Kuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä?"

Transkriptio

1 KALAJOEN TULVATYÖPAJA II, YLIVIESKA YHTEENVETO TOIMENPIDEKESKUSTELUSTA Kuinka tärkeinä pidät seuraavia tulvariskien hallinnan toimenpiteitä? Erittäin tärkeä Melko tärkeä Kohtalainen Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy & rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen Tilapäiset tulva-alueet Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina Kohdekohtaiset pysyvät tulvasuojelurakenteet Säännösteltyjen järvien luparajan tilapäinen ylittäminen Hautaperän säännöstelyn optimointi Vastaajat Toimenpide Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy & patojen rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito Kommentit ja kehittämisehdotukset kyselylomakkeista + yhteenveto keskusteluista Tietoisuuden lisääminen Tulvakartat asukkaiden tietoon Kohdennettu tiedotus, mitä kiinteistö voi tehdä Rakentajille tiedote Kodin kansioon/talokirjaan tms. infoa tulvista (jos vaara olemassa) Hanke-ehdotus: Tulvakorkeuspaalu riskialueelle tiedoksi kansalaisille (1/20, 1/50, 1/100, 1/250, 1/1000) Ennen tehtiin julkisin varoin, voisiko jatkossa saada tukea omatoimiseen suojaukseen, viemäreiden tukkimiseen jne. esim. kunnilta/vakuutusyhtiöiltä? Palotarkastuksen yhteydessä voisi kertoa tulvariskeistä Tiedottaminen vahingonkorvausvastuista: tietämättä voi tulla iso kustannus kiinteistönomistajalle Selvitetään etukäteen mistä maamassoja ym., esim. kaivoksella mahdolliseen patovuotoon maamassat osoitettuna Kylätoimikunnilla ja vpk:lla tulvasuojelumateriaalia Rakentamisen ohjausta tehty kulloistenkin ohjeiden mukaisesti, osa rakennuksista alempana. Ennaltaehkäisynä hyvä toimenpide Ehkä jonnekin jäiden pidätyspaikka?? Tärkeää, että ELYllä jatkossakin turvattu organisaatio tulvantorjunnassa, pengeryhtiöt tai pelastuslaitos eivät tee ennaltaehkäisevää työtä. Infran säilyminen

2 Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen (kosteikot, ojitusalueet) Tilapäiset tulva-alueet (järvikuiviot, käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet) Pengerten tausta-alueiden käyttö tulvaalueina Kohdekohtaiset pysyvät tulvasuojelurakenteet (erityiskohteet ja asuinrakennukset) Säännösteltyjen järvien luparajan tilapäinen ylittäminen Hautaperän säännöstelyn optimointi Muut: Hituran kaivosalueen käyttö Vedenpidätyspotentiaali metsäojituksissa Pengeryhtiöille tietoa enemmän, mistä ovat vastuussa, mitä pitää tehdä jne. Vaatii lähempää tarkastelua tapauskohtaisesti, vaatii kannustimia maanomistajille Tukee myös vesiensuojelua Pitää olla valtakunnallisia ohjauksia Korvaukset yksityisen suojelualueen perustamisesta? Lähinnä teoreettinen, ei vaikutusta suuriin tulviin. Uusien turvetuotantoalueiden selvittäminen mahdollisiksi tulvaaltaiksi -> jälkikäyttöedellytys lupavaiheeseen? Maakuntakaavassa turvetuotantoon osoitetut alueet? (on jo osoitettu isommat alueet, joihin jälkikäyttö suunnitellaan vesienhoidon ym. näkökulmasta -> Kalajoen vesistöalueella ei ole niin isoja alueita) Mertuanjärvi ei maatalouskäytössä, pusikkoa. Alueella useampia maanomistajia. Vedenpidätysalueilla vaikutus tämän yläpuolelta tulevien tulvavesien pidättämiseen, ei niin, että johdetaan jokivettä näille alueille. Vesiensuojelu? Ravinteet Jos talvitulvassa vesi pelloille, jäätyy sinne Voisiko penkereissä olla valmiina syöpymättömät sulakkeet tai betoniportaat, joista päästetään vesi hallitusti penkereiden taakse, jos penger uhkaa murtua/ylittyä? Viljelijät tottuneet, että vesi nousee pelloille. Pienet kustannukset ja niiden oikea kohdentuminen Vahingot ranta-alueilla Sievissä Korpisen rannoilla alhaalla rakennuksia, mökit kastuu jos nostetaan vettä. (Kesätulva) Vähäinen vaikutus Saadaanko järvi täyteen, jos ennakoidaan? Louhokselta jokirantaan 350 m, valmis kanava Tilavuus 5,2 milj. m3, pintaan saakka 12 milj. m3. 6 milj. m3 riittäisi 2 vrk ajan 60 m3/s veden johtamiseen Tyhjennettävä jollakin aikavälillä, kustannukset? Tulisi tutkia, mikä vaikutus metsäojituksilla on valumiin ja kuinka paljon metsäalueilla on mahdollista pidättää valumavesiä. Muuta keskustelua: - vähemmän haitan periaate missä tulvista vähemmän vahinkoa - Nykyisin 1/30-1/40 esiintyvä tulva kastelee Nivalan pellot. Vuoden 2000 tulva suurin alajuoksulla esiintynyt, v yläosan suurin tulva, jonka jälkeen rakennettiin Hituran ympärille penger.

3 Kalajoen tulvatyöpaja KKe/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

4 SISÄLTÖ Kokouksen avaus Tulvariskien hallinnan kuulumiset ja kertaus viime työpajasta Toimenpiteet ja niiden vaikutukset esittelyä ja keskustelua 2

5 Tulvariskienhallintatyö Tulvavaara- ja tulvariskikartat on julkaistu uudessa karttasovelluksessta pystyy tarkastelemaan riskikohteita ja tulvavaarakarttoja Kartalle voi piirtää Sovellukseen voi lisätä omia aineistoja Voi mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja Luoda linkin tietyn kartan näkymään esim. Pystyy tulostamaan karttoja 3

6 4

7 Lähde: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen Tulvavahinkojen korvaus on siirtynyt valtiolta vakuutusyhtiöille Määritelmä korvattavalle vesistötulvavahingolle Kaikki vertailun vakuutusyhtiöt määrittelevät korvattavan tulvavahingon samalla tavalla eli kotivakuutukset korvaavat poikkeuksellisen vesistötulvan aiheuttamia vahinkoja. Usein toistuvia tai jokavuotisia tulvia ei korvata jatkossakaan. Kaikki yhtiöt pitävät poikkeuksellisena vedenpinnan nousuna vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on 50 vuotta tai harvemmin. Mihin tulvaturva sisältyy Vertailussa tulvaturva sisältyi If:n, LähiTapiolan ja Pohjolan laajoihin kotivakuutuksiin. Perus- ja suppeissa kotivakuutuksissa on eroja. Eräät LähiTapiolan vanhemmat vakuutuskannat, joihin tulvaturva ei sisälly missään turvatasossa. 5

8 Korvauspiirin laajuus Yhtiökohtaisia eroja löytyy korvauspiirin laajuudesta. Kaikki yhtiöt korvaavat vakuutettujen rakennusten ja siellä olevan irtaimiston vahinkoja. Piha-alueella ja ulkona olevan omaisuuden osalta vakuutuksen kohteen ja korvauspiirin määrittelyssä on eroja, jotka voivat olla tapauskohtaisesti merkittäviä. Omavastuu Omavastuun suuruus vaihtelee yhtiöittäin. Omavastuu voi olla perusomavastuu kaksin- tai nelinkertaisena kuitenkin enintään 1700 euroa tai 2000 euroa tai omavastuukorotusta ei tehdä eli omavastuu on valitun perusomavastuun suuruinen. LÄHDE: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen 6

9 Tulvaturva on myös kiinteistö- ja maatilavakuutuksessa Vakuutuksesta korvataan ehtojen mukaisesti poikkeukselliset tulvavahingot, kuten kotivakuutuksessa Poikkeuksellisena pidetään vedenkorkeutta, jonka esiintymis- todennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin Poikkeuksellinen sade on ollut silloin kun sademäärä on mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa Poikkeuksellinen merenpinnan nousu johtuu myrskytuulesta (keskituulennopeus yli 15 m/s, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa. LÄHDE: Finanssialan Keskusliitto, Seppo Pekurinen 7

10 Tulvatyöpaja 1 Järjestettiin Ylivieskassa Keskusteltiin mahdollisista uusista toimenpiteistä Keskustelussa oli 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen 3. Teiden korotukset 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Keskustelujen seurauksena teiden korotukset jäivät pois tarkastelusta ja muista hankittiin lisätietoa 8

11 TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT UUDET TOIMENPITEET Arviointiasteikot 9

12 Arviointiasteikot: Tulvavahinkojen väheneminen Ei vaikutusta: 0 Ei paranna tulvasuojelutasoa ko. tulvatilanteessa nykytilanteeseen verrattuna. ++ Vähentää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Pieni: 1 Toimenpiteellä on lievä tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin < 10 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin < 10 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. + Vähentää jonkin verran tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Kohtalainen: 4 Toimenpiteellä on kohtalainen tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin 40 % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 40 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. 0 Ei vaikutusta tulvariskeihin muualla vesistössä Suuri: 7 Toimenpiteellä on suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata noin % vahinkokohteista ko. tulvatilanteessa tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia noin 50 % tarvittavasta määrästä. Toimenpide ei yksinään ole riittävä. - Lisää hieman tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä Erittäin suuri 10 Toimenpiteellä on erittäin suuri tulvavahinkoja vähentävä vaikutus ko. tulvatilanteessa. Toimenpiteellä voidaan suojata % tai vähentää virtaamaa/vedenkorkeuksia sille tasolle, että vahingot voidaan välttää muilla nykykäytännön mukaisilla toimilla. -- Lisää merkittävästi tulvariskiä ylä/alapuolisessa vesistössä 10

13 Luontovaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Asteikko Suuri Esimerkkikuvauksia Toimenpiteellä suuria, laaja-alaisia ja pitkäaikaisia tai palautumattomia kielteisiä vaikutuksia. Kohtalainen Toimenpiteellä melko suuria pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia pienellä alueella tai väliaikaisia melko suuria kielteisiä vaikutuksia laajalla alueella. Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen + Kohtalainen + + Suuri Toimenpiteellä väliaikaisia ja paikallisia kielteisiä vaikutuksia. Toimenpiteestä ei aiheudu myönteistä tai kielteistä vaikutusta. Toimenpiteellä on vähäisiä myönteisiä vaikutuksia. Toimenpiteellä on kohtalaisen suuria myönteisiä vaikutuksia laajalla alueella tai suuria myönteisiä vaikutuksia melko suppealla alueella. Toimenpiteellä on suuria laaja-alaisia myönteisiä vaikutuksia. 11

14 Toteutettavuus ja riskit LUOKKA TEKNINEN JURIDINEN TOTEUTTAJA/RAHOITUS Hyvä = HY Toimenpiteestä on aikaisempaa kokemusta, eikä ongelmia ole ilmennyt Luvan saanti hyvin todennäköistä Toteuttaja tiedossa ja rahoitus todennäköinen Kohtalainen= KO Toimenpiteestä vain vähän kokemusta, haasteita toteutuksessa Luvan saantiin sisältyy jonkin verran epävarmuutta Epävarmuutta toteuttajasta tai rahoituksen järjestymisestä Huono = HU Erittäin vaativa toimenpide, ei aikaisempaa kokemusta Luvan saantiin sisältyy suurta epävarmuutta Epäselvyyttä toteuttajasta ja rahoituksen järjestyminen epävarmaa LUOKKA POLIITTISET RISKIT TULVASUOJELUHYÖTYJEN TOTEUTUMINEN ODOTTAMATTOMAT HAITAT Pieni/ olematon = P Toimenpiteeseen liittyvät ristiriidat vähäisiä Hyödyt käytännössä varmoja Toimenpiteen vaikutukset ovat ennakoitavissa Kohtalainen = K Osa sidosryhmistä vastustaa/suhtautuu kielteisesti toimenpiteeseen On mahdollista, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä Toimenpiteen haitalliset vaikutukset melko hyvin ennakoitavissa Suuri = S Todennäköisesti aiheuttaa laajaa vastustusta Suuri todennäköisyys, että toimenpide ei tuota arvioitua hyötyä, esim. veden varastoinnin ajoitus, kansalaisten omaehtoinen varautuminen Toimenpiteeseen liittyy vaikeasti ennakoitavissa olevia haitallisia vaikutuksia 12

15 Tulvahaittojen väheneminen Sosioekonomiset vaikutukset Toteutettavuus Luontovaikutukset Riskit/epävarmuudet 1/50 Alavieska-Ylivieska 1/100 Alavieska-Ylivieska 1/250 Alavieska-Ylivieska Ylä- tai alapuolinen alue Vesien tila (vedenlaatu) Luonnon monimuotoisuus (rantavyöhykkeen tila) Kalasto Maatalous Vesivoima Kalastus ja virkistyskäyttö Maisema ja viihtyisyys Tekninen Rahoitus Juridinen Hyväksyttävyys Hyötyjen saavuttaminen Odottamattomat haitat Kustannukset (milj. ) Toteutukseen kuluva aika (vuotta) VALUMA-ALUEEN VEDENPIDÄTYSKYVYN LISÄÄMINEN PIENIMUOTOISILLA TOIMENPITEILLÄ TILAPÄISET TULVA-ALUEET (JÄRVIKUIVIOT, KÄYTÖSTÄ POISTUVAT TURVETUOTANTOALUEET) /+ + + Hy Hy Hy P P P yli 6 v Ko/ hu Hu Ko K K K Yli 1 milj. yli 6 v PENGERTEN TAUSTA-ALUEIDEN KÄYTTÖ TULVA-ALUEINA Ko Ko Ko Ko? Ko? Ko Yli 5 milj v. KOHDEKOHTAISET TULVASUOJELURAKENTEET / Hy Ko Ko P/K P P /m erit. kohteet: 0-6 v muut: yli 6 SÄÄNNÖSTELTYJEN JÄRVIEN YLÄRAJAN YLITTÄMINEN / Ko Ko/ hu Hu Ko k k useita milj. yli 6 v HAUTAPERÄN SÄÄNNÖSTELYN OPTIMOINTI Ko Ko/ hu Ko Ko/ P k k Vesivoimatappiot 0-6 v

16 Keskustelu toimenpiteistä Poikkeaako oma arviosi asiantuntijaarviosta? Onko toimenpiteillä muita mahdollisia hyötyjä tai haittoja? Mitä mieltä olet toimenpiteen tarpeellisuudesta ja toteutettavuudesta? 14

17 TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT UUDET TOIMENPITEET VALUMA-ALUEEN VEDENPIDÄTYSKYVYN LISÄÄMINEN PIENIMUOTOISILLA HANKKEILLA TILAPÄISET TULVA-ALUEET (JÄRVIKUIVIOT, KÄYTÖSTÄ POISTUVAT TURVETUOTANTOALUEET) PENGERTEN TAUSTA-ALUEIDEN KÄYTTÖ TULVA- ALUEINA KOHDEKOHTAISET TULVASUOJELURAKENTEET SÄÄNNÖSTELTYJEN JÄRVIEN LUPARAJAN TILAPÄINEN YLITTÄMINEN HAUTAPERÄN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN HUOMIOIDEN MAANKOSTEUS 15

18 Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen pienimuotoisilla hankkeilla Maatalouden ympäristötuen ehdot täyttäviä potentiaalisia kosteikoita 802 kpl, pinta-ala ha Kalajoen vesistöalueen turvemaista on ojitettu noin 85 % ( ha 1/4 valuma-alueen pinta-alasta) Prosentti valuma-alueen turvemaista on turpeenottokäytössä (1 950 ha). Maatalouden kosteikoille, ennallistumaan jätettäville alueille ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteille tullaan asettamaan määrälliset tavoitteet vesienhoitosuunnitelmassa. 16

19 Kosteikkoala yhteensä (ha) Siiponjoen - Alajoensuun a Kalajoen alaosan a Kalajoen keskiosan a Kalajoen yläosan a Kalajanjoen va Malisjoen va Settijoen va Hautaperän tekojärven a Vääräjoen va Yhteensä

20 1 % Soiden ojitustilanne (yht ha) 14 % Ojittamaton ha 85 % Ojitettu ha Turpeenotto ha 18

21 Toimenpiteiden vaikutuksia Voi olla paikallista vaikutusta yleisiin tulviin Harvinaisiin ja laajemmille alueille leviäviin tulviin ei voida vaikuttaa Positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun Saatavilla taloudellisia kannustimia Kosteikot lisäävät virkistyskäyttö- ja metsästysmahdollisuuksia Ovat yhteensopivia vesienhoidon tavoitteiden kanssa, mutta eivät poista tulvaongelmaa 19

22 Tilapäiset tulva-alueet Toimenpide sisältää entisten järvien eli ns. järvikuivioiden käytön tulvaalueina. Tarkoituksena olisi säilöä tulvahuippu järvikuivioon ja päästää sieltä tulvan jälkeen vähitellen pois. Tarkastelussa on 8 eri paikkaa, joista 6 sijaitsee latva-alueella, ja kaksi Vääräjoen vesistöalueella. Yksi sijaitsee merkittävän tulvariskikohteen läheisyydessä ja yksi sen alapuolella. 20

23 Alue Sijainti Teoreettinen varastotilavuus (vesisyvyys Tilapäiset tulva-alueet 0,5 1,0 m) 1. Kortejärvi Sievi 1,9 Mm 3 (21m 3 /s 1 vrk ajan) 2. Sievinmäenjärvi Sievi m 3 (11 m 3 /s 1 vrk ajan) Valumaalueen pinta-ala Vaikutus merkittävään tulvariskialueeseen 250 km 2 Alapuolella, ei vaikutusta 3,7 km 2 Alapuolella, ei vaikutusta (Jos käännettäisiin Vääräjoen vedet -> tällöin yläpuolinen va: 640 km 2 ) 3. Luotonen Reisjärvi 0,76 km 2 Kaukana? 4. Kalajan pellot Reisjärvi 7,5 Mm 3 (86 m 3 /s 1 vrk ajan) 5. Nokkouden järvikuivio Haapajärvi 6. Karvosjärvi Nivala m 3 (5,5m 3 /s 1 vrk ajan) 7. Mertuanjärvi Ylivieska 2,3 Mm 3 (26m 3 /s 1 vrk ajan) 500 km 2 Kaukana, ei vaikutusta? Viljelykäytössä 3,5 km 2 Kaukana? 20 km 2 Kaukana, ei vaikutusta? 60 km 2 Mertuanojan varressa taloja, joita pitää suojata 1/20 ja 1/50 tulvalla -> voisi olla merkitystä näihin 8. Vetenjärvi Alavieska 1 km 2 Laskee Kalajokeen 21 alapuolella, ei vaikutusta

24 1. Kortejärvi sijaitsee Sievissä Sievin a valuma-alue 250 km 2 teoreettinen pinta-ala 2,5 km 2 -> pinnan nosto 0,5 1 m -> 1,9 Mm 3 -> 21m 3 /s vuorokauden ajan (valuma 87 l/s*km 2 ) Sijaitsee Vääräjoella, laskee Kalajokeen vasta Alavieskan alapuolella -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 22

25 2. Sievinmäenjärvi sijaitsee Sievissä Sievin a Yläpuolinen valuma-alue 742 km 2, erillään Vääräjoesta Sievinmäenjärveen laskee 3,7 km 2 alueelta vesiä Jos käännettäisiin Vääräjoen vedet -> tällöin yläpuolinen va: 640 km 2 Teoreettinen pinta-ala 1,3 km 2 -> korotus 0,5-1 m -> m 3 -> 11 m 3 /s vuorokauden aikana -> 17,6 l/s*km 2 Sijaitsee Vääräjoella, laskee Kalajokeen vasta Alavieskan alapuolella Vaatii suuret rakenteet, jos Vääräjoesta käännetään vedet Ensin vettä pidätettäisiin kortejärvessä ja sitten täällä 23

26 4. Kalajan pellot Sijaitsee Reisjärvellä Kalajanjärven a Valuma-alue Kalajanjärven + ylhäältä tulevat 500 km 2 Teoreettinen pinta-ala 15 km 2 -> 0,5 m vettä -> 7,5 Mm 3 -> 86 m 3 /s vuorokauden ajan (172 l/s*km2) Peltojen välissä menee teitä ja asutukset pellon laidalla Ravinteiden huuhtoutuminen Laskee Kalajokeen Haapajärvessä -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 24

27 6. Karvosjärvi Sijaitsee Nivalassa Kilpanevapuron va Yläpuolinen valuma-alue n. 20 km 2 Teoreettinen pinta-ala 0,5 km 2 Vieressä Kiplaneva, jonne vois johtaa Pohjojärven vedet (Välioja), teoreettinen ala 1 km 2, korotus 0,5 m -> m 3 -> 5,5 m 3 /s vuorokauden ajan talot rakennettu korkeammalle laskee Kalajokeen Haapajärven alapuolella -> ei vaikutusta merkittävään tulvariskialueeseen 25

28 7. Mertuanjärvi sijaitsee Ylivieskassa Mertuanojan va Yläpuolinen valuma-alue 86 km 2, järveen laskeva 60 km 2 teoreettinen pinta-ala 1,5 km 2 -> n.1,5 m nosto mahdollinen -> 2,3 Mm 3 -> 26m 3 /s vuorokauden ajan (valunta 430 l/s*km 2 ) osittain kastelee peltoja ei taloja vaaravyöhykkeellä Mertuanoja laskee Kalajokeen merkittävällä tulvariskialueella, Mertuanojan varressa taloja, joita pitää suojata 1/20 ja 1/50 tulvalla -> voisi olla merkitystä näihin 26

29 3. Luotonen, 5. Nokkouden järvikuivio 8. Vetenjärvi Luotonen sijaitsee Reisjärvellä aivan valuma-alueen rajalla latvalla, Reis-Vuohtajärven a valuma-alue 0,76 km 2 Nokkouden järvikuivio sijaitsee Haapajärvessä, Kuonanojan täyttökanavan a valuma-alue 3,5 km 2 Vetenjärvi sijaitsee Alavieskassa Vetenojan va, ihan valuma-alueen latvalla, valuma-alue noin 1 km 2 Vetenoja laskee Kalajokeen Alavieskan alapuolella 27

30 Turvetuotantoalueiden hyödyntäminen Akanrahka, Alavieska 1,0 km 2 (104 ha). Turvejetti, arvioitu kestävän vuoteen 2025, jos altaan syvyys olisi 1,5 m, niin kokonaistilavuudeksi tulisi 1,6 Mm 3, jälkikäytöksi luvassa määrätty maa- tai metsätalouskäyttö -> Ruonanojan kautta Kalajokeen Löytynneva, Ylivieska 1,5 km 2 (152,7 ha), Turveruukki, arvioitu kestävän vuoteen 2020, suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee maanomistaja (3 kiinteistönomistajaa), jos altaan syvyys olisi esimerkiksi 1,5 m, niin kokonaistilavuudeksi tulisi 2,3 Mm 3 -> laskee Mertuanojan kautta Kalajokeen 28

31 Toimenpiteiden vaikutuksia Vaikutus yleisiin tulviin voisi olla mahdollinen Vaikutus harvinaisiin tulviin erittäin epätodennäköinen Positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun Kielteinen vaikutus maataloudelle, jos järvikuiviot on raivattu pelloiksi Turvetuotannon jälkikäyttö yleensä nimetty maatai metsätalouskäyttöön Riskinä suuret rakenteet ja pieni hyöty 29

32 Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina Käytössä olisi neljä pumppaamoaluetta, joiden ympärillä olevat penkereet korotettaisiin niin, ettei vesi pääse itsestään leviämään alueelle (varastotilavuus: 3,45 Mm 3 ) Toimintaperiaate: Kun odotettavissa oleva tulvahuippu on lähellä (1-2 päivän päässä) aloitetaan luukkujen kautta juoksutus pumppaamoalueille (penkereen tausta-alueelle) ja pyritään siten vaikuttamaan Kalajoen alaosan tulvahuipun pienentämiseen. Tulvan jälkeen vesi jouduttaisiin pumppaamaan alueelta kuten nykyisinkin. Pellot kastuvat noin 1/30-1/40 tulvalla nykyisin. Nykytilanteeseen verrattuna neljällä käytössä olevalla alueella pelloilla vesi olisi siten vähemmän aikaa. Tosin virtaus olisi täytön aikana suurempaa kuin nykyisin ja se tulisi penkereen suunnasta. Alueen tyhjentyminen tapahtuisi samoin kuin nykytilanteessa eli vapaalla juoksulla aluksi Pidisjärven pinnan laskiessa ja pumpuilla loput. Toimenpidettä käytettäisiin jääpatotilanteessa ja muilla tulvilla. Se olisi sidottu vedenkorkeuteen pengeralueella, kun penger uhkaa ylittyä merkittävällä tulvariskialueella. 30

33 31

34 Pengerten tausta-alueiden käyttö Toimenpide: tulvavesien tilapäinen pidättäminen valumaalueella Pengerretyt tulva-alueet Pidisjärven ympäristössä (3,45 Mm 3 ) ja Mertuanjärvellä (2,3 Mm 3 ), joille vesi johdetaan tulvaluukuista Tavoitteena 1/100 toistuvan tulvan leikkaaminen merkittävällä tulvariskialueella Alavieskassa Simuloidut virtaamat: Maksimivirtaama Niskakoski Alavieska 1/100 -tulva /100 -tulva, leikattu Erotus /100 tulva voidaan torjua 1/70 tulvaksi kun luukkujen avauksen ajoitus osuu kohdalleen 32

35 Pengerten tausta-alueiden käyttö 33

36 Toimenpiteen vaikutukset 1/100 tulvan huippuun n. 30 m 3 /s vaikutus 2 vrk:n ajan, jolloin tulva olisi n. 1/70-1/80 luokkaa 1/250 tulvaan ei vaikutusta Vesi nousee pelloille nykyistä harvemmin Voimalaitoksen ohijuoksutusten määrä vähenee Riskinä leikkauksen ajankohdan onnistuminen 34

37 Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Toimenpiteellä tarkoitetaan jonkinlaisten esteiden käyttöä suojaamaan rakennuksia tulvavedeltä. Sellaisia voi olla erilaiset penkereet, tulvaseinät tai - aidat 35

38 Toimenpiteen vaikutukset Paikallisesti merkittävä vaikutus, ei nostata vettä muualla Ei luontovaikutuksia Maisematyölupa Hankkeen hyötyjä toteuttaa 36

39 Säännösteltyjen järvien ylärajan ylittäminen Mallinnettiin tilannetta jossa Reisjärven, Hautaperän ja Kuonanjärven säännöstelyä hoidetaan tulva-aikana niin että annetaan vedenkorkeuden nousta ylemmäs kuin normaalisäännöstelykäytännössä, jolloin myös ylärajan ylityksiä tulisi enemmän Säännöstely ei olisi tällöin harvinaisen tulvatilanteen sattuessa niin vahvasti sidottu ylärajaan vaan pieniä ylityksiä sallittaisiin tapahtuvan jo ennen tulvahuipun ajankohtaa tehtävissä säännöstely- ja juoksutuspäätöksissä. Ylärajan ylitykset olisivat 0,1-0,5 m suurempia kuin nykykäytännössä, pysyen kuitenkin patoturvallisuuden kannalta alle riskirajojen. 37

40 Säännösteltyjen järvien padottaminen Toimenpide: Säännösteltyjen järvien ylärajojen ylittäminen (Kuonanjärvi, Reis-Vuohtojärvi, Hautaperä) tulvatilanteessa noin 50 cm Vaikutukset virtaamaan Niskakoskessa 0-10 m 3 /s Ei merkittäviä tulvansuojelullisia vaikutuksia jokivarressa Myllypadon suuret juoksutukset (15-20 m 3 /s) kesä- ja syystulvissa voisivat jäädä n. 5 m 3 /s pienemmiksi 38

41 Toimenpiteen vaikutukset Mitä isompi tulva, sen pienempi vaikutus järvien nostolla on Vaikutus alajuoksulla 0-10 m 3 /s Järvien rannoilla voi pahentaa tulvaongelmia Patoturvallisuusriski kasvaa 39

42 Hautaperän säännöstelyn optimointi Lupaehtoihin tehtäisiin muutos jossa vaadittaisiin maankosteuden perusteella jokin tietty yläraja missä järveä saa kesäaikana pitää. Käytännössä tätä toteutetaan jo nykyisinkin pitämällä järveä n cm ylärajan alapuolella sateisena aikana lähellä kesäajan alarajaa joka on 50 cm ylärajasta. Rankkasadetulva tilanteessa joudutaan hyvin nopeasti ohijuoksutuksiin. 40

43 Hautaperän lasku ennen rankkasateita Toimenpide: Hautaperän tekoaltaan laskeminen alemmas, jos maankosteus on suuri. Näin voitaisiin varautua mahdollisten rankkasateiden aiheuttamiin tulvia. Lähtökohtana laskennoissa esim. rankkasadetulva elokuu 2012, jolloin peltoja veden vallassa ja teitä poikki Maksimivirtaama Niskakoskessa 325 m 3 /s Elokuun 2012 tulvassa Altaan lasku 90 cm ennen tulvaa pienensi maksimivirtaamaa Niskakoskessa 9 m 3 /s Altaan lasku 20 cm ennen tulvaa pienensi maksimivirtaamaa Niskakoskessa 4 m 3 /s Maankosteuden vaje hieman keskimääräistä pienempi Tämän suuruusluokan tulvassa Hautaperällä ei tulvasuojelullista merkitystä alajuoksun virtaamiin 41

44 Toimenpiteiden vaikutuksia Vaikka Hautaperä olisi 90 cm alempana ennen kesän rankkasadetta, vaikutus Niskakoskella vain 9 m 3 /s Kielteisiä vaikutuksia kalastolle ja rantavyöhykkeen eliöstölle N. 50 ha rantaa jäisi kuivilleen Vesivoimatuotannolle tappiota

45 NYKYISET TOIMENPITEET JA NIIDEN TEHOSTAMINEN Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy ja patojen rikkominen Tulvapenkereiden kunnossapito 43

46 Tulvaviestintä ja asukkaiden omatoiminen varautuminen Tulvaviestintä nykyisin SYKE:n tulvakeskus ELY-keskuksen tiedotteet -> media ELY-keskuksen Asukkaiden omatoiminen varautuminen Pelastuslaitoksen oppaat tulossa Tietoutta lisätä Erityisesti nyt, kun valtionkorvaus siirtyi vakuutuksiin 44

47 Keskustelu Mikä on tulviin liittyvän tiedottamisen taso tällä hetkellä? Miten asukkaiden omatoimista varautumista voidaan edistää? 45

48 Jää- ja hyydepatojen muodostumisen ehkäisy ja patojen rikkominen Jäänsahaus Tunnetuille jääpatopaikoille sahataan joen pituussuunnassa 2-3 railoa, jotka helpottavat jäiden liikkeellelähtöä kyseisessä kohdassa Riskinä se, että liikkeelle lähtevät jäät kasautuvat alajuoksulle Värjäysjuoksutus Vettä johdetaan jään päälle ennen kevättulvia, jolloin jää värjäytyy ja aurinko sulattaa jäätä nopeammin Tuloksia toimenpiteen tehokkuudesta ei ole 46

49 Keskustelua Onko Kalajoella esiintynyt hyydepatoja? Miten voisi kehittää nykyisiä käytäntöjä jääpatojen torjunnassa? Mitä toimintaa on pidettävä yllä jatkossakin? 47

50 Tulvapenkereiden kunnossapito Penkereitä yhteensä noin 18 km Kunnossapitovastuu järjestely-yhtiöillä 48

51 49

52 Keskustelu Vastuukysymykset ja penkereiden kunnossapidon kontrollointi? Kunnan ja järjestely-yhtiöiden määräaikainen tarkastusmenettely? Asutusta suojaavat penkereet patoturvallisuusviranomaisen kontrolloitavaksi? 50

53 Tulvavahinkoarvioita 51

54 Asukasmäärät ja tulvavahingot (rakennukset, infra, pelastustoimen kustannukset) 1/20a 1/50a 1/100a 1/250a Haapajärven taajaman tulvakartta Tulvavahingot, milj. 0,4 1,0 1,4 1,6 asukkaat Nivalan Pidisjärven tulvakartta Tulvavahingot, milj. 2,3 2,7 2,8 3,3 asukkaat Kalajoen ala- ja keskiosan tulvakartta Tulvavahingot, milj. 2,0 3,4 7,8 20,4 asukkaat

55 Maatalouden tulvavahingot Arvioitu Kalajoen ala- ja keskiosan tulvakartan alueelta Vahingot: tulvan peittämä peltoala * satovahinkolain mukaiset korvaukset (sato kg/ha * yksikköhinta v /kg) Mukana: liejunpoisto 3,5 /ha ja salaojien, teiden yms. kunnossapito 35 /ha + säästyneet korjuu- ja kuivatuskustannukset 53

56 Arvioidut maatalouden tulvavahingot (ala- ja keskiosa) 1/50a 1/100a 1/250a Tulvan peittämien peltolohkojen pinta-ala 1370 ha 2520 ha 3760 ha Tulvan satovahinko (tulvan peittämät alueet: kesätulvan vahinko) 0,7 milj. 1,2 milj. 1,6 milj. Tulvasta laskettu satovahinko (jos koko peltolohko kärsii vahingon) 2,3 milj. 2,5 milj. 2,6 milj. Kastuvien peltoalueiden arvo (pelto 9000 /ha, metsä 2900 /ha ja joutomaa 170 /ha) 12 milj. 23 milj. 34 milj. 54

57 Pengerten tausta-alueiden käyttö tulva-alueina 1/50 v tulvan peittämä peltoalue: 189 ha Satovahinko: 0,086 milj. Kastuvien peltoalueiden arvo 1,7 milj. 55

58 Maatalousalueiden käyttö tulva-alueina? 1/50 v tulvan peittämä peltoalue: 172 ha Satovahinko: 0,1milj. Kastuvien peltoalueiden arvo 1,5 milj. 56

59 1/100 tulvalla 47 <10 -aluetta jää veden peittoon ( ihmistä), n. 320 rakennusta riskialueella, joista 175 kastuu näistä suojaan penkereitä korottamalla jäisi 24 57

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)

Lisätiedot

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

KALAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELU

KALAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELU KALAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TARKEMPAAN ARVIOINTIIN VALITUT TOIMENPITEET JA ASIANTUNTIJA-ARVIOT NIIDEN VAIKUTUKSISTA LUONNOS 17.01.2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella Kalajoki 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen tavoitetila vuoteen 2030 Tavoitteet Kalajoen tilan parantamiseksi Hyvä ekologinen tila Virkistyskäytön parantaminen

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto VAKUUTUSYHTIÖIDEN VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN Risto Joppe Karhunen Johtaja Turvallisuus & Infra 1 VAKUUTUSALAN ROOLI Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien

Lisätiedot

TULVATURVA VAKUUTUKSISSA. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö

TULVATURVA VAKUUTUKSISSA. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö TULVATURVA VAKUUTUKSISSA Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö 1 LAKI 2 FK Jäseniä 419: vakuutuslaitoksia 62, vahinkovakuutusyhtiöitä 42 3 VAHINKOVAKUUTUKSEN MARKKINAOSUUDET 2013 OP-Pohjola-ryhmä LähiTapiola-ryhmä

Lisätiedot

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, 20.11.2017 Laura Liuska Kalajoen vesienhoitoryhmä Monialainen neuvottelukunta Kuntien yhteistyösopimus

Lisätiedot

Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen

Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019, SYKE Anne-Mari Rytkönen Tavoitteet kehitettävää 2. kierrokselle Miten tavoitteet palvelisivat paremmin

Lisätiedot

Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi

Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus

Lisätiedot

Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta

Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska Kyselyn

Lisätiedot

Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta

Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta Vesistötulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu rakennus- ja irtaimistovahinkojen korvaamisesta Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista

Lisätiedot

Pyhäjoen tulvariskien hallinta

Pyhäjoen tulvariskien hallinta Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen

Lisätiedot

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5. Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Tulvariskien hallinnan suunnittelu Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Sari Yli-Mannila 21.2.2014 Suurtulvien hallinnan suunnittelua Suunnittelua sekä tulvasuojeluja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Tulviin varautuminen

Tulviin varautuminen Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014

Lisätiedot

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit

Lisätiedot

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen

Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille

Lisätiedot

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5. Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat

Lisätiedot

Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista

Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista 6.7.2015 POPELY/1821/2014 Ehdotus Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja lausunnoista Kuuleminen Ehdotuksesta Kalajoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi ja ympäristöselostuksesta

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

MUISTIO. KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka. Osallistujat:

MUISTIO. KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka. Osallistujat: MUISTIO KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka Osallistujat: Annunen Miikka, POP ELY Haapakoski Hannu, Alavieskan kunta Haikola Mauri, Ylivieskan kaupunki Huumo Harri, Jokilaaksojen

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Rämet avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

PÖYTÄKIRJA. Rämet avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat. PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 5. kokous Aika: 23.4.2014, kello 10:30 Paikka: Kalajoen kaupungintalo Valtuustosali, Kalajoentie 5 Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Annunen

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu

Maa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)

Lisätiedot

Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30

Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30 Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 14.08.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: 13.8.2014 klo 12:05-14:30 Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja

Tulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri

Kiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin

Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten

Lisätiedot

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Vesistöjen säännöstelyn haasteet Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista.

PÖYTÄKIRJA. Matti Lackman kertoi lukujen tulvista ja niistä kertovista lehtikirjoituksista. PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous Aika: 22.5.2012 klo 8:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Oulu Läsnäolijat: Aronsuu Kimmo, Haikola Mauri, Huumo Harri, Isid Diar

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö

Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö

Lisätiedot

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen

Lisätiedot

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta

Lisätiedot

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet

Lisätiedot

Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Pohjois-Pohjanmaa Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Aika ja paikka: , kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, hallituksenhuone

PÖYTÄKIRJA. Aika ja paikka: , kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, hallituksenhuone PÖYTÄKIRJA Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 6. kokous Aika ja paikka: 29.08.2014, kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, hallituksenhuone Paikallaolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Annunen

Lisätiedot

Tulvariskien hahmottaminen

Tulvariskien hahmottaminen Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin

Lisätiedot

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Närpiönjoen vesirakenteiden historiaa, osa 1 Jurvanjärven (1 400 ha) ja Tainusjärven ( 550 ha) kuivattaminen viljelysmaaksi ja

Lisätiedot

EHDOTUS KALAJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖSELOSTUS

EHDOTUS KALAJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖSELOSTUS Päivämäärä 25.9.2014 EHDOTUS KALAJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI YMPÄRISTÖSELOSTUS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus 3 2.1

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous. Aika ja paikka: klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1

PÖYTÄKIRJA. Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous. Aika ja paikka: klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1 PÖYTÄKIRJA Kalajoen ja Iijoen tulvaryhmien päätöskokous Aika ja paikka: 3.12.2015 klo 12, POPELY Kymmenen virransali, Veteraanikatu 1 Paikalla: Annunen Miikka, Aronsuu Kimmo, Haikola Mauri, Honkakunnas

Lisätiedot

5. Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset

5. Tulvariskien hallintasuunnitelman sekä ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset PÖYTÄKIRJA POPELY/27/07.02/2014 Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän 7. kokous Aika ja paikka: 18.05.2015, kello 10:00. Ylivieskan kaupungintalo, valtuustosali Paikalla: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa

Lisätiedot

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo

Ajankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien

Lisätiedot

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille

Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021 Yleisötilaisuus10.2.2015 Esityksen sisältö Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Ivalojoen tulvaryhmän toiminta Tiedottaminen

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi

Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi

Lisätiedot

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit

Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Kemijärvellä

Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Kemijärvellä Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus MUISTIO 4.12.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Kemijärvellä 4.12.2013 Paikka: Kemijärven kaupungintalo, valtuustosali,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle

Lisätiedot

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA

Lisätiedot

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (7) 32 Yleisten töiden lautakunnan lausunto ELY-keskuksen ehdotukseen Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan 2016-2021 HEL 2014-014325 T 11

Lisätiedot

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)

Lisätiedot

Aika ja paikka: klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja, Oulu

Aika ja paikka: klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja, Oulu PÖYTÄKIRJA KIIMINKIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA Ohjausryhmän viimeinen (4.) kokous Aika ja paikka: 6.6.2016 klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja,

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO

Lisätiedot

Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00-14:18. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen

Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00-14:18. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1.7.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 12.6.2013 klo 12:00-14:18 Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen

Lisätiedot

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät

Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa. Kuntaliiton koulutuspäivät Elinekeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävät hulevesitulvariskien hallinnassa Kuntaliiton koulutuspäivät 29.3.2011 1 Tulvariskien hallintalaki (620/2010) 4 ELY-keskuksen tehtävät avustaa kuntia

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1

Lisätiedot

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen

Lisätiedot

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013

Lisätiedot

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke. Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar Hankkeen osa-alueet Kartoitus tiedontarpeista Tulvatiedon tuottaminen ja

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste

Lisätiedot

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella

Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu

Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava

Lisätiedot

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Häme 9.4.2018 HAMELY/1444/2017 Liitteet 3 EHDOTUS PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus)

Lisätiedot