Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Samankaltaiset tiedostot
Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Karhunvadelman viljely

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Avomaan vihannesviljely

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjanviljely elinkeinona

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Keltasipuli Borettana

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Hedelmän- ja marjanviljely

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Nurmen perustaminen ja lannoitus

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjanviljelyn koetilan tuloksia Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke Raportti koetilan tuloksista

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Harsot, kankaat ja katteet

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

LOPPURAPORTTI. Marjanviljelyn koetilan toiminnan käynnistäminen (Koetila-hanke) kehittämishanke

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Mansikan kukkaaiheiden

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Mansikan taimien markkinatutkimus

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Ripen? Mitä on. Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen. Sadonkorjuuta valmisteleva aine. of your harvest

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Transkriptio:

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218

Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista Seuraavilla dioilla on tietoja Marjanviljelyn koetilalla vv.216-17 viljellyistä 13 mansikkalajikkeista. Lisäksi tilalla viljeltiin viittä eri Graminorin jalostetta, mutta jalostajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan niiden tietoja ei saa julkaista. Lajikkeiden arvioitiin kuudella eri kriteerillä: 1. Muoto: 1=kartiomainen, 2=pitkänpyöreä, 3=pyöreä, 4=litteänpyöreä, 5=munuaismainen 2. Väri: =valkea..1=tumma punavioletti 3. Maku: =erittäin heikko 1=erittäin hyvä 4. Happamuus: =erittäin hapan 1=imelän makea 5. Siementen sijainti: =syvä 1=ulkoneva 6. Marjan kiinteys: =erittäin pehmeä 1=erittäin kiinteä 7. Verhiön (=kannan) irtoaminen: =vaikea 1=helppo Lajikekuvausten jälkeen on koontitaulukot, missä tietoja 1 marjan painosta, väristä, brix-arvoista ja uusien istutusten sadosta Sivu 2 28.3.218

21.kesä 28.kesä 5.heinä 12.heinä 19.heinä 26.heinä 2.elo 9.elo 16.elo 23.elo 3.elo 6.syys Murano Marjanviljelyn koetilalla Suonenjoella viljeltiin kesällä 216 Italiassa jalostettua (Vivai Mazzoni), jatkuvasatoista Murano - lajiketta. Taimet olivat paljasjuurisia frigo A- taimia ja ne istutettiin toukokuun alussa istutuslaatikoihin ja viljeltiin tunnelissa. Sadonkorjuu aloitettiin kesäkuun loppupuolella ja se kesti syyskuun alkuun saakka. Muranon marjat ovat muodoltaan pitkän kartiomaisia, väriltään oranssinpunaisia, kiinteitä ja kiiltäviä. Marjan väritys on tasainen ja myös sisältä, minkä vuoksi se sopii tuorekäyttöön ja koristeluun. Marjan maku on makean ja happaman välillä. Jatkuvasatoinen Murano on tuottoisa, pitkä satokausi ja sillä on tasainen satoprofiili. Sato kypsyy aikaisin ja sitä voidaan viljellä eri tuotantomuodoissa; useimmiten kuitenkin tunneleissa tai kasvihuoneessa pöydillä. Kasvusto ei ole altis härmälle tai juuristotaudeille. Koetilan viljelyssä härmää esiintyi kuitenkin jonkin verran. verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin 3 25 2 15 1 5 siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin väri (1-5) 1=1, 2-3=2, Murano 1 2 3 4 Kumulatiivinen sato Murano 216 Sato hyvä Sato huono

Clery Clery on italialainen mansikan varhaislajike lajikekuvauksia löytyy mm.: https://taimituotanto.net/t aimet/mansikka/varhaislaji kkeet/ http://www.dekemp.nl/en/ clery Koetilalla viljeltiin Cleryä kesällä 217 tunnelipöydillä (härmäntorjuntakoe) taimet olivat tray-taimia ja niitä istutettiin 5 kpl/laatikko (,5m) toukokuun lopulla; sadonkorjuu alkoi 19.7. ja satoa saatiin 261 g/taimi marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) Clery maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 1 2 3 4 5 6 Clery, tunneli 4 3 2 1 hyvät huonot

Elianny Koetilalla viljeltiin v.216 Elianny lajiketta tunnelissa. Taimet olivat odotuspetitaimia (WB) tulivat Vissersin taimiston kautta. Taimet istutettiin tunneliin 23.5. Satoa saatiin aikavälillä 4.7.-9.8. Eliannyn marjat ovat sydämen muotoisia, kiinteitä, kiiltäviä. Marjoissa on hyvä maku ja aromi. Marjojen säilyvyys on hyvä. verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, Elianny 1 2 3 4 5 Koetilalla vuonna 216 tunneliviljelyssä suhteellisen hyvä härmänkestävyys. Osa taimista säilytettiin talven yli ja niitä viljeltiin myös 217. Ilman torjuntaruiskutuksia kasveissa oli runsaasti härmää. 4 2 Kumulatiivinen sato Elianny 216 Sato hyvä Sato huono

Vibrant Vibrant Koetilalla istutettiin Vibrant - lajiketta 15.6.217 avomaalle neljään koeruutuun 26 kpl/ruutu. Taimet olivat A+ taimia. Ensimmäisenä vuonna satoa saatiin 162 g/taimi. Vibrant ei saanut 217 mausta positiivista palautetta, mutta siihen saattoi vaikuttaa kesän sateinen sää. Lajiketta viljeltiin myös muovisäkeissä tunnelissa. Niissä oli härmää. Lisätietoa lajikkeesta: https://taimituotanto.net/tai met/mansikka/varhaislajikke et/ https://www.meiosis.co. uk/fruit_types/vibrant/ marjan koko (1 marjan 6 5 4 3 2 1 verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri 1 2 3 4 5 6 sato Vibrant avomaa 217 hyvät huonot

Flair Koetilalla viljeltiin Flair lajiketta vuosina 216-217 avomaalla koealan suojaruuduissa ja kesällä 216 oli myös yksi rivi tunnelissa. Taimet olivat A+ taimia. Lajiketta suositellaan tunneliviljelyyn. Koetilalla saatu erilaisia kokemuksia avomaalla ja tunnelissa. Marjan muoto oli v.216 tunnelissa pitkänomainen(kuva yllä) ja marjoissa oli valkoinen kaula, avomaalla marjat olivat pyöreämpiä. Flair marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri 2 4 6 Lajike on kaiken kaikkiaan vaativa viljeltävä mm. kosteuden, maalajin ja lannoituksen suhteen. Sen pitäisi olla vastustuskykyinen useimmille juuristotaudeille ja härmälle.

Fleurette Fleurette on aikainen tai keskiaikainen lajike ja vähän myöhäisempi kuin Flair. Koetilalla on ollut viljelyssä Fleurette lajiketta koeruutujen suojaruuduissa vuosina 216-217. Taimet olivat A+ taimia. Marjan muoto on lyhyt kiilamainen. Fleurette verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 1 2 3 4 5

Malling Centenary Malling Centenary on uusi pääsatokauden lajike Koetilalla sitä viljeltiin kesällä 217 tunnelissa (tray-taimet) ja frigotaimia avomaalla https://taimituotanto.net/ taimet/mansikka/paasato kauden-lajikkeet/ https://www.meiosis.co.u k/fruit_types/mallingcentenary/ Tray-taimet istutettiin toukokuun lopulla tunneliin ja sadonkorjuu alkoi 19.7. ja päättyi 3.8 satoa tunnelista saatiin 182 g/taimi saimme hyvää palautetta marjojen laadusta ja mausta 6 4 2 sato Malling Centenary avomaa 217 Malling Centenary marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 Malling Centenery, tunneli hyvät huonot hyvät huonot

Sonsation oli aikaisemmin nimellä Sunsation, mutta nimi muutettiin v.217 se on uusi pääsatokauden lajike https://taimituotanto.net /taimet/mansikka/paasat okauden-lajikkeet/ http://www.flevoplant.nl Koetilalla saatiin selkeästi suurin sato vertailussa olleista uusista lajikkeista 469 g/taimi, mutta myös taimet olivat kookkaimmat Marjan ulkonäkö on erittäin hyvä ja maku kohtalainen sadekesänä marjan koko (1 marjan paino/1*2) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, 15 1 5 Sonsation verhiön irtoaminen (1-5) väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 1 2 3 4 5 6 sato Sonsation avomaa 217 hyvät huonot

9.elo 11.elo 13.elo 15.elo 17.elo 19.elo 21.elo 23.elo 25.elo 27.elo Faith Faith Faith on uusi myöhäinen lajike. Lisätietoa lajikkeesta: https://taimituotanto.ne t/taimet/mansikka/myo haislajikkeet/ https://www.flevoberry. nl/faith/ marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri 1 2 3 4 5 6 Koetilalla Faith istutettiin avomaalle neljään koeruutuun 26 kpl/ruutu kesäkuun puolivälissä. Taimet olivat A+ (frigo) Kasvuunlähtö oli hyvä, taimet terveitä. Satoa saatiin ensimmäisenä vuonna 112 g/taimi ja marjoista saatiin hyvää palautetta. Mielestämme lupaava lajike. 3 2 1 sato Faith avomaa 217 hyvät huonot

26.heinä 28.heinä 3.heinä 1.elo 3.elo 5.elo 7.elo 9.elo 11.elo 13.elo 15.elo 17.elo 19.elo 21.elo Allegro (FF 162) Uusien lajikkeiden koelohkolle istutettiin myös FF 162 jalostetta, joka myöhemmin sai nimen Allegro. Taimet olivat frigoja (A+). Satoa saatiin ensimmäisenä vuonna 64 g/taimi. Siementen sijainti on hyvin ulkoneva siilimäinen, mikä haittaa sen käytettävyyttä. marjan koko (1 marjan 3 25 2 15 1 5 verhiön kiinteys 1=erittäin FF 162 (Allegro) siementen Brix-arvo maku väri 1 2 3 4 5 6 sato Allegro avomaa 217 hyvät huonot

16.elo 17.elo 18.elo 19.elo 2.elo 21.elo 22.elo 23.elo 24.elo 25.elo 26.elo 27.elo 28.elo FF 153 FF 153 Koetilalle uusien lajikkeiden kokeeseen istutettiin myös myöhäistä koelajiketta FF 153. Taimet olivat erittäin pieniä frigotaimia ja myös niistä saatu sato jäi pieneksi vain 21 g/taimi marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 1 2 3 4 5 sato FF153 avomaa 217 15 1 5 hyvät huonot

1-81-17 Koelajike 1-81-17 on myöhäinen ja sitä mainostetaan vaihtoehtona Malwinalle. Se saa lajikenimen myöhemmin. Koetilalla siitä saatiin muutamia marjoja kesällä 217. 1-81-17 marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin pehmeä, siementen Brix-arvo maku väri 1 2 3 4 5 6 sato 1-81-17 avomaa 217 3 25 2 15 1 5 hyvät huonot

11.heinä 13.heinä 15.heinä 17.heinä 19.heinä 21.heinä 23.heinä 25.heinä 27.heinä 29.heinä 31.heinä 2.elo 4.elo 6.elo 8.elo 1.elo Polwina Koetilalla on viljelyssä Visserssin jalostamaa Polwina lajiketta http://www.vissers.com/en /strawberryplants#polwina Sen marjat ovat olleet epämuodostuneita, joten kauppakelpoista satoa emme ole saaneet. Koeviljelyssä olleissa taimissa ei ollut heteitä, mistä johtui lajikkeen heikko pölyttyminen ja sitä kautta epämuotoiset marjat. Polwiina verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, 1 2 3 4 5 6 2 15 1 5 Kumulatiivinen sato, Polwiina avomaa 216 Sato hyvä Sato huono

1 mansikan paino keskimäärin 1 mansikan paino Vibrant Sunsation Saga Nobel Malling Centenary GN 1197,12 (Snorre) GN 1112,3 (Edda) GN 113 FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Clery 1-81-17 5 1 15 2 25 3

Marjan väri väri (1-8, 1=vaalea, 8=tumma) Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 113 (pun) Fleurette Flair FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Elianny Clery 1-81-17 1 2 3 4 5 6 7 8

Brix-arvot kesällä 217 Brix-arvo 217 (sokeri) puhdas marja Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 113 (pun) Fleurette Flair FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Elianny Clery 1-81-17 2 4 6 8 1 12 14 16

Sato tainta kohti keväällä 217 istutetuissa (28.8.mennessä) keväällä istutetut, marjoja tainta kohti avomaa 217 1-81-17 Sunsation Allegro Faith Malling Centenery Vibrant FF 153 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5