Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (11) 224 Katajanokan tontin 142/1 (Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus) asemakaavan muuttaminen (nro 12048) HEL 2011-000073 T 10 03 03 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 142 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.4.2011 päivätyn ja 13.9.2011 muutetun piirustuksen nro 12048 mukaisena. Esittelijä Lisätiedot Kaupunginhallitus Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Vartiainen Paula, kaavoitussihteeri, puhelin: 310 36045 paula.vartiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavakartta nro 12048 2 Valokuvia 3 Vuorovaikutusraportti 4 Päätöshistoria 5 Oheismateriaali Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Senaatti-kiinteistöt Oy Otteen liitteet Kunnalisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen vahvistaminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Päätösehdotus päättänee hyväksyä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 142 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 2 (11) Tiivistelmä Esittelijä Lähtökohdat kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.4.2011 päivätyn ja 13.9.2011 muutetun piirustuksen nro 12048 mukaisena. Tontin osoite on Kanavaranta 1. Asemakaavan muutoksessa tontilla sijaitsevan rakennuksen pääkäyttötarkoitukseksi merkitään liike- ja toimistorakennus. Lisäksi rakennuksessa sallitaan näyttely- ja ravintolatiloja, julkisen palvelutoiminnan tiloja sekä yksi asunto. Rakennus merkitään suojelluksi rakennussuojelulain nojalla. Kerrosala säilyy entisellään. Alvar Aalto Säätiö esitti kirjeessään kaupunginhallitukselle 12.6.2000, että vailla suojelua olevien Alvar Aallon suunnittelemien Helsingissä sijaitsevien kohteiden arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa. Kaupunginhallitus päätti 18.12.2000 asettaa kyseiset kohteet rakennuskieltoon. Alvar Aallon suunnittelemista Helsingin kohteista on tähän mennessä suojeltu joko asemakaavalla tai rakennussuojelulailla kaikki paitsi Kortvikin vapaa-ajan rakennus ja sauna sekä Kansaneläkelaitoksen pääkonttori. Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelu pyrittiin ensin ratkaisemaan asemakaavalla. Kaavaluonnos laadittiin vuonna 2005. Tämän jälkeen kuitenkin todettiin, että soveltuvampi suojelun tapa pääkonttorirakennuksen kohdalla olisi suojelu erityislailla siitä syystä, että rakennuksen arvokkaiden sisätilojen ja erityisesti kiinteän sisustuksen suojelu ei riittävässä määrin ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennus on myös rakennussuojelulain tarkoittama kohde, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.2.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupunginhallitus päätti 25.3.2008 esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus suojeltaisiin rakennussuojelulain nojalla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 3 (11) Kaavoitustilanne Rakennuskiellot Maanomistus Alueen yleiskuvaus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määräsi 18.2.2010 Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alistaman suojelupäätöksen 1.6.2010. Suojelukysymyksen ratkettua asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu suojelupäätöksen pohjalta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta, joka on varattu asumista ja toimitiloja varten. Alue on yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Tontilla voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1960. Kaavan mukaan alue on liikerakennuksen korttelialuetta (AL). Rakennusoikeutta ei ole määritelty. Kaavassa on rakennuksen kattolistan korkeutta ja sisäänvedettyä ullakkokerrosta koskeva määräys, lisäksi viitataan rakennusjärjestyksen määräyksiin. Lähiympäristön kohteista on kaavamääräyksin suojeltu presidentinlinna (sr ja sk) ja päävartio (sr ja sk) sekä entinen rahapajan rakennus (sr-1). Uspenskin katedraali on suojeltu lailla ortodoksisesta kirkosta (116 ). Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Kielto on voimassa 11.10.2012 saakka. Tontti on yksityisomistuksessa. Stora Enso Oyj:n pääkonttori liittyy rakennuskannaltaan hyvin monipuoliseen ympäristöön. Katajanokan vanha osa on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto, ympäristöministeriö, RKY 2009). Rakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Pääkonttorirakennuksen lähiympäristössä sijaitsee ortodoksinen Uspenskin katedraali ja punatiilisiä entisiä makasiinirakennuksia. Pääkonttorirakennuksen kanssa samassa korttelissa sijaitsee entinen rahapajarakennus sekä ulkoministeriön kehitysyhteistyötalo.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 4 (11) Asemakaavan muutoksen sisältö Tavoitteet Katajanokan sillan länsipuolella pääkonttorirakennuksen naapureina on arvokkaita hallintorakennuksia kuten presidentinlinna ja päävartio. Alvar Aallon suunnittelema vuonna 1961 valmistunut Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus täyttää koko sille varatun tontin. Se on laajalti kaupunkikuvassa ja merenrantamaisemassa näkyvä maamerkki ja Katajanokan kaupunginosan portti. Rakennus hahmottuu Pohjoisesplanadin ja Kauppatorin ympäristön uusrenessanssi- ja empiretyylisten rakennusten reunustaman katunäkymän päätteenä. Rakennuksen vahva ominaispiirre on sen säännöllinen ruutujulkisivu. Kaakon puoleinen julkisivu on poikkeuksellisesti umpinainen, koska alun perin varauduttiin rakennuksen laajentamiseen. Korkeimmillaan kuusikerroksisen rakennuksen ylimmät kerrokset on terassoitu ja kattokerrokseen liittyy oleskelutasanne. Pääasiallinen julkisivumateriaali on marmoria. Myös muut julkisivumateriaalit ovat arvokkaita: sokkeli on graniittia, julkisivun metalliosat ovat kuparia ja messinkiä. Rakennus on koko olemassaolonsa ajan toiminut Stora Enso Oyj:n, entisen Enso Gutzeit Oy:n pääkonttorina. Rakennuksen maantasokerroksessa alun perin sijainnut pieni Finnlines-yhtiön lipunmyyntikonttori ja laivanvarustamon miehistön tilat on sittemmin nekin otettu toimistokäyttöön. Toisessa kerroksessa on edelleen asuntona käytetty tila. Sisätilat ovat säilyneet erinomaisesti alkuperäisessä tai alkuperäistä vastaavassa asussaan. Koko sisustus kalusteineen, joista monet on suunniteltu pääkonttorirakennusta varten, muodostaa olennaisen osan rakennuksen arkkitehtonisesta ja historiallisesta arvosta. Asemakaavan muutoksessa tontilla sijaitsevan rakennuksen käyttötarkoitus määritellään nykyistä tarkemmin. Nykyinen käyttötarkoitusmerkintä on AL, liikerakennuksen korttelialue. Rakennus merkitään suojelluksi rakennussuojelulain nojalla. Kerrosala säilyy entisellään. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Tontin pääkäyttötarkoitukseksi on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa näyttelytiloja tai julkisen palvelutoiminnan tiloja. Ylimpään kerrokseen saa sijoittaa ravintolan. Rakennuksessa saa lisäksi olla yksi kiinteistönhoitoa tai muuta kiinteistön toimintaa palveleva asunto.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 5 (11) Suojelukohteet Asemakaavan muutoksen vaikutukset Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyvän teettää asiantuntijan laatima käytettävyysselvitys. Rakennusala, kerrosala ja kerrosluvut on merkitty olemassa olevan tilanteen mukaisiksi. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on määritelty nykyisen korkeuden mukaan (+27,4). Ilmanvaihtokonehuoneen kohdalla korkeusasema saa olla +28,0. Tontille saadaan nykytilanteen mukaisesti sijoittaa 48 autopaikkaa. Se on viisi paikkaa enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Koska kyseessä on suojelukohde, autopaikkamäärä ei noudata kantakaupungissa tavallisesti käytössä olevaa mitoitusperiaatetta (1 autopaikka/350 k-m2). Tontin pinta-ala on 1 666 m2 ja kerrosala 8 080 m2. Ympäristöministeriö vahvisti (1.6.2010) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän suojelupäätöksen (18.2.2010), jossa pääkonttorirakennus määrätään suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla ja jossa annetaan rakennukselle suojelumääräykset. Suojelumääräyksissä edellytetään, että rakennusta käytetään, hoidetaan ja korjataan sen rakennustaiteellisen, historiallisen ja kaupunkikuvallisen arvon edellyttämällä tavalla. Ulkoasun arkkitehtoninen ominaisluonne tulee säilyttää, julkisivun päämateriaaliksi määrätään Aallon alkuperäistoteutuksen kaltainen marmori. Vesikaton yläpuolisten laitteiden aiheuttamat muutokset tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Suojelumääräyksissä yksilöidään suojeltavat sisätilat, joissa suojelu koskee tilajaon periaatteita, rakenteita sekä alkuperäistä kiinteää sisustusta sekä useita sisustuksen yksityiskohtia. Koko rakennuksessa ikkunat painikkeineen ja yksityiskohtineen tulee säilyttää. Asemakaavan muutoksessa rakennus osoitetaan merkinnällä rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus (srs). Korjaus- ja muutostöitä koskevat määräykset on annettu suojelupäätöksessä. Korjaus- ja muutostöille tulee ennen rakennusluvan myöntämistä saada Museoviraston hyväksyntä. Kaavamääräyksissä todetaan, että rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, Katajanokan vanha osa). Asemakaavan muutos mahdollistaa pääkonttorirakennuksen käytön sen alkuperäisessä tarkoituksessa toimistotalona, mutta sallii myös tilojen muuttamisen liiketoiminnan tarpeisiin. Käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät käytettävyysselvitystä ja Museoviraston
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 6 (11) Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus hyväksyntää. Myös muille muutos- ja korjaustöille tulee saada Museoviraston hyväksyntä. Rakennuksen avaaminen laajemmalle yleisölle mahdollistuu, mikäli siihen sijoitetaan kaavamuutoksen sallimia ravintola- tai näyttelytoimintoja tai julkisen palvelun tiloja. Vireilletulosta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.3.2005), jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 29.3. 15.4.2005 ja viraston internetsivuilla. Yhtäaikaisesti asemakaavan muutoksen valmistelun kanssa on ollut käynnissä rakennuksen korjausta ja sen suojelua koskevia prosesseja. Rakennuksen omistaja jätti keväällä 2005 rakennusvalvontavirastoon poikkeamislupahakemuksen julkisivun alkuperäisen materiaalin, marmorin, muuttamiseksi graniitiksi. Omistaja päätti kuitenkin myöhemmin luopua suunnitelmasta ja korjata julkisivun käyttäen marmoria. Docomomo Suomi Finland ry teki keväällä 2005 esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle pääkonttorirakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Rakennussuojeluesitys hylättiin, koska Helsingin kaupunki oli käynnistänyt asemakaavaprosessin, jonka tavoitteena oli rakennuksen mahdollisimman laaja suojelu. Docomomo Suomi Finland ry, Helsingin kaupunginhallitus ja Stora Enso Oyj valittivat hylkäyspäätöksestä. Ympäristöministeriö hylkäsi valitukset 2005 ja katsoi, ettei rakennuksen suojeleminen rakennussuojelulain nojalla tässä vaiheessa ollut perusteltua, koska suojelevan asemakaavan muutoksen laatiminen oli vireillä ja koska puutteellisten selvitysten vuoksi rakennuksen sisätilojen suojelun tarvetta ja sisältöä ei ollut voitu täsmentää. Tämän jälkeen laadittiin Stora Enso Oyj:n teettämä rakennushistoriaselvitys, joka valmistui talvella 2007. Docomomo Suomi Finland ry:n valitti ympäristöministeriön hylkäävästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen alkuvuodesta 2006. Tämäkin valitus hylättiin kesällä 2006, sillä rakennuksen arvojen säilymisen turvaavan asemakaavan muutoksen tekeillä ollessa ei
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 7 (11) suojelua rakennussuojelulain nojalla tässä vaiheessa pidetty perusteltuna. Keväällä 2005 nähtävillä ollut asemakaavan muutosluonnos sisälsi varsin kattavat suojelumääräykset, myös sisätilojen osalta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kaavamuutoksen valmistua jatkettiin samalta pohjalta. Museovirastolta pyydettiin esitys suojelumääräyksiksi (20.6.2007). Museoviraston esityksen mukaisista suojelumääräyksistä keskusteltiin edelleen rakennuksen omistajan ja muiden osallisten kanssa. Myös ympäristöministeriötä pyydettiin kommentoimaan Museoviraston esityksen pohjalta laadittuja suojelumääräyksiä. Ministeriön mukaan sisätilojen yksityiskohtien muuttaminen ei edellytä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää lupaa ja siten niitä koskevien kaavamääräysten toteutumisen valvonta on käytännössä lähes mahdotonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 7.2.2008, että soveltuvampi suojelun tapa pääkonttorirakennuksen kohdalla olisi suojelu erityislailla siitä syystä, että rakennuksen arvokkaiden sisätilojen ja erityisesti kiinteän sisustuksen suojelu ei riittävässä määrin ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennus on myös rakennussuojelulain tarkoittama kohde, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen ja erityisten ympäristöarvojen kannalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.2.2008 esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi esityksen Uudenmaan ympäristökeskukselle Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupunginhallitus päätti 25.3.2008 esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle, että Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennus suojeltaisiin rakennussuojelulain nojalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määräsi 18.2.2010 Stora Enso Oyj:n pääkonttorirakennuksen suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojelupäätöksen 1.6.2010. Näiden vaiheiden jälkeen, suojelukysymyksen ratkettua, asemakaavan muutoksen valmistelua on jatkettu suojelupäätöksen pohjalta. Asemakaavan muutosluonnoksessa (2005) olleet suojelumääräykset on muutosehdotuksessa korvattu viittauksella suojelupäätökseen. Rakennuksen käyttötarkoitusmerkintää ja muita kaavamääräyksiä on pohdittu yhdessä rakennuksen omistajan sekä viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehdyt tarkistukset ovat asemakaavan muutoksen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia, joten tarkistettua luonnosta ei ole asetettu mielipiteitä varten nähtäville.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 8 (11) Viranomaisyhteistyö ja esitetyt mielipiteet Ehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot Kaavaprosessin eri vaiheissa on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (entinen Uudenmaan ympäristökeskus), myöhemmin sekä Museoviraston että ympäristöministeriön kanssa. Samoin on tehty yhteistyötä rakennuksen omistajan (Kiinteistö Oy Katajanokan Kanavaranta 1 ja 2008 lähtien Westinvest First Kanavaranta Oy) sekä muiden osallisten ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on saatu kommentteja, jotka ovat koskeneet rakennuksen suojelua joko asemakaavalla tai rakennussuojelulailla, rakennushistoriaselvityksen tarpeellisuutta sekä rakennuksen käyttötarkoitusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt luonnosvaiheen kannanotot ja mielipiteet 7.2.2008. Asemakaavan muutoksen valmistelun jatkotyön yhteydessä saadut viranomaisten kannanotot ja mielipiteet koskivat mahdollisen käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksia suojeltuun rakennukseen sekä käytettävyysselvityksen tarpeellisuutta. Lisäksi esitettiin harkittavaksi SRS-merkintää sekä saatiin huomautuksia rakennuksen ylimmästä sallitusta korkeusasemasta ja autopaikkamäärästä. Kannanotot ja mielipiteet on otettu kaavaehdotuksessa huomioon. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus on osoitettu siinä harjoitettavan toiminnan mukaisesti vastaavasti kuin myös rakennussuojelulain nojalla suojellun Finlandia-talon asemakaavassa. Viranomaisten kannanotot, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.5. - 6.6.2001 maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, rakennuslautakunta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), pelastuslautakunta, ympäristökeskus, kaupunginmuseon johtokunta ja Museovirasto. Kaupunginmuseon johtokunnalla, ympäristökeskuksella ja pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksesta. Lausunnoissa puolletaan asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Lisäksi lausunnoissa pidetään positiivisena
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 9 (11) asemakaavan muutosehdotuksessa annettua mahdollisuutta muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Samalla tuodaan esille huoli siitä, ettei muutos- ja korjaustöissä heikennettäisi rakennuksen arkkitehtonisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. ELY-keskus edellyttää, että käytettävyysselvityksestä ja käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksista suojelutavoitteisiin ja suojelupäätöksen toteutumiseen pyydetään Museoviraston lausunto. Museoviraston lausunnossa esitetään täsmennystä käyttötarkoitusta koskevaan kaavamääräykseen. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset: Museoviraston lausunnon johdosta on käyttötarkoitusta koskevaa määräystä täsmennetty siten, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa tulee hankkeeseen ryhtyvän teettää asiantuntijan laatima käytettävyysselvitys siitä, miten muutos vaikuttaisi rakennuksen suojeluarvoihin. ELY-keskuksen lausunnon johdosta on rakennuksen käyttötarkoitusta koskevaan kaavamääräykseen lisätty lause, jonka mukaan käytettävyysselvityksestä ja käyttötarkoituksen muutoksen vaikutuksista suojelutavoitteisiin ja suojelupäätöksen toteutumiseen tulee pyytää Museoviraston lausunto Asianosaisten kuuleminen Kaavaselostukseen on lisäksi tehty teknisluonteinen kaupunginosan nimeä koskeva tarkistus. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Tehdyistä tarkistuksista on pyydetty tontinomistajan mielipide sekä informoitu Museovirastoa ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Asiasta ei ole esitetty huomautuksia. Esittelijä Lisätiedot Kaupunginhallitus Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Vartiainen Paula, kaavoitussihteeri, puhelin: 310 36045 paula.vartiainen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 10 (11) Liitteet Otteet 1 Asemakaavakartta nro 12048 2 Valokuvia 3 Vuorovaikutusraportti 4 Päätöshistoria Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Senaatti-kiinteistöt Oy Otteen liitteet Kunnalisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen vahvistaminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Rakennuslautakunta Pelastuslautakunta Yleisten töiden lautakunta Kaupunginmuseon johtokunta Ympäristökeskus Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.11.2011 987 HEL 2011-000073 T 10 03 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee hyväksyä 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 142 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.4.2011 päivätyn ja 13.9.2011 muutetun piirustuksen nro 12048 mukaisena. Esittelijä apulaiskaupunginjohtaja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 11 (11) Hannu Penttilä Lisätiedot Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024 tanja.sippola-alho(a)hel.fi Vartiainen Paula, kaavoitussihteeri, puhelin: 310 36045 paula.vartiainen(a)hel.fi