Riihikosken koulu, alustava korjaustapaehdotus

Samankaltaiset tiedostot
Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat

Toholammin artesaaniopisto, korjaustapaehdotus

As Oy Juhannusrinne. Parolantie ESPOO

RAKENTEET. Yksityiskohdat Höyrynsulun läpimenot Höyrynsulun liitokset kivitalot Höyrynsulun liitokset - puutalot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

AP1 HANKESUUNNITELMA 1:10 RANTATIEN KOULU VIRRAT. Kosteudeneristys/sively. Maa. Korjausvaihtoehdot:

Finnmap Consulting Oy SSM

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: Ilkka Meriläinen

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN KUSTAA HIEKAN LUKUTUPA RAKENNE. KORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite RAKENNETYYPIT 1:10 KESKUSKATU 8, 23800, LAITILA JSO

II Taloyhtiön vastuunjakotaulukko. Seinien sisäpinnat. Lattianpäällysteet. Sisäpinnat. Pilari. Alapohjarakenne Lämmöneriste

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Työn nro. PL Forssa puh Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

URAKKALASKENTAA VARTEN

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

CLT-rakentamisen yleisperiaatteet

Espoon homekoulut: ongelmien syitä ja ratkaisuehdotuksia

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUKAAN VIRKAILIJAKERHO

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

RAKENNETIIVEYS TUTKIMUS

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE KERAVA RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus)

Kingspan-ohjekortti nro 106

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Varia Vantaa Tennistie VANTAA. Pintakallistusselvitys

Saunan rakentaminen ja remontointi

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

ASENNETUILLE IKKUNOILLE ULKOPUOLELLE KAIKILLE RAKENNETYYPEILLE. 1 TIIVISTALO - Ikkunoiden tiivistäminen rakennuksen ulkokuoreen

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

Kokonaisuuden hallinta

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja Kosteusvaurioiden korjaaminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennuslupanumero Rakennettavat rakennukset. Kylä Tilan nimi

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

ILMANPITÄVIEN RAKENTEIDEN JA LIITOSTEN TOTEUTUS KIVITALOISSA

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset Koskenniska 2, Vantaa

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

VAIN URAKKALASTENTAA VARTEN. Ylöjärven Vesi Saurion Pohjavesilaitos Sauriontie Ylöjärvi :150. Uudisrakennus RAKENNE.

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S

KK-Kartoitus RAPORTTI 5309/2014 1/7

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti SISÄLLYSLUETTELO

Luokkahuoneen 223 ja ulkovälinevaraston 131 kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus

Saunan rakentaminen ja remontointi

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

Sisältö elementtisauma 10 mm PU-vaahto / solumuovikaista elementit kiinnitetään toisiinsa ruuveilla erillisen suunnitelman mukaan

Siporex-väliseinät. Väliseinälaatta Väliseinäelementti Väliseinäharkko

Tarkastettu omakotitalo

Pintamääritteet ks raksel ARK Rakennustoimenpide. Korjaus- ja laajennus MÄNTYMÄEN KOULU. Tinasepäntie 45

RAK. HYVINKÄÄN SVEITSIN UIMALA Teerimäenkatu 6, HYVINKÄÄ

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI

Karmikulma KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

KK-Kartoitus RAPORTTI 1510/2015 1/9

Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no. Muutos Rakennuskohde Piirustuksen sisältö Mittakaava

Unidrain-lattiakaivon asennusohje: betoni ja siveltävä vedeneriste

TARKASTUS Inkoon terveyskeskuksen kunnon tarkastus

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA JA SEN NURKKAPISTE RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIN SALLITTU KERROSLUKU

RAKENNUKSEN PALOLUOKKA P1 KERROSALALASKELMA

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie Luvia

TOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN

LAKKA OHUTRAPPAUS ERISTEJÄRJESTELMÄ TYÖOHJE

Platon Perusmuurin kosteudeneristys

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

EMH-400PRO, Ikkuna-aukon vaakaleikkaus DET Mineraalivilla n. 1/3 karmisyvyydestä. PU-vaahto n. 2/3 karmisyvyydestä SOLIDO SL liitosnauha

EMH-400PRO, Ikkuna-aukon vaakaleikkaus DET Mineraalivilla n. 1/3 karmisyvyydestä. PU-vaahto n. 2/3 karmisyvyydestä SOLIDO SL liitosnauha

LYHYT JÄRJESTELMÄKUVAUS DIESSNER eristerappaus soveltuu julkisivujen ja muiden seinäpintojen eristykseen niin korjaus kuin uudisrakentamisessa.

1. Julkisivurakenteen tuuletus

Transkriptio:

PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken koulu, alustava korjaustapaehdotus Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.10.2018 Tarkennettu yläpohjan korjaustöitä P35785

Korjaustapaehdotus Riippa Tommi Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain... 1 1.1 Sadeveden ohjaus ja salaojitus... 1 1.2 Rakennuksen vierustat... 1 1.3 Perustukset ja sokkelit... 2 1.4 Alapohjarakenteet... 2 1.5 Ulkoseinät... 3 1.6 Vesikatto ja yläpohja... 3 1.7 Tekniset kalusteet ja varusteet... 4 1.8 Sisätilat... 4 1.9 Ulko-ovet ja ikkunat... 4 1.10 Siivous ja pölynhallinta... 4 1.11 Ilmanvaihto... 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 1 (6) Riihikosken koulu, alustava korjaustapaehdotus Tämä asiakirja on korjaustapaehdotus Pöytyän Riihikosken koulussa havaittujen sisäilmaongelmien ja niiden syiksi arvioitujen kosteusvaurioiden sekä muiden tiedossa olevien ongelmien korjaamiseksi. Ehdotus kattaa myös riskialttiiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa kuin toimitetuista asiakirjoista ne on ollut mahdollista arvioida. Ilmanvaihdon tai muun talotekniikan vaativia korjauksia ei ole tässä asiakirjassa tarkemmin arvioitu. Myöskään normaalista kulumisesta aiheutuvaa peruskorjaustarvetta ei ole tässä ehdotuksessa huomioitu, tosin suunnitelman mukaan lähes kaikki pinnat uusitaan, joten käytännön merkitys on vähäinen. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan korjausten laajuutta ja kustannuksia, ei lopullinen korjaussuunnitelma. 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain 1.1 Sadeveden ohjaus ja salaojitus Rakennuksen perustuksen vierelle on suunnitelmissa esitetty salaojaputket, mutta rakennuksen ulkoseinälinjoilla on yleisesti havaittu kosteuden aiheuttamia ongelmia, eikä kuntotutkimuksessa ole havaittu salaojakaivoja. Salaojitusjärjestelmä sekä tarvittaessa sadevesijärjestelmä uusitaan nykyisten rakentamismääräysten mukaiseksi. Salaojat asennetaan kokonaisuudessaan sokkelipalkkien alapinnan alapuolelle. Sadevedet ohjataan nykyistä paremmin syöksytorvista suoraan rännikaivoihin. 1.2 Rakennuksen vierustat Maanpinta rakennuksen vieressä muotoillaan siten, etteivät pintavedet ohjaudu rakennuksen vierustalle ja rakennuksen perusmuurit pysyvät mahdollisimman kuivina jatkossa. ulkoseinä- ja sokkelirakenteen muutosten myötä uusi maanpinnan ja perustusten liitoskorkeus muutetaan (= yleensä nostetaan) noin rakennuksen kantavan laatan yläpinnan korkeudelle muodostuvaan rakenteen muutoskohtaan. Tavoitteena on maanpinnan tasainen 15 cm:n lasku 3 m:n matkalla joka puolella rakennusta. Huolehditaan maanpinnan kallistusten avulla siitä, että rännikaivojen tukkeutuessa tai jäätyessä, syöksytorvista valuva vesi pääsee vahinkoja aiheuttamatta valumaan kauemmas rakennuksesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 2 (6) 1.3 Perustukset ja sokkelit Rakennuksen ympäriltä avataan maata vähintään 2 metrin alueelta. Tiilikuorta kannattelevan sokkelipalkin / kuorimuurin yläreuna leikataan poikki 10 mm rakennuksen kantavan alapohjalaatan yläpintaa matalammalta tasolta. Sokkelipalkin betoniterästen korroosiovauriot korjataan ja palkin ulkopinta tasoitetaan patolevyn pohjaksi soveltuvaksi. Perusmuurin ulkopuolelle asennetaan vedeneristyslevy (patolevy) ja EPS-lämmöneriste. Sokkelipalkin ulkoreunasta alalaatan päälle uuden ulkoseinän sisäpinnan tasalle asennetaan hitsaten/liimaten kumibitumikermikaista. Ulkoseinän sisäkuoreksi muurataan ikkunoiden alareunan korkeudelle asti ulottuva 125 mm paksu kevytbetoniharkkoseinä. Harkkomuurauksen kaikki pinnat tasoitetaan kuituvahvistetulla laastilla. Harkkojen ulkopinta pohjustetaan ja asennetaan kumibitumikermi, joka hitsataan vesitiiviisti alapuoliseen kermiin ja nostetaan vähintään 400 mm korkealle. Lämmöneristeeksi asennetaan 140 mm paksu PIR-eriste, joka kiinnitetään laastiliimalla ja mekaanisin kiinnikkein (väh. 4 kpl/ m 3 ) alustaan. Kermin läpäisevät kiinnikkeiden kohdat tiivistetään erikseen liimatiivistemassalla. Lämmöneristeen ulkopuolelle muurataan ulkopuolinen 80 mm paksu harkkokuori, joka kiinnitetään ilman rakoa laastilla lämmöneristeeseen. Lämmöneristeen mekaanisia kiinnikkeitä käytetään myös ulkokuoren tiilisiteinä. Lämmöneristeen ja ulkokuoren yläpinnat viistetään ulospäin viettäviksi (1:2) ja rakenteen ulkopinta rapataan. Rappauksen sävy arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Uusi maanpinta ulotetaan harkkomuurauksen ja patolevytyksen sauman kohdalle. Rakennusta ympäröivän kaivannon pohjalle asennetaan suodatinkangas sekä salaoja- ja sadevesiputket varmistuen suunnitelmien mukaisista kallistuksista. Kaivantoa täytetään pestyllä murskeella 6 16 mm. Asennetaan vaakaeristeet, joiden tulee viettää rakennuksesta poispäin vähintään 1/20. Vaakaeristeiden päälle asennetaan murskekerros ja pinta asfaltoidaan. 1.4 Alapohjarakenteet Kaikki kantavan alapohjalaatan päällä olevat rakennekerrokset (pintalaatta pintamateriaaleineen ja lämmöneriste) puretaan. Kaikki betonipinnat puhdistetaan huolellisesti pölystä harjasuulakkeella varustetulla korkeapaineimurilla pintaa harjaten. Kantavan laatan läpi porataan halkaisijaltaan 35 50 mm reikiä 2500 mm:n ruutuun koko laatan alueelle lukuun ottamatta reunavahvistepalkkeja. Rakennuksen keskiosalle leikataan alalaatan läpi noin 1 m2 suuruinen aukko, josta poistetaan alla olevaa Mahdolliset uudet viemärivedot vedetään mahdollisuuksien mukaan alalaatan yläpuolisessa tilassa. Mikäli uusia viemäreitä joudutaan asentamaan alalaatan alapuolelle, tulee laatan kantokyvyn säilymisestä varmistua. Kaikki pohjalaatan läpivientikohdat laastipaikataan ja tiivistetään ilmanpitäviksi. Asennetaan uusi 100 mm paksu EPS-lämmöneristekerros alalaatan päälle. Muurattavien tiili- tai harkkoseinien kohdalla käytetään 50 mm paksua eristekerrosta. Valetaan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 3 (6) pintalaatta, joka raudoitetaan verkoilla sekä erikseen mm. väliseinien kohdalta. Kaikki pintalaatan läpivientikohdat ja liittymät tiivistetään ilmanpitäviksi käyttäen vedeneristettä (Ardex 8+9) ja tukikangasta. Asennetaan pintamateriaalit, listat yms. 1.5 Ulkoseinät Ulkoseinien tiili-villa-tiili-rakenteet puretaan kokonaisuudessaan. Ulkoseinien yläosissa olevat puurakenteiset ja paneeliverhotut osat puretaan myös. Jäljelle jäävät kattopalkit ja muut rakenteet puhdistetaan huolellisesti. Uuden sokkelirakenteen (ks. kohta 1.3) yläpinnan päälle liimataan kumibitumikermi. Uuden puuseinän runko tehdään mitallistetusta puutavarasta 48x148. Kermin ja alaohjauspuun välissä käytetään umpisolumuovikaistaa. Runko rakennetaan normaalisti 600 mm:n jaolla. Seinän yläpään liitoksen tulee sallia yläpohjarakenteen pienet painumat. Rungon ulkopuolelle asennetaan vaakakoolaus 48x48 k/k 600 mm. Seinärakenne kokonaisuudessaan eristetään huolellisesti mineraalivillaeristeillä. Rakenteen ulkopinnalle asennetaan 70 mm paksu tuulensuojavillalevytys, jonka kaikki saumat teipataan. Sisäpuolelle asennetaan höyrynsulkumuovikalvo. Höyrynsulun kaikki liittymät tehdään erittäin huolellisesti tiivistyssuunnitelmien mukaisesti teipaten ja käyttäen liimatiivistemassaa. Höyrynsulun päälle asennetaan sisäverhouslevytys, jonka reunasaumat ja liittymät tiivistetään elastisella liimatiivistysmassalla. Tuulensuojavillan ulkopinnalle asennetaan pystyyn 35 mm metalliset hattuorret. Hattuorsien alareuna tuetaan sokkelin ulompaan harkkokerrokseen. Hattuorsiin kiinnitetään itseporautuvilla ruuveilla ristiinkoolaus (2 x 25x50) ja ulkopuolen vaakapanelointi. Uusitaan syöksytorvet. Yleisesti kaikkien tilojen ulkoseinä-lattia-liittymät ja havaitut halkeamat tiivistetään. Myös ulkoseinillä mahdollisesti olevat sähkörasiat tiivistetään ulkoseiniin, lisäksi rasioihin tulevat sähköputket tiivistetään ns. sähkömiehen kitillä. 1.6 Vesikatto ja yläpohja Vesikaton tuuletustilasta puretaan vanha tasakatto lukuun ottamatta korotetun aumakaton tukirakenteiden kohtia. Vanhat eristeet poistetaan. Kaikki yläpohjaan jääneet vanhat käyttämättömät iv-kanavat, yms. puretaan. Kaikki havaitut vaurioituneet alueet puhdistetaan huolellisesti esim. hiomalla tummumat puhtaalle puulle. Vanhasta höyrynsulkumuovista leikataan palkkiväleistä keskiosa pois niin, että reunoille jää vähintään 150 mm leveät vahingoittumattomat kaistaleet. Kaistaleet nostetaan vasten palkkien uumaa ja teipataan väliaikaisesti paikoilleen. Alapuolisen koolauksen päälle asennetaan 50 mm paksut alumiinipintaiset PIR-levyt, jotka vaahdotetaan elastisella PUvaahdolla paikoilleen. Vaahdon kuivumisen jälkeen ylipursunnut vaahto leikataan pois varoen vahingoittamasta höyrynsulkumuovia, joka käännetään PIR-levyn päälle ja kiinnitetään liimatiivistekaistalla ja teippaamalla höyrytiiviisti levyn pintaan. PIR-levyjen jatkokset tehdään vaahdottamalla ja varmistamalla sauma väh. 50 mm leveällä alumiiniteipillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 4 (6) Kaikki läpiviennit tehdään käyttäen mahdollisuuksien mukaan valmiita mansetteja tai läpivientikappaleita. Muut PIR-levyn läpiviennit vaahdotetaan elastisella PU-vaahdolla tiiviiksi sekä teipataan. Mikäli on epäilystä läpivientien tiiveydestä, käytetään varmistuksena siveltävää vedeneristettä (Ardex 8+9) ja vahvikekangasta. Valvojan tarkastaman höyrynsulkulevyn päälle asennetaan kerros 150 mm paksua levyvillaa, jonka päälle puhalletaan puhallusvillaa. Mineraalivillakerroksen tulee olla kokonaisuudessaan noin 400 mm paksu, jotta korjauksilta vaadittava U-arvovaatimus täyttyy. Niiltä osin, kuin rakennuksessa on käytetty alaslaskuja, joissa tai joiden päällä on mineraalivillaa sisältäviä materiaaleja, ne puretaan pois. Jäljelle jäävät pinnat puhdistetaan huolellisesti. Uudet alakatot rakennetaan arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Räystäiltä puretaan nykyinen viisto alapinta pois, jolloin muodostuu ns. avoräystäs. Purun jälkeen tarkastetaan räystäiden toteutustapa ja kunto. Mikäli räystäät eivät ole visuaalisesti tarpeeksi hyvin tehtyjä, yläpaarteen alareunaan asennetaan harvalaudoitus 19 x100 k/k 120 mm. 1.7 Tekniset kalusteet ja varusteet Käyttökelpoiset tekniset kalusteet ja varusteet, esimerkiksi olevat vesikalusteet, puretaan väliaikaisesti ja käytetään uudelleen LVISA-suunnitelmien mukaisesti. 1.8 Sisätilat Kaikki vanhat väliseinät puretaan ja rakennetaan uudelleen huomioiden tehtävät tilamuutokset. Tilojen seinien ja lattioiden pintamateriaalit uusitaan arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. 1.9 Ulko-ovet ja ikkunat Kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusitaan. Liittymät ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään. 1.10 Siivous ja pölynhallinta Kaikki tilat siivotaan huolellisesti purkuvaiheen jälkeen. Rakenteiden korjaustöiden jälkeen ennen pinnoitusta tehdään uusi nk. homeettomaksi siivous. Rakennustöiden lopuksi tehtävä loppusiivous tehdään myös homeettomaksi siivouksena.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 5 (6) Ilmanvaihtojärjestelmä suojataan huolellisesti koko rakennustyön ajan pölyltä erillisen ohjeen mukaisesti. Rakennus osastoidaan ja alipaineistetaan tarvittavin osin erillisen suunnitelman mukaisesti mikrobi- ja muun pölyn leviämisen estämiseksi. 1.11 Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmään tehdään tilamuutosten vaatimat muutokset. Ilmanvaihto mitataan ja säädetään korjausten jälkeen. Ilmanvaihto tulee saada osastoittain ja huonetiloittain tasapainoon. Finnish Consulting Group Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennusterveys ja sisäilmasto Tommi Riippa, RTA puh. 044 704 6292 tommi.riippa@fcg.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 6 (6) Liite 1 Rakennetyypit: AP: pintamateriaali 80 mm pintalaatta 100 mm EPS-eriste, tiiliseinien alla 50 mm 130 mm kantava alalaatta, rei itetään (vanha) täyttökerros (vanha) US alaosa/sokkeli: pintakäsittely tasoite 125 mm kevytsoraharkko tasoite + kumibitumikermi (h=400) 140 mm PIR-eriste, liimalaasti + mek. kiinnikkeet 80 mm kevytsoraharkko, liimalaasti + mek. kiinnikkeet rappaus US: pintakäsittely 13 mm kipsikartonkilevy EK 0,2 mm höyrynsulkumuovi 148 mm runko + mineraalivilla 48 mm vaakakoolaus + mineraalivilla 70 mm tuulensuojamineraalivilla 35 mm hattuorret 25 + 25 mm ristiinkoolaus 25 mm vaakalaudoitus YP: konesaumattu pelti (vanha) 22 mm aluslaudoitus (vanha) 22 mm rimoitus (vanha) aluskate (vanha) harjakaton kattokannattajat (vanhat), alla huopa ja vanha kattolaudoitus tasakaton kattokannattajat (vanhat) 200 mm palkisto 200x75 k600 (vanha) + höyrynsulkulevy, PIR 50mm (uusi) + mineraalivilla yht. 400 mm (uusi) ---------------- 50 mm koolaus 50x50 k600 (vanha) + kipsikartonkilevy tai uusi alakatto tai alaslasku arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti