KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS Kuvaaja Aimo Haapakoski
1 KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS JOHDANTO Kaivolan alueen jatkon luontokartoitus tehtiin kaavan laadinnan pohjaksi kevään ja kesän 2012 aikana. Alueen luontoarvojen selvitys käynnistyi 8.5. liito oravan papanoiden etsimisellä ja päättyi kesäkuun lopulla kasvillisuuskartoitukseen. Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä täydennettiin luontotietoja sekä määritettiin alueen metsä- ja luontotyypit. Selvitystyötä tehtäessä oli käytössä 1: 20000 mittakaavainen peruskartta sekä 1:10000 peruskartan suurennos. Karttamerkinnät tehtiin maastossa kartoituksen laadinnan yhteydessä 1:10000 olevalla karttapohjalle. Luontokartoituksen toimeksiantajana oli Kankaanpään kaupungin kaavoitustoimi. Luontokartoituksen teki luontokartoittaja Kristiina Peltomaa ja kuvat ovat hänen ottamiaan jollei toisin mainita. ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitusalue sijaitsee Pohjois Satakunnassa Kankaanpään kaupungissa järventaustan alueella. Kartoitettava alue rajoittuu Torpparinkatuun ja Opistonkatuun, pohjoissuunnasta Naavakadun tontteihin ja luoteessa Lumisuon puistoon. Pinta - alaltaan kartoitettava alue on kahdeksan hehtaarin kokoinen. Kartoitusalueen sijainti ja rajaus ilmenevät kartalta liitteestä 1. Kartoitusalue on metsäinen ja pohjoissuunnasta kallioinen. Itäpuolella 70 vuotta vanha männikkö on hyvin kivinen ja luontotyypiltään puolukkatyyppiä. Männikkö kuvio on maisemallisesti hyvin kaunis. Ihmisen toiminta näkyy alueella tehtyinä metsänhoitotoimenpiteinä. Kahdeksan vuotta sitten alueen pohjoispuolella on suoritettu avohakkuu ja ala on uudistettu männylle. Kallion rinteeltä valuva vesi ravinteineen tuo alueen alaosaan korpimaista ilmettä. Tämä kuusikko on huomiota herättävän naavainen. Kuusten kätköistä löytyy tervahauta, joka on muinaismuisto paikallisesta yrittäjyydestä menneeltä ajalta. Kartoitettavan alueen länsiosaa kohti suuntautuu liito oravan kulkureitti. Liito orava on IV(a) liitteen direktiivilaji. Viime vuoden Tapanin myrskyn jäljiltä löytyy koko alueelta sieltä täältä joitakin tuulikaatoja. LINNUSTOSELVITYS Linnusto selvitettiin pistekuunteluna, eli liikuin alueella niin, ettei samoja lintuja kuulunut useaan pisteeseen saman aamun aikana. Ensimmäinen lintukuuntelu oli 31.5., toinen 11.6. ja kolmas 22.6. Kaikki kolme kuuntelua tehtiin 5.30 7.30 välisenä aikana. Systematiikka Mullarney & Zetterström Lintuopas 2010 Kuunteluiden tulokset systemaattisessa järjestyksessä: Sinisorsa ( Anas platyrhynchos ) Kaulushaikara ( Botaurus stellaris ) Naurulokki ( Choicocephalus ridibundus ) Kalalokki ( Larus canus ) Sepelkyyhky ( Columba palumbus )
Metsäkirvinen ( Anthus trivialis ) Västäräkki ( Motacilla alba ) Käki ( Cuculus canorus ) Käpytikka ( Dendrocopos major ) Punarinta ( Erithacus rubecula ) Mustarastas ( Turdus marula ) Räkättirastas ( Turdus pilaris ) Punakylkirastas ( Turdus iliacus ) Pensaskerttu ( Sylvia communis ) Pajulintu ( Phylloscopus collybita ) Tiltaltti ( Phylloscopus collybita ) Harmaasieppo ( Muscicapa striata ) Kirjosieppo ( Ficedula hypoleuca ) Talitiainen ( Parus major ) Sinitiainen ( Cyaniters caeruleus ) Harakka ( Pica pica ) Naakka ( Corvus monedula ) Varis ( Corvus cornix ) Peippo ( Fringilla coelebs ) Viherpeippo ( Chloris chloris ) Vihervarpunen ( Carduelis spinus ) Punatulkku ( Pyrrhula pyrrhula ) Keltasirkku ( Emberiza citrinella ) 2 Huomioita linnustosta Kohteen lajisto osoittautui odotetunlaiseksi. Mitään yllätyksellistä ei havaittu. Tuulahduksen eksotiikka antoi Seppälän lahdelta kuulunut kaulushaikaran sumutorvibasso. Varsinaisia uhanalaisia lajeja ei havaittu. Suomen runsaslukuisimmat linnut peippo ja pajulintu olivat myös täällä runsaslukuisimmat. Mitä ilmeisimmin lähistön asutuksen linnunpönttöjen asuttajia olivat kirjosieppo, tali- ja sinitiainen. Metsän puolella taas metsäkirvinen kilkutteli kera vihervarpusen ja tiltaltin. Keltasirkku pesi avohakkuu kuviolla. Rastaita oli myös joista eniten äänessä räkättirastas. KARTOITUSALUEEN NISÄKKÄÄT Tervahaudalta löytyi 8.5. mäyrän jäljet. Tervahaudan maanalaiset käytävät on tarjonnut suojaa aikojen saatossa mäyrien lisäksi myös ketuille ja supikoirille. Metsäkauriin jälkiä, jätöksiä ja lepopaikkoja löytyi tervahaudan ympäristöstä. Liito oravan papanoita ei alueelta havaittu. KARTOITUSALUEEN KASVILLISUUS Kartoitusmenetelmät Kartoitusalueen kasvillisuutta alettiin heti tarkastella heti 8.5. lähtien liito oravan papanoiden etsimisen yhteydessä.. Varsinainen kasvillisuuteen keskittyvä kartoitus tehtiin 19 20.6. ja 25.6. kulkemalla koko kohde kasvilajit ja luontotyypit ylös kirjaten. Kuvioiden rajaus suoritettiin samassa yhteydessä. Kasvillisuus oli paikkakunnalle tyypillistä. Uhanalaisia lajeja ei havaittu. Systematiikka Hämet Ahti el. al. Retkeilykasvio 1998. Kartoitusalueella havaitut kasvit systemaattisessa järjestyksessä
Riidenlieko ( Lycopodium annotium ) Metsäkorte ( Eguisetum sylvaticum ) Metsäalvejuuri ( Dryopteris carthusiana ) Metsäimarre ( Gymnocarpium dryopteris ) Kallioimarre ( Polypodium vulgare ) Kuusi ( Picea abies ) Mänty ( Pinus sylvestris ) Kataja ( Juniperus communis ) Rönsyleinikki ( Ranunculus repens ) Niittyleinikki ( Ranunculus actis ) Nokkonen ( Urtica dioica ) Rauduskoivu ( Betula pendula ) Hieskoivu ( Betula pubescens ) Heinätähtimö ( Stellaria graminea ) Metsätähtimö ( Stellaria longifolia ) Nurmihärkki (Cerastium fontanum ) Niittysuolaheinä ( Rumex acetosa ) Ahosuolaheinä ( Rumex acetosella ) Särmäkuisma ( Hypericum maculatum ) Metsäorvokki ( Viola riviana ) Aho-orvokki ( Viola canina ) Kiiltopaju ( Salix phylicifolia ) Virpapaju ( Salix aurita ) Haapa ( Populus tremula ) Kanerva ( Calluna vulgaris ) Suopursu ( Ledum palustre ) Sianpuolukka ( Arctostaphylos uva-ursi ) Puolukka ( Vaccinium vitis-idaea ) Juolukka ( Vaccinium ulignosum ) Mustikka ( Vaccinium myrtillus ) Nuokkutalvikki ( Orthilia secunda ) Variksenmarja ( Empetrum nigrum ) Metsätähti ( Triantalis europaea ) Muurain (Rubus chamaemorus ) Mesimarja ( Rubus arcticus ) Lillukka ( Rubus saxatilis ) Vadelma ( Rubus idaeus ) Rätvänä ( Potentilla erecta ) Ahomansikka ( Fragaria vesca ) Poimulehti ( Alchemilla sp. ) Pihlaja ( Sorbus aucuparia ) Tuomi ( Prunus padus ) Lupiini (Lupinus polyphyllus ) Hiirenvirna (Vicia cracca ) Niittynätkelmä ( Lathyrus pratensis ) Valkoapila ( Trifolium repens ) Puna apila ( Trifolium pratense ) Maitohorsma ( Epilobium angustifolium ) Lehtohorsma ( Epilobium montanum ) 3
Vaahtera ( Acer platanoides ) Käenkaali ( Oxalis acetosella ) Metsäkurjenpolvi ( Geranium sylvaticum ) Koiranputki ( Anthriscus sylvestris ) Karhunputki ( Angelica sylvestris ) Korpipaatsama ( Rhamnaceae frangula ) Paimenmatara ( Galium album ) Vanamo ( Linnea borealis ) Lemmikki ( Myosotis sp.) Pikkuvesitähti ( Callitiche palustris ) Rohtotädyke ( Veronica officinalis ) Nurmitädyke ( Veronica chamaedrys ) Metsämaitikka ( Melampyrym sylvaticum ) Kangasmaitikka ( Melampyrym pratense ) Piharatamo ( Plantaginaceae major ) Kissankello ( Campanulaceae rotundifolia ) Siankärsämö ( Achillea millefolium ) Peltosaunio ( Tripleurospermum inodorum ) Päivänkakkara ( Leucanthemum vulgare ) Kultapiisku ( Solidago virgaurea ) Pietaryrtti ( Tanacetum vulgare ) Pujo ( Artemisia vulgaris ) Leskenlehti ( Tussilago farfara ) Suo-ohdake ( Cirsium palustre ) Voikukka ( Taraxacum sp. ) Ahokeltano ( Vulgata ) Oravanmarja ( Maianthemum bifolium ) Maariankämmekkä ( Dactylorhiza maculata ) Leveäosmankäämi ( Typha latifolia ) Jouhivihvilä ( Juncus filiformis ) Nurmipiippo ( Luzula frigida ) Kevätpiippo ( Luzula pilosa ) Korpikaisla ( Scirpus sylvaticus ) Tupasvilla ( Eriophorum vaginatum ) Harmaasara ( Carex canescens ) Pallosara ( Carex globularis ) Jokapaikansara ( Carex Nigra ) Viiltosara ( Carex acuta ) Punanata ( Festuca rubra ) Lampaannata ( Festuca avina ) Kylänurmikka ( Poa annua ) Niittynurmikka ( Poa pratensis ) Metsälauha ( Deschampsia flexuosa ) Korpikastikka ( Calamagrostis purpurea ) Nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis ) Polvipuntarpää ( Alopecurus geniculatus ) 4
5 SAMMALET JA JÄKÄLÄT Nuokkuvarstasammal ( Pohlia nutans ) Sulkasammal ( Ptilium crista-castrensis ) Kangaskynsisammal ( Dicranum polysetum ) Isokynsisammal ( Dicranum majus ) Metsäkerrossammal ( Hylocormium splendens ) Seinäsammal ( Pleurozium schreben ) Metsänliekosammal ( Rhytidiadelphus triquetrus ) Korpikarhunsammal ( Polytrichum commune ) Kangaskarhunsammal ( Polytrichum juniperinum ) Karvakarhunsammal ( Polytrichum piliferum ) Törmähiekkasammal ( Pogonatum urnigerum ) Korpirahkasammal ( Sphagnum girgensohnii ) Kangasrahkasammal ( Sphagnum capillifolium ) Pallopäärahkasammal ( Sphagnum wulfianum ) Varvikkorahkasammal ( Sphagnum russowii ) Palleroporonjäkälä ( Cladonia stellaris ) Harmaaporonjäkälä ( Cladonia rangiferina ) Vaaleaporonjäkälä ( Cladonia arbuscula ) Puikkotorvijäkälä ( Cladonia cornuta ) Keltatorvijäkälä ( Cladonia sulphurina ) Kerrostorvijäkälä ( Cladonia verticillata ) Isohirvenjäkälä ( Cetraria islandica ) Keltaröyhelö ( Vulpicida pinastri ) Harmaaröyhelö ( Platismatia glauca ) Pilkkunahkajäkälä ( Peltigera aphthosa ) Huopanahkajäkälä ( Peltigera canina ) Haavanläiskäjäkälä ( Phlyctis argena ) Naava ( Usnea filipendula ) Luppo ( Bryoria capillaris )
ALUEEN KUVIOKOHTAISET TIEDOT 6 Kuviokartta. Liite 2. Kuvio 1. Suojapuusto, joka on jätetty asutuksen ja avohakkuun väliin pehmentämään näkymää. Pääpuulaji on 90 vuotiasta mäntyä, seassa koivua ja kuusta.
7 Kuvio 2. Suonotkelma, vetinen painanne jossa maariankämmekkäkasvusto. Maapohjan peitekasvina korpikarhunsammal, korpirahkasammal ja varvikkorahkasammal. Jonkin verran pajukoitunut kiiltoja virpapajun voimalla. Korpikastikka kasvustoa.
Kuvio 3. 8 Avohakkuu suoritettu kahdeksan vuotta sitten kallioiseen rinnemaastoon. Maanmuokkaus tehty äestämällä josta paikkapaikoin vielä merkkejä näkyvissä. Uudistaminen suoritettu männylle, joka on iältään kuusivuotiasta. Koivuvesakko valtaamassa aluetta ja mänty jäämässä koivunvesakon peittämäksi. Alaosasta kostea, heinittynyt ja maitohorsma kasvustoa runsaasti.
Kuvio 4. 9 Luontotyypiltään puolukkatyypin (VT) männikkö. Ikää männyillä 70 vuotta. Maasto on hyvin kivistä ja karua. Vallitsevina varpuina puolukka ja kanerva. Maisemallisesti hyvin kaunis kuvio.
Kuvio 5. 10 Luontotyypiltään mustikkatyypin (MT) kuvio. Kuviolla pääpuulajina kuusi, joka on iältään 55 70 vuotiasta. Koivua ja haapaa kasvaa sekapuustona. Maanpintaa peittää suurimmaksi osaksi metsäkerrossammal ja seinäsammal kasvusto. Päävarpulaji mustikka. Kuviolla on myös pienialaisia suopainanteita turvekankaan ominaisuuksin. Kuuset huomiota herättävän naavaisia.
Kuvio 6. 11 Tervahauta. Muinaismuisto satakuntalaisesta sitkeästä yrittäjyydestä. Maanpintaa mataa metsäkerrossammalkasvusto. Tervahaudan päällä kasvaa muutama kookas kuusi. Lahopuuta 200 litraa. Metsäimarre, oravanmarja ja nuokkutalvikki kasvusto. Jonkin verran kultapiiskua.
Kuvio 7. 12 Omakotiasumista tontilla. Kuvio 8. Tämän kuvion suosittelen jätettäväksi kaiken taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Paikalla karu pienipinta-alainen kallio, joka on toiselta puolelta jyrkähkö. Kallion läheisyydessä nuori haavikko, joka saa jäädä kasvamaan liito-oravien ruokapuiksi.
13 KAAVALLINEN HUOMIOIMINEN Liito-oravan kulkureitti ajaa päin kuviota 8 ( Airix Ymparistö Luontoselvitys 2008 ). Liito-oraville onkin jätettävä puukujanne kartoitusalueen rajaa pitkin Lumisuon puistoon saakka. Liite numero 3. Suojapuusto kuviolla1. mahdollistaa vaihtoehtoisen kulkureitin liito-oravalle Harjun- ja Tornikallion puiston kautta. Liite numero 4. Näin saadaan kulkuyhteydet Koonin alueelle. Kuviolla 6. Tervahauta muinaismuisto, joka on säilytettävä. Tervahauta asutusalueella on pelkästään positiivinen asia. Se on riemastuttava leikkipaikka lapsille ja vanhemmalle väelle se tuo tervantuoksuisia lapsuusmuistoja. On kuitenkin huolehdittava asukkaiden ohjeistamisesta, jottei muinaismuisto päädy komposti- ynnä muun jätteen kippauspaikaksi. Kuvio 8. Kaunis pieni kallio kuvio lähiympäristöineen jätetään kaiken taloudellisen toiminnan ulkopuolelle. Kuviolle 8. lepo. Liite numero 5. Lähteet Bo Mossberg & Lennart Stenberg 2012 Suuri Pohjolan Kasvio Hämet Ahti el. al. 1998 Retkeilykasvio Jukka Laine, Pirkko Harju, Tuuli Timonen, Anna Laine, Eeva-Stiina Tuittila, Kari Minkkinen ja Harri Vasander 2011 The Intricate Beaty of Sphagnum Mosses Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander ja Leena Myllys 2011 Suomen Jäkäläopas Jouko Rikkinen 2008 Jäkälät & Sammalet Suomen luonnossa Lars Svensson, Killian Mullarney ja Dan Zetterström 2010 Lintuopas Euroopan ja Välimeren alueen linnut Kankaanpäässä 1.7.2012 Kristiina Peltomaa