Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Transkriptio

1 Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari Niina Tavi

2 Tausta Selvitystyö tehty osana Bioenergiaosaaja-koulutuksen työssäoppimisjaksoa Pirkanmaan ELY-keskuksella Tavoitteena tarkastella puun energiakäytön kestävyyttä lähinnä hiilitaseen osalta Aineistona tieteellisiä julkaisuja, tutkimuslaitosten ja virastojen raportteja, tilastoja Suomen & Pirkanmaan näkökulma

3 Esityksen rakenne Kestävyys Puun energiakäyttö nykytila ja tavoitteet Metsien hiilitase Hiilinielujen lisääminen Yhteenveto

4

5 Kestävyys metsätaloudessa Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Ekologinen kestävyys Puun käyttö puuston kasvu Metsien virkistyskäyttö Jokamiehenoikeudet Metsään liittyvät perinteet Biodiversiteetti Hiilitase Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Gro Harlem Brundtland, 1987

6 Kestävyys metsätaloudessa Valtakunnan metsien inventointi (VMI), ensimmäisen kerran jo luvulla Metsänhoidon suositukset (Tapio Oy) Opas myös energiapuun korjuusta Metsäsertifiointijärjestelmät PEFC FSC VMI: Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.

7 Kestävyyskriteerit Kiinteää biomassaa koskevat kriteerit valmisteilla, nykyiset kriteerit koskevat nestemäisiä biopolttoaineita Biopolttoaineen alkuperä Estetään maankäytön muutoksesta aiheutuvia epäsuoria KHK-päästöjä Kasvihuonekaasuvähennys -35 % verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin -50 % alkaen -60 % alkaen niille laitoksille, jotka aloittaneet toimintansa jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY

8 Puun energiakäyttö - nykytila Polttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta 2014 ja 2015 Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN= X. 4. vuosineljännes 2015, Liitekuvio 7. Polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 2014 ja 2015.

9 Puun energiakäyttö Pirkanmaa 2015 Kierrätyspuu 4% Puupelletit ja -briketit 4% Metsähake 60% Metsäteollisuuden sivutuotepuu 32% Pienpuu 55% Kannot 14% Järeä runkopuu 5% Hakkeen raaka-aineet Metsähake k-m 3 Pienpuu k-m 3 Metsäteollisuuden sivutuotepuu k-m 3 Hakkuutähteet k-m 3 Kierrätyspuu k-m 3 Kannot k-m 3 Puupelletit ja -briketit k-m 3 Järeä runkopuu k-m 3 Yhteensä 1,2 milj. k-m 3 Hakkuutähteet 26% Lähdetiedot: Suomen virallinen tilasto (SVT): Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö maakunnittain 2015 [verkkojulkaisu]. Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu ]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa raaka-aineittain ja maakunnittain 2015 [verkkojulkaisu]. Helsinki: Luonnonvarakeskus [viitattu ].

10 Tavoitteita uusiutuvan energian lisääminen ja päästövähennykset Hallitusohjelman tavoitteita: Puun käytön lisääminen 15 milj. m 3 Uusiutuvan energian osuus 50% 2020-luvulla EU:n tavoitteet: Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennystavoite vuosina Suomelle -39% vuoden 2005 tasosta Pariisin ilmastosopimus: ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2 C

11 Suomen puuvirrat Lähde: LUKE, Hakkuukertymä ja puuston poistuma 2015

12 Ekosysteemin (esim. metsän) hiilenkierron tutkiminen Ekosysteemitaso tornimittaukset/mikrometeorologiset mittaukset Hiilidioksidin nettovaihto (net ecosystem exhange, NEE) Ekosysteemitaso kammiomittaukset Mittaukset läpinäkyvillä (nettovaihto) tai läpinäkymättömillä (maahengitys, R h ) kammioilla Biogeokemialliset prosessit Maahengitys (R h ), juurihengitys, maan orgaanisen hiilen hajoaminen, mikrobiologiset määritykset Tiedot biomassan määrästä (maanpäällinen & maanalainen biomassa) Kasvifysiologiset mittaukset (yhteyttäminen, kasvihengitys) Yhdistämällä monia menetelmiä voidaan nettotaseiden lisäksi selvittää yksittäisten prosessien merkitystä kokonaisuudelle ja niiden herkkyyttä olosuhteiden muutoksille. TULOSTEN YLEISTÄMINEN & MALLINNUS

13 Puun energiakäytön ilmastovaikutukset: Hakkuumäärät Suomen metsien hiilitase kolmella hakkuutasolla. Lähde: Lehtonen ym Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen Luonnonvarakeskus 36/2016.

14 Puun energiakäytön ilmastovaikutukset: Oksat, rangat, kannot Lähde: Liski ym Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa. Suomen ympäristökeskus.

15 Metsien hiilinielujen lisääminen Kiertoajan lyhentäminen Nopeampikasvuiset puulajit Ilmaston lämpeneminen oletettavasti lisää kasvua, mutta myös puutuhot lisääntyvät (sään ääri-ilmiöt, tuholaiset) Metsitys Joutomaat, maatalouskäytöstä poistuneet pellot Kasvun lisääminen lannoituksella Turvemetsässä rakeistetun tuhkan käyttö lisäsi kasvua, mutta ei lisännyt KHKpäästöjä ECO3: rakeistettua lannoitetta voimalaitostuhkasta ja mädätejäännöksestä Seppälä ym Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Ilmastopaneelin raportti 3/2015. Maljanen ym The effect of granulated wood-ash fertilization on soil properties and greenhouse gas (GHG) emissions in boreal peatland forests. Boreal Environment Research 19:

16 Yhteenveto Puuenergialla tärkeä rooli Suomen energiantuotannossa Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Huoltovarmuus Kotimaisuus Bioenergian käytön lisääminen ei ole tavoite vaan väline Puun käytöstä saatava päästövähennys fossiilisiin verrattuna > puun poltosta aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt Tutkimustieto ei kannusta kantojen ja runkopuun käytön lisäämiseen, mutta voidaanko lisääntyvään tarpeeseen vastata kestävällä tavalla? Hiilinielujen tavoitetason muutokset?

17 Kiitos mielenkiinnosta!