1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Hietalahtelan ranta-asemakaavan muutoksen selostus Luonnos 18.11.2016 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa
2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MARRASKUUN 18. PÄIVÄNÄ 2016 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA HIETALAHTELAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Pihlajaniemen kylään tilalle 740-538-2-144 Asemakaavalla muodostuvat: Hietalahtelan ranta-asemakaavan korttelit 1, 3, 5 ja 9 sekä puisto-, venevalkama-, maa- ja metsätalous- ja tiealueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 5.1.2017 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx ( xx) Kaava-alueen sijainti: Kaava-alueet sijaitsevat Savonlinnan kaupungin Pihlajaniemen kylässä n. 10 kilometriä Savonlinnan keskustasta etelään Laukansaaren lossirannan itäpuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Hietalahtelan ranta-asemakaavan muutos.
3 Tarkoitus: Tarkoituksena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että VL -alueella oleva saunarakennus voidaan säilyttää. Kaavaan ei merkitä itsenäistä rakennuspaikkaa, vaan rakennusala saunarakennukselle. LV-1 ja LV-2 alueille (yksityinen venevalkama) määritetään huoltorakennukselle rakennusoikeus. Korttelin 1 RM rakennusoikeutta pienennetään ja kaavamerkinnäksi muutetaan asuinpientalojen korttelialue (AP). Korttelien 9 ja 10 kaavamerkintä RA (loma-asuntojen korttelialue) muutetaan RM:ksi (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue). Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on n. 31,3392 ha. Asuinpientalojen korttelialue (AP) on n. 1,1861 ha, jolla rakennusoikeutta 280 kem². Lähivirkistysalue (VL) on n. 9,9654 ha, jolla rakennusoikeutta 70 kem². Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on n. 1,1559 ha, jolla rakennusoikeutta 280 kem². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM ja RM-1) on n. 2,9671 ha, jolla rakennusoikeutta 780 kem². Venevalkama/ venesatama (LV-1 ja LV-2) on n. 0,4980 ha, jolla rakennusoikeutta 20 kem². Maa- ja metsätalousaluetta (M) on n. 14,6815 ha. Katualueita on n. 0,8852 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava määräyksineen 3. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta 1:2000 ja määräykset
4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Ranta-asemakaavan muutos 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 6 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 8 2.2.1 Rakennettu ympäristö 8 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 8 2.2.3 Väestö ja työpaikat 8 2.2.4 Ympäristökuormitus 8 2.3 Maanomistus 8 2.4 Suunnittelutilanne 9 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Kaavan tavoitteet 11 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 11 4.3 Korttelialueet 12 4.4 Virkistysalueet 12 4.5 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 12 4.6 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 13 4.7 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 13 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 15 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 15 5.2 Ekologiset vaikutukset 15 5.3 VAT- Vuoksi 16 5.4 Taloudelliset vaikutukset 16 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 16 5.6 Kulttuuriset vaikutukset 17 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 17 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 18
5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan muuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavoituspäällikkö on päätöksellään 10.5.2016 (9 ) päättänyt käynnistää Hietalahtelan ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Luonnos on nähtävillä 9.1.- 9.2.2017. Ehdotus on nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2017. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA:n 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Savonlinnan kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. 1.2 Ranta-asemakaavan muutos Suunnittelualueen muodostaa Pihlajaniemen kylässä tilan 740-538-2-144. Pääosa rakentamisalueita on loma-asuntojen korttelialueita (RA) ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM ja RM-1), joita on yhteensä 4,1230 ha ja joilla on rakennusoikeutta yhteensä 1060 m². Loppu rakennusoikeus on asuinpientalojen korttelissa (AP), lähivirkistysalueella (VL) ja venevalkama/venesatama -alueilla (LV-1 ja LV-2), joita on yhteensä 11,6495 ha ja joilla on rakennusoikeutta 370 m². Katualueita on 0,8852 ha. Maa- ja metsätalousaluetta (M) on 14,6815 ha. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 31,3392 ha. 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pihlajaveden rannalla Ruunavuorentien päässä sen itäpuolella ja Kannonniementien eteläpuolella.
6 Alueelle 29.12.1997 vahvistetun ranta-asemakaavan jälkeen muutosalueilla ei ole tapahtunut rakentamista. 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alueet ovat metsäinen. Korttelin 9 alueella metsämaasto on pääosin vanhempaa kuusimetsää. Alueen itälaidassa on myös mänty- ja koivumetsää. Koko suunnittelualueelle on tunnusomaista maaston pienipiirteinen vaihtelevuus. Alimmat kohdat ranta-alueella ovat +76,5 metriä mpy ja ylimmät 110 metriä mpy eli korkeuserot alueen sisällä ovat lähes 34 metriä. Kuva Kannonniementien ja Hietalahdentien risteyksestä korttelin 9 suuntaan.
7 Kuva saunarannasta itään. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu Pihlajaveteen. Kasvillisuus Suunnittelualueen metsät ovat toisaalta vanhempaa havumetsää ja esim. Rehuojan ympäristö pääosin leppämetsää. Rantavyöhyke on lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueen pohjoisosassa on hakkuu- ja taimikkoalue.
8 Johtopäätökset: Alue on pääosin rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. Voimassaolevan rantakaavan rakentamattomia korttelialueita 9 ja 10 pienennetään ja siirretään kauemmaksi rantavyöhykkeeltä pääosin vanhalle kuusimetsäalueelle, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueiden ympärillä on loma-asuntoja ja omakotitaloja. Alueiden yksityistieverkosto on pääosin tehty. Alueilla ei ole vesi- eikä viemäriverkostoa. 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueen ympäristössä on kaksi omakotitaloa. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettavat alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa.
9 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaavassa osalla kaavamuutosaluetta on merkintä V-rm (virkistysmatkailualue). Kaavamuutosalue rajoittuu Natura-alueeseen. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset. Pihlajalahden osayleiskaava Ote Pihlajalahden osayleiskaavasta Alueella on voimassa ympäristöministeriön 18.6.2004 vahvistama osayleiskaava. Osayleiskaavassa alueella on RA ja M merkinnät.
10 Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 29.12.1997 vahvistettu ranta-asemakaava (Liite 2). Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista karttaa, joka on Suunnittelu- ja mittauspalvelu Sumipa oy:n toimittama. Pohjakartta on hyväksytty 26.10.2016 (32 ). 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamiseen on syntynyt, että VL -alueella oleva rakennus voidaan säilyttää. Rakennus osoitetaan korttelia 9 palvelevaksi saunarakennukseksi. Kaavaan ei merkitä itsenäistä rakennuspaikkaa vaan VL -alueelle merkitään rakennusala. Rakennusvalvonnan loppukatselmuspöytäkirjassa todetaan: Rakennusta ei ole purettu luvan voimassaoloajan päättymiseen mennessä 31.12.2013. Hakijan tulee toimittaa kaupungille kaavamuutoshakemus ja esittää kaavaluonnos tai rakennus on purettava 31.8.2015 mennessä. LV-1 ja LV-2 -alueille (yksityinen venevalkama) määritetään huoltorakennuksille rakennusoikeus. Korttelin 1 RM rakennusoikeutta pienennetään ja kaavamerkinnäksi muutetaan AP (asuinpientalojen korttelialue). Korttelien 9 ja 10 kaavamerkintä RA (loma-asuntojen korttelialue) muutetaan RM:ksi (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue). Rantakaava-alueen rakennusoikeus ei tule lisääntymään. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla
11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä-Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla sekä internet-sivulla www.savonlinna.fi /asukas / kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että VL -alueella oleva rakennus voidaan säilyttää. Rakennus osoitetaan korttelin 9 saunarakennukseksi. Kaavaan ei merkitä itsenäistä rakennuspaikkaa, vaan VL -alueelle esitetään rakennusala. LV-1 ja LV-2 -alueille (yksityinen venevalkama) määritetään huoltorakennukselle rakennusoikeus. Korttelin 1 RM rakennusoikeutta pienennetään ja kaavamerkinnäksi esitetään AP (asuinpientalojen korttelialue). Korttelien 9 ja 10 kaavamerkintää RA (loma-asuntojen korttelialue) esitetään muutettavaksi RM:ksi (matkailua palvelevien rakennusten korttelialue). 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole. 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne ei merkittävästi muutu voimassa olevaan kaavaan nähden. Voimassa olevan kaavan korttelit 9 ja 10 siirtyvät pohjoisen suuntaan noin 50 metriä Kannonniementien varteen ja käyttötarkoitus muuttuu matkailua palvelevaksi alueeksi. Rantavyöhykkeen rakentamisalueet ovat pääosin rakennettu. Venevalkama-alueille lisätään oikeus rakentaa 10 kem² suuruiset varastorakennukset. Rantasauna merkitään rakennusalana palvelemaan korttelia 9. Kortteli 1 muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi. Tiet ja ajoyhteydet ovat pääosin tehty. Kortteliin 5 tehdään ajoyhteys Kannonniementien kautta. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille.
12 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan siten pitää kohdassa 3.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisina. 4.3 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP) AP -kortteliin saa rakentaa omakotitalon, saunan ja talousrakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 280 m². Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA -kortteliin saa rakentaa loma-asunnon ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 140 m². Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM ja RM-1) Korttelin 9 tontille 1 on suunniteltu matkailijoita palvelevia tiloja ja jonka rakennusoikeus on 200 m². Tontille 2 on suunniteltu majoitustiloja ja jonka rakennusoikeus on 580 m². Venevalkama/venesatama (VL-1 ja VL-2) Alueet on varattu korttelille 9 ja tilalle 740-538-2-99. Alueille saa rakentaa 10 kem²:n suuruiset huoltorakennukset. Maa- ja metsätalousalueet (M) Muilta osin suunnittelualue on M -aluetta. 4.4 Virkistysalueet Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat yhtenäisen rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. 4.5 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueiden tiestö on pääosin tehty. Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Kuivakäymälä varustetaan vettä läpäisemättömällä säiliöllä. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten rakennetaan saostuskaivo ja imeytyskenttä ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä.
13 4.6 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. 4.7 Asemakaavamerkinnät ja määräykset AP Asuinpientalojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden I u ¾ -kerroksisen, yksiasuntoisen asuinpientalon. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa yhden erillisen saunarakennuksen sekä yhden erillisen talousrakennuksen. VL yk RA Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Alueelle saa rakentaa käyttöä palvelevia rakenteita ja laitteita. Loma-asuntojen korttelialue. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen, yksiasuntoisen lomarakennuksen. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden erillisen, saunarakennuksen sekä yhden erillisen talousrakennuksen. Rakennukset on sijoitettava rakennusalalle. RM RM-1 LV-1 LV-2 M Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa enintään kaksiasuntoisia loma-asuntorakennuksia sekä sauna- ja muita talousrakennuksia. Yksittäisen lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 kem². Venevalkama/venesatama. Alue on varattu korttelille 9 ja tilalle 740-538-2-99. Alueelle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 10 kem² suuruisen huoltorakennuksen. Venevalkama/venesatama. Alue on varattu tilalle 740-538-2-99. Alueelle saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 10 kem² suuruisen huoltorakennuksen. Maa- ja metsätalousalue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. 1 2 HIETALAHDENTIE Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
14 I I u ¾ Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 200 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusalueen raja. s Rakennusalan raja, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen, joka palvelee korttelia 9. Aluetta ei voi lohkoa itsenäiseksi tilaksi. Katu. ajo Ajoyhteys. Yleiset määräykset: Rakennusten, laitureiden ja muiden rakenteiden tulee olla sijoittelun, koon ja muodon puolesta ympäristöön sopeutuvia. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Julkisivujen ja vesikattojen tulee olla väritykseltään maaston väreihin sulautuvia. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää tai istuttaa suojaava puusto ja pensaisto. Rakennuspaikoilla olevat maisemallisesti merkittävät puut tulee säilyttää. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä suurempaa etäisyyttä. Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan yksikerroksisen saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olle kuitenkin vähintään 15 metriä. Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50 metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Vesikäymälävedet tulee johtaa umpisäiliöön. Rakennettaessa kuivakäymälä, on se varustettava vettä läpäisemättömällä säiliöllä ja sijoitettava vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta ja 10 metrin päähän viereisen rakennuspaikan rajasta. Kuivakäymäläjätteet on jälkikompostoitava ennen hyötykäyttöä lannoitteena. Käymäläjätteiden maahan hautaaminen tai nesteosan maahan kaataminen kasvukerroksen alapuolelle on kielletty. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön ja harmaat jätevedet on käsiteltävä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kiinteistöllä syntyviä jätevesiä koskeva suunnitelma on esitettävä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen jätevesien käsittelylaitteiden rakentamista. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä tulee noudattaa, mitä jätelaissa ja kaupungin yleisissä jätehuoltomääräyksissä on säädetty. yk -merkinnällä kadut, ajoyhteydet ja lähivirkistysalueet kuuluvat maanomistajalle. Rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva korkeus on N 60 + 78.00. Loma-asunnoille on varattava 2 autopaikkaa / loma-asunto.
15 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 7.10.2016 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan Kortteliin 9 RM yhdistetään voimassa olevan asemakaavan korttelit 9 ja 10. Korttelien 9 ja 10 rannansuuntainen rakentamisvyöhyke on yhteensä 360 m. Kaavamuutoksella rakentamisvyöhyke lyhenee 280 metriin. Korttelien 1 AP, 3 RA ja 5 RA -alue on nykyisellään rakentamisen muuttama, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan muutoksia. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin tai maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin Kaavamuutosalue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen rakentaminen. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Muutos alue rajoittuu Natura-alueeseen. Kaavamuutoksella ei ole lisääntyviä haitallisia vaikutuksia norpalle. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita.
16 Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska wc -vedet johdetaan umpisäiliöön tai tehdään kuivakäymälä virtsan talteenotolla. Sauna- ja pesuvedet imeytetään, mikä on oikein tehtynä tehokas tapa vähentää vesistöön joutuvien ravinteiden määrää. Pesutavat ja pesuaineiden valinnat vaikuttavat huomattavastikin päästöjen määrään. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Ranta-asemakaavan voidaan tämän arvioinnin perusteella katsoa ottavan riittävästi huomioon kaava-alueen luontoarvot. Luonnon, maiseman ja geologisten kohteiden ominaispiirteet tulevat alueella säilymään ja luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet on huomioitu kaavassa riittävästi. Kaava ei vaaranna alueen nykyisen lajiston elinolosuhteita, vaan sillä on mahdollisuus säilyä alueella pidemmälläkin aikavälillä. Ekologisesti kestävää kehitystä kaava ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä kaava edistää siinä määrin, kuin on mahdollista ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevalla ja ekologisesti tarkasteltuna suhteellisen pienialaisella alueella. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin.
17 Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta alueella ei ole merkittävää yleistä arvoa. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin, kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla ei lisätä loma-asuntojen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon
18 virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden. Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityistä huomiota rantakortteleissa edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa