Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35.

Transkriptio

1 Kemijoen tulvaryhmän 8. kokouksen pöytäkirja LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs Aika: klo 9:35 12:48 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat ja todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. jäsen (pj) Lapin liitto Hannes Manninen jäsen Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki jäsen Lapin pelastuslaitos Timo Rantala jäsen Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo jäsen Kemijärven kaupunki Markku Koivisto jäsen Keminmaan kunta Aapo Mäenpää jäsen Jari Kinnunen Kittilän kunta varajäsen Lauri Kurula jäsen Pelkosenniemen kunta Hannu Oikarinen jäsen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila jäsen Sallan kunta Marita Leskinen jäsen Savukosken kunta Kari Kilpimaa jäsen Sodankylän kunta Veikko Virtanen jäsen Tervolan kunta Mika Simoska seuraavilla ei esitys- eikä äänioikeutta sihteeri Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen sihteeri Lapin liitto Maiju Hyry pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Kaj Hellsten Jussi Pyyny pysyvä asiantuntija Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Markku Isometsä pysyvä asiantuntija Lapin luonnonsuojelupiiri Pekka Nyman Tarja Pasma asiantuntija Lapin ELY-keskus Timo Jokelainen asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Lapin ELY-keskus Pekka Räinä asiantuntija Suomen ympäristökeskus Noora Veijalainen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

2 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Edellisellä kerralla on valittu tarkastajiksi Panu Leinonen ja Tarja Outila. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Marita Leskinen ja Veikko Virtanen. 4 Esityslistan hyväksyminen Esitys: Päätös: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin. 5 Esityslistan/pöytäkirjan laadinta ja kirjaamisperiaatteet Puheenjohtaja Hannes Manninen alustaa asian. Esitys: Päätös: Keskustellaan asiasta ja päätetään keskeisistä periaatteista Hannes Manninen jakoi aiheeseen liittyvän esittelytekstin kokoukseen osallistujille. Esityslistan esittelyosassa päätettävään asiaan liittyvät keskeiset kohdat siten, että lukemalla ne, saa pääpiirteittäisen kokonaiskuvan. Lyhyesti on syytä tuoda esiin myös asiaan liittyvät keskeiset säännökset. Esittelijän tekstin tulee olla perusteltua, jossa on vältettävä esittelijän subjektiivisia mielipiteitä. Pöytäkirja voi olla keskustelupöytäkirja (harvinainen) tai päätöspöytäkirja. Päätöspöytäkirjaan merkitään kokouksessa tehdyt ehdotukset, äänestysehdotukset, äänestykset ja päätökset. Edellä olevan lisäksi pöytäkirjaan voidaan merkitä myös toteamuksia ja sellaisia mainintoja, jotka kokous päättää merkitä pöytäkirjaan. Lisäksi luonnollisesti merkitään jäsenten eriävät mielipiteet tai lausumat. Kokouksen tapahtumat kirjataan päätösesityksen jälkeen, jotta esittely ja kokousasioiden käsittely eivät sekoitu toisiinsa ja lukija tietää kenen/keiden kannanotosta on kulloinkin kysymys. Päätettiin hyväksyä pöytäkirjan laadinta ja kirjaamisperiaatteet edellä olevan mukaisesti.

3 6 Ilmastonmuutos ja hydrologia Tulvariskien hallinnan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin, että hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden sopeutuvuus ilmastonmuutokseen. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulviin liitteen 1 esityksen mukaisesti. Merkittiin tiedoksi ja todettiin, että ilmastonmuutos ei tämän hetkisen tiedon mukaan aiheuta muutoksia tulvasuojelun perusratkaisuihin. 7 Tulvariskien hallinnan suunnittelun ja vesienhoidon yhteensovittaminen Tulvariskien hallinnan suunnittelun toimenpiteet ja vesienhoito on tulvariskilain mukaan sovitettava yhteen. (620/2010,12 ) Pekka Räinä esittelee tulvariskien hallinnan suunnittelun ja vesienhoidon yhteensovittamista vesienhoidon näkökulmasta. Esitys: Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi. Pekka Räinä esitteli tulvariskien hallinnan suunnittelun ja vesienhoidon yhteensovittamista vesienhoidon näkökulmasta liitteen 2 mukaisesti. Merkittiin katsaus tiedoksi. 8 Tulvariskien hallintasuunnitelmaan valmisteltavat toimenpiteet Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointia on esitelty aiemmissa tulvaryhmän kokouksissa. Kemijoen tulvaryhmän edellisessä kokouksessa monitavoitearvioinnin käsittely jäi keskeneräiseksi toimenpidevaihtoehtojen osalta. Yksittäisistä tulvariskien hallintatoimenpiteistä on muodostettu neljä vaihtoehtoa. Tämän asian käsittelyn ajaksi kokoukseen osallistujat jaetaan neljään ryhmään ja kaikki ryhmät saavat kommentoida kaikkia esitettyjä vaihtoehtoja learning cafe - tyyppisellä menetelmällä. Menetelmässä ryhmät kiertävät keskustelupisteestä toiseen. Jokaisessa pisteessä on esitettynä yksi toimenpidevaihtoehto, josta kukin ryhmä keskustelee (mm. toteutettavuus, lisäselvitystarpeet). Kaikki osallistujat kiertävät kaikki pisteet.

4 Ryhmäkeskustelujen jälkeen kaikki osallistujat täytettävät kyselylomakkeen toimenpidevaihtoehdoista. Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee ryhmätöiden kulun. Taustamateriaali ryhmäkeskusteluihin: Liite 1. Edellisen kokouksen kommenttien pohjalta täydennetty raportti yksittäisistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Liite 2. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin ja toimenpiteiden sopeutuvuus ilmastonmuutokseen Liite 3. Toimenpidevaihtoehtojen esittely Esitys: Päätös: Keskustellaan vaihtoehtoisista toimenpideyhdistelmistä ja sovitaan alustavasti tulvariskien hallintasuunnitelmaan valmisteltavasta vaihtoehdosta. Esillä olleet toimenpidevaihtoehdot olivat: VE 1 Tulvavedenpidättäminen Rovaniemen yläpuolella (tavoitetaso 1/100a) Kemijärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen tilapäisesti tasoon N43+150,8 m (hätäylivedenkorkeuden nosto nykyisestä tasosta 1 metrillä) Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyiseen hätäylivedenkorkeuteen saakka VE2 Varautuminen tulviin Rovaniemellä (tavoitetaso 1/100a) Rovaniemen tulvapenkereet mitoitettuna 1/50a tulvalle Kemijärven ja Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyisiin hätäylivedenkorkeuksiin saakka. VE3 Toimenpiteet Rovaniemellä ja Kemijärvellä (tavoitetaso 1/250a) Rovaniemen tulvapenkereet mitoitettuna 1/50a tulvalle Kemijärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen tilapäisesti tasoon N43+150,8 m (hätäylivedenkorkeuden nosto nykyisestä tasosta 1 metrillä) Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyiseen hätäylivedenkorkeuteen saakka VE4 Kemihaaran tekoallas Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esitteli ryhmätöiden kulun ja keskusteltiin ryhmissä vaihtoehdoista ja täytettiin kyselylomake liittyen vaihtoehtoihin. Timo Alaraudanjoki piti esityksen (liite 3) tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden jaksottamisesta tässä kohdassa.

5 Päätös: Todettiin, että tulvaryhmä on yksimielinen rinnalle tarkasteltavasta Rovaniemen pengertämisestä 1/50a tulvarajaan saakka, jotta vaikutuksia saadaan mahdollisesti nopeammalla aikataululla. Mukana pidetään myös Kemijärven pinnan poikkeuslupamahdollisuus nykyiseen tapaan. Puheenjohtajan päätösesitys: Varsinainen vaihtoehto tulvariskien hallintasuunnitelmaan on VE4, mutta otetaan rinnalle tarkasteltavaksi Rovaniemen pengertäminen 1/50a tulvarajaan saakka edellä yksimielisesti hyväksytyllä tavalla. Pelkosenniemen kunnan edustajan päätösesitys: Varsinainen vaihtoehto tulvariskien hallintasuunnitelmaan on VE3. Lapin ELYkeskuksen edustaja kannatti Pelkosenniemen kunnan edustajan esitystä. Kahdesta kannatetusta päätösesityksestä järjestettiin äänestys. Äänestyksessä puheenjohtajan ehdotusta kannatti 8 jäsentä ja Pelkosenniemen kunnan ehdotusta 2 jäsentä. Äänestyksen perusteella päätökseksi tuli puheenjohtajan ehdotus. 9 Tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden jaksottaminen Keskustellaan tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden jaksottamisesta useammalle suunnittelukaudelle. Tiettyjen toimenpiteiden toteutuminen kestää useampia suunnittelukausia. Keskustelun tavoitteena on pohtia, miten sellaiset toimenpiteet voitaisiin kirjata tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Nyt laadittava tulvariskien hallintasuunnitelma koskee kautta Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta alustaa keskustelun. Esitys: Keskustellaan tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden jaksottamisesta useammalle suunnittelukaudelle. Päätös: Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskuksesta esitteli asian kohdassa 8.

6 10 Yleisötilaisuudet Tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyen on suunniteltu pidettäväksi kaikille avoimia yleisötilaisuuksia Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kittilässä. Avoimien yleisötilaisuuksien ajankohdat on alustavasti päätetty viikolle 15 (8-10.4). Esitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Todettiin, että Rovaniemen asukasyhdistyksien järjestämä tilaisuus on Tirolisalissa. Toivotaan tulvaryhmän jäsenien osallistumista mahdollisuuksien mukaan yleisötilaisuuksiin. Merkittiin tiedoksi. 11 Kemijoen tulevariskien hallintasuunnitelman Natura-arviointi Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan on suunnitelmalle tehtävä Natura-arviointi, jos se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura -alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Jos tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään Kemihaaran Natura-alueelle sijoittuvaa allasta, tulee Natura-arviointi tehdä. Koska arvio koskee koko suunnitelmaa, voidaan se käynnistää siinä vaiheessa, kun tulvasuojelun kaikki toimenpiteet ovat selvillä. Edellisessä tulvaryhmän kokouksessa päätettiin selvittää Natura-selvityksen tilaaja ja maksaja(t). Lapin Ely- keskuksesta on todettu, että sillä on vahva rooli luonnonsuojelullisissa asioissa, minkä vuoksi se ei mielellään olisi Natura-arvioinnin tilaaja. Elykeskukseta on myös ilmoitettu, että rahoitus arvioinnin tekemiseen saadaan maaja metsätalousministeriöstä. Lapin liitossa on käynnissä Itä-Lapin alueella maakuntakaavan laatiminen, minkä vuoksi Natura-arvioinnin teettäminen maakuntakaavasta tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna. Liitto voisi tämän vuoksi toimia selvityksen tilaajana/ toimeksiantajana. Liitto on lupautunut arvioinnin tilaajaksi. Esitys: Päätös: Päätetään Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman Natura-arvioinnin teettämisestä Timo Alaraudanjoki jakoi tulvaryhmälle MMM muistion Natura-arviointiin liittyen. Siirrettiin asian käsittely seuraavaan kokoukseen.

7 12 Muut asiat Ei muita asioita. 13 Seuraava kokous Esitys: Sovitaan seuraava kokous toukokuulle Päätös: Sovittiin seuraava kokous maanantaille klo 9:30 Lapin liiton tiloissa. 14 Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 12:48. Hannes Manninen puheenjohtaja Niina Karjalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Marita Leskinen Veikko Virtanen PÖYTÄKIRJAN LIITTEET: Liite 1. Noora Veijalaisen esitys ilmastonmuutoksesta Liite 2. Pekka Räinän esitys vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan yhteensovittamisesta Liite 3. Timo Alaraudanjoen esitys tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden jaksottamisesta.

8 Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin Rovaniemellä Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Kemijoen tulvaryhmä Johdanto Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee ja sadanta Suomessa kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla erilaisiin tulviin Lumen sulamisesta aiheutuvat tulvat muuttuvat eri tavalla kuin vesisateista aiheutuvat tulvat Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitu Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) Vesistömallit ja ilmastoskenaariot arvioiden pohjana 1

9 Virtaama (m 3 /s) Havainnot Havaintosarjoissa (esim. Valajaskosken virtaama) heikko (ei kovin merkittävä) laskeva trendi virtaamien suuruudessa Saattaa johtua osittain myös säännöstelystä, ei välttämättä ilmastonmuutoksesta Talven ja maalis-huhtikuun keskivirtaamat kasvaneet Tulvahuipun ajankohta aikaistunut Ilmastonmuutos Lämpötila nousee 3-7 astetta 2100 mennessä Muutokset suurimpia talvella Hyvin alhaiset lämpötilat tulevat harvinaistumaan Hellejaksot tulevat kesäisin yleistymään Sadanta kasvaa % Erityisesti kasvaa talven sadanta Rankkasateet voivat kasvaa enemmän kuin sadannat keskimäärin Lähde: Ilmatieteen laitos 2

10 Ilmastonmuutoksen vaikutukset hydrologiaan Lämpötilan nousu muuttaa vuodenaikaista rytmiä Lauhemmat talvet, enemmän vesisadetta ja lumen sulantaa Aikaisempi kevät Pidempi kesä, enemmän haihduntaa Sadannan kasvu lisää valuntoja Erityisesti syksyn ja talven sateet lisääntyvät Talven vedenkorkeudet ja pohjavedenkorkeudet nousevat Lunta kerääntyy enemmän pakkasjaksojen aikana Pohjois-Suomessa lumen määrä ja kevättulvat ei ehkä vähenekään kovin paljoa ainakaan lyhyemmällä aikavälillä Muutokset poikkeuksellisissa sääoloissa Rankkasateiden lisääntyminen voi pahentaa tulvia Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Ilmastonmuutoksen vaikutus tulviin riippuu sijainnista Suomessa ja vesistöjen ominaisuuksista (mm. koko, järvisyys, lumen määrä) Ilmastonmuutos voi sekä pienentää että suurentaa tulvia Lämpenemisen myötä lumen määrä keskimäärin vähenee, joten kevättulvat pienenevät suurimmassa osassa Suomea Toisaalta sateiden on arvioitu lisääntyvät mikä voi kasvattaa tulvia Syys- ja talvitulvat kasvavat Eri toistumisajan tulvat voivat käyttäytyä eri tavalla Keskimääräiset tulvat voivat pienetä, mutta harvinaiset tulvat silti pysyä ennallaan tai jopa kasvaa Eri ilmastoskenaarioiden tulosten välillä suuriakin eroja Epävarmuudet: rankkasateiden muuttuminen, säätyyppien muutokset, meri- ja taajamatulvien muuttuminen 3

11 : muutos 100 vuoden tulvassa Kasvaa Ei muutosta (± 10 %) Pienenee Minimi: Pienimmät tulvat 20 skenaariosta Maksimi: Suurimmat tulvat 20 skenaariosta Keskiarvo: Keskimääräiset tulvat 20 skenaariosta Suurten tulvien muuttuminen Rovaniemellä Arvioitu Clim-ATIC projektissa Arviointi perustuu Vesistömallijärjestelmän laskenta Havaitut lämpötilat ja sadannat 4 eri ilmastoskenaariota 14 vuorokauden harvinainen mitoitussadantajakso Arvioitu havainnoista Mitoitussadantajakso yhdistetään runsaslumiseen kevääseen jolloin saadaan harvinainen tulva Ilmastonmuutostilanteessa säätä ja mitoitussadantaa muokataan ilmastoskenaarioiden mukaisesti Mitoitussadantaa muutetaan erikseen Arvioita tehty myös muilla menetelmillä (esim. Gumbelin jakauma) 4

12 Virtaama (m 3 /s) Suurten tulvien muuttuminen Tulvien muuttuminen Rovaniemellä mitoitussadantaan perustuen Neljän skenaarion maksimi ja minimi Rovaniemi 1/100 Rovaniemi 1/250 Min Max Min Max % +8 % -17 % +5 % % + 11 % -28 % + 8 % 1/100 tulva toisella menetelmällä (Gumbel) arvioituna (20 skenaariota) Rovaniemi 1/100 Min Max Ka % +8 % -8 % % - 11 % -26 % Rovaniemi, virtaama 1/ Referenssi tulva 1/ Maksimiskenaario 1/ Minimiskenaario 1/

13 Virtaama (m 3 /s) Rovaniemi, virtaama 1/ Referenssi tulva 1/ Maksimiskenaario 1/ Minimiskenaario 1/ Johtopäätökset Rovaniemen 1/100 ja 1/250 vuodessa toistuvat tulvat eivät muutu kovin oleellisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lumen määrän väheneminen pienentää tulvia Rankkasateiden kasvaminen kompensoi lumen vähenemistä Syys- ja talvitulvat kasvavat, mutta eivät kevättulvien veroisiksi Keskimäärin eri skenaariot ennakoivat pientä pienenemistä tulvissa, mutta joillain skenaarioilla tulvat pysyvät ennallaan/ kasvavat hyvin vähän Eri ilmastoskenaariot tuottavat varsin erilaisia tuloksia eli epävarmuutta ilmastonmuutokseen liittyen on yhä paljon Ilmastonmuutos ei tämän hetkisen tietämyksen mukaan aiheuta suuria muutostarpeita tulvasuojeluun Varautuminen nykyisen suuruisiin tulviin todennäköisesti riittävä myös tulevaisuudessa 6

14 Kiitos! 7

15 Vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tavoitteiden yhteensovittaminen Kemijoen tulvaryhmä Rovaniemi Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus 1 Laki tulvariskien hallinnasta, 12 Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon yhteensovittaminen: Vesistöalueen ja merenrannikon tulvavaara- ja tulvariskikarttojen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja tarkistaminen sovitetaan vesienhoitoalueella yhteen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 5 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien kanssa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sovitetaan yhteen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 12 :ssä tarkoitetun toimenpideohjelman ympäristötavoitteiden kanssa. Tämän lain 17 :ssä tarkoitettu osallistuminen ja tiedottaminen sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 15 :ssä säädetyt menettelyt sovitetaan tarvittavilta osin yhteen. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

16 Sekä tulvariskien hallinnan suunnittelu, että vesienhoidon suunnittelu tähtäävät valuma-alueella tapahtuvan toiminnan tarkasteluun ja toimenpiteiden suunnitteluun koko valuma-alueen tasolla. Vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan toimenpiteet on jaoteltu niiden vaikutusten perusteella vesienhoidon/tulvariskien tavoitteiden kannalta myönteisiin, kielteisiin tai neutraaleihin. Molemmissa suunnitteluprosesseissa yhtenä toimenpiteiden valintakriteerinä tulee olla se, että toimenpiteet eivät saa vaarantaa merkittävästi toisessa prosessissa suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden tavoitteita ja vaikutuksia. Parhaassa tapauksessa tulvariskien hallinnan toimenpiteet voivat tukea vesienhoidon hyvän ekologisen tilan tavoitetta ja parantaa vedenlaatua. Vesienhoidon tavoitteita voivat uhata lähinnä perkaukset, penkereet ja virtaamien ja vedenkorkeuksien säännöstely. 3 Vesienhoidon tavoitteiden kannalta parhaimmat vaihtoehdot ovat VE1 ja VE2. Näissä vaihtoehdoissa vesiin kohdistuvat toimenpiteet ovat vähäisimmät. Vaihtoehdolla VE3 saavutettaisiin sama tulvasuojelutaso kuin VE4:llä. Ympäristötavoitteiden kannalta tulvasuojelun tavoitteita vaarantamatta VE3 on parempi vaihtoehto. VE1 VE2 VE3 VE4 Välitön vaikutusalue, vesimuodostumien lkm/ järvet km 2 / joki pituus 2 VM/244 km 2 /- 2 VM/-/4 km 4 VM/244 km 2 /4 km 9 VM/1 km 2 /127 km Vesimuodostumien ekologinen tila vaikutusalueella hyvä 100 % tyydyttävä 50 %, hyvä 50 % hyvä 75 %, tyydyttävä 25 % joet erinomainen 43 %, hyvä 57 %; järvet hyvä 100 % Muutos Hydrologia (tilapäinen ylärajan ylitys) Morfologia, (tulvapenkereet) Hydrologia/morfologia Hydrologia/morfologia/veden laatu Tilapäinen/pysyvä Tilapäinen Pysyvä osittain molemmat Pysyvä/osa palautuvia Arvio vaikutuksista vesienhoidon ympäristötavoitteisiin Ei estä tilatavoitteiden saavuttamista Ei estä tilatavoitteiden saavuttamista Ei estä tilatavoitteiden saavuttamista Estää tilatavoitteiden saavuttamisen (sekä ekologinen että kemiallinen tila) 4 2

17 Poikkeaminen ympäristötavoitteista Vesien tilaa ei lain 21 :n mukaan pidetä ympäristötavoitteiden vastaisena, jos poikkeuksellinen luonnonolosuhde tai onnettomuus aiheuttaa tilapäisesti vesien tilan huonontumisen tai estää ympäristötavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi ympäristötavoitteista voidaan vesienhoitosuunnitelmissa poiketa pidentämällä hyvän tilan saavuttamiselle asetettua määräaikaa yhteensä enintään 12 vuodella (eli vuoteen 2027 asti) tai asettamalla tietyille vesimuodostumille lievempiä ympäristötavoitteita. Ympäristötavoitteista poikkeamista ei kuitenkaan voida soveltaa pintaveden kemiallisen tilan muutoksiin. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto VHJL 23 Ympäristötavoitteista poikkeaminen uuden merkittävän hankkeen vuoksi Jos uusi merkittävä hanke muuttaa fyysisesti vesimuodostumaa siten, ettei pintaveden hyvää ekologista tilaa tai pohjaveden hyvää tilaa voida saavuttaa, edellä 21 :ssä tarkoitetuista ympäristötavoitteista voidaan poiketa edellyttäen, että: 1) hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää merkittävästi kestävää kehitystä, ihmisten terveyttä tai ihmisten turvallisuutta; 2) haittojen ehkäisemiseksi on ryhdytty kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin; 3) tavoiteltaviin hyötyihin ei päästä muilla teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla ja ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla kuin vesimuodostuman muuttamisella. Pintavesimuodostuman tilan heikkenemistä erinomaisesta hyvään ei pidetä ympäristötavoitteiden vastaisena, jos tilan heikkenemisen aiheuttaa uusi merkittävä, kestävän kehityksen mukainen hanke ja jos 1 momentin 1 3 kohtaa vastaavat edellytykset täyttyvät. Vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä selvitys 1 momentin mukaisten edellytysten toteutumisesta sekä selvitys hankkeen aiheuttamista muutoksista vesimuodostumassa ja sen tilassa. 6 3

18 Miten tulvariskien hallintavaihtoehtoja käsitellään vesienhoitosuunnitelmissa vuosille ? Vähintään TRH-vaihtoehtojen kuvaus ja priorisointi vesienhoitosuunnitelmassa vesienhoidon tavoitteiden kannalta VHJL 23 mukaan poikkeamisedellytysten arviointi tehdään hankkeille. VHS-ohjeistuksessa tarkasteltavista hankkeista maininta tulvariskien hallinnan toimenpidevaihtoehdoista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi vesien tilaan ja joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa. VHS ja TRHS kuultavaksi yhtä aikaa tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa 7 Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on Arvio ympäristötavoitteista poikkeamistarpeesta: vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x- merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. vaikuttaako hanketodennäköisesti ympäristötavoitteisiin? (lomake osio II) Kyllä Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on Arvioidaan käytettävissä olevien tietojen riittävyys: vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x- merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Hanke riittävän pitkällä/yksityiskohtainen ja vaikutustietoja riittävästi poikkeamistarpeen toteamiseksi Kyllä ei VHS: Lyhyt arvio miksi poikkeamista ei arvioida Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Arvioidaan fyysiset muutokset (23 1 mom.) : vaarantaako hyvä tila Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, saavuttamisen? kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Arvioidaan muutokset Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos ekologisessa punainen x-merkki tulee tai edelleen kemiallisessa näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. tilassa (23 2 mom.) : voiko heikentää erinomaisesta hyvään tilaan? ei VHS: Lyhyt arvio miksi poikkeamista ei tarpeen arvioida Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kyllä Kyllä Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone Arvio ympäristötavoitteista poikkeamisesta: uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. voivatko 23 :n 1 momentin 31kohtien edellytykset täyttyä (yleinen etu, haittojen ehkäisytoimet, vaihtoehtoiset keinot) ei Kyllä VHS: Perustelut, miksi poikkeamisen edellytyksiä ei ole Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Poikkeamisen arviointi VHS:ssä Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. 8 4

19 TULVARISKIEN HALLINNAN ALUSTAVAT TAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET Timo Alaraudanjoki Kemijoen tulvaryhmän kokous Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet (1/3) Ihmisten terveys ja turvallisuus - Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu. - Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti - Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille 1

20 Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet (2/3) Välttämättömyyspalvelut - Vesi- ja jätevesihuolto toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). - Lämmön- ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). - Tietoliikenneyhteydet toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). - Tie- ja muu liikenneinfra toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet: (3/3) Ympäristö Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laajaalaista vahingollista seurausta ympäristölle. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet pyritään sovittamaan yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a) 2

21 TULVARISKIALUEITA KOSKEVAT TAVOITEET (1/5) ROVANIEMI: Ihmisten terveys ja turvallisuus -Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) -Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu - Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. TULVARISKIALUEITA KOSKEVAT TAVOITEET (2/5) ROVANIEMI: Välttämättömyyspalvelut - Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). - Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) - Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Ympäristö - Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Kulttuuriperintö - Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). 3

22 TULVARISKIALUEITA KOSKEVAT TAVOITEET (3/5) KEMIJÄRVI: Ihmisten terveys ja turvallisuus - Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. - Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. Välttämättömyyspalvelut - Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a) Ympäristö - Ei tavoitetta tässä kategoriassa Kulttuuriperintö Ei tavoitetta tässä kategoriassa TULVARISKIALUEITA KOSKEVAT TAVOITEET (4/5) KITTILÄ: Ihmisten terveys ja turvallisuus Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten vahingoittuminen. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu. 4

23 TULVARISKIALUEITA KOSKEVAT TAVOITEET (5/5) KITTILÄ Välttämättömyyspalvelut Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a) Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a). Ympäristö ja Kulttuuriperintö Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a). POHDINTAA KOKO VESISTÖALUETTA KOSKEVISTA TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ TAVOITTEET Lähtökohtana tulva jonka toistuvuus on 1/50 ja että se ei aiheuta vahinkoa ja yhteiskunta toimii normaalisti Tulvavaarasta tiedetään ja siitä tiedotetaan riittävästi Vesi- ja jätehuolto toimii normaalisti, samoin tietoliikenneyhteydet Tie- ja muu liikenneinfra ovat toimintakuntoisia (tämä ilmeisesti edellyttää toimenpiteitä joillakin tiestöillä, kuten Kittilästä Sodankylään menevä tie) Hyvää: Suuremmissa tulvissa vakuutus kattaa ainakin suurimman osan vahingosta Huonoa: Ei tiedetä kohteita, jotka ovat vaarassa kyseisessä tulvatilanteessa Hallintasuunnitelmaan laitettava toimenpiteeksi tulvavaara- ja riskikarttojen laatiminen koko vesistöalueen osalle. TAVOITE SAAVUTETTAVISSA PÄÄOSIN 1. SUUNNITTELUKAUDELLA TULISI PRIORISOIDA TÄRKEIMMÄKSI 1. SUUNNITTELUKAUDEN TAVOITTEEKSI 5

24 POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (1/6) KITTILÄ Kittilän osalla tavoitteisiin voidaan päästään esim. penkereillä ja erilaisilla paikallisilla tulvasuojelukeinoilla, osin myös tilapäisillä suojausmenetelmillä. ASETETUT TAVOITTEET VOIDAAN SAAVUTTAA SUURELTA OSIN JO ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKIERROKSEN AIKANA MIKÄLI SUOJATTAVIEN KOHTEIDEN ASUKKAAT NIIN HALUAVAT JA TAVOITTEEN TOTEUTUMISTA AKTIIVISESTI EDISTETÄÄN POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (2/6) KEMIJÄRVI Kemijärvellä ei pitäisi olla tulvariskiä tavoitteessa mainitulla tulvalla, koska järven padot ovat patoturvallisuuslain mukaan luokiteltu luokkaan yksi. Luokan yksi mukaisten patojen korkeuksien tulee olla sellaiset, että ne kestävät huomattavasti isomman tulvan kuin nyt esitetty tavoitetaso. Nyt tehtyjen selvitysten mukaan tulvariski on kuitenkin olemassa jo alustavan tavoitteet tulvatilanteessa. KEMIJÄRVEN TAVOITETASO VOI OLLA IHAN HYVIN ESITETTY 1/250 TASO, KOSKA ALUEELLA OLEVIEN PATOJEN TULEE PYSTYÄ ESTÄMÄÄN TÄLLAISTEN TULVIEN LEVIÄMINEN. TAVOITE SAAVUTETAAN 1. SUUNNITTELUKAUDEN AIKANA 6

25 POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (3/6) ROVANIEMI Tavoitteena on, että vahinkoja ei synnyt 1/250 tulvatilanteessa. Poikkeuksena jätevesihuolto jonka toimivuus halutaan taata 1/100 tulvatilanteisiin. Esitetty tavoite edellyttää vaihtoehtoisesti seuraavia toimenpiteitä: Säännöstelytilavuuden lisääminen ja/tai Rovaniemellä tehtävien suojaustoimenpiteiden toteuttaminen. Riittävän suuren tekojärven rakentamista Kemijärven yläpuolelle. POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (4/6) ROVANIEMI (jatkuu) Säännöstelytilavuuden lisääminen ja/tai Rovaniemellä tehtävien suojaustoimenpiteiden toteuttaminen. Rovaniemen yläpuolella olevien säännöstelyaltaiden tilavuutta kasvatetaan siten, että poikkeuksellisessa tulvatilanteessa altaisiin voidaan varastoida vettä tilapäisesti siten, että tulvariski Rovaniemen alueelta poistuu. Altaiden lisätilavuutta arvioitaessa tulee suorittaa hyöty-, kustannus- ja toteutettavuus vertailuja altaiden tilavuuden ja Rovaniemen kaupungin alueelle tehtävien suojaustoimenpiteiden välille. Hätävedenkorkeuden muutos edellyttää AVIn lupaa, lisäksi tarvitaan maisematyölupa ja maanomistajien lupia. HANKE ON KUSTANNUSTEHOKAS JA HYVIN PITKÄLLE TOTEUTETTAVISSA 1. SUUNNITTELUKAUDEN AIKANA. 7

26 POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (5/6) ROVANIEMI (jatkuu) RIITTÄVÄN SUURI TEKOJÄRVI KEMIJÄRVEN YLÄPUOLELLE Tulvariski pienenisi tällä vaihtoehdolla ilmeisesti riittävästi Toimenpiteelle on toteuttaja, mutta hanke ei erittäin pitkästä valmisteluprosessista huolimatta ole esim. lupakäsittelyssä? TOIMENPIDE ON VESIENHOIDON VASTAINEN EDELLYTÄÄ VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSIÄ EU-KOMISSION LUPAA NATURA ARVIOINTIA YVA SELVITYKSIÄ LUONNONSUOJELUALUEEN RAUHOITUKSEN LAKKAUTTAMISTA AVIN PITKÄÄ LUPAPROSESSIA HANKEELLA SAAVUTETAAN TULVASUOJELULLISIA HYÖTYJÄ, MUTTA SIITÄ AIHEUTUU MYÖS ERITTÄIN PALJON HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA. POHDINTAA TULVARISKIALUEIDEN TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ (6/6) ROVANIEMI (jatkuu) JOTTA HANKEEN EDELLYTTÄMÄ NATURA-SUOJELUN PÄÄTÖKSESTÄ POIKEAMINEN VOIDAAN TOTEUTTAA, HANKKEELLA EI SAA OLLA VAIHTOEHTOJA. TÄLLE TULVASUOJELUHANKKEELLE ON OLEMASSA VAIHTOEHTOJA KYSEISTÄ HANKETTA EI TULISI PRIORISOIDA TOIMENPITEENÄ TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMASSA, KOSKA ETENEMINEN TULVASUOJELULLISIN PERUSTEIN VAIKUTTA OLEVAN ERITTÄIN VAIKEAA ELLEI MAHDOTONTA TOIMENPIDE TOTEUTETTAVISSA AIKAISINTAAN 2030 JÄLKEEN 3. SUUNNITTELUKAUDELLA (vrt Sierilän YVA käynnistyi 1996 eli noin 20 vuotta sitten ja lupaprosessin loppua ei ole edelleenkään näkyvissä). HANKKEEN ETENEMINEN KONKRETISOITUU ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN YHTEYDESSÄ 8