Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Samankaltaiset tiedostot
Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen

Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Korpien luontainen uudistaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

3479 Hieskoivu, haapa ja leppä energiapuuna: kasvatus, korjuu ja ominaisuudet Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman välievaluointi 22.3.

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Uusiutuvan energian koulutus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Soiden hiilivarastojen kehitys

Turvemaat päästölähteenä maataloudessa

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

onnistuminen Lapissa

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

7 Hieskoivu, haapa ja leppä energiapuuna: kasvatus, korjuu ja ominaisuudet

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

HIESKOIVU METSÄNUUDISTAMISESSA

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Transkriptio:

Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017

Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat) Muodostaa helposti tiheikköjä mm. ojitetuille turvemaille. Pioneeripuulaji Noin 500 000 ha Turvemailla pidetty vajaatuottoisina, kasvu on arvioitu havupuustoja heikommaksi ja tukkipuun tuotos vähäistä Hieskoivikot potentiaalisia kuituja/tai energiapuun tuottajia: parhaimmillaan noin 250 m 3 ha 1 kokonaistuotos. 2 24.11.2017 Koivuvaltaiset metsät

Peltojen metsitys 1970-2016: 267 980 ha 3 24.11.2017 Istutus: 1600-2000 tainta/ha

Kasvillisuuden sukkessio ja kilpailu Maanmuokkaus Siemenpankki 4 24.11.2017 4

5 24.11.2017

Turvepelto vs. suometsä: turve Turpeen ominaisuudet: Hyvin maatunutta Korkea tiheys Huono vedenjohtavuus Korkea typpipitoisuus Korkea ph (kalkitus), kalkki Kivennäismaata 6 24.11.2017 6

Kasvuhäiriötä koivulla, kuusella ja männyllä (boorinpuutos) > B lannoitus Kaliumin puutos 7 24.11.2017 7

8 24.11.2017

9 24.11.2017

Pellonmetsityksen hiilitase Turvepeltojen metsitys vähentää huomattavasti turpeen hajoamisesta syntyviä CO 2 päästöjä (maanviljely loppuu) CO 2 -päästöt suurempia kuin suometsissä Turvepeltojen metsittämien vähentää KHK-vaikutusta, erityisesti kun hiilen sitoutuminen puustoon huomioidaan Mäkiranta, P., Hytönen, J., Aro, L., Maljanen, M., Pihlatie, M., Potila, H., Shurpali, N., Laine, J., Lohila, A-L., Martikainen, P.J. & Minkkinen, K. 2007. Soil greenhouse gas emissions from afforested organic soil croplands and cutaway 10 peatlands. Boreal Environmental Research 12: 159-175. 24.11.2017 The average potential on the sites was 357 g CO 2 -C m 2 a 1.

Hieskoivun kasvatus tiheikkönä Lyhytkiertoviljely Maksimoida puun biomassatuotosta lyhyellä kiertoajalla Nopeakasvuisia puulajeja, tavallisesti lehtipuita Suuri kasvatustiheys Lyhyt kiertoaika Vesauudistuminen Korkea koneellistamisaste Hieskoivutiheiköt suometsissä (Niemistö ym. 2017) Harventamattomuus oli edullista kun tavoitteena oli tuottaa energiapuuta, Mitä tiheämpänä hieskoivikko kasvatettiin, sitä suurempi oli biomassatuotos. Myös kuitupuun tuotos oli korkein harventamattomissa hieskoivikoissa. 11 24.11.2017

Suonpohjilta oppia hieskoivun kasvatukseen? Suonpohjia vapautuu 2500 ha vuodessa Kylvö tai luontainen taimettuminen Kasvatus, ei harvennuksia Tuhkalannoitus Vesominen Avohakkuu 15-25 vuoden iässä KANNATTAVUUS 12 12 Teppo Tutkija 24.11.2017 24.11.2017

Syntyykö taimia? Suonpohja: Ei mitäåän, 4 vv. Suonpohja: Tuhka + koivun kylvö, 4 v Turvepelto, 1 vuosi 13 24.11.2017

Koivikoiden kasvu, korjuu, vesauudistuminen 14 24.11.2017

Koivutiheikön hiilitase suonpohjalla Mäkiranta, P., Hytönen, J., Aro, L., Maljanen, M., Pihlatie, M., Potila, H., Shurpali, N., Laine, J., Lohila, A-L., Martikainen, P.J. & Minkkinen, K. 2007. Soil greenhouse gas emissions from afforested organic soil croplands and cutaway peatlands. Boreal Environmental Research 12: 159-175. Silvan, N. & Hytönen, J. 2016. Impact of ash-fertilization and soil preparation on soil respiration and vegetation colonization on cutaway peatlands. American Journal of Climate Change 5: 178-192 Hytönen, J., Aro, L. & Jylhä, P. 2017. Käsikijroitus 15 24.11.2017

Hieskoivun tiheikkökasvatuksen kannattavuus suonpohjalla: paljaan maan arvo Korko 3 % Jylhä, P., Hytönen, J. & Ahtikoski, A. 2015. Profitability of short-rotation biomass production on downy birch stands on cutaway peatlands in northern Finland. Biomass and Bioenergy 75: 272-281. Paljaan maan arvo: Ikuisuuteen ulottuva jaksollisesti toistuvien hakkuutulojen ja puuntuotantokustannusten erotusten nykyhetkeen diskontattu summa 16 16 24.11.2017 24.11.2017

Lopuksi Pellon metsitys onnistuu, mutta vaatii tietoa ja taitoa Turvepellot vaikeimpia Koivu: hirvi, myyräriski Kasvava puusto sitoo hiiltä ja parantaa turvepellon hiilitasetta Tiheikkökasvatus? Tiheä puusto - nopea alkukehitys Hieskoivu kestää parhaiten korkeaa pohjaveden pintaa Miten saadaan taimia syntymään turvepellolle? Hiilitase? 17 24.11.2017

https://www.metsakeskus.fi/fenix 18 24.11.2017

Kiitos! 19 24.11.2017

20 Teppo Tutkija 24.11.2017