Mitä aggressio on. Sinkkonen Kokkola

Samankaltaiset tiedostot
Mitä aggressio on. Jari Sinkkonen

kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv

Miten auttaa tunnehäiriöistä lasta? Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Lapsen vai aikuisen ongelma?

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Oman elämänsä ekspertit

Mielenterveys voimavarana

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Esitelmä Educa-messuilla Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Lapseniko villipeto?


PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

Ruoka korjaavana kokemuksena

5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Suomalaisten mielenterveys

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Mielenterveys voimavarana

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

M I K A L I N D É N

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

Transkriptio:

Mitä aggressio on kymmeniä erilaisia määritelmiä tässä: vihamielinen tunne tai teko esim. aggressiivinen leikki on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio

Vihamielinen tunne on seurausta pettymyksestä, joka aiheutuu mielihyvän lähteen menettämisestä on tarkoitettu viestiksi, eli se on kommunikaatiota (joskin alkeellista) kommunikaatioluonne saatetaan menettää, jos pettymyksiä on sietämättömän paljon aggressiosta tulee automaattiraivoa, joka laukeaa vähäisistä syistä

Terveestä aggressiosta terve aggressio on välttämätön kehitystä eteenpäin vievä voima Voidaan ajatella, että se on aluksi neutraalia elämänvoimaa, joka ohjautuu kehityksen kuluessa hyvään tai huonoon käyttöön Po. energia on kuin ihmispsyykessä kiertävä veri; se auttaa itseyden ja psyykkisen reviirin luomisessa ja antaa valmiuksia puolustautumiseen

Aggressio auttaa irrottautumaan Terveen lapsen kehityksessä tasaiset vaiheet vuorottelevat kuohuvien vaiheiden kanssa Aggressio ja uhma auttavat irrottautumaan riippuvuussuhteista (uhmaikä ja murrosikä) Tasannevaihe on esim. ns. latenssi-iässä eli kun lapsi on 7-12 - vuotias

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta I Kasvattajien pulmat liittyvät miltei aina lapsen aggressioon ja sen kohtaamiseen Lapsi tarvitsee tunteen, että hänen vihansa ei tuhoa eikä vahingoita ketään Vanhemmat ottavat vastaan ja säilövät lapsesta/nuoresta tulevan raivon (container) Palauttavat sen kesytettynä (eli toimivat eräänlaisena ongelmajätelaitoksena)

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta II Tunnekvaliteetin on oltava sama kuin lapsella, ts. ei pidä tehdä vakavasta hauskaa; ei saa ivata eikä varsinkaan saa hylätä Aikuisen aggression on oltava hallitumpaa kuin lapsella ja välitettävä käsitys, että tästäkin selvitään yhdessä Jos aikuinen menettää täysin tilanteen hallinnan, lapselle syntyy käsitys että viha on vaarallista eivätkä aikuisetkaan hallitse sitä

Mitä raivoava lapsi/nuori tarvitsee kasvattajilta III Lapsen aidon tunteen vääntäminen aina johtuvaksi nälästä, sokerihumalasta, väsymyksestä tms. on lapsen ohittamista ja karkuun luikkimista Selitysten ja kysymysten aika on vasta tunnekuohun mentyä ohi Lapsesta on huojentavaa, jos aikuisella on kanttia panna stoppi kiukuttelulle silloin, kun hänen omat keinonsa on käytetty loppuun

Aggressioiden syntymisestä Aivofysiologiaa amygdala (eli mantelitumakkeet) on tärkeä pelon ja vihan tunteiden keskus toiminnassa jo lapsen syntyessä välttämätön hengissä säilymiselle tarvitsee kehittyneempien aivoalueiden kontrollin tai tapahtuu tunnekaappaus

Aggression kontrollista I Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus on ns. orbitofrontaalisen aivokuoren kehittymisen edellytys po. aivoalue säätelee sosiaalista käyttäytymistä ja aggressioiden hallintaa vakava ja pitkäkestoinen lapsen varhainen laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat johtaa vuorovaikutustraumoihin ; ne puolestaan ovat yhteydessä keskushermoston kehitykseen

Aggression kontrollista II Lapsen saama varhainen hoiva ja lohdutuksen kokemukset tasoittavat stressihuippuja; korkeat stressihormoni kortisolin pitoisuudet ovat haitallisia kehittyvälle keskushermostolle Seurauksena voi olla hauras, herkästi panikoiva ja raivostuva lapsi ( nahkamuna ), jonka raivo voi olla silmitöntä paniikkiraivoa Taustalla vaikeus tunnistaa omia ja muiden tunteita, ilmeitä ym.

Aggression kontrollista III Kasvatuksen mahdollisesti tärkein tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan Kaikki tunteet ovat luvallisia; mikään tunne ei voi koskaan olla väärä On upeaa, jos lapsi saa kokea oman raivonsa voiman ja uskaltaa tunnistaa itsessään vihaisen puolen Tämä ei merkitse sitä, että vihan vallassa olisi lupa tehdä mitä tahansa

Aggression kontrollista IV Aggressiota voidaan sublimoida leikin, pelien, liikunnan ja taideharrastusten kautta Toleranssin väkivaltaiselle käytökselle olisi oltava lähellä nollaa Lapsen ei tulisi lainkaan sallia lyödä vanhempaansa hän kokee olonsa turvattomaksi, jos hän on aikuista vahvempi Sisarukset nahistelevat tavallisesti joka tapauksessa; sillekin on pantava raja

Orbitofrontaalinen aivokuori

Kiintymyssuhde ja aggressiot turvallinen kiintymyssuhde: lapsi voi tuoda vuorovaikutukseen vihamieliset tunteet, koska tietää rakkautta olevan enemmän kuin vihaa lapsen aggressio ei johda hylkäämiseen eikä pahoinpitelyyn viha sulaa rakkauteen

Välttelevä kiintymyssuhde välttelevästi kiintynyt lapsi on oppinut ehkäisemään vihamielisten tunteiden ilmaisemista normatiivinen välttelevä kiintymys ei ole yhteydessä psykopatologiaan jotkut lapset kasvavat jatkuvassa pelossa ja joutuvat tukahduttamaan kaikki kielteiset tunteet

Välttelevä k-suhde ja aggressio Jos on joutunut tukahduttamaan kaikki aggression ilmaukset, ei koskaan opi hallitsemaan vihaa Oma vihaisuus herättää syyllisyyttä; burnoutin, depression ja psykosomaattisten ongelmien riski kasvaa Aggressionsa tukahduttaneen, muiden ehdoilla toimivan ihmisen raivo saattaa purkautua äkkiarvaamatta ja voimalla

Ristiriitainen kiintymyssuhde Ristiriitaisesti kiintyneen lapsen hoivaaja on ollut epäjohdonmukainen ja ennakoimaton tunnepurkaus on ollut luotettavin tapa saada aikuinen lähelle lapsen sisäinen kokemus: olen yksin ja avuton ylivoimaisten haasteiden edessä arvaamattomia, ailahtelevia ryhmässä aivan erilaisia kuin kahden kesken

Ristiriitainen k-suhde ja aggressio Ristiriitaisesti kiintynyt ihminen käyttää aggressiota vuorovaikutuksessaan Aggressio on tehokas hallitsemisen väline silloin, kun aikuisista ei ole rajan asettajiksi Yhteys myöhempiin persoonallisuudenkehityksen häiriöihin (narsistiset ja rajatilapersoonallisuushäiriöt) Raivoaminen on yleensä keinottomuuden merkki

Organisoitumaton kiintymys lapsi ei ole saanut turvaa enempää välttelevällä kuin ristiriitaisellakaan strategialla hoivaaja on ollut pelokas tai pelottava lapsella voi olla outoa käytöstä (esim. dissosiaatiota) voi hakeutua vieraan syliin stressitilanteessa vaikka äiti/isä on paikalla

Organisoitumaton (hajanainen) kiintymyssuhde ja aggressio Ns. organisoitumaton kiintymyssuhde kuvastaa strategian puuttumista ja se on yhteydessä moniin psykopatologian muotoihin Traumat ja po. kiintymyssuhteen malli kietoutuvat toisiinsa monin tavoin, eikä niitä ole aina helppoa erotella toisistaan Hyvin heikot varhaiset kasvuolosuhteet, laiminlyönnit, kaltoinkohtelu ym. ovat yhteydessä käytöshäiriöihin, persoonallisuushäiriöihin ja jopa psykooseihin

Miten tukea lasta ilmaisemaan vihaa? jotkut lapset ovat tunneilmaisussaan aivan lukossa aikuisten on tärkeä antaa psykologinen lupa olla vihainen aluksi keskustelu aiheesta voi olla hyvin teoreettista muut kuin kielelliset ilmaisukeinot voivat auttaa (musiikki, kuvataide, liikunta jne)

Miten estää lasta hallitsemasta ympäristöä raivolla lapselle/nuorelle raivokohtaukset ovat olleet kuin oljenkorsi hukkuvalle on tarjottava parempaa tilalle rutiinit, ennakoitavuus, säännöt ovat tärkeitä tunteiden nimeäminen ja niistä puhumaan opettaminen (vauvan ei - sana fyysisen aggression asemesta

Väkivaltaisen käytöksen syitä I Geneettiset tekijät. Väkivaltaisuus ei periydy sellaisenaan vaan esim. alhaisen fysiologisen vireystilan välityksellä. Kyse on aina geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta Sukupuoli. Pojat ja miehet ovat kaikissa kulttuureissa väkivaltaisempia kuin tytöt ja naiset

Väkivaltaisen käytöksen syitä II Äidin raskaudenaikainen huumeidenkäyttö ja heikko ravitsemustila Varhaisen vuorovaikutuksen huomattavat puutteet ja turvattomuus Heikko itsetunto; huono minäkuva on yhteydessä aggressiivisuuteen ja rikollisuuteen

Väkivaltaisen käytöksen syitä III Perheväkivalta ja vanhempien jatkuvat riitaisuudet. Lasta ei auteta hallitsemaan omaa raivoaan, koska vanhemmistakaan ei ole siihen. Perheväkivallan näkeminen on lapselle traumaattista, ja se on yhteydessä moniin psykopatologian muotoihin Huono toveriseura

Antisosiaaliset häiriöt selvä geneettinen komponentti fysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi, ihon sähkönjohtokyky, alhaiset stressihormonitasot käytöshäiriö + ADHD huonompi ennuste kuin jos jompikumpi häiriö on yksin lähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistä paranee

Antisosiaaliset häiriöt II alhainen itsetunto on yhteydessä aggressioihin käytöshäiriöön liittyy usein muita ongelmia (heikot verbaaliset kyvyt, dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD) itsetuntoa voidaan yrittää parantaa hoitamalla oppimisvaikeuksia ym. ja etsimällä vahvoja alueita

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt DSM-IV tautiluokituksen logiikkana on luetella erilaisia oireita, jotka esiintyvät usein yhdessä eräänlaisina kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määrä, kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmäisajan, kun niistä aiheutuu sosiaalisia tms. haittoja, ja kun ne eivät selity millään muulla tavalla Tällainen diagnostiikka on lainattu lääketieteestä, mutta sopii verraten huonosti moniin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin

Käytöshäiriö Oireluettelo jakaantuu neljään osaan 1. Aggressiivisuus (uhkailee, aloittaa tappeluja, on julma ihmisille tai eläimille, on uhannut aseella; on pakottanut toisen kanssaan seksuaaliseen kontaktiin) 2. Ilkivalta (tulen sytyttely, omaisuuden tuhoaminen) 3. Epärehellisyys (valehtelua, varastamista ym.) 4. Vakavia sääntöjen rikkomuksia (karkailua, yöpoissaoloja, jatkuvaa koulupinnausta)

Käytöshäiriöiden yleisiä piirteitä Kouluikäisistä pojista 6 % ja tytöistä 2 % kärsii käytöshäiriöstä Osuus kasvaa asteittain, kunnes jopa n. 15 % 13-16 vuotiaista pojista oireilee asosiaalisesti Yli puolet paranee; syitä ei tunneta kovin hyvin Lapsuusiässä ja nuoruudessa alkaneet häiriöt poikkeavat toisistaan: lapsuusiän häiriöt ovat poikavoittoisempia, aggressiivisuutta ja oppimisvaikeuksia on enemmän, kavereita taas vähemmän ennuste on huonompi Miksi poikaenemmistö? biologinen haavoittuvuus, geeniperintö isältä pojalle, erilainen kasvatus kuin tytöillä?

Nuoruusikäisten käytöshäiriöt Nuoret hakevat voimakkaita elämyksiä, kicksejä Erilaiset aggressiiviset ja seksuaaliset impulssit voimistuvat Aivojen etuotsalohko on vielä kypsymätön eikä pysty hallitsemaan yllykkeitä Toverijoukkoon kuulumisen tarve on valtava ja ulkopuolelle jääminen on kauheinta, mitä nuori tietää on altis menemään mukaan touhuihin, joihin ei tekisi yksin ja joista voi myös irrottautua kun päähän tulee järkeä lisää (= orbito-frontaalinen aivokuori kypsyy) Nuoret tarvitsevat aikuisia!

Isän merkityksestä Monilla käytöshäiriöisillä pojilla ei ole isää tai isäsuhde on epätyydyttävä Isä on voinut delegoida karskin, väkivaltaisen miehen mallin poikansa yh-äidille tai edustaa itse sellaista mallia Isän tai muiden tavallisten miesten puuttuessa poika voi luoda maskuliinisuudesta kovan, aggressiivisen kuvan ja toteuttaa sellaista koska on epävarma

Narsistiset häiriöt taustalla lapsen katteeton idealisointi tai krooninen hyljeksiminen narsistinen, toisista piittaamaton käytös on suoja häpeää ja nöyryytystä vastaan pettymysten sieto on heikko raivokohtauksia syntyy helposti tie parempaan itsehallintaan on pitkä

Narsistiset häiriöt II ylimielisen kuoren takana itsetunto on hauras lapsi/nuori ei saa hallita ympäristöä raivolla kaikki muut saavat, minä en ikinä mitään mikään ei riitä eikä tyydytä kiitollisuus on aivan vierasta

Psykopatia I Antisosiaalisten ja narsististen häiriöiden äärimuoto N. 20 % asosiaalisista nuorista tai aikuisista on psykopaatteja Tunnekylmiä, empatiakyvyttömiä, julmia, sadistisia Sujuvia valehtelijoita ( helppoa kuin hengittäminen )

Psykopatia II Psykopatologian etiologia on vahvasti geneettinen Ympäristötekijöillä on verrattain vähäinen osuus Jos geenirasituksen lisäksi on vakava varhainen traumatisoituminen useammin vakavia väkivaltarikoksia

Psykopatia III Uusinta tietoa: mahdollisesti kyseessä on matalan kortisolin ja korkean testosteronin yhdistelmä Assosioituu koulukiusaamisen vaikaisiin muotoihin Näköpiirissä joskin kaukaisessa siintää lääkehoito, ehdollistaminen tai mahdollisesti transkraniaalinen magneettistimulaatio

Koulukiusaaminen ja -väkivalta Joka viides peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on kokenut koulussa fyysistä uhkaa (26% pojista ja 16% tytöistä) 10% em. luokkien pojista oli tullut kiusatuksi; 12% kiusasi itse toisia Opetushallituksen selvityksen mukaan määrät ovat vähäisempiä, ja kiusaaminen on vähentynyt 2000-luvulla

Kiusaamisen monet muodot Ala-asteella kiusaaja on usein fyysisesti vahvempi kuin uhri Yläasteella alaa valtaavat henkiset kiusanteon muodot (juoruilu, ulkopuolelle jättäminen, syyttely, nimittely, ulkonäön ja vaatetuksen arvosteleminen; nettikiusanteko, tekstiviestikampanjat ym.)

Kiusaamisen kolmiyhteys Kiusaaja tekee vain sen, mitä sivustakatsojat antaa hänen tehdä Kiusaamisen tavoitteena on aiheuttaa toiselle julkinen nöyryytys sivustakatsojat sijoittavat uhriin omia kiellettyjä ja torjuttuja puoliaan Tuoreen tutkimuksen mukaan 20% amerikkalaisnuorista nauttii kiusanteon katselusta; osa heistä saa siitä seksuaalista mielihyvää

Hoidollisia näkökohtia I Ilman perusteellisia selvittelyjä ei ole järkevää toimintaakaan Olisi selvitettävä, mikä lapsen/nuoren käytöksen psyykkinen mielekkyys on vai onko sitä lainkaan Toimenpiteet voivat painottua psykodynaamiseen, perhesysteemiseen, yhteisölliseen tai lastensuojelun suuntaan

Hoidollisia näkökohtia II Yksilöpsykoterapia voi olla mielekästä huolellisesti tutkituissa ja analysoiduissa tapauksissa Indikaatioina esim. lievät narsistiset ja rajatilatyyppiset häiriöt Traumapsykoterapiaa sitä tarvitseville Antisosiaaliset häiriöt reagoivat yksilöterapialle vain poikkeustapauksissa

Hoidollisia näkökohtia III Nollatoleranssi väkivaltaisuudelle Koulukiusaamisen vastaiset toimenpiteet Nuorten päihdeongelmien ehkäisy; alkoholi on keskeinen tekijä monissa raaoissa väkivallanteoissa Väkivaltaviihteen ja pelien merkitys ei ole keskeinen, mutta ei mitätönkään: rajoitukset ovat aiheellisia

Hoidollisia näkökohtia IV Erilaisista ryhmämenetelmistä on saatu hyviä tuloksia (esim. NFG:n Keep Cool tiimit). Hyvä tulos edellyttää, että nuori kokee oman väkivaltaisuutensa ongelmana ja hakee apua Joistakin uuden polven psyykenlääkkeistä on hyötyä (risperidoni, buspironi)

Hoidollisia näkökohtia V Lastensuojelun toimenpiteillä on usein keskeinen rooli Olisi puututtava aikaisin ja tehokkaasti: varhainen traumatisoituminen on suuri tragedia Moniammatillista osaamista ja yhteistyötä pitäisi kehittää