Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja
Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun asukkaan näkökulmasta? Pihlaja 2013 Globaali taso, EU Valtio Alue Kunta Lähiyhteisöt Kansalainen, yksilö Suurin haasteemme on puhua järjestelmien asemesta tai niiden rinnalla kansalaisesta, yksilöstä. Palvelujärjestelmämme ja hyvinvointipolitiikkamme heikko kohta on kokonaisvaltaisen, sektori- ja ammatilliset rajat ylittävän työotteen ja kokonaiskuvan puute.
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Minkälaisesta Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa maaseudusta puhutaan? Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Minkälaisesta maaseudusta puhutaan? Suomalaisista asuu % kaupungeissa 64,0 kaupunkien läheisellä maaseudulla 13,8 ydinmaaseudulla 13,0 harvaan asutulla maaseudulla 9,2 Maaseudulla asuu lähes 2 miljoonaa suomalaista. Maaseudun asukkaista noin 60% asuu alle 5 km päässä kuntakeskuksesta. Harvaan asutulla maaseudulla matkaa lähimpään kuntakeskukseen on eniten: yli kolmasosa asuu yli 10 km päässä, lähes 15 % yli 20 km päässä. Osoitteen mukaiset terveyserot ovat suurempia kuin koulutuksen tai tulojen mukaiset. Alueittain ja kunnittain, jopa kunnanosittain on suuria eroja väestörakenteessa, sairastavuudessa ja tulotasossa. Myös palveluista puhuttaessa on aina huomioitava, minkälaisesta maaseudusta on kysymys! Kuntien sisäiset erot kasvavat, kun kuntakoko kasvaa.
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Mitkä perustarpeet jäävät maaseudulla tyydyttämättä? Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Mitä perustuslakiin kirjatut oikeudet ihmisarvoisen elämän edellyttämästä turvasta ja asuinpaikan vapaasta valinnasta tarkoittavat maaseudulla? Mitä haasteellisemmaksi muuttuu, sitä tärkeämpää on ratkaista, mitä tarpeita julkisin varoin tuotetuilla palveluilla tyydytetään. Tärkeimpinä palveluina maaseudulla pidetään sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutuspalveluja, infrapalveluja ja liikennepalveluja. Mitkä perustarpeet jäävät maaseudulla tyydyttämättä? Itsensä kehittämisen tarpeet Pitämisen ja arvostuksen tarpeet Sosiaaliset tarpeet Turvallisuuden tarpeet Hengissä pysymisen tarpeet
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Miten kasvavien Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa kustannusten kierteestä päästään irti? Ystävän puute on monesti se kaikkein suurin ongelma. Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Olisi kiire edistää uudenlaisia tapoja tarjota apua ja Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) palveluja! Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien järjestämisen kova kehä Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten tuottamiseen Perusoikeudet tulee ottaa yhtä tosissaan kuin kilpailun edistäminen. Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
Maaseudun erityisiä haasteita 1/2 keskittyminen: saavutettavuus, lähipalvelut!? tiukka kuntatalous, ikärakenne, kuntien ja alueiden erilaistuminen/ eriarvoistuminen pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta, erityisesti sotepalveluissa tiukat sektorirajat palveluittain, toimijoittain ja rahoittajilla yhteisöllisyyden, demokratian ja osallistumisen muutokset itsehallinnon oheneminen, paikallisten ratkaisujen salliminen tietoliikenneyhteydet tiestö julkinen liikenne kyläkoulut, lasten ja nuorten lähipalvelut kaupalliset palvelut: päivittäistavarat, posti, apteekki valtion palvelut niiden maaseudun asukkaiden palvelut, joiden on vaikea liikkua
Maaseudun erityisiä haasteita 2/2 Minkälaisesta maaseudusta puhutaan? Miten kasvavien kustannusten kierteestä päästään? Mitkä perustarpeet jäävät maaseudulla tyydyttämättä? Perusoikeudet tulee ottaa yhtä tosissaan kuin kilpailun edistäminen Olisi kiire edistää uudenlaisia tapoja tarjota apua ja palveluja Ystävän puute on monesti se kaikkein suurin ongelma Politiikkaan tarkempaa paikka- ja aluetietoisuutta (place-based-policy) Toimintamahdollisuuksia niille, jotka toimivat ajoissa ja ruohonjuuritasolla Eettisesti kestävämpää poliittista keskustelua (perustarpeet/verovarat) Sektori- ja järjestelmälähtöisyyden asemesta fokus itse asiaan eli ihmisiin Huomio toimenpiteisiin, jotka edistävät todellista hyvinvointia (kilpailu on tässä vain väline) Yhteistyötä, ennakkoluulottomuutta Enemmän mahdollistavaa kuin rajoittavaa politiikkaa Yritetään nähdä myös se, mikä ei näy Ollaan ihmisiä toisillemme, jokainen!
Maaseutu-SGEI tutkimus MTT Taloustutkimus ja Helsingin yliopisto Ruraliainstituutti Monitieteinen tutkijatiimi: Marika Kettunen (MMM) Laura Kitti (HTT) Michael Kull (VTT) Tapani Köppä (prof., VTT) Hanna Moilanen (YTM) Eliisa Troberg (KTT) Hilkka Vihinen (prof., VTT) Olli Wuori (HTT) http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti81.pdf