ROVANIEMEN KAUPUNKI Metsäruusun asemakaava, kaupallinen palveluverkkoselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33261
Loppuraportti 1 (26) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 3 1.2 Tarkastelu- ja suunnittelualue... 3 2 TARKASTELU- JA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.2 Väestömäärä ja asumisen sijoittuminen... 7 2.3 Kaupalliset palvelut... 9 2.3.1 Kaupan palveluverkko... 9 2.3.2 Kysyntä-tarjonta -tilanne... 11 2.4 Jakamis- ja kiertotalous... 12 2.4.1 Jakamistalous... 12 2.4.2 Kiertotalous... 13 2.4.3 Tarkastelualueen jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja... 14 3 KEHITYSTRENDIT JA ENNUSTEET... 15 3.1 Jakamis- ja kiertotalouden kehitysnäkymät... 15 3.1.1 Yleiset kehitysnäkymät... 15 3.1.2 Arviot jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehityksestä Rovaniemellä... 15 3.2 Kaupallisten palvelujen ja kuluttajakäyttäytymisen kehitysnäkymät... 16 3.2.1 Yleiset kehityssuunnat... 16 3.2.2 Haastateltujen ja tulevaisuusverstaan osallistujien arviot palvelujen kehittämistarpeesta.. 17 3.3 Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä... 17 3.3.1 Arvio ostovoiman kehityksestä... 17 3.3.2 Arvio liiketilatarpeen kehityksestä... 18 4 TARKASTELUALUEEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN... 20 4.1 Tarkastelualueen liiketilan mitoitusvaihtoehdot... 20 4.2 Palvelujen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet... 21 4.3 Palvelujen kehittämistavoitteet ja -periaatteet... 22 4.4 Palvelujen toteutusvaihtoehtoja... 24 5 LÄHTEET... 25 6 LIITTEET... 26 Liite 1. Työn yhteydessä haastatellut henkilöt... 26
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (26) Metsäruusun asemakaava, kaupallinen palveluverkkoselvitys 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Tehtävänä on laatia palveluverkkoselvitys (kaupalliset palvelut) Metsäruusun asemakaavaa varten. Tarkastelualueena on Rovaniemen kaupungin 11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue. Palveluverkkoselvityksessä kartoitetaan peruspalveluverkon ja jakamis- ja kiertotalouden tarjonnan ja kysynnän nykytila ja kehitystrendit sekä arvioidaan kysynnän kehitys tarkastelualueella ja erityisesti kaavoitettavalla Metsäruusun alueella. Selvityksessä osoitetaan myös jakamisja kiertotalouden vaikutus palveluverkkoon sekä jakamis- ja kiertotaloudesta syntyvä ostovoima ja kaupallinen lisäarvo tarkastelualueella ja erityisesti Metsäruusun asemakaava-alueella. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on haastateltu tarkasteltualueella toimivia yrityksiä (6 yritystä, liite 1). Haastateltujen lisäksi on oltu yhteydessä viiteen muuhun alueella toimivaan yrittäjään, jotka eivät kuitenkaan halunneet osallistua haastatteluun. Haastattelujen lisäksi on järjestetty Metsäruusun asemakaavan laadintaan liittyen kaksi tilaisuutta sidosryhmille: sparraustilaisuus (29.8.2017), jossa ideoitiin alueen kehittämistä sekä tulevaisuusverstas (8.11.2017), jossa hahmotettiin alueen kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Selvitys on tehty Rovaniemen kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Rovaniemen kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut kaupunginarkkitehti Tarja Outila. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen, Mari Pohjola, Jaana Myllyluoma ja Hanna Baas. 1.2 Tarkastelu- ja suunnittelualue Palveluverkkoselvityksen tarkastelualueena on Rovaniemen 11. kaupunginosan (Pöykkölä), 14. kaupunginosan (Pöyliövaara) sekä Paavalniemen muodostama alue. Selvityksessä tarkastellaan kaupan palveluverkkoa riittävällä tarkkuudella myös Rovaniemen kaupungin tasolla ja toisaalta tarkastelua kohdennetaan kaavoitettavalle Metsäruusun alueelle. Kuva 1. Tarkastelualue (11. ja 14. kaupunginosa sekä Paavalniemen alue) ja suunnittelualue (Metsäruusun asemakaava-alue)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (26) Kuva 2. Rovaniemen kaupunginosat (Rovaniemen kaupunki) Kuva 3. Suunnittelualueen (Metsäruusun asemakaava-alue) rajaus (pohjakartta: Rovaniemen karttapalvelu)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (26) 2 TARKASTELU- JA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Tarkastelu- ja suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 2.11.2001 vahvistama Rovaniemen maakuntakaava. Tarkastelualueelle (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paalvaniemen alue) on Rovaniemen maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueita (A), virkistysalueita (V) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Metsäruusun asemakaava-alue sijaitsee maakuntakaavassa osoitetuilla taajamatoimintojen alueella (A) ja virkistysalueella (V). Kuva 4. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta 2001 (Lapin liitto) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Tarkastelualueelle (11. ja 14. kaupunginosat ja Paavalniemen alue) on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu taajamatoimintojen alueita (A) sekä virkistysalueita (V). Metsäruusun asemakaava-alue sijaitsee maakuntakaavaehdotuksessa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (A). Kuva 5. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksesta 2016 (Lapin liitto).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (26) Yleiskaava 2015 Tarkastelualueen itäosassa on voimassa Rovaniemen kaupunginvaltuuston 7.10.2002 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tarkastelualueen itäosaan on yleiskaavassa osoitettu muun muassa asuinalueita (AP), palvelujen ja hallinnon alueita (P), julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY), virkistysalueita (V), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU) sekä palstaviljelyalue (RP). Metsäruusun asemakaava-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Kuva 6. Ote Rovaniemen yleiskaavasta (Rovaniemen kaupunki 2002). Tarkastelualueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. Asemakaava Tarkastelualueen (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue) itäosa on asemakaavoitettu. Metsäruusun asemakaava-alueelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu erillispientalojen alueita (AO), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueita (YL), opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita (YO), toimistorakennusten korttelialueita (KT), lähivirkistysalueita (VL) sekä maatalousalueita (MT). Kuva 7. Ote Rovaniemen ajantasa-asemakaavasta (Rovaniemen karttapalvelu 9/2017). Metsäruusun asemakaava-alueen rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (26) Metsäruusun vireillä olevan asemakaavan tavoitteena on kehittää Metsäruusun alue uudeksi vetovoimaiseksi asuinalueeksi, jossa on myös monimuotoisia palveluja ja liiketiloja. Alueella sovelletaan kiertotalouden ja ekologisen rakentamisen periaatteita. Kaavassa tutkitaan mahdollisuutta osoittaa monipuolisesti hirsi- ja puurakenteisia asuinrakennuksia sekä mahdollisesti erillispientaloja esimerkiksi ikääntyneille. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet muuttaa olemassa olevaa rakennuskantaa monipuolisempaan käyttöön esimerkiksi start-up yrityksille ja kiertotalouden tarpeisiin. 2.2 Väestömäärä ja asumisen sijoittuminen Väestökehitys Rovaniemellä asui vuoden 2015 lopussa 61 838 asukasta ja vuoden 2016 lopussa 62 231 asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina 2010-2016 noin 2 100 asukkaalla (+3,6 %). Tarkastelualueella (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue) asui vuoden 2015 lopussa 3 390 asukasta, joka on noin 5,5 % koko kaupungin väestöstä. Tarkastelualueen väestömäärä on lisääntynyt vuosina 2010-2015 noin 270 asukkaalla (+8,8 %) ja keskimäärin 1,7 %/vuosi. Taulukko 1. Tarkastelualueen ja Rovaniemen kaupungin väestömäärä (Tilastokeskus). Alue Väestö 31.12. Muutos 2010-15 2010 2015 lkm % %/v Tarkastelualue 3 116 3 390 274 8,8 % 1,7 % ROVANIEMI 60 090 61 838 1 748 2,9 % 0,6 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rovaniemen kaupungin väestömäärä lisääntyy edelleen tulevina vuosina ja on vuonna 2025 noin 64 460 asukasta. Väestömäärä lisääntyy ennusteen mukaan vuosina 2015-2025 yhteensä noin 2 630 asukkaalla (+4,2 %), joka on keskimäärin 0,4 %/vuosi. Tarkastelualueelle ei ole laadittu väestöennustetta, joten tarkastelualueen väestömäärän kehitystä on arvioitu tarkastelualueen vuosien 2010-15 väestökehityksen ja Rovaniemen väestöennusteen pohjalta. Tarkastelualueen väestömäärä on lisääntynyt vuosina 2010-15 keskimäärin 1,7 %/ vuosi. Koko Rovaniemen väestömäärä lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 2015-2025 keskimäärin 0,4 %/vuosi. Tarkastelualueen väestömäärän arvioidaan lisääntyvän vuosina 2015-25 keskimäärin 1 %/vuosi, jolloin väestömäärä on vuonna 2025 noin 3 750 asukasta. Väestömäärä lisääntyy arvion mukaan vuosina 2015-2025 yhteensä noin 360 asukkaalla. Taulukko 2. Arvio tarkastelualueen ja Rovaniemen kaupungin väestömäärän kehityksestä vuoteen 2025 (Tilastokeskus). Väestö 31.12. Muutos 2015-25 Alue 2015 2025 lkm % %/v Tarkastelualue 3 390 3 750 360 10,6 % 1,0 % ROVANIEMI 61 838 64 465 2 627 4,2 % 0,4 % Asumisen sijoittuminen ja asumisen laajenemisalueet Rovaniemen väestö on keskittynyt Rovaniemen keskeiselle taajama-alueelle. Kuvassa 8 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain vuoden 2016 alussa palveluverkkoselvityksen tarkastelualueella ja sen lähialueilla. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Tarkastelualue (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue) sijaitsee Kemijoen itä- ja eteläpuolella. Rovaniemen keskustaan on tieverkkoa pitkin matkaa runsaat neljä kilometriä. Vuoden 2015 lopussa tarkastelualueella asui noin 3 390 asukasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (26) Kuva 8. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella ja sen lähiympäristössä (Tilastokeskus). Tarkastelualueen rajaus on esitetty punaisella viivalla. Rovaniemen kaupunki on laatinut maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) vuonna 2015 ja se on päivitetty vuonna 2016. Toteuttamisohjelman mukaan Rovaniemi kasvaa ja kehittyy maakunnallisena keskuksena, jonka väkiluku kasvaa ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Palvelukyliä kehitetään aktiivisesti. Ydinkeskustan tiivistäminen ja pientalovaltaisten alueiden tärkeimmät laajenemasuunnat ovat Vennivaaran ja Ranuantien suunnat. Maakuntakaavoissa taajamatoiminnoille sekä keskusta-alueille osoitetuille alueille laaditaan tarvittaessa yleiskaavat, ellei ajan tasalla olevaa yleiskaava ole. Tavoitteena on, että palvelukylien vetovoimaisuutta lisätään ja tiiviimpää kyläasutusta ohjataan palvelukyliin. (Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2015, Rovaniemen kaupunki) Kaupan palveluverkon osalta todetaan, että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat jatkossa keskustan lisäksi Eteläkeskukseen ja Lampelaan. Saarenkylässä kauppa kehittyy maltillisemmin. Saarenkolmion liike- ja työpaikka-aluetta laajennetaan 4-tien länsipuolelle. Ydinkeskustan kaupalliset vyöhykkeet toteutetaan keskustan osayleiskaavassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Eteläkeskuksessa ja Lampelassa mahdollistetaan suurempien yksiköiden (yli 2000 kem²) rakentaminen. (Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2015, Rovaniemen kaupunki) Suunnittelualueen saavutettavuusvyöhykkeet Metsäruusun asemakaava-alueen sijaintia suhteessa väestöön on tarkasteltu tieverkkoa pitkin laskettujen saavutettavuusvyöhykkeiden avulla. Alle kilometrin etäisyydellä (kävelyetäisyydellä) asemakaava-alueesta asuu noin 1 340 asukasta (n. 2 % Rovaniemen asukkaista), alle 3 kilometrin etäisyydellä (pyöräilyetäisyydellä) noin 4 270 asukasta (n. 7 % Rovaniemen asukkaista) ja alle 5 kilometrin etäisyydellä noin 17 420 asukasta (n. 28 % Rovaniemen asukkaista).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (26) Kuva 9. Metsäruusun asemakaava-alueen saavutettavuusvyöhykkeet 2.3 Kaupalliset palvelut 2.3.1 Kaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehtyyn Kaupan palveluverkkoselvitykseen (Lapin liitto 2014). Edellä mainitussa selvityksessä myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin tietoihin. Selvityksen tietoja on päivitetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin 2015 tiedoilla. Päivittäistavarakauppa Vuoden 2012 lopussa Rovaniemellä toimi 49 päivittäistavaramyymälää, joka on 96 % Rovaniemen seudun päivittäistavaramyymälöistä. Asukaslukuun suhteutettuna Rovaniemellä oli vuonna 2012 noin 1 243 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, joka on selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 692 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti). Rovaniemellä päivittäistavarakaupan myynnistä suuri osa tapahtuu hypermarketeissa ja tavarataloissa (noin 40 %). Seuraavaksi eniten myyntiä tapahtuu valinta- ja pienmyymälöissä (noin 35 %), isoissa supermarketeissa (noin 23 %) ja erikoismyymälöissä. (Kaupan palveluverkkoselvitys 2014, Lapin liitto) Rovaniemellä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupan myyntialaa ja myyntiä asukasta kohti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /mym 2 /vuosi) oli Rovaniemellä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. (Kaupan palveluverkkoselvitys 2014, Lapin liitto). Korkea myyntitehokkuus kertoo muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua on vähän. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (26) Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Rovaniemellä oli vuonna 2015 yhteensä 50 päivittäistavaramyymälää (isot supermarketit, pienet supermarketit, valintamyymälät ja elintarvikeym. kioskit), 16 päivittäistavaroiden erikoismyymälää (hedelmien, kalan, leipomotuotteiden, alkoholijuomien, jäätelön ja luontaistuotteiden myynti) sekä 7 hypermarkettia ja tavarataloa (itsepalvelutavaratalot, tavaratalot ja pienoistavaratalot). On syytä huomata, että A.C.Nielsenin myymälärekisterin ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tilastointitapa on erilainen, joten edellä esitetyt A.C.Nielsenin myymälärekisterin vuoden 2012 ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin vuoden 2015 tiedot päivittäistavaramyymälöiden määrästä eivät ole keskenään vertailukelpoiset. Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Rovaniemellä toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 211 erikoiskaupan myymälää. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 36 myymälää (17 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (apteekit, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 175 myymälää (83 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Asukaslukuun suhteutettuna Rovaniemellä oli 293 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, joka on enemmän kuin Lapin maakunnassa keskimäärin (277 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti), mutta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (313 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti). (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 2015). Seututasolla erikoiskauppa on keskittynyt Rovaniemelle, jossa ydinkeskusta on selkeästi tärkein ja palvelutarjonnaltaan monipuolisin kaupan alue. Keskusta toimii paitsi Rovaniemen kaupungin ja seudun myös koko Lapin maakunnan merkittävimpänä kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittymänä sekä toiminnallisena keskuksena. Rovaniemen ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita Rovaniemellä ovat Lampela, Eteläkeskus ja Saarenkylä ydinkeskustan läheisyydessä. Seuraavassa kuvassa on esitetty Rovaniemen kaupan alueet Lapin liiton kaupan palveluverkkoselvityksessä (2014) esitetyn rajauksen mukaisesti. Kuva 10. Rovaniemen kaupan alueet. Tarkastelualueen rajaus on esitetty punaisella viivalla (Kaupan alueiden rajaus: Lapin liitto 2014, Kaupan palveluverkkoselvitys, pohjakartta: Roveniemen karttapalvelu).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (26) Tarkastelualueen palvelut Pöykkölän alueella (11. kaupunginosa) on päivittäistavaramyymälä (K-market Pöykkölä), kaksi museota (kotiseutumuseo ja metsämuseo), kolme päiväkotia (Pöykkölän päiväkoti, Päiväkoti Vihermetsän Muksut Oy ja Kaarnikkametsän päiväkoti), mökkivuokrausta harjoittava yritys (Ukonloma Cottages), autohuoltopalvelu (Kimpro Oy) sekä kahvila- ja ravintolapalveluja. Pöyliövaaran alueella (14. kaupunginosa) on lemmikkieläinhoitola ja kahvila- ja ravintolapalvelu. Paavalniemen alueella, Ojanperässä on koulu ja rakennuspalveluyritys. Metsäruusun asemakaava-alueella toimii lemmikkieläinhoitola (hoitola ja myymälä), yksityinen päiväkoti (Kaarnikkametsän päiväkoti), elintarvikealan tuotanto- ja palveluyrityksiä (mm. Annelin Yrtit ja Karkit Oy, Arctic Superfoods/Arctic Forest Foods Oy, Kalapalvelu), Rovaniemen Golf Academy Oy, Metsäpeitto sekä Arffman Consulting Oy. Kuva 11. Tarkastelualueen kaupalliset palvelut 2017 (Pohjakartta: Rovaniemen karttapalvelu) Tarkastelualueen kaupan palvelut ovat väestöpohjaan nähden vähäiset ja niiden roolina Rovaniemen kaupallisessa palveluverkossa on toimia täydennysostopaikkana alueen asukkaille. Alueen asukkaat tekevät valtaosan päivittäistavarakaupan ostoksista ja kaikki erikoistavaraostokset alueen ulkopuolella. Päivittäistavarakaupan palvelut ovat Rovaniemellä keskittyneet ydinkeskustaan sekä Saarenkylän ja Eteläkeskuksen alueille. Tilaa vaativan ja muun erikoiskaupan palveluja on ydinkeskustan lisäksi Lampelan ja Eteläkeskuksen alueilla ja tilaa vaativan erikoiskaupan palveluja Eteläisellä tiva-alueella. Tarkastelualuetta lähimpänä on Rovaniemen ydinkeskusta, jonne on Metsäruusun asemakaava-alueelta tieverkkoa pitkin matkaa runsaat neljä kilometriä. 2.3.2 Kysyntä-tarjonta -tilanne Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta tai omalta asuinalueelta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle tai alueelle ulkopuolista ostovoimaa. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Mikäli taas ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle eikä alueen tarjonta vastaa kysyntää. Vähittäiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Rovaniemellä vuonna 2015 positiivinen (+12 %) eli Rovaniemen kaupunki saa ostovoimaa kaupungin rajojen ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta ovat lähellä tasapainoa (ostovoiman nettosiirtymä +1 %). Erikoiskaupassa Roveniemelle tulee huomattava määrä ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Nettosiirtymä oli tilaa vaativassa kaupassa +35 % ja muussa erikoiskaupassa +17 %.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (26) Koska vähittäiskaupan myyntiä koskevat tiedot on saatavissa vain koko kaupungin osalta, ei tarkastelualueen (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue) kysyntä-tarjonta -tilanteesta ole tietoa. Tarkastelualueella ei ole erikoiskaupan tarjontaa, joten alueen asukkaiden erikoiskaupan ostovoima siirtyy kokonaan alueen ulkopuolelle. Myös päivittäistavarakaupan tarjonta on kysyntään nähden vähäistä, joten myös päivittäistavarakaupassa ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle 2.4 Jakamis- ja kiertotalous 2.4.1 Jakamistalous Jakamis- ja kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Teknologia mahdollistaa erilaisten asioiden tuottamisen, kuluttamisen ja jakamisen helposti, olipa kyse ruuasta, kyydeistä, työkaluista, asunnoista, harrastuksista tai urheiluvälineistä. Jakamistaloudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa yksityishenkilöt tai muut toimijat kuten mikroyrittäjät tai pienyritykset jakavat vajaakäytöllä olevaa resurssia (esim. tuote, palvelu, aika tai osaaminen) digitaalisen alustan kautta. Euroopan komission tiedonannossa (Euroopan komissio 2016) jakamistaloudella, josta komissio käyttää termiä yhteistyötalous (collaborative economy), tarkoitetaan sellaisia jakamistalousalustoja hyödyntäviä liiketoimintamalleja, joilla luodaan avoin markkinapaikka usein yksityishenkilöiden tarjoamien tavaroiden tai palvelujen väliaikaista käyttöä varten. Jakamistaloudessa on kolmentyyppisiä toimijoita: - palveluntarjoajia, jotka jakavat omaisuutta, resursseja, aikaa ja/tai taitoja (joko satunnaisesti palveluja tarjoavia yksityishenkilöitä tai ammatillisessa ominaisuudessa toimivia palveluntarjoajia), - palveluiden käyttäjiä, - palvelujen välittäjiä, jotka verkkoalustan välityksellä saattavat yhteen palvelujen tarjoajat ja käyttäjät ja mahdollistavat transaktiot näiden välillä. Kuva 12. Jakamistalouden käsitteistöä (Lähde: TEM 2017)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (26) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2017) jakamistalouden markkinat on jaoteltu viiteen päätoimintasektoriin. Sektorit ja niille tyypillinen toiminta on määritelty seuraavassa: 1. Majoitus ja tilat - Kodin, huoneen tai makuupaikan vuokraus matkailijoille, kokous-, varasto- tai muun käyttämättömän tilan lyhytaikainen vuokraus, kodinvaihto, sekä loma-asunnon vuokraus, - Erikoistilojen (taloyhtiöiden tilat, yritysten kokoustilat, koulut) vuokraaminen silloin, kun ne eivät ole omistajien käytössä, on jakamistalouden kehityksen myötä syntynyt uudenlainen resurssien hukkakäyttöä poistava toimintatapa myös yhteisöille ja yrityksille. 2. Vertaisliikenne ja autonjako - Vertaisliikenteeseen kuuluvat sekä lyhyen että pitkän matkan henkilökuljetus, jossa kulkuneuvon omistaja yleensä toimii auton kuljettajana. Autonjakoon katsotaan kuuluvaksi yksityisomisteisten autojen lyhytaikainen vuokraus, jossa kulkuneuvon omistaja yleensä luovuttaa resurssin toisen tahon käyttöön. 3. Kotitalous- ja pientyöt - Kotitalouksien, yksityishenkilöiden ja yritysten tarjoamat keikkaluontoiset pientyöt ja kevyet toimistotyöt, siivouspalvelut, lastenvahtipalvelut, asioidenhoito, ruuan tai tavaran kotiinkuljetus ja tavaroiden lyhytaikainen vuokraus, - Tähän voivat kuulua myös esim. ravintolapäivä tai välineiden ja työkalujen yhteiskäyttö. 4. Ammatilliset palvelut - Tutkintoa, pätevyyttä tai erityisosaamista vaativat keikkaluontoiset työt, kuten kehitys- ja suunnitteluprojektit (esim. ohjelmointityöt, käännöstyöt, graafinen suunnittelu), asiantuntijakonsultaatiot tai esiintymiset. 5. Joukkorahoitus - Suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä varojen keräämiseksi tiettyyn hankkeeseen, - Tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan, - Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi ja usein Internetissä toimivien palvelualustojen kautta, - Rahoitukselle määritellään yleensä etukäteen minimisumma, ja hanke, tuote tms. toteutetaan vain, jos em. minimisumma saadaan kokonaan kasaan, - Jos hanke toteutuu, luvattu vastike maksetusta summasta maksetaan takaisin esim. tuotteena, elämyksenä tai yhtiön osakkeina. 2.4.2 Kiertotalous Kiertotalous-käsitteellä viitataan toimintamalliin ja liiketoimintaan, jossa raaka-aineita, tuotteita ja materiaaleja käytetään taloudessa mahdollisimman tuottavasti ja kestävästi. Ytimessä ovat erilaiset kiertokulut: tavoitteena on saada pidettyä tuotteet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Usein tämä edellyttää niiden kierrättämistä eteenpäin periaatteella toisen jäte on toisen raaka-aine. Perinteinen kierrätys on kuitenkin vain pieni osa kiertotalouden toimintaa. Kiertotalous hyödyttää yhteiskuntaa monella tavalla: - keino hyödyntää luonnonvaroja, raaka-aineita, tuotteita ym. resursseja tehokkaasti ja taloudellisesti, - keino minimoida rasitukset ympäristölle, esimerkiksi jätteen ja päästöjen synty, - keino luoda uutta kestävää liiketoimintaa. Kiertotalous palvelee myös resurssitehokkuutta, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman niukoilla panoksilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (26) Kuva 13. Suomen tiekartta kiertotalouteen (Sitra 2016) 2.4.3 Tarkastelualueen jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja Selvityksen yhteydessä tehtyjen haastattelujen mukaan tarkastelualueella toimii REKO-rinki. RE- KO-rinki on lähiruoan jakelumalli, jossa kuluttajat ja tuottajat kohtaavat ilman välikäsiä. Kuluttajat tilaavat tuottajilta Facebook-ryhmässä haluamansa tuotteet ja sitoutuvat noutamaan ne sovitusta paikasta yhteisenä jakelupäivänä. Ensimmäinen lähiruokarengas Suomessa perustettiin vuonna 2013 ja elokuussa 2017 Suomessa oli yhteensä 166 lähiruokarengasta. Rovaniemellä toiminta alkoi kesällä 2017, ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Pöykkölässä Arctic Superfoods / Arctic Forest Foods Oy:n tiloissa. Mukana on 15 yrittäjää. REKO-rinki käyttää jakelupaikkana tällä hetkellä Markkinakiinteistöjen parkkipaikkaa. Haastateltujen mukaan alueella olisi tarvetta torille, jossa voisi järjestää ruokaringin toimintaa sekä erilaisia yhteisiä tapahtumia, kuten esim. elonkerjuumarkkinat ja kirpputorit. Tarpeellisena pidettiin myös kerho-/harrastetiloja, jotka olisivat asukkaiden ja seurojen vuokrattavissa. Markkinakiinteistöt Oy:llä on tiloja, jotka soveltuvat yhteisiksi harrastustiloiksi tai muuhun yhteisölliseen käyttöön, joten uusia tiloja ei välttämättä tarvitse rakentaa asuinalueen yhteyteen. Kysyntää olisi lisäksi hävikkiruokapalveluille, joiden järjestämisestä kaksi haastateltua yrittäjää on kiinnostunut. Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa palvelun kehittämistä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (26) 3 KEHITYSTRENDIT JA ENNUSTEET 3.1 Jakamis- ja kiertotalouden kehitysnäkymät 3.1.1 Yleiset kehitysnäkymät Jakamistaloustransaktioiden potentiaalinen kokonaisarvo voi yltää työ- ja elinkeinoministeriön PwC:llä teettämän arvion mukaan Suomessa vuonna 2020 noin 1,3 mrd. euroon, mikä tarkoittaa markkinoiden yli kymmenkertaistuvan. Vuonna 2020 suurimmiksi jakamistalouden sektoreiksi arvioidaan joukkorahoitus 37 %, vertaisliikenne ja autojako 29 % sekä kotitalous ja pientyöt - sektori 18 %. Kuva 14. Jakamistalouden palvelualustojen tuotot 2020 (Lähde: TEM 2017) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan jakamistalous voi saavuttaa pysyvän ja merkittävän jalansijan markkinoista uudenlaisella toimintakulttuurillaan, jossa korostuvat palvelujen saavutettavuus, valinnanvapaus, sosiaalisuus sekä resurssien hyötykäyttö. Euroopan jakamistalouden edelläkävijämaiden markkinoiden kehitys on osoittanut, että jakamistalouden kasvu on markkinoiden kypsyessä varsin nopeaa. Muutaman seuraavan vuoden aikana Suomen ennustetaankin kirivän Euroopan markkinoiden etumatkaa umpeen ja jakamistalousmarkkinoiden transaktioiden arvon jopa yli kaksinkertaistuvan vuosittain. Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Koska nuorten joukossa kiinnostuksen omistamiseen (autot, asunnot ym.) arvioidaan entisestäänkin vähenevän ja kestävän kehityksen periaatteiden merkityksen kasvavan sekä pakosta että vihreänajattelun myötä, tulee jakamis- ja kiertotalouden palvelujen tarve ja kysyntä lisääntymään tulevina vuosina. 3.1.2 Arviot jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehityksestä Rovaniemellä Palveluverkkoselvityksen yhteydessä haastateltujen yritysten mukaan jakamis- ja kiertotalouteen liittyville palveluille on kysyntää. Yritykset arvioivat jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen käytön ja kysynnän lisääntyvän tulevaisuudessa. Tarkastelualueella toimivan lähiruokaringin arvioidaan laajenevan nykyisestään. Kysyntää olisi myös mm. hävikkiruokapalveluille, tilojen vuokraukselle (esim. kerho- ja harrastetilat) sekä yhteiskäytössä olevalle torille, jossa yritykset ja asukkaat voisivat järjestää erilaisia tapahtumia (esim. ruokaringin toiminta, elonkorjuumarkkinat ja kirpputorit).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (26) Myös keväällä 2017 tehdyn opiskelijakyselyn mukaan jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen käyttö lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Kyselyyn vastanneista Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoista (n=326) jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen käytön arvioi lisääntyvän merkittävästi koko Suomessa 40 % vastanneista ja Rovaniemellä 18 % vastanneista. Oman palvelujen käytön arvioi lisääntyvän merkittävästi 14 % kyselyyn vastanneista. Opiskelijoiden keskuudessa suosituimmat jakamis- ja kiertotalouteen liittyvät palvelut ovat tavaroiden uusiokäyttö, hävikkiruokapalvelut ja tavaroiden vuokraaminen, joita yli puolet vastanneista opiskelijoista olisi valmis käyttämään. Suurimpina esteinä jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kehittämiselle Rovaniemellä opiskelijat pitivät mm. seuraavia: epäselvät toimintamallit, riittämätön tieto mahdollisuuksista, toimitilojen puute, vetäjien/organisoijien puute, toimivien alustojen puute, asenne, halu omistaa, käyttäjien vähäisyys, innovatiivisuuden ja aktiivisuuden puute sekä ajan puute. 3.2 Kaupallisten palvelujen ja kuluttajakäyttäytymisen kehitysnäkymät 3.2.1 Yleiset kehityssuunnat Seuraavaan on koottu viime aikoina esillä olleita kaupan toimintaan ja toimintaympäristöön sekä kulutuskäyttäytymiseen liittyviä yleisiä kehityssuuntia, jotka on tarpeen ottaa huomioon myös Rovaniemen kaupallisten palvelujen kehittämisessä. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia kehityssuuntia - Väestön ikääntyminen: eläkeläiset ovat tulevaisuudessa entistä hyväkuntoisempia ja parempituloisia ja heillä on enemmän aikaa käytettävissä harrastuksiin ja kuluttamiseen - Asuntokuntien koon pieneneminen heijastuu kulutuskysyntään ja kaupan toimintaan. - Kauppaan kohdistuva kysyntä ei kasva enää samalla vauhdilla kuin 2000-luvun alussa. Palvelujen kysyntä kasvaa tavaroiden kysynnän kustannuksella. - Yksilöllisyys kasvaa ja massakulutus vähenee: kuluttajien käyttäytyminen on entistä vaikeammin ennustettavissa. Kuluttajat vaativat ostotapahtumalta elämyksiä ja kokemuksia. - Elämänrytmi nopeutuu: kuluttajat vaativat kaupalta nopeaa toimintaa ja välitöntä palvelua hinta- ja tuotetietojen, tuotteiden saatavuuden sekä toimituksen suhteen. - Vastuullisuuteen, ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien arvojen merkitys kasvaa, mikä heijastuu myös kuluttamiseen. - Asiointipaikan valintaan liittyvistä tekijöistä tärkein on asioinnin helppous ja palvelutarjonnan monipuolisuus. Helppoutta voi olla palvelun saavutettavuus joko autolla, joukkoliikenteellä tai kevyellä liikenteellä, ostostenteon nopeus ja sujuvuus tai pysäköinnin helppous. Helppoutta voi olla myös lyhyt asiointimatka (päivittäisessä ja viikoittaisessa asioinnissa) tai kaikkien palveluiden saaminen samasta paikasta. Tarkastelualueen palvelujen kehittämisessä näistä korostuu erityisesti vastuullisuuteen, ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien arvojen korostuminen kulutuksessa. Tämä luo edellytyksiä myös jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehitykselle (esimerkiksi REKO-lähiruokarinki, hävikkiruokapalvelut ja kirpputorit). Kaupan toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä kehityssuuntia - Kauppa vastaa kulutuksen kehitykseen ja toimintaympäristön vaatimuksiin kehittämällä uusia konsepteja ja myymäläverkkoa. - Tuotevalikoiman kasvattaminen joko oman toimialan sisällä tai toimialarajojen yli lisääntyy. Kaupan toimialarajat hämärtyvät, tuotevalikoima lisääntyy ja laajenee myös palveluiden suuntaan. - Uusissa kaupan muodoissa korostuu elämyksellisyys. Tavaran ostaminen on vain osa elämystä. Syntyy yhä erikoistuneempia myymälöitä, jotka panostavat palveluun tai joissa palvelu liittyy osaksi kokonaistuotetta. Toisaalta myös itsepalvelu tulee kasvamaan (esim. itsepalvelukassat ja myyjättömät myymälät). - Kauppakeskusten suosio säilynee myös tulevaisuudessa. Uudet kauppakeskukset ovat ns. hybridikeskuksia, joihin vähittäiskaupan lisäksi sijoittuu myös muita toimintoja, kuten kaupallisia ja julkisia palveluja sekä asumista. - Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa palvelujen saavutettavuuden merkitystä, joten keskustojen merkitys kauppapaikkoina voi vahvistua. Myös lähipalvelujen rooli kaupan palveluverkossa voi vahvistua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (26) - Verkkokauppa lisääntyy palvelujen myynnissä ja erikoiskaupassa, mutta myös päivittäistavarakaupassa. Verkkokaupan kasvu heijastuu uusien myymälätyyppien kehitykseen, esimerkiksi showroom -tyyppiset myymälät sekä showroom- ja perinteisten myymälöiden yhdistelmät lisääntyvät. - Verkkokaupan lisäksi myös vertaiskaupan ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Digitalisaation myötä vertaiskauppa siirtyy verkkoon. Jo nyt 5-10 % kuluttajista aloittaa ostoprosessin katsomalla ensin vertaiskaupan tarjonnan. Tarkastelualueen palvelujen kehittämisessä näistä korostuu erityisesti lähipalvelujen merkityksen lisääntyminen tulevaisuudessa. Lähipalvelujen lisääntyminen edellyttää kuitenkin riittävää väestöpohjaa sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja täydennysrakentamista. 3.2.2 Haastateltujen ja tulevaisuusverstaan osallistujien arviot palvelujen kehittämistarpeesta Pöykkölän alueen kaupalliset palvelut eivät tällä hetkellä vastaa kysyntää. Alueella on tarvetta päivittäistavarakaupan palveluille ja myös muille kaupallisille palveluille (mm. kahvila- ja ravintolapalvelut, parturi-kampaamo, fysioterapia, kuntosali, polttoaineen jakelu, apteekki, posti). Palvelujen tarve riippuu alueelle kaavoitettavien uusien asuntojen määrästä. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja palvelujen yleinen keskittymiskehitys asettavat kuitenkin haasteita alueen palvelujen ja erityisesti erikoiskaupan palvelujen kehittämiselle. Kaupallisten palvelujen luontevimpana sijaintipaikkana pidettiin Kajaanintien, Ranuantien ja Kemijoen itäpuolentien risteyksen eteläpuolella olevaa aluetta. Alueella asuu tällä hetkellä paljon lapsiperheitä, joten palvelujen kehittämisessä on tärkeintä kehittää palveluja lapsiperheille. Muun muassa päivähoitopaikkoja toivottiin alueelle lisää. Metsäruusun asemakaava-alueen tuleva väestömäärä ja väestörakenne vaikuttavat julkisten palvelujen tarpeeseen. Palveluja tulisi olla kaikille ikäryhmille: lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet. Myös virkistys- ja matkailupalveluille nähtiin alueella olevan kehittämispotentiaalia. Virkistys- ja matkailupalvelujen kehittämisessä pitäisi hyödyntää Kemijoki ja jokiranta sekä Pöyliövaaran ladut. Kemijoen rantaan tulisi rakentaa kevyen liikenteen reitti sekä kalastukseen liittyviä palveluja ja rakenteita. Myös chalet-konseptilla toteutetut loma-asunnot soveltuisivat alueelle. Jakamis- ja kiertotalouteen liittyvistä palveluista alueella nähtiin tarpeellisena yhteiskäyttöiset pyörät ja autot, jotka helpottaisivat liikkumista esim. keskustaan joukkoliikennepalvelujen puuttuessa. Lisäksi tarvetta olisi tavaravaihtopisteille ja vuokrattavalle omatoimitilalle esim. joen rannassa. 3.3 Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä 3.3.1 Arvio ostovoiman kehityksestä Arviointiperusteet Ostovoiman kehitys on arvioitu samoilla laskentaperusteilla kuin vuonna 2014 valmistuneessa Kaupan palveluverkkoselvityksessä (Lapin liitto). Ostovoiman kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvion pohjalta. Lapin liiton kaupan palveluverkkoselvityksessä yksityisen kulutuksen on arvioitu kasvavan päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi vuoteen 2025 saakka. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Todellisuudessa Rovaniemelle kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska myös osa maakunnan muiden alueiden asukkaiden ostovoimasta sekä vapaaajan asukkaiden ja matkailijoiden ostovoimasta kohdistuu Rovaniemelle. Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä Rovaniemen väestön vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2015 noin 437 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 210 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 73 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 154 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli noin 180 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 42 milj..
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (26) Rovaniemen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima lisääntyy vuosina 2015 2025 yhteensä noin 93 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 32 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 20 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 42 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima kasvaa noin 49 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 6 milj.. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Rovaniemellä, /vuosi (vuoden 2015 rahassa) OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2015 rahassa) Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa ja Ravitsemispalvelut palvelut yhteensä 2015 210 154 73 437 180 42 660 2025 242 196 92 530 229 48 808 Muutos 2015-2025 32 42 20 93 49 6 149 Tarkastelualueen väestön vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2015 noin 24 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 12 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 4 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 8 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli noin 10 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 2 milj.. Tarkastelualueen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima lisääntyy vuosina 2015 2025 yhteensä noin 7 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 3 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 1 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 3 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima kasvaa noin 3 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 1 milj.. Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä palveluverkkoselvityksen tarkastelualueella (11. ja 14. kaupunginosat sekä Paavalniemen alue), /vuosi (vuoden 2015 rahassa) OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2015 rahassa) Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravitsemispalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä 2015 12 8 4 24 10 2 36 2025 14 11 5 31 13 3 47 Muutos 2015-2025 3 3 1 7 3 1 11 3.3.2 Arvio liiketilatarpeen kehityksestä Arviointiperusteet Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupallisten palvelujen paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Laskennallinen liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 /vuosi) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2014 valmistuneessa Lapin liiton kaupan palveluverkkoselvityksessä. Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa liiketilan tarvetta. Lisäksi laskelma perustuu oletukseen, että kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Toisaalta osa nykyisistä liiketiloista tulee poistumaan myymälöiden uudistumisen ja maankäytön muutosten seurauksena, jolloin kaikki uusi liiketila ei lisää liiketilan kokonaismäärää.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (26) Liiketilatarve on arvioitu seuraaviin tunnuslukuihin perustuen: - keskimääräinen myyntitehokkuus - päivittäistavarakaupassa 7 000 /my-m 2 - tilaa vaativassa kaupassa 2 000 /my-m 2 - muussa erikoiskaupassa 4 000 /my-m 2 - autokaupassa 8 000 /my-m 2 - ravitsemispalveluissa 1 000 / my-m 2 - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Alueittain esitetty alueen oman väestön ostovoimaan ja sen kehitykseen perustuva laskennallinen liiketilatarve kertoo kyseisen alueen kaupan palveluverkon perusmitoituksen tilanteessa, jossa vähittäiskaupan kysyntä (ostovoima) ja tarjonta (myynti) ovat tasapainossa. Käytännössä kysyntä ja liiketilatarve eivät varsinkaan erikoiskaupassa kohdistu omalle alueelle, vaan palvelut haetaan palvelutarjonnaltaan monipuolisista keskustoista ja kaupan keskittymistä. Uusilla alueilla liikerakentaminen edellyttää lisäksi muun maankäytön ja liikenneyhteyksien toteutumista. Liiketilatarpeen laskelmassa on otettu huomioon kaavallinen ylimitoitus, 30 %. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, että se tuo laskelmaan joustavuutta ja väljyyttä ja parantaa sitä kautta kilpailun edellytyksiä. Osa kauppapaikoista on vaihtoehtoisia kauppapaikkoja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin kuin on suunniteltu. Ylimitoitus kompensoi osaltaan myös liiketilan poistumaa, jota ei ole otettu laskelmassa huomioon. Laskennallinen liiketilatarve on arvioitu edelle esitettyjen laskentaperusteiden ja ostovoiman kehitysarvioiden perusteella. Arvio laskennallisesta liiketilatarpeesta Rovaniemen vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2015 noin 170 000 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilatarve oli noin 49 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarve noin 59 000 k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilatarve noin 63 000 k-m 2. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva liiketilatarve oli noin 36 000 k-m 2 ja ravintolapalveluihin kohdistuva liiketilatarve noin 68 000 k-m 2. Rovaniemen vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on vuosina 2015 2025 yhteensä noin 40 000 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin 7 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin 16 000 k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin 17 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin 10 000 k-m 2 ja ravintolapalvelujen liiketilan lisätarve noin 10 000 k-m 2. Taulukko 5. Arvio vähittäiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta Rovaniemellä, k-m 2 LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravitsemispalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä 2015 48 800 62 600 59 000 170 400 36 600 68 300 275 300 2025 56 200 79 600 74 900 210 700 46 600 78 700 336 000 Muutos 2015-2025 7 400 17 000 15 900 40 300 10 000 10 400 60 700 Tarkastelualueen vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2015 noin 9 300 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilatarve oli noin 2 700 k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarve noin 3 200 k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilatarve noin 3 400 k-m 2. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva liiketilatarve oli noin 2 000 k-m 2 ja ravintolapalveluihin kohdistuva liiketilatarve noin 3 700 k-m 2. Tarkastelualueen vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on vuosina 2015 2025 yhteensä noin 3 000 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin 600 k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin 1 200 k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin 1 200 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin 700 k-m 2 ja ravintolapalvelujen liiketilan lisätarve noin 900 k-m 2.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (26) Taulukko 6. Arvio vähittäiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta tarkastelualueella (11. ja 14.kaupunginosat sekä Paavalniemen alue), k-m 2 LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravitsemispalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä 2015 2 700 3 400 3 200 9 300 2 000 3 700 15 000 2025 3 300 4 600 4 400 12 300 2 700 4 600 19 600 Muutos 2015-2025 600 1 200 1 200 3 000 700 900 4 600 4 TARKASTELUALUEEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN 4.1 Tarkastelualueen liiketilan mitoitusvaihtoehdot Taulukossa 6 on esitetty tarkastelualueen väestön ostovoiman kehitykseen perustuva laskennallinen liiketilatarve tilanteessa, jossa tarkastelualueen kysyntä (ostovoima) ja tarjonta (myynti) ovat tasapainossa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa tarkastelualueen väestön ostovoima toteutuu kokonaisuudessaan myyntinä tarkastelualueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisessä on yleensä tavoitteena kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Käytännössä kuitenkin osa tarkastelualueen päivittäistavarakaupan ostovoimasta kohdistuu aina suuriin ja tuotevalikoimaltaan monipuolisiin myymälöihin (hypermarket, supermarket). Tarkastelualueen päivittäistavarakaupan tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka suuri osa alueen päivittäistavarakaupan asioinneista suuntautuu oman alueen myymälään ja kuinka suuri osa kohdistuu alueen ulkopuolelle esim. Rovaniemen keskustan, Saarenkylän ja Eteläkeskuksen myymälöihin. Tarkastelualueella on tällä hetkellä vain yksi päivittäistavaramyymälä, jonka tarjonta yksin ei riitä kattamaan koko tarkastelualueen väestön kysyntää. Erikoiskaupassa suurin osa tarkastelualueen kysynnästä tulee kohdistumaan alueen ulkopuolelle Rovaniemen keskustaan ja muihin tarjonnaltaan monipuolisiin erikoiskaupan keskittymiin kuten nykytilanteessakin. Tarkastelualueen kehittämisessä voidaan kuitenkin tavoitteena pitää mahdollisimman monipuolista erikoiskaupan palvelutarjontaa. Tällä hetkellä tarkastelualueella ei ole erikoiskaupan palvelutarjontaa, eikä myöskään ole tiedossa hankkeita, joiden myötä erikoiskaupan tarjonta tulisi tarkastelualueella lisääntymään. Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja autokauppa sijoittuu yleensä keskustojen ulkopuolelle ja liikenteellisesti hyvin saavutettaviin paikkoihin valtateiden tai muiden pääliikenneväylien varteen. Tarkastelualueella ei ole tällä hetkellä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eikä autokauppaa. Tarkastelualue ei ole potentiaalinen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue, joten sen sijoittuminen alueelle on myös jatkossa epätodennäköistä. Näin ollen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan kysyntä tulee kokonaisuudessaan kohdistumaan tarkastelualueen ulkopuolella sijaitseviin myymälöihin. Myös kaupallisten palvelujen kysynnästä suurin osa tulee kohdistumaan tarkastelualueen ulkopuolelle palvelutarjonnaltaan monipuolisempiin keskuksiin. Tarkastelualueella on tällä hetkellä muutama kahvila- ja ravintolapalvelu, mutta alueen kaupallisessa kehittämisessä voidaan tavoitteena pitää kaupallisten palvelujen tarjonnan lisäämistä. Alueen väestömäärän lisääntyessä kysyntä tulee kasvamaan. Liiketilan mitoitusvaihtoehdot 2025 Tarkastelualueen liiketilatarvetta on tarkasteltu kahdella vaihtoehtoisella laskelmalla. Laskelmassa 1 on oletuksena, että kaikki tarkastelualueen väestön ostovoima toteutuu myyntinä ja liiketilana tarkastelualueella (vastaa taulukon 6 laskelmaa). Laskelman 1 tilanne on käytännössä epärealistinen, joten laskelmassa 2 oletuksena on, että omalle alueelle kohdistuu tarkastelualueen ostovoimasta päivittäistavarakaupassa 50 %, muussa erikoiskaupassa 10 % ja ravitsemispalveluissa 10 %. Muiden yksityisten palvelujen (parturit, kampaamot, jakamis- ja kiertotalouden palvelut ym.) liiketilatarpeen arvioidaan olevan samansuuruinen kuin ravitsemispalvelujen liiketilatarpeen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (26) Laskelman 2 mukaan kaupan ja palveluiden liiketilatarve on tarkastelualueella vuonna 2025 noin 3 950 k-m 2. Kun otetaan huomioon alueen nykyinen kerrosala, on kaupan ja palvelujen liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä noin 3 450 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1 350 k-m2, erikoiskauppaan noin 460 k-m 2, ravitsemispalveluihin noin 720 k-m 2 ja muihin yksityisiin palveluihin noin 920 k-m 2. Taulukko 7. Tarkastelualueen liiketilatarve vuonna 2025, k-m 2 Päivittäis- Muu Muut LIIKETILATARVE Kauppa Ravitsemispalvelut 2025, k-m 2 tavara- kauppa kauppa erikois- yksityiset yhteensä palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Laskelma 1 3 300 4 600 7 900 4 600 4 600 17 100 Laskelma 2 1 650 460 2 110 920 920 3 950 Taulukon 7 mitoitusvaihtoehdot antavat pohjan liiketilan mitoitukselle tarkastelualueella. Laskelmalla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia. Ne voivat lisätä tai vähentää arvioitua liiketilan lisätarvetta. Laskelmalla ei myöskään voida varmistaa liiketilojen toteutumista. Tärkeää on, että kaavoissa varataan riittävästi tilaa kaupan ja palvelualojen toiminnoille. 4.2 Palvelujen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Seuraavaan on koottu nykytilan ja kehitysnäkymien analyysissä, yrityshaastatteluissa sekä Metsäruusun asemankaavan laadintaan liittyvässä osallisten tapaamisessa ja tulevaisuuden verstaassa esiin tulleita palvelujen kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita. Mahdollisuudet - mitä voidaan kehittää? Yleistä alueen historian ja luonteen hyödyntäminen asukkaille mahdollisuus pienviljelyyn ja puutarhaviljelyyn viihtyisä ja houkutteleva alue eri-ikäisille perheystävällinen alue (lasten leikkipaikat, päivähoitopaikat, koulut ym.) yhteistiloja: harrastustilat, monitoimitalo, yhteisöllisyys nykyisten tilojen hyödyntäminen, luonto-opisto, auditorio Kaupallisten palvelujen kehittäminen päivittäistavaramyymälä, kahvila- ja ravintolapalvelut, huoltoasemapalvelut liikekeskus Ranuantien risteykseen, torialue liikekeskuksen pihaan Julkisten / yksityisten palvelujen kehittäminen koulu- ja päivähoitopalvelut, leikkipuistot, liikunta- ja urheilupuistot ikääntyville palvelutalo, kotipalvelu/ruokapalvelut Hyvinvointi- ja virkistyspalvelujen kehittäminen mm. parturi-kampaamo, fysioterapia-hieronta, kuntosali lähiliikuntapalvelut, luontoliikunta-aktiviteetit juoksureitit, ladut, kelkkareitit sekä yhteydet lähiympäristön reiteille jokirantaan kevyen liikenteen reitti Matkailupalvelujen kehittäminen jokirantaan vapaa-ajan asuntoja ja kalastuspalveluja luontokeskus ja luontoreitit, laavut ohjelmapalvelut, mm. kalastus, metsästys, poro-, koiravaljakko-, kelkka-ajelut, eräretket ohjelmapalvelujen kohtauspaikka / pysäkki elämys- ja kokemusmatkailua, ei massamatkailua Liikkumispalveluja kuljetuspalvelut esim. joen yli kesäisin MAAS-palvelujen tukikohta joukkoliikennepalvelut pitkällä tähtäimellä Kiinteistöhuoltopalveluja, mm. esim. siivous, talonmies, aluetalkkari Jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittäminen yhteiskäyttöiset pyörät ja autot tavaranvaihtopisteet, pihatorit vuokrattava omatoimitila esim. joen rantaan