Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Suursuo -Päiväkoti Suursuo Ylätalo -Päiväkoti Suursuo Alatalo 2018-2019
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta 16.5.2017). Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (LEOPS) marraskuun loppuun mennessä. Varhaiskasvatussuunnitelmaan huomioidaan huoltajien näkemys lapsesta ja henkilökunnan havainnot. Lapsen toiveita kartoitetaan esim. haastattelemalla ja havainnoimalla. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan vanhempien kanssa sovitut tavoitteet ja niiden pohjalta suunnitellaan ryhmän pedagoginen toiminta ryhmän suunnitelmaan. Pedagogista toimintaa ohjaavat lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet. Toimintaa ja tavoitteista toteutumista arvioidaan ja dokumentoidaan säännöllisesti. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2
Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021. Meille on tärkeää se, että päiväkodissamme on hyväksyvä, toisia arvostava ja kuunteleva ilmapiiri. Luomme luottamukselliset suhteet sekä lapsiin että lasten vanhempiin olemalla avoimessa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, kuunnellen ja keskustellen. On erilaisia lapsia ja perheitä ja kaikkia kohdellaan Suursuolla tasa-arvoisesti. Sensitiivisyys ja herkkyys huomata jokaisen lapsen tarpeet ja erityispiirteet ovat meille tärkeitä arvoja. Toimintaamme ohjaa positiivinen pedagogiikka. Keskustelemme vanhempien ja lasten kanssa lasten vahvuuksista. Havainnoimme lapsia ja kuuntelemme toisiamme. Kiinnitämme huomiota lasten vahvuuksiin, huomaamme hyvän ja kerromme siitä lapsille. Vastaamme lapsen aloitteisiin ja huomioimme lasten mielenkiinnonkohteet toiminnan suunnittelussa. Huolehdimme lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista kaikessa arjen tilanteissa. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen. Oppimisen ilo syntyy yhdessä kokemalla, tekemällä ja mahdollistamalla. Opimme toinen toisiltamme, kannustamme ja iloitsemme yhdessä onnistumisista. 21.12.2018 3
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Kun perhe on saanut tiedon päivähoitopaikasta, he ottavat yhteyttä päiväkotiryhmään ja sopivat tutustumisajan. Tutustuminen tapahtuu noin viikkoa ennen aloittamista yhdessä vanhemman kanssa. Tutustumisen aikana lapsi voi osallistua leikkiin, ruokailuun ja ryhmän toimintaan yhdessä vanhemman kanssa. Tutustumiselle varataan riittävästi aikaa, riippuen perheen ja lapsen tarpeesta. Aloituskeskustelun yhteydessä perheellä on mahdollisuus kertoa lapsesta ja toiveistaan. Samalla perheelle annetaan tarkempaa informaatiota päiväkotiryhmän toiminnasta. Ensikohtaamisesta lähtien haluamme luoda lämpimän, avoimen ja turvallisen ilmapiirin. Ryhmät muodostetaan oppimisen kannalta toimiviksi. Huoltajien toiveita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Lapsen siirtyessä esiopetukseen perhe kutsutaan postitse tai päiväkodin kautta toukokuussa uuteen ryhmään tutustumaan. Tutustumispäivänä esiopetusryhmät on muodostettu. 4
Oppimisympäristö Luomme päiväkotiin leikkiin kannustavan oppimisympäristön. Lapsilla on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Leikki on mukana kaikessa arjen toiminnassa. Päiväohjelmassa on selkeä aika lasten omaehtoiselle leikille. Oppimisympäristössä on kuvia leikeistä ja arjen toiminnoista ryhmän tarpeiden mukaan. Lasten ideat leikkeihin huomioidaan ja leikkiympäristöä muokataan yhdessä lasten kanssa. Lapsille annetaan tarpeeksi aikaa leikkiin. Aikuiset havainnoivat lasten leikkejä ja tarjoavat tarvittaessa uusia ideoita leikin rikastuttamiseksi. Pitkäkestoisia leikkejä mahdollistetaan tilanteen salliessa ja juonellisia leikkejä toteutetaan yhdessä. Lapset leikkivät pienryhmissä, jotka ovat lasten itsensä valitsemia tai aikuisten jakamia. Leikkien siivoaminekin on tärkeää oppia, silti päävastuu siitä ja lelujen kunnosta, kuten pelinappuloiden säilymisestä on aikuisilla. Aikuisen tärkeä rooli on huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin. Leikkiä dokumentoidaan esim. ottamalla kuvia ja haastattelemalla lapsia. Ennalta sovittuina yhteisinä leikkipäivinä koko talo toimii ilman ryhmärajoja. Leikkipäivät suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristö suunnitellaan esteettiseksi sekä oppimiseen ja tutkimiseen motivoivaksi. Aikuiset luovat turvallisen ja hyväksyvän oppimisympäristön asettamalla rajat ja olemalla läsnä. Kiinnitämme huomioita lasten liikkumiseen. Ryhmät käyvät säännöllisesti metsäretkillä. Pienemmät lapset käyvät lähimetsässä ja isommat myös kauempana. Pienemmät lapset tutustuvat lähiympäristöön ja lapsen kasvaessa oppimisympäristö laajenee. Ulkoilemme päivittäin. Aikuinen havainnoi tilanteita ulkona ja ohjaa leikkejä tarvittaessa. Päiväkodissa kiinnitämme huomiota liikkumisen monipuolisuuteen. Lasten liikkuminen on sekä omatoimista, että ohjattua. Liikkumista tapahtuu sisällä ja ulkona. Alueen metsät ja leikkipuistot, Maunulan liikuntahalli, Laajasuon liikuntapuisto, Oulunkylän tekojäärata sekä Pirkkolan urheilupuisto antavat mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuudentunnetta päiväkodissa ja retkillä huomioiden ympäristön haasteet. Lasten kanssa keskustellaan retkillä liikennesäännöistä ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Helmikuussa päiväkodissa vietetään turvallisuusviikkoa 5
Kehittämiskohteet Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus sekä digitaalinen osaaminen Päiväkoti Suursuon rikkautena on moninaiset kulttuurit. Ryhmien kulttuurinen moninaisuus ja ryhmän eri äidinkielet tuodaan näkyväksi ryhmän oppimisympäristössä ja / tai toiminnassa. Ryhmän lasten äidinkielet ovat esillä ryhmän seinillä esimerkiksi tervehdysten muodossa. Lasten kanssa käsitellään erikielisiä ilmauksia. Eri kulttuurien juhlat huomioidaan ryhmän toiminnassa. Juhlakalenteri on näkyvillä henkilökunnalle kahvihuoneessa ja lapsille ryhmässä. Hyödynnämme yhteistyökumppaneiden monikulttuuriset tapahtumat, esimerkiksi kirjaston monikieliset satutunnit, kulttuurikeskus Caisan toiminta. Vähintään kerran toimintakaudessa on koko talon leikkipäivä monikulttuurisuus teemalla. Lapset ja lasten vanhemmat ovat oman kulttuurinsa asiantuntijoita. Lapsilta ja perheiltä kysytään, mitä he haluaisivat kertoa omasta kulttuuristaan päiväkodissa. Päiväkodissa vahvistetaan uteliaisuutta kieliin loruilemalla ja sana- sekä kirjainleikeillä. Apukeinoina käytetään kuvia ja tukiviittomia. Digitaalisen osaamisen tavoitteena on että päiväkodin jokainen lapsi pääsee itse käyttämään jotain digitaalista laitetta. Tavoitteena on myös aikuisten laitetuntemuksen - ja digiosaamisen vahvistaminen. Tablettitietokoneita hyödynnetään toiminnassa. Jaamme osaamista keskenämme. 21.12.2018 Etunimi 6
Laaja-alainen osaaminen ja oppimisen alueet Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Ajattelu ja oppiminen Oppimisen iloa syntyy itse tutkien ja pohtien asioita. Tutkimiselle annetaan tilaa ja aikaa. Lapsen kysyessä ja ihmetellessä ei anneta valmiita vastauksia vaan kannustetaan häntä pohtimaan ensin itse, sitten yhdessä aikuisen tai ryhmän kanssa. Ohjataan lapsia etsimään tietoa kirjoista ja muista medioista. Kannustamme lapsia tutkimaan heitä kiinnostavia asioita ja ilmiöitä käyttämällä hyödyksi eri aisteja ja välineitä. Aistiseikkailu-materiaalia hyödynnetään toiminnassa. Jokaisessa ryhmässä tehdään pieniä tutkimuksia. Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutusilmaisu Suursuon päiväkodissa huomioidaan kulttuurien moninaisuus ja kielten rikkaus. Lapsilla on mahdollisuus ilmaista itseään omalla äidinkielellä. Heitä kannustetaan esimerkiksi aamupiirissä kertomaan sanoja ja laskemaan omalla kielellään. Tutustumme ryhmissä ryhmän lasten perheiden katsomuksiin. Henkilökunta miettii yhdessä vanhempien kanssa miten voimme ottaa huomioon toiminnassamme lapsen kodin erityispiirteitä. Lasten eri kulttuurit on huomioitu oppimisympäristössä kuvin, esimerkiksi kartta, liput, tervehdystekstit. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan päivittäin kaikissa arjen tilanteissa. Arvostamme ja kunnioitamme toisiamme. Olemme kohteliaita toisillemme, puhumme kauniisti ja muistamme kiittää. Käytössämme on Askeleittain -, Pienin askelin ja Huomaa hyvä materiaalit. Kannustamme lapsia itseilmaisuun. Rohkaisemme lapsia olemaan esillä ja tekemään pieniä esityksiä. Aikuinen on sensitiivinen lapsen aloitteille.
Laaja-alainen osaaminen jatkuu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Harjoittelemme lasten kanssa arjen taitoja. Rohkaisemme heitä yrittämään sinnikkäästi ja autamme heitä tarpeen mukaan. Opettelemme huolehtimaan itsestä ja omista tavaroista. Lasten kanssa keskustellaan levon, ravinnon ja liikunnan merkityksestä. Ruokailuhetkellä lapsia opastetaan rauhalliseen ja omatoimiseen ruokailuun. Lapsia houkutellaan maistamaan ja tutustumaan erilaisiin ruokiin. Monikulttuurisessa päiväkodissamme keskustellaan lasten kanssa erilaisista ruokailutottumuksista. Monilukutaito ja tieto- ja viestintä -teknologinen osaaminen Tuemme lasten monilukutaitoa tutkimalla ja havainnoimalla yhdessä arjen ympäristöä eri tavoin. Siihen kuuluvat kirjat, kuvat, mediavälineet sekä eleiden ja ilmeiden lukeminen. Erilaisiin teksteihin voidaan tutustua kuvien avulla. Kuvien käyttö on tärkeä osa lapsen kielen kehittymisessä. Tutustumme lastenkulttuuriin esimerkiksi osallistumalla tapahtumiin, lukemalla kirjoja ja kuuntelemalla musiikkia. Käytämme Maunulan kirjaston palveluita esimerkiksi lainaamalla kirjoja ja osallistumalla tapahtumiin. Hyödynnämme lasten omaa kokemusmaailmaa kuten lastenohjelmista nousevia teemoja. Päiväkodissa on kaiken ikäisten lasten käytössä tabletteja, joissa on erilaisia pelejä ja opetusohjelmia. Tabletteja ja tietokoneita hyödynnetään lasten ja aikuisten toiminnan dokumentoinnissa sekä tiedon hankinnassa. Osallistuminen ja vaikuttaminen Lapset saavat osallistua toiminnan suunnitteluun. Heiltä kysytään toivomuksia, kiinnostuksenkohteita ja ideoita toiminnan toteuttamiseen. Kasvattajat kuuntelevat lasta ja ovat herkkiä heidän aloitteilleen. Päiväkodissa on kerran kuukaudessa koko talon yhteinen leikkipäivä. Lapset ja aikuiset suunnittelevat yhdessä leikkipisteet. Lapset saavat leikkiä oman valintansa mukaan koko talossa yhdessä aikuisten kanssa. 21.12.2018 Etunimi Sukunimi 8
Yhteistyö ja viestintä Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päiväkodin toimintaan kertomalla toiveitaan ja näkemyksiään ALOITUS -, HYVE4- (4-vuotiaalle lapselle neuvolassa tehtävä tarkastus), VASU ja LEOPS-keskusteluissa. Syksyn vanhempaintapaamisissa kysytään vanhempien toiveet tulevalle kaudelle ja ne kirjataan ryhmien omiin suunnitelmiin. Tarpeen mukaan vanhempien kanssa sovitaan myös muita keskusteluja. Molemmissa toimipisteissä järjestetään ryhmien ja vanhempien yhteisiä tapahtumia. Yhteistyötä tehdään mm. neuvolan, kirjaston ja koulun kanssa. Kevätkaudella huoltajille järjestetään hakukahvit, joissa käsitellään asiakaskyselystä saatua palautetta ja muita ajankohtaisia asioita. Ryhmät tiedottavat vanhemmille säännöllisesti ryhmän toiminnasta, vähintään kerran kuukaudessa lähetettävällä sähköpostikirjeellä. Kuukausikirjeiden ohella toiminnasta kerrotaan muillakin tavoilla, kuten esimerkiksi kuvin ja videoin. Päivittäisissä kohtaamisissa vanhemmat saavat yksilöllisempää perheen omaan lapseen kohdistuvaa tietoa. Asiakaspalautteen käsittelemiseksi on sovittuna rakenteet. Päiväkodin johtaja lähettää muutamia kertoja vuodessa yhteisen tiedotteen kaikille perheille. Suursuon päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhdessä järjestetään juhlia ja erilaisia tapahtumia. Vanhempaintoimikunnalla on omat Facebook-sivut. 9
Dokumentointi ja arviointi Jokaisella ryhmällä on oma pedagoginen suunnitelma, jossa huomioidaan lasten VASUT tai LEOPSIT sekä vanhempien ja lasten toiveet. Jokaiselle lapselle tehdään VASU tai LEOPS marraskuun loppuun mennessä. Ryhmän suunnitelmassa tulee näkyä lasten VASUT ja niistä johdetut toimenpiteet. Lapsen kehitystä seurataan ja arvioidaan. Huomiot ja keskustelut kirjataan lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan. Esioppilailla on päiväkirjavihot, joihin he dokumentoivat toimintoja piirtäen ja kirjoittaen. Ryhmillä on erilaisia tapoja dokumentoida toimintaa. Dokumentoinnin toteutumista arvioidaan toimintasuunnitelman arvioinnin yhteydessä. Opettajien pedagoginen tiimi kokoontuu säännöllisesti. Siinä suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa. Lastenhoitajien tiimit pidetään sovitusti. Tiimikehityskeskustelut pidetään kevään aikana. Keskustelussa arvioidaan ryhmän suunnitelmaa. Ryhmän suunnitelmaa arvioidaan myös viikoittaisissa tiimipalavereissa. Esioppilaiden vanhemmille on arviointikysely toiminnasta tammikuussa. Päiväkodissa on syksyllä ja keväällä kehittämispäivät, joissa yhtenä osana on arviointi ja toiminnan suunnittelu. Työyhteisö on määritellyt henkilökunnan vuorovaikutuksen, digitaalisen osaamisen sekä kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden tärkeimmät kehittämiskohteet ja niille on tehty toimenpiteet. Keväällä arvioidaan toimintaa, kuinka tavoitteissa on onnistuttu ja ovatko toimenpiteet toteutuneet. Käydään läpi, mitä uusia ideoita on noussut aiheeseen liittyen. Kevätkauden alkaessa tiimissä arvioidaan, kuinka ryhmän monet kulttuurit näkyvät oppimisympäristössä ja toiminnassa. Kerran kuukaudessa olevaa leikkipäivää arvioidaan lasten kanssa ja talon kokouksissa.