Opiskelijaohjausprosessit

Raportti Maria Kejonen Jenni Solavuori Helena Susi Opiskelijaohjausprosessit - Arviointi ja kehittämiskohteet TO11:lle

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. OHJAUSPROSESSIKUVAUSTEN ARVIOINTI 5 2.1. Isotooppi- ja PET-kuvaus 5 2.2. Magneettikuvaus 11 2.3. Natiivikuvaus 17 2.4. Rintatutkimukset 24 2.5. Tietokonetomografia 31 2.6. Toimenpideradiologia 36 3. KEHITTÄMISKOHTEET 43 3.1. Yleisiä kehittämiskohteita 43 3.2. Isotooppi- ja PET-kuvaus 45 3.3. Magneettikuvaus 46 3.4. Natiivikuvaus 47 3.5. Rintatutkimukset 49 3.6. Tietokonetomografia 50 3.7. Toimenpideradiologia 51 LÄHTEET 52

1. JOHDANTO Harjoittelut ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimista ja ohjaus harjoittelupaikassa voi vaikuttaa paljon opiskelijan oppimiseen. Tämän vuoksi on hyvä olla kullekin viikolle yhtenäiset oppimistavoitteet eri harjoittelupaikoissa saman modaliteetin sisällä. Kunkin toimijan, eli opiskelijan, lähiohjaajan, opiskelijaohjaajan, osastonhoitajan ja opettajan, on myös hyvä tietää omat vastuunsa ja tehtävänsä harjoittelun kussakin vaiheessa. Opiskelijaohjausprosessikaavio auttaa hahmottamaan näitä asioita yksinkertaisessa ja selkeässä muodossa. Prosessi koostuu toisiinsa loogisesti liittyvistä toiminnoista sekä resursseista, jotka tarvitaan toimintojen toteuttamiseen. Prosesseja kuvataan prosessikaavioilla ja yksi prosessien kuvaamisen tehtävistä on yhteisten käytänteiden vahvistaminen. (Laamanen 2003) Prosessikaavio auttaa hahmottamaan toimijoiden välisiä suhteita ja toimintojen järjestystä (JUHTA 2012). Opiskelijaohjausprosessikaaviossa toiminnot ovat kunkin toimijan tehtäviä kullakin viikolla ja eri toimijat harjoitteluympäristössä toimivat prosessin resursseina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on julkaissut aiemmin opiskelijaohjausprosessikaavioita usealle eri terveydenhuollon osaamisalalle. Opiskelijaohjausprosesseja on laadittu nyt myös röntgenhoitajaopiskelijoiden oppimista tukemaan ja prosessikaaviot kuvantamisen toimialueelle (TO11) julkaistiin maaliskuussa 2018. Opiskelijaohjausprosessikaaviot laadittiin kuuden eri kuvantamismodaliteetin oppimisympäristöön: Isotooppi ja PET, magneettikuvaus, natiivikuvaus, rintatutkimukset, tietokonetomografia ja toimenpideradiologia. (TYKS 2018) Opiskelijaohjausprosessien kuvaamiseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käytetään ns. uimaratamalleja. Prosessiohjeen (Ikonen & Maijala 2013) mukaan tavoitteena on saada kukin uimaratamalli mahtumaan yhdelle vaakasuunnan A4- arkille. Prosessikaaviossa kuvataan asiakas eli opiskelijaohjausprosessien tapauksessa opiskelija ja tämän tarpeet, opiskelijaohjauksen vastuuhenkilöt, ohjausprosessin keskeiset vaiheet ja toiminnot sekä toimijoiden välinen vuorovaikutus. Kuvantamisen toimialan opiskelijaohjausprosessikaavioissa on omat uima-altaat ennen harjoittelua, harjoittelun aikana viikoille 1-4 sekä harjoittelun jälkeen -vaiheille. Kunkin uima-altaan ylin uimarata kuvaa opiskelijaa, josta prosessi alkaa ja johon se päättyy. Muut radat kuvaavat prosessiin osallistuvia muita toimijoita. Kaaviosta tulisi saada mahdollisimman selkeä ja tämä määrittää OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 3

muiden ratojen järjestyksen. Prosessi kuvataan vaihe vaiheelta sovituilla symboleilla: prosessin alku ja loppu (ympyrä), toiminto (suorakaide), päätös (salmiakkikuvio), tieto- tai materiaalivarasto (tynnyri) ja toimintojen välinen vuorovaikutus ja tiedonkulku (nuoli). Toiminnot ovat prosessin tehtäviä ja osatehtäviä, ja niiden kuvaamiseen käytetään verbejä. Päätös on prosessin kohta, josta voidaan edetä, kun vaihe on suoritettu. Nuolilla kuvataan toimintoihin liittyvien toimijoiden välinen vuorovaikutus. Lisäksi prosessikaavio voi sisältää asiaa tarkentavia linkkejä. (Ikonen & Maijala 2013) Tässä raportissa arvioidaan kuvantamisen opiskelijaohjausprosesseja sekä esitetään niihin kehitysehdotuksia. Opiskelijaprosesseja arvioivat röntgenhoitajaopiskelijat, joilla on kokemusta harjoitteluista ja sen vuoksi erilainen näkökulma kuin prosessikaavioiden laatijoilla. Raportin tarkoituksena on auttaa muokkaamaan prosessikaavioista mahdollisimman käyttäjäystävällisiä, jotta kaikki kaavioita käyttävät toimijat hyötyisivät niistä mahdollisimman paljon. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 4

2. OHJAUSPROSESSIKUVAUSTEN ARVIOINTI Opiskelijaohjausprosessien arviointia varten on laadittu arviointityökalu (Pihlavirta et al. 2017). Eri vastuualueisiin jaettua taulukkomuotoista arviointityökalua käytettiin tässä raportissa arvioinnin tukena. Tätä raporttia varten kehitettiin opiskelijan näkökulmasta työkaluun yksi taulukko lisää, jolla arvioidaan kaavion johdonmukaisuutta ja selkeyttä. Kukin ohjausprosessikaavio arvioitiin erikseen. 2.1. Isotooppi- ja PET-kuvaus Arviointityökalun mukaan tehty arviointi isotooppi- ja PET-kuvantamisen prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 1. Taulukossa ei kuvata, keneltä opiskelija saa tukea tai määritellä vastuuta tälle asialle. Opiskelijaohjaaja on tarvittaessa saavutettavissa, mutta minkä kaltaisissa asioissa? Tehtäviä on jaettu eri toimijoiden vastuulle hyvin, mutta ne eivät välttämättä ole oikeilla toimijoilla vastuuna. Osa arvioinnissa mainituista vastuista puuttuu vielä tai niitä ei ole merkitty riittävän konkreettisesti. Tehtävät eivät ole aina kronologisessa järjestyksessä ja suorituksen siirtymistä kuvaavat nuolet (reitit) eivät johda johdonmukaisesti yhdestä tehtävästä seuraavaan. Nuolia on paikoin jopa liikaa ja ne johtavat asiasta toiseen ilman minkäänlaista seuraussuhdetta. Tietyissä kohdissa seuraussuhteet on kuvattu hyvin (esim. väli- ja loppuarvioinnit ja lähiohjaajan perehdytys opiskelijalle). Osastojen erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on otettu hyvin huomioon ja niihin liittyvät tehtävät ovat konkreettisia ja monipuolisia. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 5

Taulukko 1. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Yleiset prosessin sujuvuuteen vaikuttavat asiat., aina Harjoittelujakson aikana tukea ja apua antavat tahot (esim. opettaja, opiskelijavastaava) on kuvattu ja vastuut määritelty Tiedonkulku on kuvattu nuolilla Harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on kuvattu prosessiin Opiskelija saa palautetta koko harjoittelujakson ajan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavion määrätylle taholle asetettujen tehtävien osalta on merkitty taulukkoon 2. Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua on määritelty useammalle toimijalle ja se on kaavioissa hyvin. Tiedonkulku jää kuitenkin varsinkin osastonhoitajan kohdalla hieman epäselväksi; hän lähettää opiskelijalle tervetuloa-infopaketin, mutta opiskelija ei kaavion mukaan lähetä hänelle esittelyään eikä tavoitteitaan. Tältä osin tiedonkulkua esittävät nuolet ovat myös puutteelliset. Opiskelijan vastaanottaminen huomioidaan kaaviossa, mutta vain osastonhoitajan kohdalla. Perehdytys työyhteisöön taas on hyvin ja tehtävät on jaettu usealle eri toimijalle. Opiskelijan saapuminen huomioidaan työkierrossa, mutta ohjaajien nimeämisvastuuta ei ole jaettu kenellekään. Ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja ei ole merkitty, mutta sellaisille ei välttämättä ole tarvettakaan. Kenties viikkopalaute on lähinnä tällaista keskustelua. Työturvallisuutta sekä poikkeustilanteita koskevat infot on merkitty selkeästi ja niiden vastuut jaettu useammalle toimijalle. Arviointityökalusta ei käy ilmi, mikä on OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 6

siinä arvioitava opiskelijavastaavan info. Tuntematta sen merkitystä, on sen tarvetta hankala arvioida. Taulukko 2. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle., aina Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua Opiskelijan vastaanottaminen Perehdytys työyhteisön toimintaan ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin nimetään ohjaaja(t) Työturvallisuusinfo Info poikkeustilanteissa toimimisesta Opiskelijavastaavan info järjestetään ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja Arviointityökalun mukaan tehty arviointi isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavion opiskelijan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 3. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 7

Kaikki arviointityökalussa olevat opiskelijan vastuut on selvästi merkitty prosessikaavioon. Kyseessä on kaksi eri osastoa, ja siten myös kaksi eri opiskelijaa. Opiskelijan uimarata on tehtävien osalta epäselvä. On vaikea ymmärtää, mitä opiskelijan pitää tehdä tietyllä osastolla, ja mitä ei. Välillä on merkitty, onko kyse PET- vai isotooppiopiskelijasta ja välillä ei. Arviointityökalun avulla arvioidaan kuitenkin hyvin vähän opiskelijan vastuulla olevia asioita ja esimerkiksi arviointi viikon aikana suoritettavista yleisistä tavoitteista puuttuu arviointityökalusta kokonaan. Taulukko 3. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Opiskelijan vastuulla olevat asiat., aina Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua Opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle Opiskelijat antavat palautteen (CLES) harjoittelujaksosta Arviointityökalun mukaan tehty arviointi isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavion ohjaajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 4. on kaavioon merkitty pidettäväksi useita eri perehdytyksiä ja vaikka arviointityökaluun orientoiva keskustelu on asetettu ohjaajan vastuulle, voidaan sekä lähi- että opiskelijaohjaajan ja osastonhoitajan perehdytykset laskea tähän kategoriaan. Vastuuta on jaettu tasaisesti ja asia prosessikaaviossa hyvin. Väli- ja loppuarvioinnit on esitetty kaaviossa selkeästi ja vastuu jaettu usealle eri toimijalle, jolloin opiskelija saa monipuolisempaa ja mahdollisesti rakentavampaa palautetta. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 8

Opiskelijan pääseminen mukaan työyhteisön toimintaan on arviointityökalussa hyvin ympäripyöreä ilmaisu ja siten hieman hankala arvioida. Työyhteisön toimintaan tutustuminen on merkitty kaaviossa ainoastaan opiskelijan vastuuksi. Ohjaajan/ohjaajien vastuuksi ei ole merkitty kaavioon konkreettisia tehtäviä, joilla opiskelija pääsisi mukaan työyhteisön toimintaan. Prosessikaaviossa on kuitenkin kuvattu toimintoja, joiden avulla opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan olemalla aktiivinen ja aloitteentekevä. Taulukko 4. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Ohjaajan vastuulla olevat asiat., aina pidetään orientoiva keskustelu harjoittelujakson alussa järjestetään väliarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu järjestetään loppuarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu On kuvattu toimintoja, miten opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavion opettajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 5. Opettajan osuus harjoittelussa on prosessikaaviossa ainoastaan ennen harjoittelua ja sen jälkeen, ei lainkaan harjoitteluviikkojen aikana. Ainoastaan OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 9

tavoitteiden laatimisessa tukeminen on otettu huomioon, mutta vain osittain, sillä opettajan tehtäväksi on merkitty tarkistaa alustavat tavoitteet, ei tukea niiden laatimisessa. Yhteydenpito opiskelijaan ja ohjaajaan jäävät kaaviossa opettajan osalta huomiotta. Sen sijaan opiskelijalle on merkitty vastuuksi pitää yhteyttä opettajaan viikoittain. Taulukko 5. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Opettajan vastuulla olevat asiat., aina Tavoitteiden laatimisessa tukeminen Yhteydenpito opiskelijaan Yhteydenpito ohjaajaan Arviointityökalussa huomioimattomat isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavion johdonmukaisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat on merkitty taulukkoon 6. Osa oleellisista asioista on merkitty kaavioon, mutta puutteita vielä on. Kahden eri osastolla harjoittelussa olevan opiskelijan tehtävät samalla uimaradalla tekevät kaavioista hankalasti luettavia ja paikoin niissä on tarpeetonta toistoa, jopa samoja tehtäviä peräkkäin (opiskelijaohjaajan viikkopalautteen antaminen opiskelijalle). Osa tehtävistä myös kumoaa toisensa; opiskelijaohjaajan tehtävänä on antaa viikkopalautetta, mutta samalla uimaradalla hieman myöhemmin sanotaan opiskelijaohjaajan osallistuvan tarvittaessa viikkopalautteen antoon. Välillä tehtävät ovat konkreettisia ja välillä hieman korkealentoisia. Prosessien johdonmukaisuus on kokonaisuutta katsottaessa selkeä ja asiat etenevät viikoittain kronologisessa järjestyksessä. Mutta yksittäisiä viikkoja tarkasteltaessa aikajärjestys ei aina ole johdonmukainen. Esimerkiksi viikolla neljä osastonhoitajalle on merkitty CLES-palautteen antamisen varmistaminen jo alkupäähän uimarataa, jolloin siitä saa vaikutelman, että opiskelijan olisi pitänyt antaa palautteensa jo ennen loppuarviointia. Prosessien väliset suhteet on merkitty kiitettävästi, kun taas välillä niitä ei ole lainkaan. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 10

Taulukko 6. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa isotooppi ja PET: Prosessikaavion johdonmukaisuus ja sujuvuus. Asia toteutuu kaaviossa harvoin Asia toteutuu kaaviossa Asia toteutuu kaaviossa aina Kaaviossa on esitetty oleelliset asiat Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty (prosessien aikajärjestys otettu huomioon) Kaaviossa on esitetty prosessien väliset suhteet selkeästi Isotooppi ja PET kuvantamisen prosessikaavio on vielä hieman keskeneräisen oloinen. Varsinkin opiskelijoiden uimaradat ovat vaikea selkoisia ja paikka paikoin kaaviosta löytyy huolimattomuusvirheitä. Kokonaisuutena prosessikaaviosta kuitenkin löytyy oleelliset asiat. 2.2. Magneettikuvaus Arviointityökalun mukaan tehty arviointi magneettikuvantamisen prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 7. Tiedonkulkuun käytettäviä nuolia on paikoittain käytetty kiitettävästi, mutta puutteita vielä on. Nuolia on käytetty vain opiskelijan, lähiohjaajan ja opiskelijavastaavan välillä. Muiden tahojenkin välillä on varmasti tarvetta tiedonkululle, mutta sitä ei ole kuvattu prosessikaaviossa nuolilla lainkaan. Opiskelijan tuen saatavuus on konkreettisesti merkitty kaavioon ja tukea antavat tahot on määritelty selkeästi. Opiskelija saa viikoittain palautetta koko harjoittelujakson ajan. Prosessikaavioon on selkeästi merkitty viikoittainen palaute ja kenen vastuulla sen antaminen on. Modaliteetin OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 11

erityisosaaminen on kuvattu hyvin ja opiskelijan perehdytysvastuu näihin asioihin on jaettu eri toimijoille. Taulukko 7. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Yleiset prosessin sujuvuuteen vaikuttavat asiat., aina Harjoittelujakson aikana tukea ja apua antavat tahot (esim. opettaja, opiskelijavastaava) on kuvattu ja vastuut määritelty Tiedonkulku on kuvattu nuolilla Harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on kuvattu prosessiin Opiskelija saa palautetta koko harjoittelujakson ajan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi magneettikuvantamisen prosessikaavion määrätylle taholle asetettujen tehtävien osalta on merkitty taulukkoon 8. Yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelua sekä opiskelijan perehdyttäminen työyhteisön käytäntöihin ja toimintatapoihin harjoittelujakson alussa on merkitty kaavioon konkreettisesti ja selkeästi. Tehtävät on jaettu eri toimijoille, jolloin perehdytystä todennäköisesti antaa se henkilö, jolla on paras tietämys asiasta. Opiskelijan vastaanottaminen on määritelty selkeästi ja opiskelija huomioidaan työkierrossa, mutta hänelle ei kaavion mukaan nimetä ohjaajia, eikä ohjaajien nimeämisvastuuta ole jaettu kenellekään. Ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja ei ole merkitty, mutta sellaisille ei välttämättä ole tarvettakaan. Kenties viikkopalaute on lähinnä tällaista keskustelua. Arviointityökalusta ei käy ilmi, mikä on siinä arvioitava opiskelijavastaavan info. Sellaista ei kaavioon ole OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 12

merkitty, mutta tuntematta sen merkitystä on hankala arvioida sen tarvetta kaaviossa. Taulukko 8. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle., aina Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua Opiskelijan vastaanottaminen Perehdytys työyhteisön toimintaan ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin nimetään ohjaaja(t) Työturvallisuusinfo Info poikkeustilanteissa toimimisesta Opiskelijavastaavan info järjestetään ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja Arviointityökalun mukaan tehty arviointi magneettikuvantamisen prosessikaavion opiskelijan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 9. Opiskelijan vastuut on arviointityökalun mukaisesti hyvin merkitty taulukkoon. on OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 13

asetettu selkeitä, konkreettisia tehtäviä ja tehtävien vaativuus kasvaa viikkojen edetessä. Kaavioon on merkitty oleelliset asiat. Ei ole juuri ylimääräisiä tai puutteellisia tehtäviä. Arviointityökalun avulla arvioidaan kuitenkin hyvin vähän opiskelijan vastuulla olevia asioita ja esimerkiksi arviointi viikon aikana suoritettavista yleisistä tavoitteista puuttuu arviointityökalusta kokonaan. Taulukko 9. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Opiskelijan vastuulla olevat asiat., aina Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua Opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle Opiskelijat antavat palautteen (CLES) harjoittelujaksosta Arviointityökalun mukaan tehty arviointi magneettikuvantamisen prosessikaavion ohjaajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 10. Opiskelijaohjaajan vastuut opiskelijan orientoimisessa ovat hyvin kuvattuja. Orientoivana keskusteluna voidaan pitää opiskelijaohjaajalle merkittyä tavoitekeskustelua harjoittelujakson alussa. Väli- ja loppuarvioinnin vastuut ja ajankohdat on hyvin merkitty kaavioon, mutta loppuarvioinnin kirjoitusasu on hieman sekava. Opiskelijaa kannustetaan olemaan osa tiimiä ja vastuu on merkitty lähiohjaajalle. Tämä olisi kuitenkin hyvä olla myös opiskelijaohjaajan vastuuna. Erityisen hyvää on osastonhoitajalle merkitty vastuu seurata opiskelijan ohjausta ja harjoittelun etenemistä. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 14

Taulukko 10. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Ohjaajan vastuulla olevat asiat., aina pidetään orientoiva keskustelu harjoittelujakson alussa järjestetään väliarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu järjestetään loppuarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu On kuvattu toimintoja, miten opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi magneettikuvantamisen prosessikaavion opettajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 11. Opettajan osuus harjoittelussa on prosessikaaviossa ainoastaan ennen harjoittelua ja sen jälkeen, ei lainkaan harjoitteluviikkojen aikana. Ainoastaan tavoitteiden laatimisessa tukeminen on otettu huomioon, mutta vain osittain, sillä opettajan tehtäväksi on merkitty tarkistaa alustavat tavoitteet, ei tukea niiden laatimisessa. Yhteydenpito opiskelijaan ja ohjaajaan jäävät kaaviossa opettajan osalta huomiotta. Sen sijaan opiskelijalle on merkitty vastuuksi pitää yhteyttä opettajaan viikoittain. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 15

Taulukko 11. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Opettajan vastuulla olevat asiat., aina Tavoitteiden laatimisessa tukeminen Yhteydenpito opiskelijaan Yhteydenpito ohjaajaan Arviointityökalussa huomioimattomat magneettikuvantamisen prosessikaavion johdonmukaisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat on merkitty taulukkoon 12. Kaavioon on merkitty oleelliset asiat, eikä siinä ole juuri ylimääräisiä tai puutteellisia tehtäviä. Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty ja tehtävien aikajärjestys lähes joka kohdassa hyvin. Nuolia on käytetty kuvaamaan prosessien etenemistä kohtalaisen hyvin, mutta prosessien väliset suhteet jäävät paikka paikoin epäselviksi nuolien puuttumisen johdosta. Taulukko 12. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa magneettikuvaus: Prosessikaavion johdonmukaisuus ja sujuvuus. Asia toteutuu kaaviossa harvoin Asia toteutuu kaaviossa Asia toteutuu kaaviossa aina Kaaviossa on esitetty oleelliset asiat Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty (prosessien aikajärjestys otettu huomioon) OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 16

Kaaviossa on esitetty prosessien väliset suhteet selkeästi Magneettikuvantamisen prosessikaavio on kokonaisuutena selkeä ja johdonmukainen. Kunkin toimijan tehtävät ovat konkreettisia ja tehtävien kronologisuus on pääosin otettu huomioon. 2.3. Natiivikuvaus Natiivikuvauksen harjoittelujakso on pituudeltaan 4 6 viikkoa, mutta prosessikaavio on tehty neljän viikon harjoittelujakson mukaan. Ainakin Turun ammattikorkeakoulun ensimmäinen natiivikuvausharjoittelujakso on 6 viikkoa ja sitä seuraavat mahdolliset syventävät jaksot ovat 4 viikon pituisia. Prosessikaavio on oletettavasti tarkoitettu pääasiassa ensimmäistä natiiviharjoittelua varten, sillä syventävällä harjoittelujaksolla tavoitteet olisivat huomattavasti erilaisia ja samaan prosessikaavioon olisi hankala saada merkittyä selvästi sekä ensimmäisen natiivijakson että syventävän jakson tavoitteita. Prosessikaavion tulisi vastata harjoittelua, johon se liittyy. Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 13. Harjoittelujakson aikana opiskelijan saatavilla oleva tuki ja sen vastuut ovat selvästi merkitty kaavioon. Tiedonkulku kaaviossa on osassa kaaviota merkitty hyvin ja osassa kaavioita on vielä puutteita. Prosessikaaviossa prosessin tulisi olla jatkuva eli toimintojen välillä tulisi olla nuoli, mutta osa tehtävistä leijuu paikallaan liittymättä muihin. Esimerkiksi opiskelijan ja ohjaajien välillä tiedonkulku kaaviossa pääosin toimii, mutta muiden toimijoiden välillä ei juuri ole tiedonkulkua kuvaavia nuolia. Modaliteetin erityisosaaminen on kehnosti merkitty ensimmäisillä kahdella harjoitteluviikolla ja tavoitteet ovat hankalasti toteutettavia. Toisen opiskeluviikon tavoitteista ei voisi edes päätellä, mistä modaliteetista on kyse. Viikoilla 3 ja 4 on hyvät, konkreettiset tavoitteet, jotka sopivat harjoittelun loppupuolelle. Kaavioon on merkitty opiskelijan saavan jatkuvaa viikoittaista palautetta koko harjoittelujakson ajan väli- ja loppuarvioinnin lisäksi. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 17

Taulukko 13. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Yleiset prosessin sujuvuuteen vaikuttavat asiat., aina Harjoittelujakson aikana tukea ja apua antavat tahot (esim. opettaja, opiskelijavastaava) on kuvattu ja vastuut määritelty Tiedonkulku kuvattu nuolilla on Harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisu udet on kuvattu prosessiin Opiskelija saa palautetta koko harjoittelujakson ajan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion määrätylle taholle asetettujen tehtävien osalta on merkitty taulukkoon 14. Yhteydenpito opiskelijan ja harjoitteluyksikön välillä ennen harjoittelua on merkitty prosessikaavioon, mutta tiedonkulku toimijoiden välillä on hieman epäselvästi merkitty ja kaavion perusteella ei voi olla varma, kenelle opiskelija lähettää esittelynsä ja tavoitteensa. Tiedonkulku on merkitty kaavioon opiskelijan ja lähiohjaajan tai opiskelijavastaavan välille, vaikka opiskelija usein lähettää esittelynsä ja tavoitteensa osastonhoitajalle. Osastonhoitajalle on merkitty vastuuksi infopaketin lähettäminen opiskelijalle, mutta nuolten perusteella opiskelija lähettää ensin tietonsa lähi- tai opiskelijaohjaajalle. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 18

Opiskelijan vastaanottaminen sekä perehdytys osastolle tehtävineen ja vastuineen on hyvin merkitty kaavioon, mutta näiden tehtävien väliltä osin puuttuvat nuolet toimijoiden väliltä. Opiskelijan tehtävänä ei lue mitään saapumisesta harjoitteluun sovittuun aikaan, ainoastaan tavarat, jotka hän ottaa mukaan. Esimerkiksi opiskelijan saapumisen ja vastaanottavan toimijan (osastonhoitaja) välillä tulisi olla nuoli. Myös opiskelijan saaman ja lähi- sekä opiskelijaohjaajan pitämien perehdytysten välillä tulisi olla nuolet. Toiminta poikkeustilanteessa vastuineen on selvästi merkitty kaavioon. Työturvallisuusinfo voi sisältyä turvallisuuskävelyyn, mutta se ei käy ilmi kaaviosta. Kaaviossa ei mainita ohjaajien nimeämistä harjoittelun ajalle tai opiskelijalle suunniteltuja erikseen pidettäviä reflektiokeskusteluja. Arviointityökalu ei välttämättä kuitenkaan sovi reflektiokeskustelujen osalta röntgenhoitajan harjoittelujaksoon, sillä opiskelija on tiiviissä yhteistyössä ohjaajiensa kanssa ja siten usein saa jatkuvaa palautetta, jolloin tapahtuu spontaania reflektiota. Arviointityökalusta ei käy ilmi, mikä on siinä arvioitava opiskelijavastaavan info. Sellaista ei kaavioon ole merkitty, mutta tuntematta sen merkitystä on hankala arvioida sen tarvetta kaaviossa. Taulukko 14. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle., aina Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua Opiskelijan vastaanottaminen Perehdytys työyhteisön toimintaan ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 19

nimetään ohjaaja(t) Työturvallisuusinfo Info poikkeustilanteissa toimimisesta Opiskelijavastaavan info järjestetään ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion opiskelijan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 15. Kaikki arviointityökalussa olevat opiskelijan vastuut on selvästi merkitty prosessikaavioon. Arviointityökalun avulla arvioidaan kuitenkin hyvin vähän opiskelijan vastuulla olevia asioita ja esimerkiksi arviointi opiskelijan harjoittelun aikana suoritettavista yleisistä viikkotehtävistä eli viikon aikana suoritettavista yleisistä tavoitteista puuttuu arviointityökalusta kokonaan. Osa opiskelijan ensimmäisen harjoitteluviikon tehtävistä kaaviossa on hyviä ja konkreettisia, mutta osa (esimerkiksi työyhteisön jäsenenä toimiminen ja laatukäsikirjan hyödyntäminen) ovat kenties hankalat opiskelijalle ymmärtää ja toteuttaa konkreettisesti. Toisen harjoitteluviikon tehtävät ovat hyvin puutteelliset ja niiden perusteella ei voisi edes arvata, mistä modaliteetista on kyse. Opiskelijan olisi hyvin hankala näiden tehtävien perusteella edetä opiskelussaan ensimmäisten harjoitteluviikkojen aikana. Viikoilla 3 ja 4 opiskelijalle kaavioon merkityt tehtävät ovat oikein hyviä ja viimeisille opiskeluviikoille sopivia. Koska natiiviharjoittelujakso on pääasiassa kuitenkin kuuden viikon pituinen, kaavioon merkittyjä tehtäviä ei riitä tasaiseen edistymiseen kaikille opiskeluviikoille. Ensimmäisten viiikkojen tehtävät eivät johda viimeisten harjoitteluviikkojen tasoiseen suoritukseen. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 20

Taulukko 15. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Opiskelijan vastuulla olevat asiat., aina Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua Opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle Opiskelijat antavat palautteen (CLES) harjoittelujaksosta Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion ohjaajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 16. on kaavioon merkitty pidettäväksi useita perehdytyksiä eri aiheisiin ja vaikka arviointityökaluun orientoiva keskustelu on asetettu ohjaajan vastuulle, voidaan sekä lähi- että opiskelijaohjaajan ja osastonhoitajan perehdytykset laskea tähän kategoriaan. Onkin hyvä, että vastuu on jaettu usealle eri toimijalle, jotta ei työmäärä yhdellä toimijalla kasva liian suureksi ja jotta jokainen toimija saa mahdollisuuden perehdyttää opiskelijan aiheeseen, josta heillä on eniten tietoa. Väli- ja loppuarvioinnit ja niihin osallistuvat toimijat on selvästi merkitty kaavioon ja käytetty oikeaa, päätöstä kuvaavaa, kuviota (salmiakkikuvio), mutta kuvioita ei välttämättä tarvitsisi olla enempää kuin yksi. Muut toimijat voisivat ilmaista osallistumisensa nuolilla. Loppuarvioinnin sanamuoto muiden kuin opiskelijan osalta on epäselvä ja sama sanamuoto on kopioitu jokaiselle toimijalle. Yleensä loppuarviointiin osallistuu opiskelijan lisäksi ainakin yksi ohjaaja sekä osastonhoitaja. Ohjaajan vastuiksi ei ole ollenkaan merkitty kaavioon tehtäviä, joilla opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan, jollei perehdytyssuunnitelman toteuttamista lasketa sellaiseksi. Ainoastaan opiskelijan ensimmäisen viikon OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 21

tehtävissä mainitaan työyhteisön jäsenenä toimiminen, mutta silloinkin irrallisena opiskelijan vastuulle jäävänä tehtävänä. Taulukko 16. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Ohjaajan vastuulla olevat asiat., aina pidetään orientoiva keskustelu harjoittelujakson alussa järjestetään väliarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu järjestetään loppuarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu On kuvattu toimintoja, miten opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion opettajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 17. Mitään arviointityökalussa esitetyistä tehtävistä ei ole prosessikaaviossa ja opettajan osuus harjoittelussa onkin ainoastaan ennen harjoittelua ja sen jälkeen, ei lainkaan harjoitteluviikkojen aikana. Kaaviossa opiskelijan tehtävänä on kuitenkin olla yhteydessä opettajaan viikoittain sähköpostitse ja myös osastonhoitaja on tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Opettajan tehtäväksi on myös mainittu keskustelu opiskelijan kanssa ammatillisesta kasvusta tutor-keskustelussa, mikä on yksittäiseen harjoitteluun liittymätön asia. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 22

Taulukko 17. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Opettajan vastuulla olevat asiat., aina Tavoitteiden laatimisessa tukeminen Yhteydenpito opiskelijaan Yhteydenpito ohjaajaan Arviointityökalussa huomioimattomat natiivikuvauksen prosessikaavion johdonmukaisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat on merkitty taulukkoon 18. Kaavioon on merkitty useita oleellisia asioita, mutta joitakin tehtäviä puuttuu tai kaavioon on merkitty joitakin harjoitteluun liittymättömiä asioita. Esimerkiksi opiskelijan viikoittaisia tehtäviä on ensimmäisillä harjoitteluviikoilla liian vähän tai ne ovat liian ympäripyöreitä. Sen sijaan osastonhoitajan tehtävät liittyen seuraavan lukukauden harjoittelupaikkojen sijoitteluun ja tervetuloakirjeen päivittämiseen eivät kuulu yksittäisen harjoittelun prosessikaavioon lainkaan, vaan ovat harjoittelun ulkopuolisia asioita, jotka sopisivat paremmin tynnyrimalliin. Joitakin arviointityökaluun merkittyjä tehtäviä puuttuu kaaviosta kokonaan. Prosessikaavio on osittain vaikealukuinen, sillä tietyn toimijan tehtävät tietylle viikolle on sijoitettu usein satunnaiseen järjestykseen, eivätkä kronologiseen järjestykseen. Esimerkiksi ensimmäisellä harjoitteluviikolla vaikuttaa siltä, että opiskelijaohjaaja antaisi viikkopalautteen keskellä viikkoa ennen kuin muut tehtävät ovat edes suoritettu. Kaavion kronologia kuitenkin paranee selvästi loppua kohti mentäessä. Kaaviossa käytetty kieli on osin epäjohdonmukaista. Esimerkiksi välillä ohjaaja on mainittu yksikössä ja välillä monikossa. Kieli kaipaisi oikolukua, sillä esimerkiksi ensimmäisen viikon otsikossa on yhdyssanavirhe. Kirjoitusvirheet antavat kuvan kiireessä tehdystä työstä. Toimijoiden sekä toimintojen väliset suhteet ovat suurelta osin puutteellisesti merkitty. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 23

Taulukko 18. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa natiivikuvaus: Prosessikaavion johdonmukaisuus ja sujuvuus. Asia toteutuu kaaviossa harvoin Asia toteutuu kaaviossa Asia toteutuu kaaviossa aina Kaaviossa on esitetty oleelliset asiat Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty (prosessien aikajärjestys otettu huomioon) Kaaviossa on esitetty prosessien väliset suhteet selkeästi Natiivikuvauksen prosessikaaviossa on vielä useita täydennettäviä ja korjattavia kohteita, mutta tämänhetkinen versio on hyvin kehityskelpoinen. Kaavio selvästi paranee loppua kohden, joten pääosa kehityskohteista on kaavion alkupuolella. 2.4. Rintatutkimukset Arviointityökalun mukaan tehty arviointi rintatutkimusten prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 19. Koko prosessista käy selvästi ilmi sen alku ja loppu. Tiedonkulku ja prosessin edistyminen kaaviossa on suuressa osassa kaaviosta merkitty oikein hyvin, mutta joitakin nuolia tehtävien väliltä vielä puuttuu, esimerkiksi 3. opiskeluviikolta osastonhoitajan tehtävien väliltä. Välillä nuolia vaikuttaa olevan toisiinsa liittymättömien asioiden välillä ja joissain kohdissa nuolista muodostuu hieman epäselviä verkkoja selvän jatkumon sijaan. Tämä todennäköisesti johtuu tehtävälaatikoiden sijoittelusta ja järjestyksestä. Joidenkin kaksisuuntaisten nuolten merkitys jää epäselväksi. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 24

Kaavioon ei ole konkreettisesti merkitty, mistä opiskelija saa tarvittaessa tukea harjoittelunsa aikana. Ainoastaan kolmannelle viikolle on merkitty lähiohjaajan tukevan opiskelijaa, mutta oletettavasti tässä kohdassa tarkoitetaan oppimisessa tukemista. Modaliteetin erityisosaaminen on hyvin kuvattu kaavioon. Kaaviosta käy ilmi kaikki modaliteetin oppimismahdollisuudet ja ne on jaoteltu järkevästi eri opiskeluviikoille. Kaavioon on merkitty, että opiskelija saa lähiohjaajalta jatkuvaa palautetta harjoittelun aikana. Taulukko 19. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Yleiset prosessin sujuvuuteen vaikuttavat asiat., aina Harjoittelujakson aikana tukea ja apua antavat tahot (esim. opettaja, opiskelijavastaava) on kuvattu ja vastuut määritelty Tiedonkulku on kuvattu nuolilla Harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on kuvattu prosessiin Opiskelija saa palautetta koko harjoittelujakson ajan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi rintatutkimusten prosessikaavion määrätylle taholle asetettujen tehtävien osalta on merkitty taulukkoon 20. Yhteydenpito opiskelijan ja harjoitteluyksikön välillä ennen harjoittelua on merkitty prosessikaavioon, mutta tiedonkulku toimijoiden välillä on hieman epäselvää. Opiskelija lähettää tavoitteensa osastonhoitajalle, joka lähettää tervetuloapaketin, mutta miksi on nuoli osastonhoitajan lähettämästä tervetuloapaketista lähi- ja opiskelijaohjaajalle? Oletettavasti tarkoitetaan sitä, että nämä ohjaajat lukevat opiskelijan tavoitteet, mutta kaavio ei tällä hetkellä vastaa sitä ajatusta. On hyvä, OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 25

että kaavioon on merkitty osastonhoitajan vastaavan mahdollisiin opiskelijan kyselyihin, vaikka kysely ei välttämättä olekaan oikea sana tässä yhteydessä, kun todennäköisemmin tarkoitetaan opiskelijalla mahdollisesti olevia kysymyksiä. Opiskelijan vastaanottaminen sekä perehdytys osastolle tehtävineen ja vastuineen on hyvin merkitty kaavioon, mutta näiden tehtävien väliltä osin puuttuu nuolia toimijoiden väliltä. Opiskelijan tehtävänä ei lue saapuminen harjoitteluun sovittuun aikaan, ainoastaan tavarat, jotka hän ottaa mukaan. Opiskelijan tavoitteiden läpikäyminen on mainittu kaaviossa, mikä on hyvä lähtökohta harjoittelun alkamiselle. Toiminta poikkeustilanteessa vastuineen on selvästi merkitty kaavioon. Työturvallisuusinfoon voi sisältyä turvallisuuskävely ja hygieniakäytännöt, mutta yleistä työturvallisuusinfoa ei käy ilmi kaaviosta. Kaaviossa ei mainita ohjaajien nimeämistä harjoittelun ajalle tai opiskelijalle suunniteltuja erikseen pidettäviä reflektiokeskusteluja. Opiskelija kuitenkin on tiiviissä yhteistyössä ohjaajiensa kanssa ja siten usein saa jatkuvaa palautetta. Arviointityökalusta ei käy ilmi, mikä on siinä arvioitava opiskelijavastaavan info. Sellaista ei kaavioon ole merkitty, mutta tuntematta sen merkitystä on hankala arvioida sen tarvetta kaaviossa. Taulukko 20. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle., aina Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua Opiskelijan vastaanottaminen Perehdytys työyhteisön toimintaan ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 26

nimetään ohjaaja(t) Työturvallisuusinfo Info poikkeustilanteissa toimimisesta Opiskelijavastaavan info järjestetään ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja Arviointityökalun mukaan tehty arviointi rintatutkimuksen prosessikaavion opiskelijan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 21. Kaikki arviointityökalussa olevat opiskelijan vastuut on selvästi merkitty prosessikaavioon. Arviointityökalun avulla arvioidaan kuitenkin hyvin vähän opiskelijan vastuulla olevia asioita. Opiskelijan tehtävät kaaviossa ovat hyvät sekä pääosin konkreettiset ja ne on järkevästi jaettu eri harjoitteluviikoille. Harjoitteluviikot on myös nimetty teemoittain, mikä on hyvä. Taulukko 21. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Opiskelijan vastuulla olevat asiat., aina Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua Opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 27

Opiskelijat antavat palautteen (CLES) harjoittelujaksosta Arviointityökalun mukaan tehty arviointi natiivikuvauksen prosessikaavion ohjaajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 22. on kaavioon merkitty pidettäväksi useita perehdytyksiä eri aiheisiin ja vaikka arviointityökaluun orientoiva keskustelu on asetettu ohjaajan vastuulle, voidaan sekä lähi- että opiskelijaohjaajan ja osastonhoitajan perehdytykset laskea tähän kategoriaan. Onkin hyvä, että vastuu on jaettu usealle eri toimijalle, jotta ei työmäärä yhdellä toimijalla kasva liian suureksi ja jotta jokainen toimija saa mahdollisuuden perehdyttää opiskelijan aiheeseen, josta heillä on eniten tietoa. Väli- ja loppuarvioinnit ja niihin osallistuvat toimijat on selvästi merkitty kaavioon. Yksi päätöstä kuvaava muoto yhdelle arvioinnille voisi kuitenkin riittää ja muut toimijat voisivat ilmaista osallistuvansa siihen nuolten avulla. Opiskelijaohjaaja ja lähiohjaajat yhdessä kirjoittavat opiskelijan arvioinnin, mutta sitä ei ole merkitty kaavioon heille tehtäväksi. Opiskelijaohjaajalle ei ole viimeiselle harjoitteluviikolle merkitty lainkaan muita tehtäviä kuin loppuarvioinnissa mukana oleminen, mikä tuskin on totta. Ohjaajan vastuuksi ei ole ollenkaan merkitty kaavioon tehtäviä, joilla opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan, jollei perehdytyssuunnitelman toteuttamista lasketa sellaiseksi. Ainoastaan opiskelijan ensimmäisen viikon tehtävissä mainitaan työyhteisön jäsenenä toimiminen, mutta silloinkin irrallisena opiskelijan vastuulle jäävänä tehtävänä. Taulukko 22. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Ohjaajan vastuulla olevat asiat., aina pidetään orientoiva keskustelu harjoittelujakson alussa järjestetään väliarviointi ja on OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 28

kuvattu, keitä siihen osallistuu järjestetään loppuarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu On kuvattu toimintoja, miten opiskelija pääsee mukaan työyhteisön toimintaan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi rintatutkimuksen prosessikaavion opettajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 23. Mitään arviointityökalussa esitetyistä tehtävistä ei ole prosessikaaviossa ja opettajan osuus harjoittelussa onkin ainoastaan ennen harjoittelua ja sen jälkeen, ei lainkaan harjoitteluviikkojen aikana. Kaaviossa opiskelijan tehtäväksi on merkattu yhteydenpito opettajaan viikoittain sähköpostitse ja myös opiskelijaohjaaja ja osastonhoitaja ovat tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Tämä onkin merkittynä kaavioon. Muuten opettajan tehtävät silloin, kun ne on mainittu, ovat pääosin hyvät. Opettajalle ei ole merkitty harjoittelun jälkeen tehtäväksi vastaanottaa dosimetria, työaikalomaketta, arviointilomaketta ja oppimispäiväkirjaa. Opiskelijan polun suunnittelu vaikuttaa harjoitteluiden ulkopuoliselta tehtävältä, joka ei liity juuri tämän modaliteetin prosessikaavioon. Opettajan tehtäväksi on myös mainittu keskustelu opiskelijan kanssa ammatillisesta kasvusta tutorkeskustelussa, mikä on myös yksittäiseen harjoitteluun liittymätön asia. Taulukko 23. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Opettajan vastuulla olevat asiat., aina Tavoitteiden laatimisessa tukeminen OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 29

Yhteydenpito opiskelijaan Yhteydenpito ohjaajaan Arviointityökalussa huomioimattomat rintatutkimusten prosessikaavion johdonmukaisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat on merkitty taulukkoon 24. Pääasiassa kaavioon on merkitty kaikki tarvittavat tehtävät. Joitakin arviointityökaluun merkittyjä tehtäviä puuttuu, mutta pääasiassa puutteet ovat pieniä. Kaavio on melko johdonmukaisesti järjestetty. Tehtävien kronologisuudessa on paikoin puutteita ja se tekee nuolien sijoittelusta kaavioon osin hankalaa. Jotkin nuolella yhdistetyt tehtävät eivät liity toisiinsa ja toisaalta joitakin nuolia tehtävien väliltä puuttuu. Kaavion kieli on pääosin hyvää. Välillä yksittäisiin tehtäviin on ahdettu paljon tekstiä ja siten tehtävät voivat vaikuttaa kieleltään monimutkaisilta, mutta tämä myös auttaa konkretisoimaan tiettyjä tehtäviä. Taulukko 24. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa rintatutkimukset: Prosessikaavion johdonmukaisuus ja sujuvuus. Asia toteutuu kaaviossa harvoin Asia toteutuu kaaviossa Asia toteutuu kaaviossa aina Kaaviossa on esitetty oleelliset asiat Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty (prosessien aikajärjestys otettu huomioon) Kaaviossa on esitetty prosessien väliset suhteet selkeästi OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 30

Prosessikaavio on pääosin hyvä ja pienillä muutoksilla siitä saa oikein hyvän välineen, joka auttaa jokaista toimijaa muistamaan omat vastuunsa ja toteuttamaan ne sopivassa vaiheessa harjoittelua. 2.5. Tietokonetomografia Arviointityökalun mukaan tehty arviointi tietokonetomografian prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 25. Harjoittelun sujuvuuteen vaikuttavat asiat on otettu pääosin hyvin huomioon kaavioissa. tukea antavat tahot on kuvattu ja vastuut määritelty. Paikoin tiedonkulku prosessissa on merkitty hyvin, mutta paikoin kaaviossa on kelluvia tehtäviä ja etenkin toimijoiden välisen vuorovaikutuksen merkitsemisessä on puutteita. Modaliteetin erikoisosaamisen tehtävät ja oppimismahdollisuudet on kuvattu hyvin prosessikaavioon ja opiskelija saa jatkuvaa palautetta. Taulukko 25. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Yleiset prosessin sujuvuuteen vaikuttavat asiat., aina Harjoittelujakson aikana tukea ja apua antavat tahot (esim. opettaja, opiskelijavastaava) on kuvattu ja vastuut määritelty Tiedonkulku on kuvattu nuolilla Harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on kuvattu prosessiin Opiskelija saa palautetta koko harjoittelujakson ajan OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 31

Taulukkoon 26 on arvioitu arviointityökalun avulla tietokonetomografian opiskelijaohjausprosessissa kuvatut asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle. Arviointityökalun avulla arvioitavat asiat on vaihtelevasti tuotu prosessikaavioon. Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua on merkitty hyvin osastonhoitajan tehtäväksi samoin kuin opiskelijan vastaanottaminen ja perehdyttäminen osastoon ja sen toimintaan. Informaatio poikkeustilannetoimintaan ja aseptiseen työskentelyyn on kaaviossa otettu hyvin huomioon, perus työturvallisuus ei niinkään. Kaaviossa ei mainita ohjaajien nimeämistä harjoittelun ajalle tai opiskelijalle suunniteltuja erikseen pidettäviä reflektiokeskusteluja. Arviointityökalu ei välttämättä kuitenkaan sovi reflektiokeskustelujen osalta röntgenhoitajan harjoittelujaksoon, sillä opiskelija on tiiviissä yhteistyössä ohjaajiensa kanssa ja siten usein saa jatkuvaa palautetta, jolloin tapahtuu spontaania reflektiota. Arviointityökalusta ei käy ilmi, mikä on siinä arvioitava opiskelijavastaavan info. Sellaista ei kaavioon ole merkitty, mutta tuntematta sen merkitystä on hankala arvioida sen tarvetta kaaviossa. Taulukko 26. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Asiat, jotka voidaan määritellä yksikön haluaman tahon vastuulle., aina Yksikön yhteydenpito opiskelijaan ennen harjoittelujakson alkua Opiskelijan vastaanottaminen Perehdytys työyhteisön toimintaan ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin nimetään ohjaaja(t) OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 32

Työturvallisuusinfo Info poikkeustilanteissa toimimisesta Opiskelijavastaavan info järjestetään ennalta suunniteltuja reflektiokeskusteluja Taulukkoon 27 on arvioitu arviointityökalun mukaisesti opiskelijan vastuulla olevat tehtävät. Arviointityökalun mukaiset tehtävät on hyvin merkitty kaavioon: on mainittu, että opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua, että opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle sekä että opiskelija antaa palautteen (CLES) harjoittelujaksosta. Ylipäätään opiskelijan tehtävät on hyvin ja yksityiskohtaisesti merkitty prosessikaavioon, mutta paikoin tehtävien loogista järjestystä olisi vielä hyvä tarkastella. Taulukko 27. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Opiskelijan vastuulla olevat asiat., aina Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ennen harjoittelun alkua Opiskelijalla on tavoitteet harjoittelujaksolle Opiskelijat antavat palautteen (CLES) harjoittelujaksosta OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 33

Arviointityökalun mukaan tehty arviointi tietokonetomografian prosessikaavion ohjaajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 28. Arvioidut asiat on erittäin hyvin kaaviossa. on kaavioon merkitty annettavaksi perehdytyksiä eri aiheisiin ja vaikka arviointityökaluun orientoiva keskustelu on asetettu ohjaajan vastuulle, voidaan sekä lähi- että opiskelijaohjaajan ja osastonhoitajan perehdytykset laskea tähän kategoriaan. Onkin hyvä, että vastuu on jaettu usealle eri toimijalle, jotta ei työmäärä yhdellä toimijalla kasva liian suureksi ja jotta jokainen toimija saa mahdollisuuden perehdyttää opiskelijan aiheeseen, josta heillä on eniten tietoa. Prosessikaavioon on merkitty, että opiskelijalle järjestetään väliarviointi ja loppuarviointi sekä mitä toimijoita näihin osallistuu. Myös opiskelijan toiminta työyhteisössä on otettu huomioon, vaikkakaan keinoja tähän ei niinkään ole mainittu. Taulukko 28. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Ohjaajan vastuulla olevat asiat., aina pidetään orientoiva keskustelu harjoittelujakson alussa järjestetään väliarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu järjestetään loppuarviointi ja on kuvattu, keitä siihen osallistuu On toimintoja, opiskelija mukaan kuvattu miten pääsee OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 34

työyhteisön toimintaan Arviointityökalun mukaan tehty arviointi tietokonetomografiakuvantamisen prosessikaavion opettajan vastuulla olevista tehtävistä on merkitty taulukkoon 29. Mitään arviointityökalussa esitetyistä tehtävistä ei ole prosessikaaviossa ja opettajan osuus harjoittelussa onkin ainoastaan ennen harjoittelua ja sen jälkeen, ei lainkaan harjoitteluviikkojen aikana. Taulukko 29. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Opettajan vastuulla olevat asiat., aina Tavoitteiden laatimisessa tukeminen Yhteydenpito opiskelijaan Yhteydenpito ohjaajaan Arviointityökalussa huomioimattomat tietokonetomografiakuvauksen prosessikaavion johdonmukaisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät asiat on merkitty taulukkoon 30. Prosessikaaviossa on otettu huomioon oleelliset tietokonetomografiaharjoitteluun liittyvät tehtävät pääosin hyvin, mutta prosessikaavion tehtävien kronologisessa aikajärjestyksessä on paikoin puutteita. Selkeyden vuoksi eri toimijoiden saman aikaiset toiminnot olisi hyvä olla likimain samalla kohtaa kaaviossa. Prosessikaaviossa on myös puutteita toimintojen ja toimijoiden välisen vuorovaikutuksen kuvaamisessa ja paikoin kaaviossa on mainittu tehtäviä, joilla ei ole selkeää yhteyttä muihin tehtäviin. OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 35

Taulukko 30. Arviointi ohjausprosessikuvauksessa tietokonetomografia: Prosessikaavion johdonmukaisuus ja sujuvuus. Asia toteutuu kaaviossa harvoin Asia toteutuu kaaviossa Asia toteutuu kaaviossa aina Kaaviossa on esitetty oleelliset asiat Kaavio on johdonmukaisesti järjestetty (prosessien aikajärjestys otettu huomioon) Kaaviossa on esitetty prosessien väliset suhteet selkeästi Tietokonetomografian opiskelijaohjausprosessikaaviot kattavat pääosin hyvin arviointityökalun avulla arvioidut asiat. Asiat, joiden merkitsemisessä on puutteita tai joita ei ole, ovat opettajan vastuulla olevat asiat sekä lähiohjaajan nimeämisen puuttuminen. Myöskään reflektiokeskusteluja ei ole kaavioon merkitty, mutta usein röntgenhoitajan työnkuva on sellainen, että reflektiota tapahtuu spontaanisti työnlomassa ilman erillistä keskustelutilaisuutta eikä välttämättä tarvetta tällaiselle tilaisuudelle olekaan. 2.6. Toimenpideradiologia Arviointityökalun mukaan tehty arviointi toimenpideradiologian prosessikaavion yleisistä sujuvuuteen vaikuttavista asioista on merkitty taulukkoon 31. Harjoittelun sujuvuuteen vaikuttavat asiat on pääosin otettu hyvin huomioon kaavioissa. Harjoittelun aikana tukea ja apua tarjoavat tahot on kuvattu ja vastuut on määritelty, harjoittelupaikan erityisosaaminen ja oppimismahdollisuudet on kuvattu sekä opiskelija saa kaavion mukaan palautetta koko harjoittelujakson ajan. Ainoastaan OPISKELIJAOHJAUSPROSESSIT ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET 36