 mm - betoni 120 mm US6, kellarin ulkoseinät (alapihan puoli) - maali+tasoite - poltettu tiili 130mm - pehmyt villa n. 50 mm - betoni 120 mm 3.1.2 Havainnot ja mittaukset Ulkoseinärakenteita on useita erilaisia US1-US6. Julkisivut on pääosin ulkopuolelta rapattu ja maalattu. Ensimmäisen kerroksen käytävien osalta ulkoseinät (US2) ovat puurunkoisia, pehmeällä villalla (mineraali- ja vuorivilla) eristettyjä seiniä, jossa ulkopintana on rapattu tiili. Muut ensimmäisen kerroksen ulkoseinät (US1) ovat kivirakenteisia, joissa lämmöneristeenä toimii siporex-kevytbetoniharkko. Harkon sisäpuolella on kantava teräsbetonirunko. Sokkelirakenteissa (halkaisussa) havaittiin lämmöneristeenä olevan lastuvillalevyä, expandoitua korkkia ja mineraalivillaa. Maanpinta päärakennuksen vierellä on piha-alueilla pääosin hiekkaa, jonka päällä kasvoi paikoin nurmikkoa tai muuta kasvillisuutta. Liikuntasalirakennuksen vierustalla kasvoi pääosin istutettua nurmikkoa. Paikoin on myös päärakennuksen vierustalla pihakivetys tai betonoitu pihatie (etuoven edusta). Syöksytorvien alapuolella on kohteessa sadevesikaivot, mutta roiskevedet kastelevat sokkeleita paikoittain (liite 1, kuvat 14 15). Maanpinta on paikoin rakennuksen vierellä tasainen, jolloin on mahdollista, että sadevedet kastelevat sokkelien ja maanvastaisten seinien rakenteita. Tehtyjet havaintojen tai rakennepiirustuksien perusteella ei sokkelirakenteissa tai kellarin maanvastaisissa seinissä ole ulkopuolista vedeneristystä muualla kuin liikuntasalin yläpihan puolella. Kellarin maanvastaisissa seinissä oli vedeneristeenä toimiva bitumisively betonisen ulkokuoren sisäpinnassa (liite 1, kuva 18). Ulkoseinä- ja sokkelirakenteet ovat pääasiassa päältä päin havainnoituna hyväkuntoisen näköisiä. Liikuntasalin alapihan puoleisessa sokkelissa on havaittavissa kosteuden ja/tai betonin suolojen aiheuttamaa maalipintojen irtoamista. Ikkunat ovat hyväkuntoisia.

T9001-06 Tutkimusraportti 6 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.1.3 Ulkoseinät Käytävän ulkoseinät Ulkoseinärakenteiden mikrobinäytteet Materiaalinäytteitä otettiin ulkoseinien, maanvastaisten ulkoseinien ja sokkeleiden rakenteista yhteensä 43 kappaletta. Yhteenveto näytteiden tuloksista on esitetty taulukossa 1. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2 ja analyysivastaukset liitteessä 3. TAULUKKO 1. Mikrobitulosten yhteenveto, ulkoseinärakenteet Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 43 10 10 14 9 Materiaalinäytteissä 53 %:ssa oli viite tai vahva viite vauriosta. 47 %:ssa ei ollut viitettä tai oli heikko viite vauriosta. Käytävien kevytrakenteiset ulkoseinärakenteet US2, on eristetty mineraali- / vuorivillalla. Tuulensuojana rakenteessa on kivilevy (mahd. asbestipitoinen). Alaohjauspuun ja leca-betonin välissä havaittiin eristeenä olevan mineraalivillaa (liite 1, kuva 13). Rakenneavauksista havaittiin eristeissä ilmavuotojen aiheuttamaa tummumista. Lämmöneristeistä otettiin näytteitä yhteensä 9 kappaletta, joista yhdessä esiintyi vahva viite vauriosta (M2) ja neljässä näytteessä esiintyi viitteitä vauriosta (MN2-MN4 ja MN6). Näytteessä M2 esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytteissä MN2-MN4 esiintyi kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. TAULUKKO 2. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaukset 360341 ja 359708 ) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Näyte 2. 359708 h.102 konehuone US alareuna Min. villa Runsaasti homeita ja niukasti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) Vahva viite vauriosta Näyte 1. 360341 h. 1048 puutyö US Näyte 2. 360341 103 käytävä US Näyte 3. 360341 103 käytävä US Näyte 4. 360341 103 käytävä US Näyte 5. 360341 103 käytävä US Min. villa Ei viitettä vauriosta Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Min. villa niukasti homeita heikko viite vauriosta

T9001-06 Tutkimusraportti 7 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Näyte 6. 360341 103 käytävä US Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Näyte 7. 360341 103 käytävä US Näyte 8. 360341 103 käytävä US Min. villa Min. villa Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Siporex-harkolla lämmöneristetyt seinärakenteet eivät ole herkkiä vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta ja ne ovat ns. riskittömiä. Näiltä osin ulkoseinärakenteista ei otettu materiaalinäytteitä. Maanvastaiset seinät Kellarin maanvastaiset seinärakenteet ovat sisäpuolisesti kosteuden- ja lämmöneristettyjä. Lämmöneristeistä otettiin näytteitä yhteensä 13 kappaletta (M3-M9, M18-M20 ja M23-M25), joista neljässä esiintyi vahva viite vauriosta (M7, M18, M23 ja M24). Näytteissä M7 ja M18 esiintyi runsaasti streptomyces-aktinobakteereita (sädesieni). Lisäksi näytteissä esiintyi kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Näytteissä M23 ja M24 (kuvaamataidon tilojen päätyseinä) esiintyi runsaasti kosteusvaurioon viittaavia Aspergillus-lajeihin kuuluvia A.versicolor mikrobeja. TAULUKKO 3. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 359708 ) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Maanvastaiset ulkoseinät Näyte 3. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 4. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 5. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 6. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 7. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 8. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 9. 009 käytävä kellarinseinä Näyte 18. 017 eteinen Min. villa Min. villa Min. villa Min. villa Min.villa Min. villa Min. villa Min.villa niukasti homeita ja kohtalaisesti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) niukasti homeita ja kohtalaisesti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) niukasti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) runsaasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) niukasti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) kohtalaisesti homeita ja runsaasti bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) Viittaa vaurioon Viittaa vaurioon Heikko viite vauriosta Viittaa vaurioon Vahva viite vauriosta Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Vahva viite vauriosta

T9001-06 Tutkimusraportti 8 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Näyte 19. 021 ruokailutila Näyte 20. 021 ruokailutila Näyte 23. 030 kuvaamataito Näyte 24. 030 kuvaamataito Näyte 25. 032 kuvaamataito Min. villa kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) Viittaa vaurioon Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Min.villa runsaasti homeita ja niukasti Vahva bakteereja viite vau- Min.villa Min. villa runsaasti homeita ja niukasti bakteereja riosta Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Sokkelirakenteet Rakennuksen sokkeli (sokkelihalkaisu) on maanvastaisten seinien osalta eristetty lastuvillalevyllä (toja) ja muilta osin pehmeällä villalla. Paikallisesti havaittiin varaston 101 kohdalla takapihan puoleisella seinustalla sekä päädyssä sokkelihalkaisussa villan tilalla expandoitu korkki. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän alaohjauspuun alapuolella on ennen sokkelihalkaisun alkamista leca-betoni tai harkko (kevytsorabetoni) alalaatan tasossa. Maanvastaiset kellarin ulkoseinät (US3) ovat kivirakenteisia, pehmeällä villalla sisäpuolelta eristettyjä rakenteita. Seinien sisäkuori on muurattua tiiltä ja ulkokuori betonia. Rakennekerroksien välissä on lämmöneristeenä pehmyt villa ja betonin sisäpinnassa bitumisively. Kellarikerroksen pihan puolen seinät, ikkunoiden alla on tiili-villa-betoni rakenteisia. Liikuntasalin sokkelissa on yläpihan puolella eristeenä villa (sokkelihalkaisu). Alapihan puolelta havaittiin suuremmasta timanttireiästä alapohjan alla olevan toja-levyllä eristetty kanaali käytöstä poistetuille, vanhoille kaukolämpöputkille. Sokkeleiden lämmöneristeistä otettiin materiaalinäytteitä yhteensä 11 kappaletta (näytteet M1 ja MN9-MN18), joista 3 kappaletta otettiin liikuntarakennuksen sokkelirakenteista (MN16-MN18). Näytteissä kahdessa esiintyi vahva viite vauriosta ja viidessä viite vauriosta. Näytteessä MN11 esiintyi runsaasti aktinobakteereita (sädesieni) ja näytteessä MN13 erittäin runsaasti aktinobakteereita. Liikuntasalirakennuksen sokkelista otetut näytteet (3 kpl) viittasivat vaurioon. TAULUKKO 4. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341 ja 359708) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Koulurakennuksen sokkelirakenteet Näyte 1. 359708 toja kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) Näyte 9. 360341 Min. villa kohtalaisesti bakteereja (streptomyces = sädesieni) Näyte 10. 360341 Min. villa niukasti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) Viittaa vaurioon Viittaa vaurioon Heikko viite vauriosta

T9001-06 Tutkimusraportti 9 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Näyte 11. 360341 Min. villa runsaasti bakteereja (streptomyces = sädesieni) Vahva viite vauriosta Näyte 12. 360341 Min. villa Ei viitettä Näyte 13. 360341 Min. villa runsaasti bakteereja (streptomyces = sädesieni) Näyte 14. 360341 Min. villa niukasti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) vauriosta Vahva viite vauriosta Näyte 15. 360341 Min. villa Ei viitettä vauriosta TAULUKKO 5. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Heikko viite vauriosta Liikuntasalirakennuksen sokkelirakenteet Näyte 16. kph 052 Näyte 17. pukuhuone 053 Näyte 18. pukuhuone 053 3.1.4 Rakenteiden tiiveys Min. villa Min. villa Min. villa kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) kohtalaisesti homeita ja bakteereja (mm. streptomyces = sädesieni) kohtalaisesti homeita ja bakteereja Viittaa vaurioon Viittaa vaurioon Viittaa vaurioon Tiiveysmittauksilla tutkittiin mahdollisia ilmayhteyksiä sokkelien lämmöneristetilasta sisätiloihin päärakennuksen käytävien (103, 128) sekä terveydenhoitajan tilojen (121, 122) osalta. Liikuntasalirakennuksessa ilmayhteyksiä mitattiin sokkelin lämmöneristetilasta sekä vanha kanaali liikuntasaliin sekä sokkelin lämmöneristetilasta pesuhuoneeseen, pukuhuoneeseen ja terv.tark. + opett.h. tilaan (tilat 052, 053 ja 051). Merkkiaineena käytetty typpi-vetykaasu laskettiin sokkelin eristetilaan. Mittaukset tehtiin ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalitilassa. Paine-erot ulkoilmaan verrattuna olivat terveydenhoitajan tiloissa tutkimushetkellä -17..-5 Pa ja käytävällä -10..-5 Pa. Päärakennuksen käytävät Päärakennuksen käytävillä merkkiaineiden havaittiin kulkeutuvan sisätiloihin ilmavuotojen mukana mm. - välipohjan ja ulkoseinän liitoksesta - ikkunakarmin ja seinän liitoksesta - patterikannakkeiden kiinnityksistä ulkoseinään - ikkunarakenteista Terveydenhoitajan tilat Terveydenhoitajan tiloissa merkkiaineiden havaittiin kulkeutuvan sisätiloihin ilmavuotojen mukana seuraavista paikoista: - patteriputkien läpiviennit alapohjaan

T9001-06 Tutkimusraportti 10 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.1.5 Johtopäätökset - pistorasiat ulko- sekä väliseinillä - välioven karmit (lattian liitoksesta) - ulkoseinän / alapohjan ja kantavien pilarien liitokset Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että merkkiaine pääsee sokkelirakenteista alapohjan rakenteisiin ja sitä kautta edelleen sisätiloihin myös väliseinärakenteiden ja läpivientien kautta. Liikuntasalirakennus, liikuntasali Liikuntasalissa ilmavuotoja havaittiin merkkiainemittauksella lattian ja ulkoseinien sekä lattian ja kantavien betonipilarien liittymistä. Liikuntasalirakennus, tilat 052, 053 ja 051 Tiloissa 052, 053 ja 051 havaittiin merkkiainemittauksen yhteydessä ilmavuotoja ikkunarakenteista ja patterikannakkeiden kiinnityksistä. Otettujen näytteiden perusteella ulkoseinärakenteissa esiintyy vaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisätiloihin. Havaintojen ja mittausten perusteella rakenteissa olevat vauriot voivat heikentää sisäilman laatua. Sisäpuolelta eristetty maanvastainen tiili-villa-betoni ulkoseinä on ns. riskirakenne. Talvikaudella tiili/betoniseinän sisäpinnan ja eristyksen rajalla voi tapahtua kosteuden tiivistymistä (sisäilman vesihöyryn tiivistyminen). Rajapinnalle tiivistynyt kosteus kertyy eristetilaan vaurioittaen sitä pitkällä aikavälillä. Bitumisivelynä tehty sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni rakenteessa tai tiiviinä, koska betonista irtoaa kosteuden vaikutuksesta suoloja ja kalkkia jolloin bitumisively irtoaa paikoitellen kosteimmista kohdista. Kosteuden vaikutuksesta rikkoutunut sokkelin sisäpuolinen bitumisively ei toimi vedeneristeenä, jolloin ulkopuolinen kosteus aiheuttaa vaurioita lämmöneristeissä. Käytävän puurunkoisten ulkoseinärakenteiden tuulettuvuus on havaintojen perusteella heikko. Rakenteessa on ns. ilmarako, mutta se on tuulettumaton. Tuulensuojalevynä on verrattain tiivis kivilevy, jolloin on mahdollista että levyn pintaan syntyy kastepiste ja sisäilman kosteutta kondensoituu rakenteen sisään. Havaintojen perusteella rakenteessa tapahtuu ilmavuotoa. Merkkiainemittauksessa havaittiin ilmayhteyksiä sekä sokkeli- että maanvastaisista seinärakenteista sisäilmaan. Vaurioituneissa rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua vuotoilman mukana sisäilmaan ja heikentää sisäilman laatua. Kellariseinien lämmöneristeiden paikallisilla vaurioilla ei todennäköisesti ole suurta merkitystä ylempien kerrosten sisäilman laatuun.

T9001-06 Tutkimusraportti 11 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.1.6 Toimenpide-ehdotukset 3.2 Väliseinät Koulun ensimmäisen kerroksen käytävän kevytrakenteiset ulkoseinät suositellaan korjattavaksi kokonaisuudessaan. Rakenne puretaan rungolle, jonka jälkeen lämmöneristeet vaihdetaan esim. SPU-levyiksi. Samalla rakenteen liitokset alapohjaan ja pilareihin tiivistetään. Kellarin ulkoseinän (alapihan puoli) ja liikuntasalin pukuhuoneiden (yläpihan puoli) sisäpuolinen muuraus, bitumointi ja lämmöneristeet puretaan. Rakenne uusitaan kosteusteknisesti toimivaksi, esim. siporex harkoin. Sadevedet johdetaan sadevesikaivoihin niin, etteivät sokkelirakenteet pääse kastumaan. Korjausvaihtoehtoina maanvastaisille seinärakenteille ovat raskas tai kevyt korjaus. Raskas korjaus Seinärakenne puretaan betonipinnalle asti, jolloin lämmöneristeet sekä bitumi poistetaan ja rakenne korjataan kosteusteknisesti toimivaksi. Tämä vaihtoehto on onnistuneen lopputuloksen ja puhtaan sisäilman kannalta varmin korjaustapa. Korjauksessa veden- ja lämmöneristys tulee siirtää betonirakenteen ulkopintaan. Kevyt korjaus 3.2.1 Rakennetyyppi Maanvastaiset seinärakenteet ja rakenneliittymät tiivistetään ilmatiiviiksi. Sisäpintojen tiiviys on tärkeää, jotta seinäeristeiden epäpuhtaudet eivät pääse heikentämään sisäilman laatua, eikä sisäilman kosteus kulkeudu ulkoseinärakenteisiin. Muurattujen ulkoseinien tiivistys on aina haasteellista. Ilmeisimmät vuotoilmareitit tulee tiivistää. Näitä ovat mm. - lattian ja ulkoseinän liitos - pilarin ja ulkoseinän liitokset - Välipohjan ja seinärakenteiden liitos - kaikki halkeamat ja läpiviennit Tiivistyskorjausten onnistuminen tulee aina varmentaa merkkiainemittauksin työn aikana ja seurantamittauksina tulevina vuosina. Väliseinät ovat levyrakenteisia, muurattuja ja paikalla valettuja.

T9001-06 Tutkimusraportti 12 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.2.2 Havainnot ja mittaukset 3.2.3 Johtopäätökset Väliseinärakenteissa ei tehty poikkeavia havaintoja. väliseinärakenteissa ei tehty sellaisia havaintoja tai havaittu vaurioita, jotka vaikuttaisivat merkittävästi sisäilmaan. 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset 3.3 Välipohja 3.3.1 Rakennetyypit Kevyet väliseinärakenteet, jotka ovat korjattavien alapohjarakenteiden alueella, joudutaan purkamaan korjaustoimenpiteiden yhteydessä. ylhäältä alas lukien ovat: VP1, väestönsuojan päälliset osat - lattiapinnoite (muovimatto / maali) - betoni 60mm - tojalevy 100mm - VSS holvi +400mm VP2 - lattiapinnoite (muovimatto, vinyylilaatta) - liima (paikoin musta liima) - betoni 150mm Pinnoitteena 1. kerroksen tiloissa on vanhaa muovimattoa, uudempaa muovimattoa tai vinyylilaattaa. Vinyylilaattojen ja muovimattojen alla havaittiin paikoin mahdollisesti asbestipitoista mustaa liimaa. Rakenneavaukset ja välipohjatyypit on esitetty liitteenä 2 olevissa pohjakuvissa. 3.3.2 Havainnot ja mittaukset Lattiapinnoitteet ovat paikoin kuluneita. 3.3.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset 3.3.4 Johtopäätökset Kosteuskartoituksessa ei havaittu välipohjarakenteissa kosteuspoikkeamia. Väestönsuojan kattorakenteessa on eristeenä käytetty toja-levyä, joka on herkkä vaurioitumaan ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta. Mahdolliset

T9001-06 Tutkimusraportti 13 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 putki- ja viemärivuodot ovat riski rakenteen vaurioitumisen kannalta. Väestönsuojan kattorakenne suositellaan korjattavaksi/tiivistettäväksi suuremman peruskorjauksen yhteydessä. Tulevissa korjauksissa tulee huomioida mahdollisesti asbestipitoinen musta liima, jota havaittiin lattiarakenteissa. Muuten välipohjarakenteet ovat sisäilman kannalta riskittömiä. 3.3.5 Toimenpide-ehdotukset 3.4 Alapohja 3.4.1 Rakennetyypit Väestönsuojan päällä oleva välipohjarakenne suositetaan tiivistettäväksi/ uusittaviksi kokonaisuudessaan mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä. Korjaukset tehdään erillisen korjaussuunnitelman mukaan. ylhäältä alaspäin lukien ovat seuraavat AP1, kellarikerros, käytävät / 1. krs. tila 101 - lattiapäällyste (maali, muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betonilaatta 80 mm / 100 mm - bitumi - betoni 50 mm / +100 mm - maatäyttö (hiekka) AP2, kellarikerros, luokat / 1.krs. puutyöluokka 104B ja terveydenhoitajan pääty - lattiapäällyste (maali, muovimatto, vinyylilaatta) - tasoite - betonilaatta 80 mm - bitumi - kevytsorabetoni 80 mm - maatäyttö (hiekka) AP3, kellarikerros, kuvaamataidon tilat - lauta (takatilassa muovimatto ja lastulevy) - kaksinkertainen puukoolaus + villa 100mm - betonilaatta 50 mm - maatäyttö (hiekka)

T9001-06 Tutkimusraportti 14 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 AP4, kellarikerros, tila 032 - muovimatto - lastulevy 25 mm - puukoolaus + min.villa 100 mm - bitumi - betonilaatta 50 mm - maatäyttö (hiekka) AP5, liikuntasalirakennuksen aula - lattiapäällyste (vinyylilaatta) - tasoite - betoni 70 mm - kevytsora 160 mm - bitumi - betonilaatta - maatäyttö (hiekka) AP6, liikuntasalirakennuksen käytävä - lattiapäällyste (vinyylilaatta) - tasoite - betoni 80 mm - polystyreenilevy 100 mm - maatäyttö (sora) AP7, liikuntasalirakennus, voimistelusali - lattiapäällyste - vanha lautalattia 35 mm - pikipaperi - mineraalivilla 100 mm - bitumi - betoni - maatäyttö (hiekka) 3.4.2 Havainnot ja mittaukset Betonilaatan ja lämmöneristävän kevytbetonikerroksen paksuudet vaihtelevat paikoin alapohjassa. Rakenneavauksien yhteydessä tehdyn aistinvaraisen havainnoinnin perusteella alapohjien alapuolisten maatäyttöjen hiekka oli tutkimushetkellä pääosin märkää/kosteaa. Koulun pääsisäänkäynnin kohdalla (aulan alla) havaittiin olevan ryömintätila, muuten alapohjarakenteet ovat maanvaraisia. Esikoulun 018 tilan lattiassa havaittiin olevan lämpöjohtokanaalin luukku. Kansi oli epätiivis (liite1, kuva 22). Asiakirjojen perusteella rakennuksen ympäriltä puuttuvat salaojat, sisäpihan (yläpihan) puolelle salaojat on asennettu vuonna 2008. Seinustan vierellä

T9001-06 Tutkimusraportti 15 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 maatäyttö on karkeaa sepeliä. Perusmuurin ja sokkelin eristeenä on sisäpuolinen bitumisively. Liikuntasalin yläpihan puolelle on asennettu patolevy (liite 1, kuva 28). Liikuntasalin alapohjan rakenneavausten yhteydessä eristetilasta välittyi homeille tyypillinen mikrobiperäinen haju. Alapihan puolella havaittiin suuremmasta timanttireiästä, että lattiarakenteessa on toja-levyllä eristetty kanaali, käytöstä poistetuille vanhoille kaukolämpöputkille (liite 1, kuvat 23 24). Kuvaamataidon takatilassa lattiarakenne on uusittu aiemmin (liite 1, kuva 21). Lattiapinnoitteena on muovimatto, jonka alla lastulevy ja uusitut villat. Rakenneavausten yhteydessä lattiasta välittyi homeille tyypillinen, mikrobiperäinen haju. 3.4.3 Kosteuskartoitus ja kosteusmittaukset kohteessa Pintakosteudenilmaisimella suoritetussa kosteuskartoituksessa havaittiin kosteuspoikkeamia suurimmassa osassa kellarikerroksen alapohjan muovimatolla ja vinyylilaatalla päällystettyjä osia (liite 1, kuvat 16-17). Ensimmäisessä kerroksessa kosteuspoikkeamia havaittiin vain paikoitellen. Kosteuskartoituksen tuloksiin perustuen tehtiin kellarikerroksen lattiapäällysteiden alta ns. viiltomittauksia lattiapäällysteen alta. Kosteuskartoituksessa ilmenneet poikkeama-alueet sekä viiltomittauksien paikat on esitetty raportin liitteessä 2. Viiltomittauksien tulokset on esitetty taulukossa 6. TAULUKKO 6. Viiltomittausten tulokset. mittauspaikka RH % lämpötila Pintakosteus abs. kosteus (g/m 3 ) VM1, kellari 97 % 20 C Vahvasti poikkeava 16,7 ruokailutila 021 VM2, kellari 72 % 20 C Vahvasti poikkeava 12,4 esikoulu 018 VM3, kellari 84 % 20 C Poikkeava 14,5 kirjaston varasto 012 VM4, kellari 92 % 20 C Vahvasti poikkeava 15,9 kirjasto 011 VM5, kellari 76 % 20 C Vahvasti poikkeava 13,1 musiikki 014 VM6, kellari 98 % 20 C Vahvasti poikkeava 16,9 käytävä 015 Sisäilma 54 % 20 C 9,3 3.4.4 Alapohjarakenteiden mikrobinäytteet Alapohjarakenteista otettiin yhteensä 9 kpl materiaalinäytteitä mikrobiologista analysointia varten. Näytteistä 3 kpl otettiin kuvaamataidon puukoolattujen alapohjien pehmeästä villasta ja 1 kpl liikuntasalin aulan alapohjan kevytsorasta ja 5 kpl liikuntasalin puukoolatusta alapohjarakenteesta. Analyysien tu-

T9001-06 Tutkimusraportti 16 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Alapohjarakenteet lokset on esitetty alla olevassa taulukossa 7. Analyysivastaukset on esitetty liitteessä 4 ja 5. TAULUKKO 7. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista, suoraviljely (analyysivastaus 360341 ja 359708) Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta Näyte 26. 359708 030 kuvaamataito Näyte 27. 359708 030 kuvaamataito Näyte 28. 359708 030 kuvaamataito Min. villa Min. villa homeita ja bakteereja (mm. sädesieniä) homeita ja bakteereja (mm. sädesieniä) Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Näyte 19. 360341 Liikuntasali aula Näyte 20. 360341 Liikuntasali Näyte 21. 360341 Liikuntasali kevytsora Min.villa niukasti homeita ja bakteereja niukasti homeita ja bakteereja Heikko viite vauriosta Heikko viite vauriosta Min. villa kohtalaisesti homeita Viittaa vaurioon Näyte 22. 360341 Liikuntasali Min. villa Ei viitettä vauriosta Näyte 23. 360341 Liikuntasali Näyte 24. 360341 Liikuntasali Min. villa Min. villa homeita ja bakteereja (mm. sädesieniä) homeita ja bakteereja (mm. sädesieniä) Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta Alapohjista otetuista mikrobinäytteistä 44 %:ssa oli vahva viite vauriosta. Lisäksi 22 % näytteistä viittasi vaurioon. Puukoolatuista, pehmeällä villalla betonilaatan päälle eristetyiden alapohjarakenteiden mikrobinäytteistä 50 %:ssa oli vahva viite vauriosta ja lisäksi 25 % viittasi vaurioon. 3.4.5 Rakenteiden tiiveysmittaus Liikuntasalin kanaalin rakenteiden tiiveyttä ja ilmayhteyksiä kanaalista huoneilmaan selvitettiin merkkiainemittauksella liikuntasalissa 042. Mittauksessa kanaaliin laskettiin merkkikaasua pienellä tilavuusvirralla, jonka jälkeen rakenteiden epäjatkuvuuskohtia tarkasteltiin merkkikaasuun reagoivalla analysaattorilla. Tilojen ilmanvaihto oli tutkimushetkellä normaalitilassa. Tutkimushetkellä tilat olivat ulkovaipan yli mitattuna alipaineisia n. -2-8 Pa. Merkkikaasun havaittiin kulkeutuvan liikuntasalin puukoolatun lattian sisään ja lattian liitoksista sisäilmaan.

T9001-06 Tutkimusraportti 17 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.4.6 Johtopäätökset Tutkimuksiin ja havaintoihin perustuen on todennäköistä, että kosteus nousee maaperästä kellarin alapohjarakenteisiin. Alapohjissa kosteudeneristeenä toimiva bitumisively voi maaperän kosteuden ja betonin suolojen vaikutuksesta irrota alustastaan, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan edelleen lämmöneristetiloihin ja lattiapäällysteiden alle. Otetuissa materiaalinäytteissä esiintyi viitteitä vaurioista. Puukoolatut rakenteet ovat epätiiviitä, jolloin paine-erojen vaikutuksesta rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Riskirakenteina voidaan pitää rakenteita, jotka ovat lämmöneristämättömiä ja tiivisti pinnoitettuja tai betonilaatan päällä on lämmöneristys (min.villa) ja puukoolaus. Rakenteista otetuissa materiaalinäytteissä 75 %:ssa oli viite tai vahva viite vauriosta. Rakenneavausten ja kosteusmittausten yhteydessä kellarin muovimattojen alla havaittiin poikkeavaa, liimojen hajoamiselle tyypillistä hajua. Normaalina tuloksena pinnoitteen alapuolella vanhoissa lattioissa voidaan pitää 50-60 % suhteellista kosteutta. Kriittisenä pitkäaikaisena kosteutena pinnoitteen alapuolella pidetään noin 75 % suhteellista kosteutta. Yleisesti lattiapinnoitteiden vauriot aiheuttavat sisäilman tunkkaisuutta. Yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun riippuu ilmanvaihdon tehokkuudesta. Tehokas ilmanvaihto laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Liikuntasalirakennuksesta otettujen materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella alapohjan lämmöneristeissä/rakenteissa esiintyy vaurioita. Lattian sisällä havaittiin poikkeavaa hajua sekä ulkoseinälinjalla kulkevasta putkikanaalista ilmavirtauksia sisätiloihin. Havaintojen ja mittausten perusteella merkittävin liikuntasalin sisäilmaan vaikuttava tekijä on alapohjarakenteiden vauriot. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteissa ja lattiapinnoitteissa ei esiinny merkittäviä vaurioita. 3.4.7 Toimenpide-ehdotukset Koulun kellarikerroksen ja liikuntasalin alapohjarakenteet tulee korjata kokonaisuudessaan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Ensimmäisen kerroksen maanvaraiset alapohjarakenteet tulee tiivistää reuna-alueilta sokkeleista kulkeutuvien ilmavirtausten estämiseksi. Suuremassa peruskorjauksessa lattiapinnoitteet suositellaan uusittaviksi vesihöyryä läpäiseviksi. Korjaukset tehdään erillisen korjaussuunnitelman mukaan.

T9001-06 Tutkimusraportti 18 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.5 Yläpohja 3.5.1 Rakennetyyppi Rakenne ylhäältä alapäin lukien on seuraava: - konesaumapelti - aluslaudoitus - tuuletusrako 100mm - min.villaeriste 150mm - teräsbetonilaatta 150mm - akustoiva tojalevy 25mm 3.5.2 Havainnot ja mittaukset 3.5.3 Johtopäätökset Vesikatto on sisäpihalle päin kaatava pulpettikatto. Konesaumapeltikatteessa ei tehty poikkeavia havaintoja. Paikalla valettu teräsbetoniholvi on yleisesti tiivis. Epätiiveyskohtia havaittiin ilmanvaihtokoneiden hormien läpivienneissä. Yläpohjarakenteissa ei havaittu vuotojälkiä. Akustoivista tojalevyistä otettiin 4 kpl materiaalinäytteitä asbestianalyysiin. Tulosten perusteella levyissä ei esiinny asbestikuituja. Yläpohjarakenteiden vaikutus sisäilman laatuun on vähäisempää kuin ulkoseinä-, välipohja- ja alapohjarakenteiden, koska lämpötilaerojen johdosta rakennuksen yläosat muodostuvat lievästi ylipaineisiksi ulkoilmaan nähden. Yläpohjarakenteiden mahdollisilla kosteusvaurioilla voi olla sisätilojen sisäilman laatua heikentävä vaikutus, kun rakennuksessa esiintyy liiallista alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Alakattojen tojalevyistä voi pitkällä aikavälillä irrota sementtipölyä ja materiaali on hankala puhtaanapidon kannalta. 3.5.4 Toimenpide-ehdotukset Yläpohjarakenteet teräsbetoniholvin läpiviennit ja kaikki epäjatkuvuuskohdat suositellaan tiivistettäviksi. Tojalevytys suositellaan tasoitettavaksi. 3.6 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia Rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Kiinteistössä on useita ilmanvaihtokoneita, huippuimureita ja erillispuhaltimia eri vuosilta. Suunnitelmista koottu lista koneista on esitetty taulukossa 8. Koneiden huollosta vastaa koulun kiinteistönhoitaja. Suodattimet vaihdetaan 2 kertaa vuodessa.

T9001-06 Tutkimusraportti 19 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 TAULUKKO 8: Hakalan koulun ilmanvaihtokoneet ja niiden palvelualueet Kone Palvelualue TK/PK, 14 kpl Luokat ja opettajainhuone (vuodelta 2002) PF5 (vuodelta 2002) Käytävät, osa 1 PF6 (vuodelta 2002) Käytävä, osa 2 PF7 (vuodelta 2002) Käytävä, osa 3 PF8 (vuodelta 1994) Käytävä, osa 3 TK1 (vuodelta 1994) Käsityöt ja luokka 108 KoF1, kohdepoisto Konehuone 102 PF1.1, huippuimuri Tekniset työt 101-107 PF1.2 108-109, 153, 155, lk 156 PF1.3, huuva Metallityöt 105 PF1.4, huuva Elektroniikka 104b TK2 (vuodelta 2009) Keittiö, ruokala, esikoulu PF2.1 Keittiö PF2.2 Esikoulun wc, siivous TK/PK1 (vuodelta 2008) Liikuntasali TK/PK2 (vuodelta 2008) Sos.tilat, pojat TK3 (vuodelta 2008) Sos.tilat, tytöt Ilmamääriä ei mitattu. Ilmanvaihtojärjestelmän hygieniaa tarkasteltiin pistokoeluonteisesti muutamilta koneilta. Luokat Neljässätoista tilassa on tilakohtaiset, lämmöntalteenotolla ja suodatuksella varustetut tulo-poistoilmanvaihtokoneet mallia Ilmava 252 M vuodelta 2002. Koneet toimivat säätökaavion mukaan normaalisti minimi-ilmavirralla ja läsnäoloanturin reagoidessa siirtyvät maksimi-ilmavirralle, mikä oli havaittavissa. Koneet tarkastettiin 3 eri tilasta, jotka olivat musiikkiluokka (h. 111-112), luokka 11 (h. 131) ja kirjasto (h. 136-137). Tarkastuksen perusteella koneet ja kanavistot olivat siistissä kunnossa. Jonkin verran siitepölyä pääsee suodatuksen läpi. Kiinteistönhoitajan mukaan koneiden lämmitysvastusten kanssa on ollut ongelmia pakkasilla, jolloin vastusten teho ei riitä ja koneiden tuloilmavirta pienenee. Tarkastushetkellä luokassa 11, h. 131 oli aistittavissa tunkkainen haju. Tuloilmassa oli voimakas havupuun tuoksu, jonka todettiin tulevan ulkoilmasta. Kirjaston ja atk-tilan koneen läsnäoloanturi sijaitsee kirjaston puolella, jolloin pelkän atk-tilan käyttö ei saa ilmanvaihtokonetta reagoimaan. Atk-tilassa ei ole poistoa vaan tilojen välissä on siirtoilmasäleiköt ja poistoilma otetaan kirjaston puolelta. Atk-tilassa on n. 16 tietokonetta ja ilman lämpötila oli aistinvaraisesti arvioituna korkeampi kuin kirjastossa vaikka tiloissa ei tarkastushetkellä ollut käyttäjiä.

T9001-06 Tutkimusraportti 20 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Tekninen työ (h. 101-107), tekstiilityö (109) ja luokka 3 (h. 108) Käsityötiloja ja luokkaa 3 palvelee ilmanvaihtokone TK1, joka sijaitsee varaston 101 katossa. Kone on vuodelta 1994 ja siinä on tuloilman suodatus ja lämmitys. Raitisilmakammiossa on reikäpellillä päällystettyä mineraalivillaa ja likaa. Raitisilmakammiosta puuttuu tarkastusluukku. Liikuntasali 3.6.1 Johtopäätökset Liikuntasalin kone TK1 Flexomix on vuodelta 2008 ja sijaitsee liikuntasalin 2. kerroksessa ilmanvaihtokonehuoneessa. Kone on varustettu suodatuksella, lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Kone on taajuusmuuttajaohjattu. Koneeseen on päässyt jonkin verran vettä. Raitisilmakammiossa ei ole sulamisvesien viemäröintiä. Tarkastetut ilmanvaihtokoneet ovat ikäisessään kunnossa. Käsityöluokkien tuloilmakoneessa TK1 reikäpellillä pinnoitettu mineraalivilla saattaa raitisilmakammiossa kastua, jonka jälkeen materiaali alkaa haista ja myös mikrobikasvu materiaalissa on mahdollista. Isojen koneiden, kuten käsityöluokkien TK1 ja liikuntasalin TK1 raitisilmakammiossa tulee olla tarkastusluukut kammion puhdistamista varten ja viemäröinti sulamisvesien poistumista varten. Kirjaston ja atk-luokan yhteisen ilmanvaihtokoneen läsnäoloanturi ei havaitse liikettä atk-tilan puolelta, jolloin ilmanvaihtokone ei siirry maksimiteholle pelkän atk-luokan ollessa käytössä. 3.6.2 Toimenpide-ehdotukset Tuloilmakoneen käyntiin liittyvän läsnäoloanturin lisääminen atk-tilaan. Käsityöluokkien TK1, raitisilmakammioon asennetaan tarkastusluukku ja viemäröinti, kammion eristeet uusitaan ja kammio puhdistetaan. Puhdistaminen otetaan säännölliseen huolto-ohjelmaan. Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan. Liikuntasalin TK1, raitisilmakammioon asennetaan viemäröinti. Veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan.

T9001-06 Tutkimusraportti 21 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.7 Rakennuksen painesuhteet 3.7.1 Havainnot ja mittaukset kohteessa 3.7.2 Johtopäätökset Paine-eron vaihteluita seurattiin ulkovaipan yli noin kahden viikon ajan kesäloma-aikaan 2017 eri ilmansuunnista. Seurannan keskeisimmät tulokset on esitetty taulukossa 9. Seurantakäyrät ovat liitteenä 5. TAULUKKO 9: Paine-eroseurannan tulokset Tila Koko seurantajakson Koko seuranta- Koko seuranta- min jakson max (Pa) jakson keskiarvo (Pa) (Pa) Fy-luokka h. 014-19 0-11 Luokka 3 h. 108-10 0-6 Luokka 11 h. 131-8 -1-5 Kirjasto h. 136-19 -1-11 Liikuntahalli, opet h. 053-5 2-2 Paine-eroseurannan perusteella koulun tilat ovat alipaineisempia yöllä klo 23-6. Alipaineisuus vähenee yöaikaan. Liikuntasalin opettajanhuoneesta tehdystä mittauksessa ei merkittävää kellonajasta riippuvaa painesuhteen vaihtelua ollut havaittavissa. Hetkellisten paine-eromittausten tulokset 31.7.2017 on esitetty taulukossa 10. TAULUKKO 10: Paine-eron hetkelliset mittaukset Tila Ulkoilmaan (Pa) Käytävälle (Pa) Fy-luokka h. 014-7 0 Luokka 3 h. 108-7..-4 +3 Luokka 11 h. 131-7 -3..-1 Kirjasto h. 136-7 0 Liikuntahalli, opet h. 053-2 0 Hetkelliset mittaukset vastaavat paine-eroseurannan tuloksia. Mittausten perusteella osa tiloista on enemmän kuin -10 Pa alipaineinen yöaikaan. Mitä suurempi alipaine, sitä suurempi korvausilmamäärä tulee tiloihin rakenteiden epätiiveyskohdista. Tilat ovat laadukkaan sisäilman kannalta liian alipaineiset. Mittaukset on tehty koulun loma-aikaan, jolloin ilmanvaihto ei toimi täydellä teholla. Normaalikäytön aikana luokkatilojen ilmanvaihto muuttuu läsnäolo-ohjauksen mukaan ja painesuhteisiin vaikuttavat myös mm. teknisten töiden ja keittiön käyttö.

T9001-06 Tutkimusraportti 22 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 3.7.3 Toimenpide-ehdotukset Paine-eroseuranta koulun ollessa käytössä. Ilmanvaihdon säätäminen rakennekorjausten jälkeen siten, että paine-ero ulkovaipan yli on mahdollisimman lähellä tasapainotilaa, 0 Pa. 4 YHTEENVETO Keskeisimmät tulokset rakenneosittain ja suositeltavat toimenpiteet. TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Ulkoseinärakenteet - Rakenteita useita Rakenteiden uusiminen kosteusteknisesti - Seinärakenteista US2 (levyrakenteiset) ja US6 (tiilivilla-betoni) ovat ns. riskirakenteita. Rakenteiden tuulettuvuus on heikko ja materiaalinäytteiden perusteella eristeissä vaurioita. toimiviksi. - Seinä- ja sokkelirakenteista ilmavuotoja sisätiloihin Ulkoseinärakenteet - maanvastaiset - Sisäpuolelta mineraalivillalla eristetty maanvastainen seinä on kosteusteknisesti ns. riskirakenne. - Materiaalinäytteiden ja havaintojen perusteella eristeissä esiintyi laajaalaisia kosteusvaurioita - Merkkiainemittauksessa todettiin ilmayhteys sisäilmaan Rakenteille esitetty raskas tai vaihtoehtoisesti kevyt korjaus Sokkelirakenteet - Sokkelihalkaisut ovat eristetty toja-levyllä, expandoidulla korkilla ja mineraalivillalla. - Otettujen materiaalinäytteiden perusteella eristeissä esiintyy kosteusvaurioita - Ulkopuolinen vedeneristys puuttuu - Merkkikaasulla havaittiin ilman kulkeutuvan sokkelihalkaisusta sisäilmaan Rakenteiden tiivistäminen.

T9001-06 Tutkimusraportti 23 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Väliseinärakenteet - Ei poikkeavia havaintoja Alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä väliseinärakenteita joudutaan purkamaan ja liitoksia alapohjaan tiivistämään Välipohjarakenteet - VSS katon eristeenä tojalevy, jonka takia rakenne on riskialtis putki- ja viemärivuotojen vuoksi - Lattiapinnoitteet ovat paikoin kuluneita - Ei kosteuspoikkeamia Alapohjarakenteet - Maanvarainen eristämätön betonilaatta. Eristeenä on kevytbetonia ja vedeneristeenä bitumisively. - Puukoolatut lattiat (kuvaamataito ja liikuntasali) ovat sisäpuolelta/päältä mineraalivillalla eristettyjä > rakenteissa materiaalinäytteiden perusteella vaurioita - Kellarin lattioissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita. Muovimattojen alta mitattiin suuria kosteuspitoisuuksia. - Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteissa ei mittausten perusteella merkittäviä vaurioita - Liikuntasalin alapohjarakenteessa putkikanaali, jossa on sisäpuolella lämmöneristeenä toja-levy. Merkkikaasulla havaittiin ilmavuotoja liikuntasaliin, lattian reunaalueilta. Yläpohjarakenne - Pulpetti katto, jossa vesikatteena konesaumapelti - Ei vesivuotoja tms. havaintoja. - Rakenne on yleisesti tiivis. IV-koneiden hormien läpiviennit epätiiviitä - Alakatoissa akustoivana materiaalina toja-levy, josta voi irrota sementtipölyä - Toja-levyssä ei näytteiden perusteella asbestia Tila 131 - Poikkeavan hajun lähdettä ei voitu varmasti kohdentaa. - Hajun lähde on todennäköisesti alapohja/ sokkelirakenteissa Väestönsuojan kattorakenteen tiivistäminen tai korjaaminen suuremman peruskorjauksen yhteydessä Puukoolatut lattia (kuvaamataito ja liikuntasali) tulee korjata kokonaisuudessaan. Kellarin alapohjarakenteet tulee korjata kokonaisuudessaan. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteet tulee tiivistää reuna-alueiltaan ja väliseinäliitoksista. Ensimmäisen kerroksen maavaraisten lattioiden lattiapinnoitteet suositellaan uusittaviksi vesihöyryä läpäiseviksi suuremmassa peruskorjauksessa. Liikuntasalin alapohjan kanaali tulee purkaa. Vuotoilmareittien tiivistys alakatoissa Akustoivat toja-levyt suositellaan pinnoitettaviksi/levytettäviksi Rakenteiden tiivistäminen ja alipaineisuuden poistaminen

T9001-06 Tutkimusraportti 24 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 - Rakenteissa esiintyy vaurioita, joista kulkeutuu ilmavuotona korvausilmaa tilojen ollessa alipaineisia Ilmanvaihto Koneellinen tulo-poisto, koneet vuosilta 1994-2009. Luokissa tilakohtaiset pienkoneet, 14 kpl. Koneet ja kanavistot ovat pääosin siistissä kunnossa. ATK-luokka 136 - läsnäoloanturin asentaminen Käsityöluokkien TK1, - tarkastusluukku RIkammioon -RI-kammion eristeiden uusiminen -RI-kammion viemäröinti -RI-kammion puhdistus ja puhdistuksen lisääminen säännölliseen huoltoohjelmaan -veden ja lumen pääsyä koneeseen seurataan ja tarvittaessa sääsuojausta parannetaan. Liikuntasalin TK1, - RI-kammioon asennetaan viemäröinti - veden/lumen pääsyä ilmanvaihtokoneeseen seurataan ja tarvittaessa tuloilman sisäänoton sääsuojausta parannetaan. Painesuhteet Paine-eroseuranta loma-aikaan 4 koulun tilasta ja liikuntahallista. Koulun tilat ajoittain alipaineiset jopa -19..-10 Pa Paine-eroseurannan toistaminen koulun ollessa käytössä. Ilmanvaihdon tasapainottaminen siten, että tilojen normaalikäytöllä paine-ero on lähellä 0 Pa. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Antti Ahola RI AMK RTA sertif. VTT-C- 20929 26-15 Johanna Lampinen tutkimusinsinööri rak.terv.asiantuntija VTT H/019/05

T9001-06 Tutkimusraportti 25 (25) Hakalan koulu, Kotka 2.8.2017 Liitteet Liite 1 Valokuvat Liite 2 Näytteenottopaikat Liite 3 Menetelmät Liite 4 Analyysivastaukset 359708 ja 360341 materiaalien mikrob. Liite 5 Paine-eron seurantakäyrät

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 1/14 Kuva 1.: Rakennus puukäsityöluokan nurkalta Kuva 2.: Rakennus sisäpihan puolelta, pääsisäänkäynnin edestä

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 2/14 Kuva 3.: Rakennus alapihan puolelta Kuva 4.: Liikuntasalirakennus

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 3/14 Kuva 5.: Liikuntasalirakennuksen aula Kuva 6.: Liikuntasalirakennuksen portaikko

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 4/14 Kuva 7.: Koulun käytävä Kuva 8.: Koulun käytävä

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 5/14 Kuva 9.: Käsityöluokka Kuva 10.: Puukäsityöluokka

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 6/14 Kuva 11.: Luokkatilojen katossa olevat akustoivat toja-levyt Kuva 12.: Rakenneavaus käytävän ulkoseinään

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 7/14 Kuva 13.: Rakenneavaus käytävän puurunkoiseen ulkoseinään. Alasidepuun alla eristeenä pehmeä villa. Sokkelihalkaisussa (kaivettu auki kuvassa) eristeenä lastuvillalevy. Kuva 14.: Käsityöluokan ulkopuolella sadevedet kastelevat sokkelirakennetta

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 8/14 Kuva 15.:. Käsityöluokan puolella sadevedet johdettu sadevesikaivoon Kuva 16.: Kellarin alapohjan kosteuspoikkeama

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 9/14 Kuva 17.: Kellarissa lattiapinnoitteen alla kosteuden aiheuttamaa kalkkihärmettä sekä vanhaa mustaa liimaa Kuva 18.: Maavastaisen seinän rakenneavaus. Rakenteessa ei ulkopuolista vedeneristystä.

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 10/14 Kuva 19.: Päiväkerhon lattiarakenteet avaukset. Huom. musta liima. Kuva 20.: Kuvaamataidon alapohjarakenteen rakenneavaus.

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 11/14 Kuva 21.: Kuvaamataidon luokan takatilan rakenneavaus Kuva 22.: 018 esikoulun tilojen kanaalin luukku

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 12/14 Kuva 23.: Liikuntasalin kanaalin rakenneavaus. Lämmöneristeenä toja-levyä. Kuva 24.: Liikuntasalin kanaalin rakenneavaus. Lämmöneristeenä toja-levyä.

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 13/14 Kuva 25.: Liikuntasalin alapohjan rakenneavaus. Maanvastaisen betonilaatan päällä bitumi ja lämmöneristeet Kuva 26.: Liikuntasalin ulkoseinä. Sokkelin osalle asennettu patolevy.

T9001-6 Valokuvat LIITE 1 Hakalan koulu, Kotka Sivu 14/14 Kuva 27.: Liikuntasalirakennuksen aulan alapohjan rakenneavaus. Betonilaattojen välissä leca-sora ja alalaatan päällä bitumointi.

T9001-6 MENETELMÄT LIITE 3 Hakalan koulu, Kotka Sivu 1/2 MITTAUS- JA NÄYTTEENOTTOMENETELMÄT Yleistä Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Tässä raportissa terveyshaitalla tarkoitetaan terveydensuojelulain 1 mukaan ympäristöstä tai olosuhteista johtuvaa sairautta tai sairauden oiretta. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden ilmeneminen on mahdollista. Rakenneavaukset Rakenteita ja niiden kuntoa tutkittiin avaamalla rakenteita sisäpuolelta ja ulkopuolelta käsin. Lisäksi rakenteisiin porattiin pienempiä reikiä, joiden kautta rakennetta selvitettiin endoskoopin avulla. Mikrobit materiaalinäytteissä Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Näytteenottopaikat olivat rakenteellisia riskipaikkoja. Lisäksi materiaalinäytteitä otettiin ilmanvaihdon raitisilmakammiosta. Analyysivastauksessa on arvioitu elinkyisten mikrobien määrää suhteellisella asteikolla. Näytteet on analysoitu suoraviljelymenetelmällä käyttäen Hagem-, DG18-, ja THG-kasvatusalustoja. Analysoinnista vastasi Työterveyslaitos. Kosteuskartoitus Rakenteiden kosteuspitoisuutta arvioitiin pistokoeluonteisesti käyttäen pintakosteudenilmaisinta Tramex Moisture Encounter. Kartoitus tehtiin noin neliön tarkkuudella rakenteen pinnalta tapahtuvilla havainnoilla. Pintakosteusmittauksen lukemat ovat suhteellisia arvoja, eivätkä anna todellista tietoa rakenteen kosteudesta. Tulokseen vaikuttavat rakenteen pinnan epätasaisuus, kosteus, rakenteen sisällä oleva metalli sekä rakenteen epähomogeenisuus (erilaiset materiaalikerrokset). Kartoituksessa mahdollisesti havaituista kosteuspoikkeamista on mainittu raportissa. Kosteusmittaukset rakenteista Kosteutta lattiapäällysteiden alta mitattiin tekemällä viillot lattiamattoon ja mittaamalla suhteellista kosteutta lattiamattojen alta. Mittalaitteena käytettiin Rotronic Hygrolog ja anturina Rotronic Hygroclip. Merkkiainemittaukset Rakenteiden tiiveyttä ja rakenteissa olevia vuotoilmareittejä selvitettiin merkkiainemenetelmällä. Merkkiaineena käytettyä typpi-vety -seoskaasua laskettiin tutkittavien rakenteiden eristetilaan pienellä tilavuusvirralla, jotta rakenne ei muodostuisi paineelliseksi. Sisätiloissa rakenteen epäjatkuvuuskohtia tutkittiin vetypitoisuutta suoraan osoittavalla mittalaitteella (Inficon Sensistor XRS9012 vetyvuodonilmaisin). Mittausten aikana rakennuksen ilmanvaihto toimi normaalitilassa, tiloja ei alipaineistettu. Tiloja ei

T9001-6 MENETELMÄT LIITE 3 Hakalan koulu, Kotka Sivu 2/2 erikseen alipaineistettu, mutta osa tiloista oli ilmanvaihdon toiminnasta johtuen lievästi alipaineisia. Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteita ulkovaipan yli mitattiin hetkellisenä mittauksena, mittalaitteena TSI Velocicalc Plus. Jatkuvassa seurannassa mittalaitteina olivat TinyTag-tallentimet ja DPT-lähettimet. Ilmanvaihtoselvitys Ilmanvaihdon toimintaa arvioitiin aistinvaraisesti. Koneiden ja kanavien hygieniaa arvioitiin aistinvaraisesti.

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4

LIITE 4