Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta



Samankaltaiset tiedostot
Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä Taloustermit tutuiksi Helsingin Yliopisto

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Euroalueen talous ja EKP:n rahapolitiikka

Suomen taloudesta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Esityksen rakenne. Maksufoorumin avaussanat. Maksufoorumi Helsinki Congress Paasitorni

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Talouden näkymät vuosina

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Suomen talouden näkymät

Talouskasvun edellytykset

Rahapolitiikasta ja Suomen taloudesta

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

LähiTapiola Varainhoito Oy

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

menestykseen Sakari Tamminen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Matti Paavonen 1

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Kansainvälisen talouden näkymät

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO HPO.FI

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla Raimo Sailas

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät

Mistä investointien vaimeus

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Kansainvälisen talouden tila

Bruttokansantuotteen kasvu

Talouden näkymät

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Talouden näkymät

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymät: Maailmantalous, euroalue ja Suomi

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Suomen talous korkeasuhdanteessa

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Transkriptio:

Suomen Pankki Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta 10.12. 2015 klo 11.00 1

Talouden tulonmuodostus vähentynyt, rahoitus nojaa entistä enemmän velanottoon Viisi tärkeää muutosta: 2

1. Kansantalouden tulonmuodostus vähentynyt 102 BKT asukasta kohden Määrän indeksi, 2007 = 100 BKT työllistä kohden 100 98 96 94 92 90 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 3

2. Taloudellinen huoltosuhde heikentynyt Lukumäärän ennustettu muutos vuodesta 2007 vuoteen 2017, tuhatta henkeä Eläkkeensaajat Työttömät Työlliset Alle 15-vuotiaat Muut -50 0 50 100 150 200 250 Lähteet: Eläketurvakeskus, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 4

3. Vienti ja investoinnit vähentyneet tuntuvasti, kulutus kasvanut 110 Yksityinen ja julkinen kulutus Vienti Tuotannolliset investoinnit Määrän indeksi, 2007 = 100 105 100 95 90 85 80 75 70 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 5

4. Elintasoa pidetään yllä velkaantumalla lisää Vaihtotase (oik.ast) Kotitalouksien ja julkisen sektorin velka yhteensä (vasen ast.) 140 % BKT:stä % BKT:stä 4 130 3 120 2 110 1 100 0 90-1 80-2 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-3 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 6

5. Eläkkeet ja työttömyyskorvaukset vievät tilaa julkisilta palveluilta Muut tulonsiirrot Työttömyysmenot 8 % 5 % 3 % 9 % 2017 Eläkkeet 32 % 29 % 2007 59 % 55 % Julkisesti rahoitetut palvelut Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32381 7

Mitkä korjaavat toimenpiteet ovat välttämättömiä? Palauttavatko ne luottamuksen? 8

Tarvitaan määrätietoisia, korjaavia talouspoliittisia toimenpiteitä Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Rakenneuudistukset Julkisen velan kasvun pysäyttäminen Lisäksi rahapolitiikka tukee talouden elpymistä Samalla makrovakauspolitiikalla tulee hallita pitkäaikaisten matalien korkojen riskejä 9

1. Kustannuskilpailukyvyn paraneminen tukee vientiä ja työllisyyttä Kun kustannuskilpailukyky kohenee, Suomessa tuottavat vientiyritykset voivat tehdä kannattavia tarjouksia hinnalla, jolla kaupat syntyvät Tuotantoon Suomessa kannattaa investoida Vientialoilla tuotanto ja työllisyys kasvavat Koko talouden tulonmuodostus lisääntyy, mikä tukee kysyntää ja työllisyyttä kestävällä tavalla myös kotimarkkinatuotannossa 10

Suomessa tapahtuvan tuotannon kannattavuus heikentynyt etenkin teollisuudessa 11

2. Rakenneuudistukset Kasvumahdollisuuksien paraneminen ja julkisen talouden kestävyys edellyttävät rakenneuudistuksia Eläkeuudistus tärkeä saavutus, mutta muutakin tarvitaan Uusi arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta 3½ % Työurien pidentäminen Alusta, keskeltä ja lopusta Asuntotuotannon edellytykset SOTE-uudistus, joka parantaa tuottavuutta ja hillitsee menojen kasvua 12

Rakenneuudistukset: Kilpailun lisääminen Parantaa tuottavuutta ja vaimentaa hintojen nousua Kuluttajan etu: matalammat hinnat, paremmat tuotteet Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 13

3. Finanssipoliittinen elvytys ei ratkaise viennin ongelmia Viennin ja vientialojen investointien kehitys erityisen heikkoa Työllisten määrän väheneminen koskenut etupäässä teollisuutta Palvelualoilla kokonaisuudessaan työllisten määrä kasvanut vuoden 2008 jälkeen Vientituotantoa ei voi tukea kotimaista kysyntää ylläpitävällä, julkista velkaa lisäävällä elvytyksellä Silti yksityisiä investointeja tukevat tarkoin valitut julkiset investoinnit voivat olla hyödyllisiä 14

Julkisen talouden tuki yleiselle talouskehitykselle ollut Suomessa poikkeuksellisen suurta Julkisen talouden rakenteellinen jäämä / BKT, muutos vuodesta 2008 vuoteen 2014, prosenttiyksikköä Suomi Kypros Tanska Ruotsi Luxemburg Bulgaria Alankomaat Belgia Iso-Britannia Itävalta Saksa Ranska Puola Irlanti Espanja Portugali Slovenia Malta Slovakia Italia Liettua Unkari Tshekki Viro Latvia Romania Kreikka Finanssipolitiikka keventynyt kiristynyt -6-3 0 3 6 9 12 Lähde: Euroopan komissio. 27795 15

Miksi alijäämää joudutaan pienentämään nyt? Julkisen velan kasvu olisi pienempi ongelma, jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa Suomessa nyt otettavaa lisävelkaa joudutaan tulevaisuudessa hoitamaan tilanteessa, jossa nykyistä pienempi osa väestöstä on työiässä ja jossa nykyistä useampi tarvitsee hoiva- ja terveyspalveluja Ikärakenne painaa julkisen talouden näkymiä, ja lisävelkaantuminen rasittaa niitä edelleen 16

Entä jos sopeutus lykätään pitkälle tulevaisuuteen? Mikäli sopeuttaminen jätetään tekemättä, nykyiset nuoret joutuvat paitsi vastaamaan terveys- ja hoivapalveluista sekä eläkkeiden rahoituksesta niiltä osin, kun niitä ei ole rahastoitu, myös hoitamaan edellisen sukupolven lisääntyneen velkaantumisen ja hakemaan työpaikkaa taloustilanteessa, jossa talouden ongelmia ei vieläkään ole ratkaistu 17

Miten rahapolitiikka tukee talouden elpymistä? 18

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua vahvasti EKP:n rahapoliittiset toimet ovat jo tähän mennessä merkittävästi helpottaneet rahoitusoloja, luotonantoa ja reaalitalouden tilannetta 3.12.2015 tehdyt päätökset vahvistavat edelleen ennakoivaa viestintää ja osto-ohjelmaa Toimien täysimääräinen toteuttaminen turvaa inflaatiovauhdin palautumisen hintavakaustavoitteen mukaiselle polulle EKP:llä on käytössään rahapoliittisia keinoja ja valmius lisätoimien käyttöön, jos niitä tarvitaan 19

Rahapolitiikkatoimet ja ennakoiva viestintä Rahapoliittiset toimet ja EKP:n neuvoston sitoutuminen niiden jatkamiseen tarpeen mukaisesti pitävät inflaatio-odotukset ankkuroituneina EKP:n neuvosto päätti 3.12.2015 mm.: Osto-ohjelman kestoa pidennettiin maaliskuuhun 2017, ja ilmoitettiin erääntyvien pääomien sijoittamisesta uudelleen Talletuskorko alennettiin 0,3 prosenttiin Täyden jaon huutokauppamenettelyä päätettiin jatkaa ainakin vuoden 2017 loppuun 20

Laajennetun omaisuuserien ostoohjelman hankinnat mrd. EUR 1800 omaisuusvakuudelliset arvopaperit julkisen sektorin velkapaperit katetut joukkolainat mrd. EUR 1800 1500 1500 1200 1200 900 900 600 600 300 300 0 03/2015 09/2015 03/2016 09/2016 03/2017 Lähde: Bloomberg 0 21

EKP:n rahapolitiikka ja Suomi Kevyt rahapolitiikka tukee myös Suomen taloutta Matala korkotaso välittynyt kotitalouksien ja yritysten maksamiin lainakorkoihin Mahdollisuudet lisätä vientiä euroalueelle paranevat Tulevina vuosina rahapolitiikka tukee taloutta tehokkaasti, jos 1. Toteutetaan talouskehitystä korjaavat toimenpiteet ja 2. Turvataan pankkijärjestelmän vakaus Tällöin kevyt rahapolitiikka kasvattaa investointeja 22

5. Voivatko alhaiset korot muodostaa riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle? 23

Suomessa varauduttava rahoitusjärjestelmän vakausuhkiin riittävän ajoissa Monien maiden kokemukset varoittavat asuntojen hintojen nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen liittyvistä riskeistä Suomen nykyiset makrovakausvälineet rajalliset Asuntolainojen riskipainojen tulisi kattaa myös asuntoluotonantoon liittyvät järjestelmäriskit 24

Suomen rahoitusjärjestelmä vakaa, mutta haavoittuvuudet eivät ole poistuneet Pankit ylläpitäneet hyvää vakavaraisuutta ja kannattavuutta muuten heikossa toimintaympäristössä Suomen rahoitusjärjestelmä ja talous haavoittuvia asuntomarkkinoiden häiriöihin nähden Kotitalouksien kasvanut velka Asuntolainojen riskipainojen alhaisuus Asuntolainojen merkitys katettujen joukkolainojen vakuuksina Suomen pankkijärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa keskittynyt ja huomattavan kytkeytynyt yli maiden rajojen 25

Euroalueella rahoitusjärjestelmän lyhyen aikavälin riskit pienentyneet Reaalitalouden odotettu asteittainen elpyminen tukee rahoituslaitoksia ja -markkinoita Pankkiunioni ja muut politiikkatoimenpiteet lieventäneet pankkien ja valtiontalouksien välistä kohtalonyhteyttä Pankit vahvistaneet vakavaraisuuttaan ja kannattavuuttaan Hoitamattomien lainojen suuri määrä ja matalat korot rasittavat pankkien taseita ja kannattavuutta 26

Ovatko pk-yritysten rahoitusolot kiristyneet? Asuntolainojen riskipainojen pienuus ohjaa pankkien luotonantoa asuntolainoihin yritysluottojen sijasta Viime vuosina joitakin merkkejä pk-yritysten rahoituksen saatavuuden osittaisesta vaikeutumisesta, mutta rahoitusolot silti kevyemmät kuin monessa muussa maassa 27

Yhteinen talletussuoja suunnitteilla Pankkiunionin puuttuva osa Jo yhteisiä: sääntökirja, valvonta ja kriisinratkaisu Oikein toteutettuna kasvattaisi kriisinsietokykyä Heikentäisi kytköstä pankkien ja valtioiden ongelmien välillä Rajaisi julkisen talouden riskejä etenkin maissa, joissa pankkisektori on Suomen lailla keskittynyt Syytä selvittää, voidaanko Suomen prioriteetit saavuttaa komission esittämän vaiheittaisen etenemisen puitteissa sillä edellytyksellä, että maille asetettavat ehdot ovat riittävän tiukat ja niiden noudattamista valvotaan 28

Kiitos! 29