Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013
Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin puheenvuoro 12:20 Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoella 12:50 Nykyiset toimenpiteet 13:10 Johdatus toimenpiteiden monitavoitearviointiin 13:25 Tauko (10 min) 13:35 Tarkempaan arviointiin valitut toimenpiteet 14:45 Tauko (5 min) 15:45 Vaihtoehtotarkastelu ja työn eteneminen vuonna 2014 16:00 Tilaisuus päättyy 2
Tilaisuuden tavoitteita Kerrotaan sidosryhmien edustajille tulvariskien hallinnan suunnittelun etenemisestä Keskustellaan toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista Tuotetaan aineistoa toimenpiteiden arviointiin tulvaryhmässä tehtävää päätöksentekoa varten
Nykyiset toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi
NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMENPITEET Tulvavaara- ja riskikartoitus Maankäytön suunnittelu & alimmat rakentamiskorkeudet Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa Tulvaennusteet ja -varoitukset Tulvaviestintä & kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat ja evakuointi Tulvantorjunnan harjoitukset Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset Vesistöjen säännöstely Jäiden sahaukset 5
Kehitettäviä käytäntöjä ja toimenpiteitä Tulvantorjunnan harjoitukset Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen (mm. kosteikot, putkipadot)
Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella Alustavia tuloksia putkipatojen ja kosteikkojen vaikutuksista
Q 4500 4000 Kemi- ja Ounasjoen kevättulva 1973 (HQ1/20a) Kemijoki, Vanttauskoski Ounasjoki, Marraskoski 6 vrk, jolloin virtaama yli 3500 3500 3000 2500 2000 9 vrk, jolloin virtaama yli 1500 m3/s 1500 1000 500 0 9 vrk, jolloin virtaama yli 1000 m3/s
Q 4500 4000 3500 Kemi- ja Ounasjoen kevättulva 1993 (HQ1/20a) Kemijoki, Vanttauskoski Ounasjoki, Marraskoski 7 vrk, virtaama yli 3500 m3/s 3000 2500 2000 1500 1000 500 14 vrk, virtaama yli 1500 m3/s 7 vrk, virtaama yli 1000 m3/s 0
65.1 Ala-Kemijoen alue 3 % 65.2 Keski-Kemijoen alue 17 % 65.3 Kemijärven - Pelkosenniemen alue 14 % 65.4 Ylä-Kemijoen valuma-alue 5 % 65.5 Ala-Ounasjoen alue 14 % 65.6 Ylä-Ounasjoen valuma-alue 1 % 65.7 Raudanjoen valuma-alue 14 % 65.8 Kitisen alue 4 % 65.9 Luiron valuma-alue 3 % Harmaat alueet ovat ojitettuja soita 65.6 65.5 65.1 Kemijoen vesistöalue ja ojitettujen turvemaiden osuus 65.8 65.7 65.2 65.9 65.3 65.4
Metsäojituksen vaikutuksista Lisää keski- ja ylivirtaamia, mutta ajanmittaan vaikutus vähenee Ojitetun alueen sijainti vaikuttaa vesistöalueen alajuoksun ylimpiin virtaamiin Ylivirtaamat pienenevät kun ojitus tapahtuu vesistöalueen alajuoksulla Vastaavasti yläjuoksulla tehty ojitus lisää ylivirtaamia Suurten vesistöalueiden alajuoksulla vaikutus tulvien suuruuteen voi siis olla ylivirtaamia kasvattava tai vähentävä.
Putkipato -periaatekuva
Putkipatojen vaikutus Kaikkiaan Rovaniemen yläpuolella (ei Ounasjoki) pidätystilaa: 5,0 milj. m³ (oletus: turvemaiden kaltevuus 0,7 %) 20 milj. m³ (oletus: turvemaiden kaltevuus 0,3 %) 60 240 m³/s vuorokauden ajan Tästä ojitusalasta 52 % metsähallituksen mailla
Maatalouden mahdolliset kosteikot 65.2 Keski-Kemijoen alue 23 kosteikkoa 24 ha kosteikkoa 65.3 Kemijärven-Pelkosenniemen alue 81 kosteikkoa 75 ha kosteikkoa 65.7 Raudanjoen valuma-alue 21 kosteikkoa 18 ha kosteikkoa Mahdolliset kosteikkopaikat VEMALAsta - Oletus: pinta-ala 2% yläpuolisesta valumaalueesta - Oletus: Peltoa valumaalueella >20 % Oletus, kosteikoissa tulvanpidätysvaraa 0,5 metriä Kokonaispidätystilavuus on noin 600 000 m³ vastaa 7 m³/s yhden vuorokauden ajan
Johdatus toimenpiteiden monitavoitearviointiin
Sidosryhmäyhteistyö ja kansalaisten kuuleminen 1. Päätetään tulvariskien hallinnan alustavista tavoitteista 2. Tunnistetaan mahdolliset toimenpiteet ja toimenpiteiden alustava arviointi 3. Arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta yksittäin Sidosryhmätyöpajat 12/2013 4. Muodostetaan toimenpideyhdistelmät 1/100 ja 1/250 tavoitteiden saavuttamiseksi 5. Arvioidaan toimenpideyhdistelmien vaikutuksia ja päätetään tulvasuojelulle asetettavista tavoitteista Kirjataan tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallintasuunnitelmaan Yleisötilaisuus, tiedottaminen keväällä 2014 Onko tavoitteet mahdollista saavuttaa aiheuttamatta vesienhoidon tavoitteiden vaarantumista? Kuuleminen hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Toimenpiteiden alustava arviointi ALUSTAVA TARKASTELU vaikutus tulviin ja tulvariskeihin kustannukset toteutettavuus 1. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia 2. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin 3. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI TOIMENPIDEYHDISTELMÄT TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA
Tästä tarkastelusta pois jätetyt toimenpiteet Kemijoen uoman vedenjohtokyvyn parantaminen perkauksilla Rovaniemen kohdalla Ohitusuoma (Puolentaipaleen kanava) Uittopatojen käyttö tulvan pidättämisessä Ounasjoen tilapäiset tulvasuojelualtaat
Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa tavoitteisiin Tulvan toistuvuus Toimenpide X? Toimenpide Y? Tavoite? 1/5 1/20 1/30 1/50 1/100 1/250 Nykytila: Ei merkittävää vahinkoa Rovaniemellä Nykytila: Ei merkittävää vahinkoa Kemijärvellä
Arvioinnissa tarkasteltavat vaikutukset TULVARISKIEN HALLINTAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI TULVARISKIEN JA -HAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTO- VAIKUTUKSET TALOUS- VAIKUTUKSET SOSIAALISET VAIKUTUKSET KUSTANNUKSET Harvinainen (1/100a) tulva Erittäin harvinainen (1/250a) tulva Myös alapuolinen vesistö Vedenlaatu Luonnon monimuotoisuus Kalasto Natura-alueet Vesivoima Aluetalous Muut Virkistyskäyttö ja kalastus Maisema ja viihtyisyys Luonnonvarojen kotitarvekäyttö TOTEUTETTAVUUS Oikeudellinen Tekninen Toteuttaja/rahoitus RISKIT/ EPÄVARMUUDET Hyväksyttävyys Tulvasuojeluhyötyjen saavuttaminen Odottamattomat haitat
Arviointiasteikko: tulvahaittojen väheneminen Arvioidaan erikseen merkittävillä tulvariskialueilla Lisäksi vaikutus tulvariskiin muualla vesistössä Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla Vaikutus muualla vesistössä Ei vaikutusta: 0 Ei paranna tulvasuojelutasoa ko. tulvatilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. ++ Vähentää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Pieni: 1 Toimenpiteellä on lievä tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin < 10 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin < 10 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. + Vähentää jonkin verran tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Kohtalainen: 4 Toimenpiteellä on kohtalainen tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin 40 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 40 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. 0 Ei vaikutusta tulvariskeihin muualla vesistössä Suuri: 7 Toimenpiteellä on suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin 50 70 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 50-70 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. - Lisää hieman tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Erittäin suuri 10 Toimenpiteellä on erittäin suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata 80 100 % tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia sille tasolle, että vahingot voidaan välttää muilla nykykäytännön mukaisilla toimilla. -- Lisää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä 21
LUONTOVAIKUTUKSET JA SOSIOEKONOMISET VAIKUTUKSET Asteikko Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen + Kohtalainen + + Suuri + + + Esimerkkikuvauksia Toimenpiteellä suuria, laaja-alaisia ja pitkäaikaisia tai palautumattomia kielteisiä vaikutuksia. Toimenpiteellä melko suuria pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia pienellä alueella tai väliaikaisia melko suuria kielteisiä vaikutuksia laajalla alueella. Toimenpiteellä väliaikaisia ja paikallisia kielteisiä vaikutuksia. Toimenpiteestä ei aiheudu myönteistä tai kielteistä vaikutusta. Toimenpiteellä on vähäisiä myönteisiä vaikutuksia. Toimenpiteellä on kohtalaisen suuria myönteisiä vaikutuksia laajalla alueella tai suuria myönteisiä vaikutuksia melko suppealla alueella. Toimenpiteellä on suuria laaja-alaisia vaikutuksia.
TOTEUTETTAVUUS LUOKKA TEKNINEN JURIDINEN TOTEUTTAJA/ RAHOITUS Hyvä (HY) Toimenpiteestä on aikaisempaa kokemusta, eikä ongelmia ole ilmennyt Luvan saanti hyvin todennäköistä Toteuttaja tiedossa ja rahoitus todennäköinen Kohtalainen (KO) Toimenpiteestä vain vähän kokemusta, haasteita toteutuksessa Luvan saantiin sisältyy jonkin verran epävarmuutta Epävarmuutta toteuttajasta tai rahoituksen järjestymisestä Huono = (HU) Erittäin vaativa toimenpide, ei aikaisempaa kokemusta Luvan saantiin sisältyy suurta epävarmuutta Epäselvyyttä toteuttajasta ja rahoituksen järjestyminen epävarmaa
RISKIT LUOKKA HYVÄKSYTTÄVYYS TULVASUOJELUHYÖTYJEN TOTEUTUMINEN ODOTTAMATTOMAT HAITAT Pieni/olematon = P Toimenpiteeseen liittyvät ristiriidat vähäisiä Hyödyt käytännössä varmoja Toimenpiteen vaikutukset ovat ennakoitavissa Kohtalainen = K Osa sidosryhmistä vastustaa/suhtautuu kielteisesti toimenpiteeseen On mahdollista, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä Toimenpiteen haitalliset vaikutukset melko hyvin ennakoitavissa Suuri = S Todennäköisesti aiheuttaa laajaa vastustusta Suuri todennäköisyys, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä, esim. veden varastoinnin ajoitus, kansalaisten omaehtoinen varautuminen Toimenpiteeseen liittyy vaikeasti ennakoitavissa olevia haitallisia vaikutuksia 24
TOIMENPITEET KEMIJÄRVEN TULVARISKIEN VÄHENTÄMISEKSI Kerran 100 vuodessa toistuva tulva ei aiheuta vahinkoja Kemijärvellä. Kerran 250 vuodessa toistuva tulva aiheuttaa riskin patorakenteille. Mahdollisia toimenpiteitä: patojen tiivistesydänten korotus tasolle 150,2 m (mm. Pöyliöjärven maapato 4, nyk 149,8 m) Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle 25
Lähde: Talvensaari, Kemijoki Oy 2013 26
Tarkempaan arviointiin valitut toimenpiteet KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 JA HW 1/100 TASO OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA KEMIHAARAN TEKOALLAS
Kyselylomake TOIMENPIDE NÄKEMYKSESI TOIMENPITEEN VAIKUTUKSISTA - Onko kaikki keskeiset vaikutukset tunnistettu? - Oletko samaa mieltä asiantuntija-arvioiden kanssa? NÄKEMYKSESI TOIMENPITEESTÄ PERUSTELUT KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI Myönteinen Kielteinen Neutraali En osaa sanoa KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN Myönteinen Kielteinen Neutraali En osaa sanoa KEMIHAARAN TEKOALLAS Myönteinen Kielteinen Neutraali En osaa sanoa 28
KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI Luusuanjärven ja Neitilän altaan läpi kulkevan vanhan uoman eli Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle Mahdollistaisi nykyistä suuremmat juoksutukset Kemijärvestä ennen tulvaa, mikä viivästyttäisi järven vedenpinnan nousua Kustannukset noin 3 milj. 29
NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: 1/100 tulva vähenee vastaamaan noin 1/20 toistuvuutta ei vahinkoja 1/250 tulva vähenee vastaamaan 1/100 tulvaa ei yksinään riittävä Kemijärvi: mahdolliset tulvahaitat Kemijärven luusuan alueella LUONTOVAIKUTUKSET Säännöstelyn vaikutuksesta vedenkorkeuden vaihtelu kasvaa Luusuanjärvessä ja Neitilän altaassa. Veden vaihtuvuus ja happitilanne +, vedenlaatu -? SOSIAALISET VAIKUTUKSET Vettymishaitat Itärannan ja Tuulaniemen alueella - Vesimaisema muuttuu. Kulkuyhteys Kemijärvelle ja kalastusmahdollisuudet + TALOUSVAIKUTUKSET Vesivoimatuotanto (keväisin vesipinta voimalaitoksella nousee) + TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Tarvitaan vesilain mukainen lupa. Valtion, kaupunkien, Kemijoki Oy:n yhteishanke? YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA Kyllä Lähteet: KAT mallinnukset, Vesistömallitarkastelut/SYKE, Martinmäki ym. 2006 30
KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN Tulvavesien varastointi Kemijärveen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa Kemijärven yläraja säilyy nykytasolla (nyk 149,0) ja patojen korotus hätä-hw tasolle 150,8 m (nyk 149,8) Patojen korotuksen kustannukset arviolta 4-5 milj. (Kemijoki Oy). 31
KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN- vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: Jos Kemijärvi +1,8m Rovaniemellä ei vahinkoja. 1/250 tulva: tarvitaan lisätoimenpiteitä. Kemijärvi: 1/100 tulvasta ei vahinkoa, 1/250 tulva edellyttää penkereiden korotusta LUONTOVAIKUTUKSET Vaikutukset vedenlaadulle ja kalastolle vähäisiä ja tilapäisiä. Penkereiden vaikutusalueella uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Omaisuusvahingot Kemijärveltä (arviolta 64 asuinrakennusta vaikutusalueella,kemijoki Oy) Maiseman muuttuminen, rakentamisaikaiset haitat, noston aikana roskaantuminen (kalastus) TALOUSVAIKUTUKSET Mahdollisuus vesivoimatuotannon kehittämiseen kasvaa (mahd. lisätilavuus 302 milj. m3) TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Tarvitaan AVIn lupa. Todennäköisesti toteutettavissa. Riski: säännöstelyn ajoittaminen YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA Harvoin toteutettuna neutraali Lähteet: Kemijoki Oy (2011), KAT mallinnukset, SYKE vesistömallitarkastelut 32
SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA Varaudutaan sulkemaan Saarenpudas tilapäisesti maamassoilla tai settipadoilla poikkeuksellisissa tulvatilanteissa (esim. VT4 ja Kuusamontien kohdat). Kokonaiskustannukset noin 1 milj. 33
SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: 1/50a tulvalla saadaan suojattua kanta-saarenkylän alue Kuusamontien pohjoispuolelta. 1/100a tulvalla noin 160 asuinrakennusta saadaan suojattua Saarenkylässä. Ei vaikutusta tulvariskiin muualla. LUONTOVAIKUTUKSET. Tilapäisiä ja paikallisia. Veden samentuminen, kalojen karkottuminen. SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Työnaikainen haitta: melu, liikenne, maisema. TALOUSVAIKUTUKSET. Vähäiset. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Edellyttää AVIn lupaa. Toteuttaja ROI kaupunki? Toteutusaika noin 3 vrk. Riskit: Tulvaennusteeseen liittyvä epävarmuus. YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali Lähteet: Maveplan (2012), Kämäräinen (2008) 34
TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 ja TASO HW 1/100 Suojataan Rovaniemen tulvavaara-alueen asuinrakennukset (1/100 tulvalla 550 kpl ) kiintein tulvapenkerein tai -seinin. Tarve 1/100a tulvalla max 18 km, kustannukset 9-10 milj. Tarve 1/50a tulvalla max 10 km, kustannukset 4,5-5 milj. 35
Tulvapenkereet HW1/50a 36
Tulvapenkereet HW1/50a 37
Tulvapenkereet HW1/100a 38
Tulvapenkereet HW1/100a 39
TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: Siellä missä penkereitä toteutetaan, saadaan suojattua tulvavaara-alueen rakennukset ja rakenteet mitoitusta vastaavan tulvan aiheuttamilta vahingoilta. LUONTOVAIKUTUKSET Penkereet toteutetaan pääasiassa kuivalle maalle, jolloin niillä ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Jokivarressa muutokset rantavyöhykkeessä. Ei vaikutusta Ounasjokisuiston Natura-alueeseen. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Penger voi rajoittaa vesimaisemaa ja piha-alueiden käyttömahdollisuuksia. Ahtaissa paikoissa voidaan käyttää tulvaseiniä. TALOUSVAIKUTUKSET Ei merkittäviä hyötyjä tai haittoja. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen toteutus haasteellista: ahtaat tilat, vaihteleva maanomistus. Vaatii maanomistajan luvan ja maisematyöluvan. Asemakaavassa voidaan yksityiskohtaisesti päättää rakentamisesta. Kaupunki ja valtio toteuttajina? YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali. 40
OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA Juoksutetaan Olkkajärvestä ennen Valajaskosken tulvaa mahdollisimman paljon. Pienennetään Olkkajärven juoksutusta heti Olkkajärven tulovirtaamamaksimin jälkeen. Vedenkorkeudet pysyvät nykyisten säännöstelyrajojen puitteissa 41
OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA - vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi: Vähentää virtaamaa Valajaskoskella noin 150 m 3 /s. Ei riittävä harvinaisessa tulvassa LUONTOVAIKUTUKSET. Ei merkittävää vaikusta. SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Ei merkittävää vaikutusta. TALOUSVAIKUTUKSET. Ei vaikutusta vesivoimatuotantoon TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT Ei vaadi lupamuutosta, teknisesti toteutettavissa. Riskit: onnistuuko säännöstelyn ajoitus niin että voidaan leikata Rovaniemen tulvahuippua. YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali Lähteet: SYKE vesistömallitarkastelut 2013 42
KEMIHAARAN TEKOALLAS Uuden tekoaltaan rakentaminen Kemihaaran alueelle. Tekojärven pääosa on Pelkosenniemen kunnassa Vuotosjoen ja sen sivujokien varsilla olevalla suo- ja metsäalueella. Kemijoen suunnassa tekojärvi ulottuisi kapeana lahtena lähelle Savukosken kirkonkylää. Altaan säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pintaalaksi 155 km² Kustannukset arviolta 250 milj. Lähteet: Kemijoki Oy 2011, SYKE vesistömallitarkastelut 2012, KHO katselmusasiakirja 2002 Kartta: Kemijoki Oy 2011 43
KEMIHAARAN TEKOALLAS- vaikutukset TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN Rovaniemi ja Kemijärvi: ei vahinkoa 1/100 tulvassa, myös 1/250 kevättulvan vahingot jäisivät vähäisiksi LUONTOVAIKUTUKSET Vedenlaatu: altaan happitilanne alkuvuosina heikko, vedenlaatu pysyvästi Kemijokea heikompi. Rehevöityminen alapuolisessa vesistössä + Kemijärvessä kymmeniä vuosia. Natura-alueet: merkittävä luontoarvojen menetys, 5 155 ha Natura-aluetta, mm. suot, joet ja pienvedet, lintujen pesimäalueiden menetys (alueella 22 luontodirektiivin 1 liitteen lajia) Kalasto: vaelluskalojen lisääntymisalueiden menetys, nousueste, kalakantojen muuttuminen särkikalojen eduksi, Kemijärven vaellussiika- ja taimenkantojen heikkeneminen SOSIAALISET VAIKUTUKSET Käyttömahdollisuuksien muuttuminen. Haitallinen vaikutus kalastukseen, elohopeapitoisuudet: petokalojen käyttökielto 8-15 vuotta, myös alapuolelle rajoituksia. Jokikalastuksen loppuminen. Maiseman muuttuminen. TALOUSVAIKUTUKSET. Merkittävä energiahyöty, verotulot kunnille, työllistävä vaikutus. Merkittävä paikallinen haitta porotaloudelle: laidunten menetys ja pirstoutuminen. TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT. Juridinen toteutettavuus huono, edellyttäisi valtioneuvoston päätöstä ja EU-komission lausuntoa. Riskit: syystulvatilanteessa allas täynnä? YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Kielteinen
Natura 2000-suojelusta poikkeaminen Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita koskee heikentämiskielto. Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää poikkeuksen, jos hankkeeseen 1) pakottaa erittäin tärkeä yleinen etu vain julkinen ja pitkäaikainen etu esim. kansalaisten elämän suojelua edistävien perusarvojen (terveys, turvallisuus, ympäristö) turvaaminen 2) eikä hankkeelle ole vaihtoehtoa Vaihtoehtoisen ratkaisun puuttuminen on perusteltava asianmukaisesti ja riittävästi perustellen, ettei muita vaihtoehtoja suunnitelmalle/hankkeelle ole Valtioneuvoston tulisi pyytää asiasta ensin myös Euroopan komission lausunto
Vaihtoehtojen muodostaminen - tarkastellaan erikseen toistuvuuksia 1/100 ja 1/250 Tavoitetaso 1/100a Tavoitetaso 1/250s VE1 VE2 VE 3 VE4 Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet X X X X Kemijärven Neitilän kanavan avaaminen x x Kemijärven säännöstelyn tehostaminen X X Saarenputaan sulkeminen tulvatilanteessa X X Tulvapenkereet Rovaniemellä < 10 km < 18 km Pääteiden korotukset Rovaniemellä < 1 km < 2 km Olkkajärven varastointitilavuuden lisääminen säännöstelyn kehittämisellä X X Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen X 47
Toimenpiteiden tarkastelu jatkuu Yhteenveto Rovaniemen ja Kemijärven tilaisuuksista Kemijoen tulvaryhmän www-sivuille joulukuun aikana (Google-haku: Kemijoen tulvaryhmä) Palautetta toimenpiteistä voitte lähettää anna.kurkela@ely-keskus.fi, niina.karjalainen@ely-keskus.fi Avoin yleisötilaisuus maalis-huhtikuussa 2014 Tulvariskien hallintasuunnitelman luonnos kuultavaksi lokakuussa 2014